Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Oksa - 26.09.14 - klo:07:47
-
sain tuossa valion lapran tulokset paalirehusta ja miuva ihmetyttää että miksi niissä ei kerrota suomeksi tulosta. .... korkea ca-pitoissus on mahd. merkki apila-palko-pitoisuudesta, tarkista ekvivalenttisuhde. mitä v....a! toikin nyt tarkoittaa???? eikä tossa ole ollenkaan kerrottu miten toi on säilyny! d arvo on 680 ja toisessa on 691. hitto, ja neuvojat on lomilla. kyllä en tajua miksi näistä pitää tehdä näin hankalia. viime vuonna kun en ottannu näytettä niin eipä tarvinna miettiä moisia ja vaivata neuvolaa!
-
kiva! täällä ei olekaan ketään joka ymmärtää tota munkkia!
-
Laitappa analyysitulos leikkaa-liitä menetelmällä jos on tullut esim. valman kautta niin katellaan osaisko auttaa... Aika hankala antaa arviota. Säilyvyysarvosanaa ei anneta jos rehu on liian kuivaa. Voi sitä säilyvyyttä kuitenkin päätellä itsekin kun katselee ph:n, liukoisen typen ym. jutut vaikka oliskin liian kuivaa.
-
Kannattaisi opiskella noita ihan omatoimisesti tai neuvojan avustuksella niin ei tipahda kehityksen kelkasta.
-
neuvolat on vaan nykyään usein lomilla joten ehkä kun ensi viikon pommittaa niin saa jotain selkoa...
-
Ainakin Valion Valma palvelussa on selitetty hyvin säilörehun analyysi. Raja-arvot ym. Selostettu mikä vaikuttaa säilönnän onnistumiseen.
Samat asiat löytyy varmasti muualtakin.
-
Una katumun ketmus lyykomo sentorentaris.
-
Una katumun ketmus lyykomo sentorentaris.
Vedä ittes jojoon!
-
Ainakin Valion Valma palvelussa on selitetty hyvin säilörehun analyysi. Raja-arvot ym. Selostettu mikä vaikuttaa säilönnän onnistumiseen.
Samat asiat löytyy varmasti muualtakin.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Rehuanalyysi/Rehuanalyysin_tulkinta_marehtijat
Tuolta selviää aika hyvin nuo lyhenteet ym.
-
Una katumun ketmus lyykomo sentorentaris.
Vedä ittes jojoon!
Sentori senomus antas artaksimus sene um sonom gos senus sin.
-
Riippuu hiukan minkä rehuanalyysi"paketin" olet ottanut. Ainakin Eurofins:llä laajaan pakettiin sisältyy tulkinta. Tuli KM:ää luettua, hyi saakeli kuin paljon tulikin maksettua ylihintaa Seilab:iin ja Valioon verrattuna. >:(
-
ei tuossa valion artturissa muuta kuin kyselyssä oli maininta apilarikas josta olis pitäny saada pikkasen selvempi teksti. ittiä vaan ihmetyttää tuo hiton latina tossa, mistä hitosta se asia oikein on irrotettu? onko tarkoitus että lasketan jollain rehun lisäksi myös kivennäistarpeen vai mikä on kyse?
2.sadon rehusta : mahd. k-puutos rehukasveilla? korkea ca-pitoisuus voi johtua myös rikoista! just joo, kasvusto on mielestäni yllättävän puhdas.
-
ei tuossa valion artturissa muuta kuin kyselyssä oli maininta apilarikas josta olis pitäny saada pikkasen selvempi teksti. ittiä vaan ihmetyttää tuo hiton latina tossa, mistä hitosta se asia oikein on irrotettu? onko tarkoitus että lasketan jollain rehun lisäksi myös kivennäistarpeen vai mikä on kyse?
2.sadon rehusta : mahd. k-puutos rehukasveilla? korkea ca-pitoisuus voi johtua myös rikoista! just joo, kasvusto on mielestäni yllättävän puhdas.
Jos kaikkea ei ota henkilökohtaisena loukkauksena niin elämä on paljon helpompaa.
