Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Oksa - 27.07.14 - klo:19:19
-
lueskelin tuossa juuri maatilanpellervon lehteä vuodelta 2006 ja siinä oli juttu koivun kasvatuksesta. ite haluisin kasvattaa myös vanerikoivua ja nyt on noissa uusissa aukoissa tarkoitus alkaa homma oikein kunnolla. aikoinaan anto tehaspuun edustaja hyvän neuvon kasvattaa koivua ja kuusta yhessä ns. kaks vaihe kasvatuksena. koivu kun oli niin nopsempi kasvamaan mutta kuusi jäi sitten tuottoa tuomaan myöhemmin... nyt on pari lohkoa metässä josta pian saabi hakata kunnon vanerikoivua kuhan vaan hinnat sattuis taas kohilleen...
-
Pian taitaa kuitenkin olla aika monta vuotta... 70-80? ???
Onko kuusikin tarkoitus laittaa heti vai vasta raivattaessa (jos ei omia aikojaan ole tullut, niinkuin yleensä kait tulee...)
-
nyt on pari lohkoa metässä josta pian saabi hakata kunnon vanerikoivua kuhan vaan hinnat sattuis taas kohilleen...
Vanerin kysyntä ja tarjonta on maailmanlaajuisesti semmoisessa vaaterissa että hinnat tuskin ihan vähällä olennaisesti nousee. Tuotantokapasiteettia on liikaa Suomessakin, vaikka osa hevosten ja justeerin aikaisista laitoksista on jo sorvinsa topannut.
-
Tahtoo vaan olla että sitä laadukkainta vaneritukkia ei saa kuin sekametsistä. Puhtaissa koivikoissa enempi arpapeliä.
Hintoja katellessa ei tarvi ihmetellä jos klapintekijälle menee koivusta kaikki tyvestä latvaan.
-
toi taivaan tosi! kyllä suomessa ei kannata mikään! ei osata edes kunnon puusta kunnon hintaa tarjota ja sitten itketään kun tanskalaista puuta ostetaan pelkaks sahattuna puusepille........ ja hitto siellä tanskassa mitään kasva, tuontipuuta sahoovat! on se vaan niiin hienoa laittaa klapeiks tollasta suoraa oksatonta melko tasapaksua koivua ja virmat itköö kun ei ryssät myy!
-
Hmm, mikset muuten laita samantien sitten visakoivua?
Hirvet ne kuitenkin syö mutta visalla on sentään vielä hintaa.
-
ei pahemmin enää kiinnosta noi visat! joskus vuosikymmeniä sitten laitettu ja haloksi jo hakattu net paskat. ei ole rehevien maiden kasvatettava tulonlähde. osaa mennä persiilleen niin helposti. ja mukavempi on katella jos joku piruparka tykkääkin vielä kunnon vanerikoivun laatuisesta tavarasta, - niitäkin vielä löytyy. hakee jopa muutamia pöllejä kun on tilanne päällä. muuten sahaakin sitten vain riimaa tarviijoille.
-
Tervalepät on komeita puita kasvatella jos on sopivaa kosteahkoa hiesu/mutamaata jossain. Niitä kannattais ehkä istutella tyyliin 1/3 leppää ja loput koivua. Vois sitten koivut perkailla pois sitämukaa kun puut järeytyvät.
Hinta taimilla on tosin 50 sentin luokkaa, joten vähä spesiaalitavaraa ovat.
-
Suomessa nuo tervalepät tuppaavat tummumaan/lahoamaan keskeltä kasvettuaan riittävän järeäksi, eikä sellaisesta makseta juuri mitään. Nimim. pari talvea tukki kokoisista tervalepistä tehdyillä klapeilla lämmittänyt >:(
-
juu. on ikävä kun ei sitten olekaan sahalle kunnon puuta mutta onhan tuo toisaalta jotain erinäköstä. itellä noitten peltoheittojen märillä reunoilla ja tien laidassa tota terval. ja sitten piristykseks lehtikuusta ja muutama poppeli.
