Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Tupajumi - 28.07.14 - klo:09:43
-
Jos ostaisin lannoitteet suoraan viljelysuunnitteluohjelman (Peltotuki Pro) ehdotuksen mukaan, niin eri lannoitelajeja tulisi noin kymmenkunta, joten pakko väännellä niitä ehdotuksia, kun ei ole järkevää noin montaa eri lajia käyttää. Yksi syy tähän lajirunsauteen on, että toisilla lohkoilla on fosforit luokissa välttävä - tyydyttävä, toisilla lohkoilla luokissa hyvä-korkea, sama juttu kaliumin kanssa.
Kun siis alan vähentämään ohjelman ehdottamia lannoitelajeja, yritän ensin tinkiä kaliumista, tai saa se mennä reippaasti ylikin, sitten fosforista, ei tarvi aina mennä sitä suurinta sallittua määrää, tosin kun on fosforintasaus käytössä, niin se vähän helpottaa, ettei tarvi fosforista aina niin paljon tinkiä, sitten jos menee fosforit liian alas, kun yrittää vaihtaa lannoitetta, niin joskus pakko tinkiä typestä, ettei ohjelma ehdota taas jotakin sellaista lannoitetta, jota ei ole muilla lohkoilla.
Nyt syksyllä pitää ottaa maanäytteet kolmelta lohkolta, ja niissä todennäköisesti on fosforiluokka pudonnut hyvästä tyydyttävään, sekin taas vähentää lannoitelajeja ja kun ei mikään lohko ole vuosiin saanut eläinten lantaa, alkaa fosforiluokat valitettavasti hiljalleen putoamaan, ehkä 5-10 vuoden päästä riittää 1-2 eri lannoitelajia.
Mites teillä muilla, kuinka monia laatuja on käytössä ja joudutteko tekemään paljonkin kompromissejä, jottei tule mahdottoman montaa eri laatua?
-
tasan yksi joka lohkolle pötköö mitä saa ajaa siinä si tuleeki fosforit kalit ym ja typpilantaa pussista helppoo ku heinän teko
-
tasan yksi joka lohkolle pötköö mitä saa ajaa siinä si tuleeki fosforit kalit ym ja typpilantaa pussista helppoo ku heinän teko
Kahdella koitetaan pääosin pärjäillä - typpeä isosta repusta ja pikkulootaan sitten tarvittavat starttifosforit. Pötköä eikä muuta vastaavaa oo omasta takaa, mutta sitäkin jonkin verran peltoon leviää (kalia osaltaan sitä kautta)
-
Mikäs siinä monessa lannoitelajissa on ongelma?
Vai onko lohkot sen verran pieniä että menee alle säkki per lohko, sitten ymmärrän että niitä tekee mieli vähän selventää mutta ... miksi muuten?
-
Mikäs siinä monessa lannoitelajissa on ongelma?
Vai onko lohkot sen verran pieniä että menee alle säkki per lohko, sitten ymmärrän että niitä tekee mieli vähän selventää mutta ... miksi muuten?
Vain yksi lohko, jolle menee alle säkki, mutta ei toisaalta ole mielekästä kymmenen eri lajia, nyt tänä keväänä oli viittä eri lajia.
-
Ainoa ongelma mitä edelleen näen on kaivella se oikea säkki sieltä varastosta kun on menossa lohkolle X, mutta onko tässä nyt joku muukin este mitä en näe? ???
-
Valuvuuksissa on aika isoja eroja, joten kiertokokeita joutuu tekemään enemmän jos lajeja on paljon.
Jaettu lannoitus ratkaisee aika paljon noitakin ongelmia.
-
1 laji, valittu korkeimman fosforiluokan lohkon mukaan. Eipä näytä vähentävän satoa mitenkään, eikä laatuakaan.
-
Paria eri pussia orkaanisen lannan kanssa. Fosforin käytöstä on sen verran ristiriitaisia tutkimuksia, että parempi ottaa ne "viralliset" näytteet sorakuopasta. Ja sitten oikeet näyteet pellosta. Jos vaan viittii sen verran nähdä vaivaa ja käyttää rahaa.
Ympäristösäädökset valitettavasti pakottavat luovuuteen. Niin julmaa kuin se on.
-
Ainoa ongelma mitä edelleen näen on kaivella se oikea säkki sieltä varastosta kun on menossa lohkolle X, mutta onko tässä nyt joku muukin este mitä en näe? ???
On siinä aina se pienten kasvulohkojen ongelma, aina ei mene suursäkki tasan, olenkin nähnyt parhaaksi ajaa mitä menee, ja täsmäyttää jääneet varastot metsään kylvämällä.
