Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: vms1 - 24.07.14 - klo:08:56
-
Tuli tällainen asia taas eilen mieleen kun pyörin yhden pellolla mihin oli jäänyt aika pahoja saarekkeita. Perusmuoto oli melkein suunnikas ja kokoakin oli reilusti eli hehtaareita mutta yksi reuna oli katkonainen ja muutama saarikin oli. Tarkemmin en niitä tutkinu että oliko kallioo mutta isohkoa kiveä oli. Terveisiä vaan omistajalle
Kuitenkin kattelin että niin paljon joutu pyörimään että melkein joka paikka tuli tallattua kahdesti. Eli märällä kelillä rehun teko on aika myrkkyä.
Mutta siis asiaan. Mikä on raatilaisilla kokemus näistä. Mikä on edukkain tapa päästä eroon niistä ja olisiko se jollekin yrittäjälle paikka poistaa näitä kokonaisurakkana. Itte ajattelin että edukkaimmin pääsisi kun ottais päälle 30 tonnisen koneen joka nostelis ne kivet pois ja samaan syssyyn joku ampuis kallion pois jos sitä sattuisi olemaan joka myöskin kaivettaisi pois. Sitten perässä pienempi kone joka haraisi kantoharalla pikkukivet ja lopuksi viimeistely kivipekka tyylisellä koneella. Kokoajan tietenkin kuljetuskalustoa mikä veisi kivet etiäppäin. Saisiko kiven myynnillä näistä mitenkään edes lähelle nollakuluja.
-
Kuluja ei kyllä saa nollattua sitten mitenkään. Ajo kasaan johonkin lähelle missä kivet ja kannot ei ole tiellä tai sitten hautaaminen johonkin. On niillä myös hautaamalla pellon muotoakin muutettu.
-
Ainakin täälläpäin pohjamaa on sen vertaa rajua että ihan äkkiä en usko hautaamiseen. Lisäksi ne saa olla tosi syvällä että eivät löydy tulevina vuosina eli pois tarttis kuskata.
-
Tulee pellolle aika reipas hehtaarihinta. Jätä ne pussinpohjat hömpälle ja teet asiallisen muotoisesta pellon osasta lähes saman sadon puolella konekustannuksella ja ajankäytöllä..?
-
Itse aloitin tämän tilanpitämisen viime talvena kivien ja saarekkeiden poistolla. Kelien vuoksi homma jäi kesken, mutta eron valmiiksi saadulta osalta huomasi heti.
Tarvitsin kiveä kauempana olevan tien tekoon, joten valintani oli 40tn kaivuri vasaralla ja pari kuorma-autoa ajamaan. Jos ei tuota tie projektia olisi, niin oisin ottanut kuorma-autojen sijaan dumpperin tuolle kaveriksi.
Ei tässä hommassa pääse tienaamaan rahallisesti, hyöty tulee vähentyneestä pellolla pyörimisestä ja ajan kuluttamisesta.
-
Nää on niitä hommia missä ei ole taloudellista järkeä mutta ei tehdyt operaatiot ole jälkikäteen harmittaneet. Nimim. Yksi siirtolohkare ja lato jäljellä.
-
Tuli tällainen asia taas eilen mieleen kun pyörin yhden pellolla mihin oli jäänyt aika pahoja saarekkeita. Perusmuoto oli melkein suunnikas ja kokoakin oli reilusti eli hehtaareita mutta yksi reuna oli katkonainen ja muutama saarikin oli. Tarkemmin en niitä tutkinu että oliko kallioo mutta isohkoa kiveä oli. Terveisiä vaan omistajalle
Kuitenkin kattelin että niin paljon joutu pyörimään että melkein joka paikka tuli tallattua kahdesti. Eli märällä kelillä rehun teko on aika myrkkyä.