-
ei tuossa valion artturissa muuta kuin kyselyssä oli maininta apilarikas josta olis pitäny saada pikkasen selvempi teksti. ittiä vaan ihmetyttää tuo hiton latina tossa, mistä hitosta se asia oikein on irrotettu? onko tarkoitus että lasketan jollain rehun lisäksi myös kivennäistarpeen vai mikä on kyse?
2.sadon rehusta : mahd. k-puutos rehukasveilla? korkea ca-pitoisuus voi johtua myös rikoista! just joo, kasvusto on mielestäni yllättävän puhdas.
Jos kaikkea ei ota henkilökohtaisena loukkauksena niin elämä on paljon helpompaa.
Oksa ei olisi tarvinnut muuta tietoa kuin sen kouluarvosanan. jota ei saanut. :'(
-
toisessa näytteessä se löyty; välttävä 9 ! mutta pitänee alkaa taas pommittaa neuvolaa ja kysellä mäneekö koko talven rehustus ihan uusiks. kivekset nyt ainakin taitaa männä, tiiä sit paraneeko karjan tilanne niistä.
-
Jotain kivennäissuhteita ne sillä ekvivalentilla tarkoittaa.Esim. Ca:P ,K:Na jaK:(Ca+Mg).Niitähän ne aina palkokasvi säilörehulla käskee seurata.
-
Eikä se apilan kalsium taida olla täysin käyttökelpoista joten turha siitä on tehdä kovin isoa numeroa. Mulla on umppareitten appeessakin apilapitoista rehua ja ei näy haittaavan mitenkään...
-
Eikä se apilan kalsium taida olla täysin käyttökelpoista joten turha siitä on tehdä kovin isoa numeroa. Mulla on umppareitten appeessakin apilapitoista rehua ja ei näy haittaavan mitenkään...
Apilan kalsiumista ja muistakin kivennäisaineista taitaa 20-80% (?) olla kiinni sulamattomassa kuidussa ja tulee läpi....
-
Eikä se apilan kalsium taida olla täysin käyttökelpoista joten turha siitä on tehdä kovin isoa numeroa. Mulla on umppareitten appeessakin apilapitoista rehua ja ei näy haittaavan mitenkään...
Apilan kalsiumista ja muistakin kivennäisaineista taitaa 20-80% (?) olla kiinni sulamattomassa kuidussa ja tulee läpi....
Näin olen itsekin ymmärtänyt. Kivennäisruokintahan on arpapeliä. :-X
-
Eikä se apilan kalsium taida olla täysin käyttökelpoista joten turha siitä on tehdä kovin isoa numeroa. Mulla on umppareitten appeessakin apilapitoista rehua ja ei näy haittaavan mitenkään...
Apilan kalsiumista ja muistakin kivennäisaineista taitaa 20-80% (?) olla kiinni sulamattomassa kuidussa ja tulee läpi....
Mitäs mieltä Vetelin porukka on,korvaako sulava kuitu,sulamattoman puutetta?
-
No nyt heitit pahan kysymyksen... Vaikea sanoa kuinka paljon kuidulla on merkitystä yleensäkin ruokinnassa kun en ole kokenut ongelmaksi alhaisia kuitumääriä. Appeen väkirehu% liikkuu 40 - 45 välillä ja alimmillaan kuitua on ollut säiliksessä alle 500. Paljon kuitua = alhainen energia.
-
heh, sain narrattua poroagrian tytön laskemaan kivennäsiet tuolle rehulle. sano että on liian hyvälaatuista rehua tolle karjalle, mutta minkäs teet kun ei pahempaa ole edes kylällä tarjolla. nyt etittävä vaan noille hiehoille joltain huonompaa tavaraa että ei tartte hylkeitä kevääällä navetasta ulos roijaan. toi oma kait lypsättäis hyvästikin.
-
Hyvälaatuista... millä lailla? Liian sulavaa ja energiapitoista hiehoille kenties. Rehun pitää olla hyvälaatuista säilönnällisesti hiehoillekin.
Jos ei muu auta niin hommaa heinää tai timotein "olkiapaaleja" mikä on hyvää evästä hiehoille. Voi makuuttaa pöydällä päiväkausia eikä ole ongelmia lämpenemisen kanssa. Olkinen ape on aivan loistavaa tavaraa umppareille ja varttuneemmille hiehoille pienellä vilja+rypsi lisällä. Kestää tämmöisillä keleillä muutaman päivän ruokintapöydällä ilman "lämpöongelmia".