Fosforiluokassa korkea-arveluttavan korkea nyt ei saa keinolannoitefosforia käyttää ollenkaan. Eli NK1 näyttäisi olevan se yleisin lannos, syysviljalle fosforinpuutos tuo talvehtimisongelman. Keväällä ja kesällä vain NS-lannoitetta. Mutta siihen ei auta peltotuki pro edes. Ja vaikka maanäytteessä fosforiluku olisi arveluttavan korkea ja pH 7.0 - 7.2 , tuo fosforinpuute on kylminä keväinä todellisuutta, ennen kuin kasvin juuret pääsevät kunnolla leviämään multaan.
-SS-
-
3 laatua oli keväällä, fosforimäärää tasataan tarvittaessa starttifosforin määrällä (30...60 kg/ha). Kaliumin määrä sitten on mitä sattuu tarpeeseen nähden.
-
Viidellä pärjää.
Miksi ei kannattaisi antaa pellolle sitä mitä se tarvitsee?
-
mutta mitä siihen ymppiimmeiset oikein sanookaan? ei kovin järkevää mutta kyllä sitä on pärjättävä yhellä lajilla kun ei jaksa niitä seoskia aina ettiä mikä minnekin mänee... helevetti, eihän laadusta täällä makseta kuiteskaan! salpietaria riittää ja sitten korjataan mitä tuloo. kiva näytellä analyysejä joissa puolet punasta kun tarkastaja tuloo kyttäämään! *****akos kyttäät, revi siitä! lopetin viljelyn jo aikanani kun ey;hyn oli pakko männä.
-
Startin lisäksi 4-5 eri lantalajia käytössä. Pyrkimys on yksinkertastaa. Nytkin suunnitelmissa hankkia 3 lajia, mutta aina jää seuraavalle vuodelle vaihteleva määrä jämiä, jotka sitte sekottaa pakkaa. Joka vuosi kuitenki hankinnassa vähä eri lajeja.
Lannotusta suunnitellessa tavotteena täysi määrä kaikkia pääravinteita. Lietelanta ja tarttilanta antaa vähä säätömahollisuuksia. Kaliumi saa mennä reilustikki yli. Salttu on ollu pannassa.
-
mutta mitä siihen ymppiimmeiset oikein sanookaan? ei kovin järkevää mutta kyllä sitä on pärjättävä yhellä lajilla kun ei jaksa niitä seoskia aina ettiä mikä minnekin mänee... helevetti, eihän laadusta täällä makseta kuiteskaan! salpietaria riittää ja sitten korjataan mitä tuloo. kiva näytellä analyysejä joissa puolet punasta kun tarkastaja tuloo kyttäämään! *****akos kyttäät, revi siitä! lopetin viljelyn jo aikanani kun ey;hyn oli pakko männä.
Onpa todella raskasta ja vaikeaa katsoa sieltä viljelysuunnitelmasta ::)
-
Mitä vähemmän kemiallisesti valmistettua lannoitetta, sen parempi. Typensitojia sekä orgaanista lannoitetta.
-
Ainoa ongelma mitä edelleen näen on kaivella se oikea säkki sieltä varastosta kun on menossa lohkolle X, mutta onko tässä nyt joku muukin este mitä en näe? ???
Peltoja kun muuallakin kuin kotinurkilla, kuormissa pitää olla oikeat lannoitteet ja riittävä määrä. Jos kyydissä kolmea lantaa ja kaikista pussi pari ylimääräistä että riittää, ei sinne siemensäkkien kanssa paljoa muuta menekään kuin nuo varmuusvarat :P Samoin kuorman tekijän pitää tietää mitä kylvetään ja minne, sekä milloin että mitä koneessa on sillä hetkellä. Muuttujia on paljon kun on useampia lantoja, kolme neljä laatua tasaa kummasti virhemahdollisuuksia sekä helpottaa kylvön toteuttamista. Y-4, Y-6, salttu ja NK. Noilla pärjää pitkälle, kasvukaudella lisälantana CAN/NS/salttu.
-
Salpietari ja NK 1 tai 2 kuivalannan ja virtsan lisäksi ja näillä on menty jo pitkään .
-
Lähtee siitä kohtuullisen perfektionistin tavoitteesta...
Yhtä lannoitetta käytetään aina säkki tyhjäksi ja sitten vaihdetaan siihen oikeasti sopivaan, sille lohkolle.