Mutta siis asiaan. Mikä on raatilaisilla kokemus näistä. Mikä on edukkain tapa päästä eroon niistä ja olisiko se jollekin yrittäjälle paikka poistaa näitä kokonaisurakkana. Itte ajattelin että edukkaimmin pääsisi kun ottais päälle 30 tonnisen koneen joka nostelis ne kivet pois ja samaan syssyyn joku ampuis kallion pois jos sitä sattuisi olemaan joka myöskin kaivettaisi pois. Sitten perässä pienempi kone joka haraisi kantoharalla pikkukivet ja lopuksi viimeistely kivipekka tyylisellä koneella. Kokoajan tietenkin kuljetuskalustoa mikä veisi kivet etiäppäin. Saisiko kiven myynnillä näistä mitenkään edes lähelle nollakuluja.
Kannattaa tehdä, ajallinen ja sitä myöten rahallinen säästö korvaa muutamassa vuodessa rakenteen korjaamiseen kuluneet rahat.
Itse olen poistattanut jopa yhden kallion pellon keskeltä josta tehtiin mursketta. Murskeen myynnistä jäi voittoa 7800euroa kun vähensi kallion poistamiseen menneet kustannukset.
Kokonaishinta työlle oli 78340euroa.
-
Saako niitä saarekkeita yms mennä edes noin vain poistamaan, jos ne on merkitty siihen kartotukseen, joka tehtiin tämän ympäristökauden alussa.
-
Saako niitä saarekkeita yms mennä edes noin vain poistamaan, jos ne on merkitty siihen kartotukseen, joka tehtiin tämän ympäristökauden alussa.
Poistin nämä saarekkeet, niemekkeet ja savikuopat muutamia vuosia sitten juuri tästä syystä. Voivat nimittäin olla yks kaks erityisiä ja silmällä pidettäviä ja sanktioiden uhalla säilytettäviä.
-
Ittelläkin näitä saarekkeita on mutta niillä on mutta niillä kasvaq kataja joka lienee rauhoitettu mikä estää osaltaan näiden kovakouraisen käsittelyn.
-
Mulla oli metsässä yksi peltosaareke, se oli helppo poistaa istuttamalla siihe koivuja...
-
Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.
Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.
Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.
-
Ittelläkin näitä saarekkeita on mutta niillä on mutta niillä kasvaq kataja joka lienee rauhoitettu mikä estää osaltaan näiden kovakouraisen käsittelyn.
Anna palaa vain. Aikaisemmin pylväskataja oli rauhoitettu, mutta nykyään -kiitos EU:n- puuta ei voi rauhoittaa ainoastaan kasvumuodon mukaan, joten mikään kataja ei ole enää rauhoitettu.
Toki jätän itse kaikki katajat rauhaan muotoon katsomatta, jos eivät ole minkään tiellä, ja katajia riittää ihan tarpeeksi asti.
-
Keväällä 40tn kone 80EUR/h kaivuu ja 100EUR/h vasarointi, plus alvit.
-
Ei kai kukaan mennyt saarekkeitaan paperille kirjailemaan?
Mitään ylimääräistä omaa toimintaa rajoittavaa ei saa kirjata mihinkään, ellei ole varma,
että se kannattaa.
Meillä nuo saarekkeet on käytännössä siitä vieressä olevalta pellolta aikojen saatossa kerättyjen kivien peitossa
ja alla on yhtä tiuha kiveys vastaavista ja suuremmista mosista. Pintakivet syrjemmäksi isommalle kasalle
ja "puhtaalle" alalle uutta maata päälle, kun maantieojien perkaus taas tulee ajankohtaiseksi.
Murskaksi ei kannattane laittaa, kun louhos on muutenkin muutaman kilometrin päässä.