-
kiirettä tuntuu olevan poroakriallakin kun ei ole kuullunu mitään. nyt laitoin viljoistakin näytteet raisolle ja pyysin arvoilla ruokintasuosituksen. saanähä monta kuuta siihen mänee? tuo kivennäissuhde vaan on kiva siinä että lehmien kiimat alkaa sitten viikon tahi vuodeja viikon päästä. eilen siemmenytin sellasen lehmän joka poiki jo 2012 ja nyt vasta selvät kiimat. en jotenkin luota näihin nykylekureihin kun niiltä jää joku aina sanomatta/tekemättä noissa. tulipa mieleen että eiks luomussa ole paljon apilaa ja siten omat kivennäiset jo nykyään. löytäisinköhän sieltä? ja jos joku niitä täällä jopa myisi....
-
Ei se apila taida olla niin paha häiritsemään kiimoja mitä yleisesti on luultu. Lajikkeissa on eroja ja jos oikein muistan niin bjursele sisältää todella runsaasti kasviestrogeenejä. Lähtisin ennemmin tutkimaan asiaa maidon pitoisuuksien kautta ja kuinka muilla eläimillä kiimat toimii yleensäkin. Kyllä meilläkin löytyy yksittäisiä eläimiä joita ei vaan tunnu saavan tiineeksi millään vaikka yleisellä tasolla kiimat näkyy tosi hyvin. Kannattaa ottaa rehusta myös joskus analyysissä fosforit ym. analyysit. Meillä on ollut ongelmana liian alhainen fosfori säiliksessä mikä supisti kivennäisvalikoiman todella pieneksi lypsäville ::)
-
Meillä on nyt näille ongelma lehmille laitettu ne kiimabolukset ja tulokset ovat todella hyviä. Muutenkin näitä boluksia käytetään paljon. Kivennäiset on sitten varmasti saatu ja syöty. Vapaaehtoinen pakko. ;D
-
Noilla boluksilla on kyllä kätevä piilotella pellolta lähtöisin olevia ruokinnallisia ongelmia.
Ei sillä että niiden käyttö mitenkään väärin ois, erittäin suositeltavaa jos rehussa ei laatu riitä.
-
Noilla boluksilla on kyllä kätevä piilotella pellolta lähtöisin olevia ruokinnallisia ongelmia.
Ei sillä että niiden käyttö mitenkään väärin ois, erittäin suositeltavaa jos rehussa ei laatu riitä.
Siis en oikeasti ymmärrä miten pellosta voisi irrota kaikki 50kg lypsävän lehmän tarvitsema niin että se tulee kanssa tiineeksi ennen kuin tuotos laskee alle 40kg... Yhtä paljon piilottelua sitten on mikä tahansa kivennäinen kuin on boluskin. Sitten jos ei tosiaan tarvitse sen enempää kalkkia, suolaa, seleeniä, magnesiumia, A- D- tai E vitamiinia kuin mitään muutakaan lisätä lehmien ruokaan ja väkirehunakin pelkkää viljaa ja/tai rypsirouhetta, niin sitten voi sanoa että rehussa laatu riittää, vai mitä?
Sitten haluaisin nähdä myös laajan analyysin siitä rehusta jossa on kakki mitä lehmä ikinä tarvitsee, niin tiedän sitten mitä omista rehuista puuttuu jos puuttuu.
Meillä on nyt näille ongelma lehmille laitettu ne kiimabolukset ja tulokset ovat todella hyviä. Muutenkin näitä boluksia käytetään paljon. Kivennäiset on sitten varmasti saatu ja syöty. Vapaaehtoinen pakko. ;D
Minkä firman boluksia, ja missä vaiheessa (päivätuotos/päivää maidossa) olet antanut?
-
Meillä on pelmalta ja raisiolta boluksia käytössä. Kalkki on meijerin normivalikoimaa. Meillä annetaan kaikille lehmille kalkit ja yleisbolukset aina poikimisen yhteydessä. Tässä ei ole poikkeuksia, vaan eipä ole ollut halvaantuneitakaan. Ja jos kiima antaa odottaa tai valuttelee turhan pitkään poikimisen jälkeen laitetaan kiimabolukset. Sitten jos jostain syystä syönti nikottelee tulee koko repertuaari.