...tai oikeastaan katsotaan nyt mitä tuloksia tuolta tulee talvella taas, voi olla josko alkaisi lohko sisälläkin säätämään eri lajin lannoitteita paikan mukaan. Edellisissä näytteissä ollut paljon heittoa lohkon sisällä mutta kun ei oikein tiedä mistä ne ovat ja onko se näytteen oton tarkuus ollut ihan ohjeen mukainen... ::)
Toki helpottaa jos lastaaja myös kylvää, tietää mitä on ottamassa mukaan ja ei voi aukoa päätään kuin itselle virheistä...
-
Kationin vaihto mielessä. Sen mukaan suhteessa "maanäytteet" vihreille. Magnesiumia kuitenkin tarpeeks.
-
Jos ostaisin lannoitteet suoraan viljelysuunnitteluohjelman (Peltotuki Pro) ehdotuksen mukaan, niin eri lannoitelajeja tulisi noin kymmenkunta, joten pakko väännellä niitä ehdotuksia, kun ei ole järkevää noin montaa eri lajia käyttää.
Laita vain oma valikoima käyttöön suunnitellessa, ei sen niitä muita silloin pitäisi ehdotella. Sama taitaa olla mahdollista Webwisussa, mutta muuten sen lannoiteoptimointiosa ei ole omaan käteen sopiva.
Kai on se peltotuen plus paketti mukana ? Muutenkaan se Peltotuki ei mielestäni tarjoa turhan paljon ravinteita, jos on alkuarvot, viljavuudet ja tasausjaksot jo sisässä valmiina. meinaan asetella NK , salpietarin, sulfanin ja ehkä sitten puutarha Y - tyyppisen moniravinnelannoitteen. Katsotaan nyt, mitä ensimmäinen täysi suunniteluvuosi sinne täytättää.
-SS-
-
Y1,Y2,Y3 on yleisimmät. Hiukan inspiraatiosta kiinni, että otetaanko välillä hiven painotteisia lannoitteita. Syysvilja tuo mukaan Y6 ja Salpietari. Yleensä koitan ajaa typpi ja fosforiarvot maksimiin. Monesti ei onnistu. Tarkistuslaskentaa joillakin lohkoilla hankintavaiheessa, että jos fosforia tiputtaa pari kiloa, niin säästääkö lannoitemäärässä kuinka paljon. Joskus tulee tällainenkin tilanne, että lannoitelajin vaihdolla tulisi selkeää säästöä. Erilaiset lajikkeet tuovat vaihtelua lannoitelajeihin. Mm. kaura hyvillä mailla ei salli ymppiehdoissa juurikaan fosforia ja se tietää ongelmia laskentoihin. On joskus vedetty pelkällä typelläkin.
Lannoitteiden juoksevuuksissa on isoja eroja ja kiertokokeita joutuu tekemään sangen runsaasti. Suurin ongelma on tietenkin isäntä itse, joka on perfektionisti kilojen suhteen. Eli jos lohkolle menee 440kg, niin se sinne sitten myös laitetaan, eikä tehdä sovellutuksia. Tämä tietää runsasta kammenvääntöä.
Suomessa kun toi maatalouskoneteknologia on koko lailla lapsenkengissä, niin kylvinkonevalmistajat eivät viitsi kehittää vaakaa kylvinkoneen apulantapuolelle. Ilmeisesti yksi syy on siirrettävä väliseinä säiliössä. Omalla kohdalla säätömahdollisuus täysin turha. Voisi olla kiinteät säiliöt, jolloin päästäisiin siihen, että apulantapuoli voisi kellua vaaka-anturien päällä. Tällä tekniikalla pääsisi eroon syötön vaihteluista ja annostelu olisi helppoa jne.
-
1 laji, valittu korkeimman fosforiluokan lohkon mukaan. Eipä näytä vähentävän satoa mitenkään, eikä laatuakaan.
Mulla on yksi peruslohko minkä sisällä on eloperäisellä lohkon osalla harrastettu reilua alilannoittamista fosforin osalta pari sukupolvea.
Eli siis alue on lannoitettu samalla lannoitteella kuin muu lohko mutta määrää on pienennetty typpilannoitustarpeen ehdoilla.
Nyt on tilanne se että alue on fosforin osalta heikoimmassa viljavuusluokassa ja se kyllä näkyy sadossa.
Täytyisi ehkä väsätä starttifosfori laatikkoon kaukosäätö tuon ja parin viljelyteknisen raiviolohkon vuoksi, saisi kohdennettua lannoitusta paremmin sinne missä olisi iso tarve ilman erikseen kylvämisen vaivaa.
-
1 laji, valittu korkeimman fosforiluokan lohkon mukaan. Eipä näytä vähentävän satoa mitenkään, eikä laatuakaan.
Mulla on yksi peruslohko minkä sisällä on eloperäisellä lohkon osalla harrastettu reilua alilannoittamista fosforin osalta pari sukupolvea.