Siellä kun reunaa vähän siirretään, niin se havaitaan Ruotsissakin asti. (fakta)
-
Tuli tällainen asia taas eilen mieleen kun pyörin yhden pellolla mihin oli jäänyt aika pahoja saarekkeita. Perusmuoto oli melkein suunnikas ja kokoakin oli reilusti eli hehtaareita mutta yksi reuna oli katkonainen ja muutama saarikin oli. Tarkemmin en niitä tutkinu että oliko kallioo mutta isohkoa kiveä oli. Terveisiä vaan omistajalle
Kuitenkin kattelin että niin paljon joutu pyörimään että melkein joka paikka tuli tallattua kahdesti. Eli märällä kelillä rehun teko on aika myrkkyä.
Mutta siis asiaan. Mikä on raatilaisilla kokemus näistä. Mikä on edukkain tapa päästä eroon niistä ja olisiko se jollekin yrittäjälle paikka poistaa näitä kokonaisurakkana. Itte ajattelin että edukkaimmin pääsisi kun ottais päälle 30 tonnisen koneen joka nostelis ne kivet pois ja samaan syssyyn joku ampuis kallion pois jos sitä sattuisi olemaan joka myöskin kaivettaisi pois. Sitten perässä pienempi kone joka haraisi kantoharalla pikkukivet ja lopuksi viimeistely kivipekka tyylisellä koneella. Kokoajan tietenkin kuljetuskalustoa mikä veisi kivet etiäppäin. Saisiko kiven myynnillä näistä mitenkään edes lähelle nollakuluja.
Kannattaa tehdä, ajallinen ja sitä myöten rahallinen säästö korvaa muutamassa vuodessa rakenteen korjaamiseen kuluneet rahat.
Itse olen poistattanut jopa yhden kallion pellon keskeltä josta tehtiin mursketta. Murskeen myynnistä jäi voittoa 7800euroa kun vähensi kallion poistamiseen menneet kustannukset.
Kokonaishinta työlle oli 78340euroa.
Oot aikamoinen satusetä.
-
Ei kai kukaan mennyt saarekkeitaan paperille kirjailemaan?
No eihän tuokaan ole peruuttamaton vahinko. Se paperihan on ainoastaan itsellä, eikä sitä ole tarvinnut lähettää millekään viranomaiselle. Ja paperihan kuului (muistaakseni) ainoastaan ymppituen ehtoihin, ei LFA-, tila- tai kansallisten tukien ehtoihin.
-
Monimuotoisuuskartoitus on tärkee paperi. Sitä vaan pitää päivittää. ;D
-
Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.
Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.
Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.
Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille. ;D
-
Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.
Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.
Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.
Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille. ;D
Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.
Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen :'( )
-
Pelottaa tuo valtaojan putkitus, tässä ovat sukupolvet tuota uraa koettaneet kesyttää jo 1960-luvulta, aina ovat luonnonvoimat vieneet sillat, betoniputket, mullat ym., mukaansa.
Olisi kyllä hyvä kilometri peitettävänä. Naapurin kanssa yhdessä voisi jakaa kustanuksia. Onhan siitä ollut puhetta. Täyttömaata pitäisi kerätä melkoisen paljon etukäteen.
-SS-
-
Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.
Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.
Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.
Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille. ;D
Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.
Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen :'( )
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
-
Pelottaa tuo valtaojan putkitus, tässä ovat sukupolvet tuota uraa koettaneet kesyttää jo 1960-luvulta, aina ovat luonnonvoimat vieneet sillat, betoniputket, mullat ym., mukaansa.
Olisi kyllä hyvä kilometri peitettävänä. Naapurin kanssa yhdessä voisi jakaa kustanuksia. Onhan siitä ollut puhetta. Täyttömaata pitäisi kerätä melkoisen paljon etukäteen.
-SS-
Vesi virtaa paremin putkessa kun ei ole puskia ta heinää mitä jarrutaa. Maata on tarjottu täälläpäinTM siten että maarakentaja putkittaa railoja ja muotoilee lopuksi siistiksi
Mulla on yks 6ha missä on useita kivikasoja, miettinyt otta joku 30t ympäripyörivä ja ajais pois pienet kivet, siirtolohkareet vyörytäis sen ison saarekeen jatkoksi, siis sileen että olis vain yksi saareke kierrettävä
-
Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.
Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.
Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.
Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille. ;D
Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.
Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen :'( )
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
Mitäs haittaa siitä lohkojen yhdistämisestä sitten olisi? Sitäpaitsi siihen väliin tulee todennäköisesti oma tueton peruslohkonsa.
-
Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.
Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.
Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.
Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille. ;D
Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.
Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen :'( )
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
Mitäs haittaa siitä lohkojen yhdistämisestä sitten olisi? Sitäpaitsi siihen väliin tulee todennäköisesti oma tueton peruslohkonsa.
No tuo että tulee väliin tueton peruslohko. Tosin meilläpäin on täytetty vain peruslohkon yhdistämis lomake ja asia on ollut bueno! Kahdesta tuli yksi eikä kolme.
Tänäkin syksynä laitettin yksi oja umpeen enkä minä sitä minnekkään elyyn ilmoittanut "että nyt laitetas oja umpeen saako?"
-
[quote author=Terminator II link=topic=55635.msg967153#msg967153 date=1406316923
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
[/quote]
Mulla ainakin on 17 hehtaarin täysin yhtenäinen pelto jossa on neljä peruslohkoa.
Ja kartoissa muiden peltojen lohkorajat kulkee ojanpohjia pitkin, eli välissä ei ole mitään tuettomia alueita eikä ojan täyttämisten pitäisi sellaisia myöskään muodostaa.
-
[quote author=Terminator II link=topic=55635.msg967153#msg967153 date=1406316923
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
Mulla ainakin on 17 hehtaarin täysin yhtenäinen pelto jossa on neljä peruslohkoa.
Ja kartoissa muiden peltojen lohkorajat kulkee ojanpohjia pitkin, eli välissä ei ole mitään tuettomia alueita eikä ojan täyttämisten pitäisi sellaisia myöskään muodostaa.
[/quote]
Sama homma, monta kasvulohkoa lohkoa joissa useita peruslohkoja, kotilohkokin 3.88ha ja koostuu neljästä vaiko viidestä eri peruslohkosta kun omistajat vaihtelee. Tuollainen putkitettu valtaoja periaatteessa "tyhjä viiva" peltojen keskellä kuten terminator sanoikin, sehän aiemmin ollut useamman metrin levyinen ei kenenkään maa. Käytännössä jaetaan omistajien kanssa kahtia ja pellon pinta-alaan tulee saman verran "reserviä" tukitarkastuksia ja digitointeja varten. Siellä sitten korjaavat pinta-alan oikeaksi :)
Ihan täyttä hulluutta perustaa omaa kasvulohkoa tuota varten, lohkon tukioikeudet loppuu vähän kesken kun pinta-ala lisääntyy ja sillä selvä.
-
[quote author=Terminator II link=topic=55635.msg967153#msg967153 date=1406316923
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
Mulla ainakin on 17 hehtaarin täysin yhtenäinen pelto jossa on neljä peruslohkoa.
Ja kartoissa muiden peltojen lohkorajat kulkee ojanpohjia pitkin, eli välissä ei ole mitään tuettomia alueita eikä ojan täyttämisten pitäisi sellaisia myöskään muodostaa.
Sama homma, monta kasvulohkoa lohkoa joissa useita peruslohkoja, kotilohkokin 3.88ha ja koostuu neljästä vaiko viidestä eri peruslohkosta kun omistajat vaihtelee. Tuollainen putkitettu valtaoja periaatteessa "tyhjä viiva" peltojen keskellä kuten terminator sanoikin, sehän aiemmin ollut useamman metrin levyinen ei kenenkään maa. Käytännössä jaetaan omistajien kanssa kahtia ja pellon pinta-alaan tulee saman verran "reserviä" tukitarkastuksia ja digitointeja varten. Siellä sitten korjaavat pinta-alan oikeaksi :)
Ihan täyttä hulluutta perustaa omaa kasvulohkoa tuota varten, lohkon tukioikeudet loppuu vähän kesken kun pinta-ala lisääntyy ja sillä selvä.