-
Osan sahautin itselle 2" lankuksi, jos joskus vielä ehtis rakenteleen huonekaluja. Ainakin massiivinen TV-taso tarttis tehdä jossain välissä ::)
Metsälehmusta tarvis lisätä, kun yhdestä vanhasta aukosta löytyy 2-3 pitkärunkoista yksilöä ja pihasta isoisän siihen siirtämiä. Tuppaa vaan aina myöhästyyn pistokkaiden otossa.
-
Jos vaan maaperä antaa myöten niin tammea ja saarnia kasvamaan.
-
Asiaa sivuten, kuinkas noita koivun siemeniä olisi helpoin kerätä? Näkyi tuossa viimemyrskyssä lentäneen paljon puista alas mutta lähinnä meinasin tuolta visakoivikosta yrittää niitä kerätä.
(Ja koettaa nakella tätä halpaa tavaraa sitten palstalle johon kuusentaimia istutettaneen ensi keväänä, en oikein usko tuohon kuuseenkaan enään noiden kirjanpainajien vallatessa alaa)
-
Kyllähän tuolla metsäalalla nykytilanteessa kannattaisi alkaa kokeilemaan riskillä vähän jokaista sorttia. Tai riskit lähinnä ovat pienet nykyään. :D Jos on hyviä alustoja niin visakoivua ja lehtikuusta ainakin. Jos olisi muita kuin vain helkutin hiekkakankaita niin itse testaisin pistää muutaman hehtaarin jopa pihlajaa ja hoitaa pystykarsintaa vuosittain.
-
Suomessa nuo tervalepät tuppaavat tummumaan/lahoamaan keskeltä kasvettuaan riittävän järeäksi, eikä sellaisesta makseta juuri mitään. Nimim. pari talvea tukki kokoisista tervalepistä tehdyillä klapeilla lämmittänyt >:(
tokko nuita savusaunan lämmittäjät osta, joskus näkee ilmotuksia jotta ostetaan leppäklapia :-\ :-\ :-\ :-\
-
ite tykkään kyllä muuten lepästä saunapuuna kun lämpö ei ole niin esihelvetin tasoa kuin pelkällä koivulla poltettaessa. ja haapaa kun heittelee väliin niin sutari kiittää.
-
Leppää kannattaa kasvattaa jo typen sitomisen takia. Puhdas koivikko muualla kuin tilan lähitienoilla... pelkkää hirvi- ja lumituhojen ruokkimista. Voi onnistua tai sitten ei, uhkapeliä. Parhaat koivut poimitaan sekametsistä kuin rusinat pullista. :-*
-
ja kun nuorista metistä hoitaa koivun kasvatuksen kunnolla niin hyvä tulee. ja sitä laatua löytyy. polttopuuna mänee paljon heikompilaatuistakin.
-
Kotkan Viilutehdas KVT ostaa laadukasta tyvitukkia.
katso www.kvt.fi ;)
-
ja kun nuorista metistä hoitaa koivun kasvatuksen kunnolla niin hyvä tulee. ja sitä laatua löytyy. polttopuuna mänee paljon heikompilaatuistakin.
Ihan ensimmäiseksi koivikoiden taimikon hoito ja ensi harvennukset olis ehdottomasti tehtävä ajallaan ja riittävän rajuina,(90% koivikoiden harvennuksista jäävät liian tiheiksi) jotta mahdollisilta lumituholta vältytään. Itsellä useita ha koivikoita edes muutama vuosi sitten tykkylumi talvina ei ollu lumituhoja ollenkaan.
Kaksijakoisen metsän kasvatus vaatii aktiivista metsäomistajaa ja joskus varsin radikaaleja toimenpiteitä jotta onnistuu. Kyllä ihan puhtaistakin koivikoista saa suoraa vaneritukkia, kuten kaikessa muussakin asia on ensin sisäisettävä kuten kaikissa muissakin asioissa jota tuloksia syntyy.