Eli siis alue on lannoitettu samalla lannoitteella kuin muu lohko mutta määrää on pienennetty typpilannoitustarpeen ehdoilla.
Nyt on tilanne se että alue on fosforin osalta heikoimmassa viljavuusluokassa ja se kyllä näkyy sadossa.
Täytyisi ehkä väsätä starttifosfori laatikkoon kaukosäätö tuon ja parin viljelyteknisen raiviolohkon vuoksi, saisi kohdennettua lannoitusta paremmin sinne missä olisi iso tarve ilman erikseen kylvämisen vaivaa.
Joo, kyl se tietysti sit vaikuttaa jos luokka on todella huono..
Mut mä en viitsi säätää apulantaa muutaman P kilon tarkkuudella/ha. Nyt on mennyt Y3 joka lohkolle ja aina muutama kilo fosforia alle sallitun. Ehkä puolella alalla tase on 0 tai -1 ja sitten pahimmillaan -10 kg/ha. Ja tämä ei vielä näy missään..
-
Ehkä puolella alalla tase on 0 tai -1 ja sitten pahimmillaan -10 kg/ha. Ja tämä ei vielä näy missään..
Sanon tämän jonkun loimaalaisen puolesta: Ehkä sun satotasoilla 8)
Fosforihan on kaikken helpoin sinne vihreälle, laittaa vaan enemmän paskaa.
-
Ehkä puolella alalla tase on 0 tai -1 ja sitten pahimmillaan -10 kg/ha. Ja tämä ei vielä näy missään..
Sanon tämän jonkun loimaalaisen puolesta: Ehkä sun satotasoilla 8)
Fosforihan on kaikken helpoin sinne vihreälle, laittaa vaan enemmän paskaa.
Joo, harvoin menee yli kuuden tonnin/ha. Nyt on kyl hiukan sellaista vehnää, että alle 6 on pettymys.
-
Aika monta vuotta on ollut kahta lannoitelajia: salpietaria ja sontaa.
Vanhemmissa viljavuustutkimuksissa joissakin paikoissa fosforin osalta pylväät tuli kaavioista hauskasti ulos pitkälle ohi arveluttavan korkean luokan.
-
Kolmea lannoitetta oli tälle kesälle... Mahdollisimman yksinkertaisena yrittäny pitää. Aikaisemmin ei ollut lietettä käytössä, mutta nyt kun on niin se yksinkertaistaa hommaa entisestään jatkossa. Täällä päin on huonosti kaliumia maassa luonnostaan ja fosforiakin pitää antaa reilusti jos aikoo oikeasti satoja ottaa. Maalajit karkeita kivennäismaita tai eloperäisiä joista kalium huuhtoutuu tehokkaasti pois eikä fosforikaan sinne pesää tee. Joillakin harvoilla lohkoilla fosfori on reilusti vihreällä leimalla, mutta kalium lähes kaikilla punaisella. Maanäytteet otettu viime syksynä ja ihan oikeasti pellosta eikä mistään ojanpielistä.
-
Meilläkin on kaliumit joka paikassa punaisella (paitsi laidunnuslohkoilla jotka sijaitsevat tunkion vieressä ::) ), tästä syystä nk2 ja y4 on päälannoitteet. Jonkin verran on myös nk1 ja y3 sekä pari säkkiä salttua noiden lisäksi kylvettäville startiksi.
-
Kolmea lannoitetta oli tälle kesälle... Mahdollisimman yksinkertaisena yrittäny pitää. Aikaisemmin ei ollut lietettä käytössä, mutta nyt kun on niin se yksinkertaistaa hommaa entisestään jatkossa. Täällä päin on huonosti kaliumia maassa luonnostaan ja fosforiakin pitää antaa reilusti jos aikoo oikeasti satoja ottaa. Maalajit karkeita kivennäismaita tai eloperäisiä joista kalium huuhtoutuu tehokkaasti pois eikä fosforikaan sinne pesää tee. Joillakin harvoilla lohkoilla fosfori on reilusti vihreällä leimalla, mutta kalium lähes kaikilla punaisella. Maanäytteet otettu viime syksynä ja ihan oikeasti pellosta eikä mistään ojanpielistä.
Y- 6 tai vastaava on mahtavaa evästä näille maille, hauskaa että vieläpä halvempaa kuin startin ja kalisuolan kanssa pelaaminen. Typpitaso sitten tarpeen vaatiessa lisälannoituksena, turvemaille riittää kylvönohessa tuleva matala typpitasokin. Samoin lietteen kaveriksi hyvää ainetta, parempaa kuin Y-4. saa enemmän kalia ja fosforia samalla typpimäärällä.