Vasikat saa n. puolivuotiaana kasvubolukset kun siirtyvät kylmäpihattoon ja siihen lisukkeena kivennäistä mutu tuntumalla.
Nyt on laskeskeltu, että ruokintahäiriöitä ei ole bolusten käyttöönoton jälkeen hoidettu kertaakaan, käytössä kaksi vuotta. Halvaantumisia ei lainkaan. Taidetaan olla voiton puolella ja työn menekkiä ainakin on säästetty.
Niin pellothan on meillä luomussa, joten korjataan tietenkin rehun puutteita. Lehmiä n. 45, vähän vaihtelee. ;D
-
Noilla boluksilla on kyllä kätevä piilotella pellolta lähtöisin olevia ruokinnallisia ongelmia.
Ei sillä että niiden käyttö mitenkään väärin ois, erittäin suositeltavaa jos rehussa ei laatu riitä.
Siis en oikeasti ymmärrä miten pellosta voisi irrota kaikki 50kg lypsävän lehmän tarvitsema niin että se tulee kanssa tiineeksi ennen kuin tuotos laskee alle 40kg... Yhtä paljon piilottelua sitten on mikä tahansa kivennäinen kuin on boluskin. Sitten jos ei tosiaan tarvitse sen enempää kalkkia, suolaa, seleeniä, magnesiumia, A- D- tai E vitamiinia kuin mitään muutakaan lisätä lehmien ruokaan ja väkirehunakin pelkkää viljaa ja/tai rypsirouhetta, niin sitten voi sanoa että rehussa laatu riittää, vai mitä?
Sitten haluaisin nähdä myös laajan analyysin siitä rehusta jossa on kakki mitä lehmä ikinä tarvitsee, niin tiedän sitten mitä omista rehuista puuttuu jos puuttuu.
Kyllä sieltä pitäisi perus kalsiumit ja muut tulla.
Ennemmin nakkelisin jauhoja appeen sekaan kuin puskisin samat ravinteet boluksina kurkkuun, erillisruokinnassa se on tietenkin hieman vaikeampaa.
Täysrehulla ja laadukkaalla säilörehulla ei tarvi murehtia turhia :P Joskus poikineille annettaan varalta kalsiumia jos korvat viilenee tai ovat muuten apeita.
-
Meillä on pelmalta ja raisiolta boluksia käytössä. Kalkki on meijerin normivalikoimaa. Meillä annetaan kaikille lehmille kalkit ja yleisbolukset aina poikimisen yhteydessä. Tässä ei ole poikkeuksia, vaan eipä ole ollut halvaantuneitakaan. Ja jos kiima antaa odottaa tai valuttelee turhan pitkään poikimisen jälkeen laitetaan kiimabolukset. Sitten jos jostain syystä syönti nikottelee tulee koko repertuaari.
Vasikat saa n. puolivuotiaana kasvubolukset kun siirtyvät kylmäpihattoon ja siihen lisukkeena kivennäistä mutu tuntumalla.
Nyt on laskeskeltu, että ruokintahäiriöitä ei ole bolusten käyttöönoton jälkeen hoidettu kertaakaan, käytössä kaksi vuotta. Halvaantumisia ei lainkaan. Taidetaan olla voiton puolella ja työn menekkiä ainakin on säästetty.
Niin pellothan on meillä luomussa, joten korjataan tietenkin rehun puutteita. Lehmiä n. 45, vähän vaihtelee. ;D
Meillä meni nyt upibolukset kaikille laitumelle pistetyille umppareille, ja täytyy sanoa että olivat kyllä terveemmän oloisia poikimisen aikaan. Ja hiehoille kanssa kasvu- tai umpiboluksia riippuen tiineyden kestosta, ja myös niillä on (yhtä pyögenestapausta lukuunottamatta :'( ) homma lähtenyt aika hyvin käyntiin. Noita pelman hedemällisyysboluksia pitää ehkä kokeilla joillekin hiljaisemmille. Lähes kaikki jossain vaiheessa tulee tiineeksi, mutta saisi tulla vähän nopeammin. Aika kalliita vain ovat, 20 euroa per käyttö :-\
Kivennäisen/vitamiinin vaihto eurotradingin tavaraan tuntuu kyllä kanssa tehostaneen kiimakäytöstä, sitä että tarttuuko paremmin on vielä paha sanoa.