Siihen on kaksi tapaa. Koivikon ensiharvennus vaiheessa harvennus tehdään suoraan päätehakkuuvaiheeseen ja kuusikko harvennetaan normaali tiheyteen. Toinen vaihtoehto on kuusentaimikko harventaa suoraan päätehakkuu vaiheeseen ja koivikko normaali tiheyteen.
Kumpi on sitten oikea tapa on sitten tapaus kohtainen. Istuttamalla kuusia en kyllä lähtis kaksijakoista metsää tekemään jos kuusikko luontaisesti syntyy niin sitten on ok.
-
ja kun nuorista metistä hoitaa koivun kasvatuksen kunnolla niin hyvä tulee. ja sitä laatua löytyy. polttopuuna mänee paljon heikompilaatuistakin.
Ihan ensimmäiseksi koivikoiden taimikon hoito ja ensi harvennukset olis ehdottomasti tehtävä ajallaan ja riittävän rajuina,(90% koivikoiden harvennuksista jäävät liian tiheiksi) jotta mahdollisilta lumituholta vältytään.
Joskus on annettu karkeaksi ohjeeksi että koivikko harvennetaan niin harvaksi että tuntuu pahalta ja seuraavanan päivänä mennään ottamaan vielä joka toinen puu pois. ;D
-
ja kun nuorista metistä hoitaa koivun kasvatuksen kunnolla niin hyvä tulee. ja sitä laatua löytyy. polttopuuna mänee paljon heikompilaatuistakin.
Ihan ensimmäiseksi koivikoiden taimikon hoito ja ensi harvennukset olis ehdottomasti tehtävä ajallaan ja riittävän rajuina,(90% koivikoiden harvennuksista jäävät liian tiheiksi) jotta mahdollisilta lumituholta vältytään.
Joskus on annettu karkeaksi ohjeeksi että koivikko harvennetaan niin harvaksi että tuntuu pahalta ja seuraavanan päivänä mennään ottamaan vielä joka toinen puu pois. ;D
Saman ohjeen olen kuullut myös. eli neljä runkoa aarille päätevaiheessa on jo tiukka jos latvukset ovat isot ja leveät.
-
sitten vielä se otettava huomioon että missä kasvuvaiheessa mänee tota koivikkoa harventamaan. jotkut oottaa vaan liian pitkään ja toiset näkertää niitä keskenkasvusia ja sitten ihmettelevä sitä ryteikköä joka nousee mukaan.
-
Joskus on annettu karkeaksi ohjeeksi että koivikko harvennetaan niin harvaksi että tuntuu pahalta ja seuraavanan päivänä mennään ottamaan vielä joka toinen puu pois. ;D
Tuttu neuvo... itse tehdyissä taimikon perkauksissakin tahtoo "polttopuita" jäädä varalle. Tee kerralla tarpeeksi harvaksi... ei sinne kuitenkaan tule lähdettyä sitä toista kertaa.
-
Tänään just iitrailtiin pihakoivikkoa ja mietittiin että kai se pitää harvennuttaa kunhan moto tulee tontille. Toinen kuvio on vajaat 20 vuotiasta ja pihapeltoon istutettu ala 15 vuotiasta. Kerran on molemmissa käyty ottamassa metsurityönä polttopuurankoja, eli tehty semmoinen väljennyshakkuu.
Vanhan ohjeen mukaan jos tekisi, että 30 vuoden iässä tehdään ensiharvennus, ei tuommosissa metsissä olis kuin tupsu kasvavaa latvaa rungon päässä.
-
Tänään just iitrailtiin pihakoivikkoa ja mietittiin että kai se pitää harvennuttaa kunhan moto tulee tontille. Toinen kuvio on vajaat 20 vuotiasta ja pihapeltoon istutettu ala 15 vuotiasta. Kerran on molemmissa käyty ottamassa metsurityönä polttopuurankoja, eli tehty semmoinen väljennyshakkuu.
Vanhan ohjeen mukaan jos tekisi, että 30 vuoden iässä tehdään ensiharvennus, ei tuommosissa metsissä olis kuin tupsu kasvavaa latvaa rungon päässä.
eikös niistä semmosia tuu sekametsässäkin, kumpaa puusepät haluaa, oksattomuutta vai järeyttä :-\
-
ja kun nuorista metistä hoitaa koivun kasvatuksen kunnolla niin hyvä tulee. ja sitä laatua löytyy. polttopuuna mänee paljon heikompilaatuistakin.
Ihan ensimmäiseksi koivikoiden taimikon hoito ja ensi harvennukset olis ehdottomasti tehtävä ajallaan ja riittävän rajuina,(90% koivikoiden harvennuksista jäävät liian tiheiksi) jotta mahdollisilta lumituholta vältytään.
Joskus on annettu karkeaksi ohjeeksi että koivikko harvennetaan niin harvaksi että tuntuu pahalta ja seuraavanan päivänä mennään ottamaan vielä joka toinen puu pois. ;D
Saman ohjeen olen kuullut myös. eli neljä runkoa aarille päätevaiheessa on jo tiukka jos latvukset ovat isot ja leveät.
Ööh. Kannattaa mennä omasta mielestä riittävän latvuksen omaavan tukkikoivun alle metsurinmitan kanssa ja mitata kuinka kauas oksat ulottuvat rungosta...kun oksat eivät ota toisiinsa, silloin kaikki lehtimassa on hyödynnetty täysimääräisesti. Eli kun aarille sovittaa vaikka kaksi runkoa, on se ruutu aikas täynnä.
Sama pätee havupuuston taimikonhoitoon, ennen lopullista taimikon tiheyden jättöä kannattaa käydä omasta mielestä sopivan tiheässä elinvoimaisena kasvavassa ensiharvennusta odottavassa metsässä mittailemassa puuvälejä. 2 metriä on siinä vaiheessa aika tiukka mitta.
-
Tulevaisuudessa kannattaa tappaa koivut ennen kaatamista? On tuota pakuria jo tullut keräiltyä muuan vuosi, omaan käyttöön. Saas nähä.
http://yle.fi/uutiset/koivu_voi_olla_kultakaivos__pakurikaavalla_rikkautta_ja_terveytta/7531703
-
Oksatonta suoria koivu tai leppää pitäis jättää ylitiheäksi, mieluiten kuusia alla vielä. Jos niitä harventaa niihin tulee oksia, lisämauste jos hirvi tulee vierailuun.
-
toi taivaan tosi! kyllä suomessa ei kannata mikään! ei osata edes kunnon puusta kunnon hintaa tarjota ja sitten itketään kun tanskalaista puuta ostetaan pelkaks sahattuna puusepille........ ja hitto siellä tanskassa mitään kasva, tuontipuuta sahoovat! on se vaan niiin hienoa laittaa klapeiks tollasta suoraa oksatonta melko tasapaksua koivua ja virmat itköö kun ei ryssät myy!
tjaah kyllä meidän leimikoista on mahogany koivu aina hyvinkin tarkkaan eroteltu myyntii ja hinta on huomattavasti korkeampi kuin mäntytukilla.
-
toi taivaan tosi! kyllä suomessa ei kannata mikään! ei osata edes kunnon puusta kunnon hintaa tarjota ja sitten itketään kun tanskalaista puuta ostetaan pelkaks sahattuna puusepille........ ja hitto siellä tanskassa mitään kasva, tuontipuuta sahoovat! on se vaan niiin hienoa laittaa klapeiks tollasta suoraa oksatonta melko tasapaksua koivua ja virmat itköö kun ei ryssät myy!
tjaah kyllä meidän leimikoista on mahogany koivu aina hyvinkin tarkkaan eroteltu myyntii ja hinta on huomattavasti korkeampi kuin mäntytukilla.
Saako paremman hinnan sorvissa, kuin vaikka polttopuuna tai tuppeen sahattuna ja puusepälle kuivattuna.
-
Kotkan Viilutehdas KVT ostaa laadukasta tyvitukkia.
katso www.kvt.fi ;)
Et kai sääkin oo Kotkasta??