-
Kalliitahan nuo bolukset on, mutta tässäkin on pakko todeta, ettei sitä halpaa ja hyvää muuten saa kuin ostamalla erikseen ja vetämällä rautalangalla nippuun.
Tuotosmääriä en ole tuijotellut, mutta jos määrä ei vastaa minun odotusta ja karva on vähänkään huonoa niin sitten laitetaan lisäboluksia vielä niille mitä on poikimisen yhteydessä saanut.
Suurin muutos, mitä elukoissa on huomattu tuli eteen, kun tein lehmänkaupat ja ostin täysluomutilalta hiehoja. Ne oli sellasia kuivakoita, haalean värisiä käppänöitä. Niille laitettiin kasvubolukset heti ja lisää poikiessa. Värit palasi karvaan ja luonnekin muuttui. Enään ei niitä joukosta erota. Eli bolusten teho on kyllä todistettu. ;D
-
ite en ole noihin poluksiin tutustunna mutta onko noissa antolaitteissa eroja eli onko mahollista saada tuo polus sinne väärään paikkaan? äkkinäinen muiten kuin pastojen antajana. pullojutuista luovuin jo vuosia sitten.
-
Olet kyllä mestari jos teet sen.. 8)
-
siis minkä?
-
siis minkä?
Boluksen väärään paikkaan kai. Ei se kyllä kovin herkästi henkitorveen eksy. Itse olen antanut varmaan satoja miten sattuu ilman yhtään ongelmaa. Ainoa minkä kanssa pitää olla vähän tarkempi, ovat jauheella täytetyt kalsiumbolukset. Ovat muuten kyllä hyviä ja halpoja, mutta jos se ei ole kunnolla annostimessa tai sitä ei saa tarpeeksi syvälle, niin lehmä voi purra sen rikki ja sitten hönkiä ikävästi kalkkipölyä muutenkin herkässä tilassa..
Mitä tulee annostelijoihin, ainakin Raisiolla on sellainen kokonaan rosteria/alumiinia oleva parempi malli joka toimii 1 kädellä ja jossa sisällä oleva jousi pitää boluksen paikallaan. Ne annostimet joissa on erikseen toisella kädellä painettava mäntä, ja/tai joku herkästi irtoava kumitutti tms. pitämässä bolusta annostimen sisällä, ovat pajon harmittavampia käyttää.
-
Nimenomaan, bolus henkitorveen. Nyt on muutamalle todella pienellekin n.4kk ikäiselle annettu kasvubolus ja sekin meni nikottelematta. Kahta ei uskallettu antaa, mutta yhden näkyy kestävän. ;D
-
Tuohon Antti-x:n tiedusteluun rehusta 50kg lypsävälle voisin todeta,tuskin sellaista rehua on jossa ravinteet riittää kyseiselle maitomäärälle,mutta ei ole kyllä väkirehuakaan todellisuudessa eikä myöskään bolusta.Jos boluksissa olisi kyseinen teho,niin silloin ne jotka eivät sitä niin paljon tarvitse,saisivat liikaa ja yliannos myöskään ei välttämättä ole hyväksi.Näihin ongelmiin vastaus löytyy kestävyydestä,joka luodaan poikimisen yhdeydessä ja sitä aiemmassa elämässä.Suomessa nyt ainoastaan se makaava lehmä on sairas tai ketotestillä todettu,mutta kyllä ongelmia voi olla muitakin.
-
eikös se alkukehitys määrää kuin elukka kestää sitten isompana? jos oikein ruikku niin ei paljon parempi sitten vanhempanakaan. itellä on yleensä noi heikommin kasvaneet lähtenä ensin teuraaks ja sitten vasta jalostukseen.