-
meidän leimikoista on mahogany koivu aina hyvinkin tarkkaan eroteltu myyntii ja hinta on huomattavasti korkeampi kuin mäntytukilla.
Saako paremman hinnan sorvissa, kuin vaikka polttopuuna tai tuppeen sahattuna ja puusepälle kuivattuna.
Tässä nyt taas vertaillaan kahta kovin erilaista tuotetta. Se sorvipölli on myyjän kannalta katsottuna siinä kohdassa valmis kun se on tienvarressa. Polttopuunteko tai tuppeen sahaus + taapelointi ei ole ilmaista. Ei edes omilla koneilla itse tehtynä.
-
meidän leimikoista on mahogany koivu aina hyvinkin tarkkaan eroteltu myyntii ja hinta on huomattavasti korkeampi kuin mäntytukilla.
Saako paremman hinnan sorvissa, kuin vaikka polttopuuna tai tuppeen sahattuna ja puusepälle kuivattuna.
Tässä nyt taas vertaillaan kahta kovin erilaista tuotetta. Se sorvipölli on myyjän kannalta katsottuna siinä kohdassa valmis kun se on tienvarressa. Polttopuunteko tai tuppeen sahaus + taapelointi ei ole ilmaista. Ei edes omilla koneilla itse tehtynä.
No nimenomaan.
-
Voittaa pankki- ja pörssitalletukset!?!
http://yle.fi/uutiset/sopeutumiskyvyn_mestari_superkoivu_kestaa_ilmastonmuutoksenkin/7982033
-
kohta olis sitten kaikki rääseikötkin kunnon koivikkoja. ja sitten oliskii taas koivu roskapuuta kuin ennen muinoin. vanerikoivut on messevää tehä haloiks. omaan uuniin poltettavaksi.
-
Voittaa pankki- ja pörssitalletukset!?!
http://yle.fi/uutiset/sopeutumiskyvyn_mestari_superkoivu_kestaa_ilmastonmuutoksenkin/7982033
superkoivu... nyt kun energian ja massan kasvatus on taas noussut arvoonsa, niin luulisi olevan kysyntää yli 30% nopeammin kasvavalle puulle, jota vielä lämpenevä ilmasto suosii.
Onko joku tätä ajatellut? Saako taimia jostain? Sopisi hienosti myös maisemaan....
-
Onko joku tätä ajatellut? Saako taimia jostain? Sopisi hienosti myös maisemaan....
Kyllä niitä taimitarhoilta saa kun syksyllä tilaa. Täksi kevääksi ei taida enää saada. Mutta ovat aika kalliita ja hirvet sekä peurat mutustelevat koivuntaimia oikein mielellään.
-
juu, ja kun vielä ei kohta hirviä edes metästetä niin koivikoiden kohtalo on karu!
-
Lykkää muuten koivu vallan pirusti. Kolmessa? vuodessa on hirvien ulottumattomissa. Toista se on havujen kanssa.
-
mutta koivujen ja lepän alla havu kun saabi kasvettua sen aikansa ja sitten vapautetaan niin piru millä vauhilla ampasee kasvuun. tosa just toissa kesänä raivattua kattelin eilen...
-
Lykkää muuten koivu vallan pirusti. Kolmessa? vuodessa on hirvien ulottumattomissa. Toista se on havujen kanssa.
mulla olis sellaisia pieniä aukkoja jotka nyt hakattiin sähkölinjojen vieristä, sekä teiden varsilta. Ei pelkoa hirvituhoista. Tykkään koivikosta noin maisema mielessä ja niistä saa hyvää polttopuuta. Nykyisellään aukot täyttyy haavasta, joka on roskapuu.
Saako hirviä pidettyä koivikoista pois millään?
-
Teiden varsilla näkee noita keltaisia hirvinauhoja. Kai niillä on jokin vaikutus hirvien liikkeisiin, kun ne niitä nauhoja vetelevät. Tykkylumi talvet on myös pahoja koivun kannalta, itse en voi koivua istuttaa, kun joka tali tulee tykkylnta.
-
Teiden varsilla näkee noita keltaisia hirvinauhoja. Kai niillä on jokin vaikutus hirvien liikkeisiin, kun ne niitä nauhoja vetelevät. Tykkylumi talvet on myös pahoja koivun kannalta, itse en voi koivua istuttaa, kun joka tali tulee tykkylnta.
Keltainen on hirville karkoitusväri, joka jopa toimii.
Lumi on tosiaan koivun surma lumisemmilla alueilla, aika toivotonta yrittää puhdasta koivikkoa kasvattaa. Pari kunnon tykkylumivuotta ja koivikko on harventunut reippaasti.
-
Teiden varsilla näkee noita keltaisia hirvinauhoja. Kai niillä on jokin vaikutus hirvien liikkeisiin, kun ne niitä nauhoja vetelevät. Tykkylumi talvet on myös pahoja koivun kannalta, itse en voi koivua istuttaa, kun joka tali tulee tykkylnta.
Keltainen on hirville karkoitusväri, joka jopa toimii.
Lumi on tosiaan koivun surma lumisemmilla alueilla, aika toivotonta yrittää puhdasta koivikkoa kasvattaa. Pari kunnon tykkylumivuotta ja koivikko on harventunut reippaasti.
Viime vuosina muuta ole ollutkaan ku tykkylunta, rannikollakin. Tai voiko tuota tykkylumeksi sanoa, kuitenkin lunta räntää, joka painanut puut reilusti nurin. Mäntyjä kaatuu juurineen sopivalla suolla, harvat laikut harvenee entisestään...
-
Teiden varsilla näkee noita keltaisia hirvinauhoja. Kai niillä on jokin vaikutus hirvien liikkeisiin, kun ne niitä nauhoja vetelevät.
Keltainen on hirville karkoitusväri, joka jopa toimii.
Aikaisemmin oli semmoinen punertava neste, joka toimi kunhan sen vaan levitti kunnolla. Tuollaista ainetta myydään tällä hetkellä hirvien karkoittamiseen
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/muut-tuotteet/trico
Muistaakseni se toimi jossain tutkimuksessa. Mutten löytänyt sitä julkaisua nyt helposti. Ja ikävän paljon työtä tuosta on kun lähes joka taimen latva olisi käsiteltävä jotta edes olisi toivoa hyvästä tehosta.
-
Voisiko tuota tricoa käyttää syysrapsin petokarkoitukseen. Hirviökanit ja niin edespäin...ei kai siinä mitään ympöristömyrkkyjä ole..?
-SS-
-
Voisiko tuota tricoa käyttää syysrapsin petokarkoitukseen. Hirviökanit ja niin edespäin...ei kai siinä mitään ympöristömyrkkyjä ole..?
-SS-
Tehoaineena siinä on lampaarasva, aineen tyyppi vesi-öljyemulsio, EW. Kasvinsuojelurekisterissä aine on ja siellä on vain käyttökertojen per vuosi rajoitus. Tuon linkin "tieto-osassa" mainitaan, että käytännössä havaittu myös jänisten karttavan käsiteltyjä kasveja. Joten kokeile ensi kesänä...
-
Voisiko tuota tricoa käyttää syysrapsin petokarkoitukseen. Hirviökanit ja niin edespäin...ei kai siinä mitään ympöristömyrkkyjä ole..?
-SS-
Tehoaineena siinä on lampaarasva, aineen tyyppi vesi-öljyemulsio, EW. Kasvinsuojelurekisterissä aine on ja siellä on vain käyttökertojen per vuosi rajoitus. Tuon linkin "tieto-osassa" mainitaan, että käytännössä havaittu myös jänisten karttavan käsiteltyjä kasveja. Joten kokeile ensi kesänä...
Ei ole hyväksyntää peltoviljelykasveille. Mutta...voisi varmaan imeyttää johonkin riepuihin ja ripustella sopivin välein lohkon reunoille ?
-SS-