-
Tuohon Antti-x:n tiedusteluun rehusta 50kg lypsävälle voisin todeta,tuskin sellaista rehua on jossa ravinteet riittää kyseiselle maitomäärälle,mutta ei ole kyllä väkirehuakaan todellisuudessa eikä myöskään bolusta.Jos boluksissa olisi kyseinen teho,niin silloin ne jotka eivät sitä niin paljon tarvitse,saisivat liikaa ja yliannos myöskään ei välttämättä ole hyväksi.Näihin ongelmiin vastaus löytyy kestävyydestä,joka luodaan poikimisen yhdeydessä ja sitä aiemmassa elämässä.Suomessa nyt ainoastaan se makaava lehmä on sairas tai ketotestillä todettu,mutta kyllä ongelmia voi olla muitakin.
Mutta tuohon alleviivattuun mielestäni bolukset nimen omaan ovat hyviä. Kasvuboluksia hiehoille niin ei tarvitse laiduntavien hiehojen kivennäishuollosta stressata, umpibolukset lehmille kanssa laidunkaudella, ja ainakin teoriassa se umpibolus lisää lehmän saamaa vitamiini+hivenmäärää myös ekat 3kk lypsykaudella, eli juuri silloin kuin pitäisikin. Ja kalsiumblokuset annetaan kanssa poikimisen yhteydessä...
Nyt olisi myös boluksia heti vieroituksen jälkeen käytettäviksi. :)
http://www.suomenrehu.fi/no_cache/fi/rehut/naudanrehut/vasikat/erikoistuotteet/tuotekortti/?prodId=572
-
Minä oon yrittänyt hoitaa ongelmat etukäteen ihan normaalilla kivennäisruokinnalla. Kasvaville kalsiumvatia tarjolle ja umppareille appeeseen ja laitumelle omat kivennäiset. Onhan noissa kivennäisissä muutakin kuin kalsiumia ja magnesiumia. Ainakin toistaiseksi on toiminut hyvin eikä ole tarvinut hoitaa ruokinnallisia sairauksia. Suuri osa ongelmista johtuu mun mielestä poikimista edeltävistä ongelmista ja tietenkin umpikauden ongelmista. Lehmät kestää kyllä ketoosia kun aineenvaihdunta on "valmennettu" kuntoon.Meillä on boluksia ja pastoja vaikka kuinka kaapissa. Alkaa päiväykset olla pitkänä :-\
Kalsiumia ei ole annettu pariin vuoteen poikimisien yhteydessä ja yksi halvaus on ollut luonnostaan läskillä holsteinilla.
-
Up...
Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?
t. tyhmä
-
Up...
Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?
t. tyhmä
Arvoisa nimimerkki "Tyhmä"
Ilmeisesti määritys tehdään jotenkin kemiallisesti. Kalsiumin määrä on tähän hyvä mittari, eli mitä suurempi ca-pitoisuus, niin sitä enemmän palkokasveja. Sitä en tiedä miten tuo sitten arvataan jos kivennäismääritystä ei tehdä.
-
Up...
Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?
t. tyhmä
Arvoisa nimimerkki "Tyhmä"
Ilmeisesti määritys tehdään jotenkin kemiallisesti. Kalsiumin määrä on tähän hyvä mittari, eli mitä suurempi ca-pitoisuus, niin sitä enemmän palkokasveja. Sitä en tiedä miten tuo sitten arvataan jos kivennäismääritystä ei tehdä.
Arvoisa erityisasiantuntija. Hahmottelin jo päissäni kaaviota noiden suhteesta, excelissä asettuukin sitten pisteet nättiin jonoon. ;D
-
Up...
Miten labra määrittää palkokasvien osuuden rehunäytteestä? Aistinvaraisesti vai jotenkin muuten?
t. tyhmä
Arvoisa nimimerkki "Tyhmä"
Ilmeisesti määritys tehdään jotenkin kemiallisesti. Kalsiumin määrä on tähän hyvä mittari, eli mitä suurempi ca-pitoisuus, niin sitä enemmän palkokasveja. Sitä en tiedä miten tuo sitten arvataan jos kivennäismääritystä ei tehdä.
Arvoisa erityisasiantuntija. Hahmottelin jo päissäni kaaviota noiden suhteesta, excelissä asettuukin sitten pisteet nättiin jonoon. ;D
Hienoa että titteli on kerrankin oikein. Huomaa että et ole kotoisin KoskeltaTL ;D