[/quote]
No eri omistajien takia pitää muodostaa alueeasta eri peruslohkot vaikka aluetta käytännössä viljeltäisiin yhtenä lohkona.
Lohkojen putkitus ja yhdistäminen kannattaa tehdä sillä kaavalla että ensin putkittaa ja odottaa seuraavan digitoinin. Vasta digitoinin jälkeen paperilla yhdistää peruslohkot. Sama kantokarhojen kanssa. Ensin karhot pois ja odottaa kun lohko kuvataan uudestaan ja digitoidaan ja hups kantokarhot hävisi.
Viljeliä jos menee elyyn sanomaa että "ajettiinpa karhot huirsin nevadaan!" Niin silloin siihen on perustettava erillinen peruslohko.
-
Mitä on muuten isointa ojaa mitä raatilaiset on laittanut kiinni enemmän kuin sen 8 metriä ojan ylitystä varten. Noin niinkuin kuinka isoa on isoin rumpu mikä on upotettu.
-
Mitä on muuten isointa ojaa mitä raatilaiset on laittanut kiinni enemmän kuin sen 8 metriä ojan ylitystä varten. Noin niinkuin kuinka isoa on isoin rumpu mikä on upotettu.
450mm
-
400 on suurinta mitä on satoja metrejä laitettu. 3 viimevuoden aikana varmaan 800m yhteensä
Sitten pellon ja kotitontin väliltä 800mm putkea noin sata metriä. Saatiin juurikkaalle plassi pellon viereen ja hakevaraston viereen kunnolla tilaa haketettavalle materiaalille ja urakoitsijan hakkurille
-
Piiriojan siivouksessa kertyvillä ojamailla voi peitää matalahkon kallion, jolloin ei tarvita kalliimpaa räjäyttelyä. Tulee tietysti kumpare, mutta jos ei liian jyrkkä, niin ei ole ongelma.
Kalliota on monelaista, joten kaikki ei käy kunnollisen murskeen tekoon, koska liian pehmeä kivi jauhoontuu kulutuksessa ja sateella siitä tulee liejua.
-
Onkos se hirveä ongelma jos tasainen kallio tulee jossakin kohdin pintaan? ::) Toki voihan siihen ajaa ojamaita sen verta päälle ettei tarvii kylvökonetta nostaa.. ;D
-
Savi on jauhaantunutta kiviainesta.
-
[quote author=Terminator II link=topic=55635.msg967153#msg967153 date=1406316923
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
Mulla ainakin on 17 hehtaarin täysin yhtenäinen pelto jossa on neljä peruslohkoa.
Ja kartoissa muiden peltojen lohkorajat kulkee ojanpohjia pitkin, eli välissä ei ole mitään tuettomia alueita eikä ojan täyttämisten pitäisi sellaisia myöskään muodostaa.
[/quote]
Mulla ei kulje. Ojasta riippuen kartassa on 4-8 metrin kaista peruslohkojen välissä. Vastaa ihan ojan leveyttä luonnossa.
Kolme noita olisi mitkä voisi putkittaa, kaksi hemmetin isoja mutta onneksi suoria ja viljelysuuntaan, kolmas pienempi ja ihan lähivuosien projekti täyttää.
-
Piiriojan siivouksessa kertyvillä ojamailla voi peitää matalahkon kallion, jolloin ei tarvita kalliimpaa räjäyttelyä. Tulee tietysti kumpare, mutta jos ei liian jyrkkä, niin ei ole ongelma.
Toimii aikansa. Meillä tulee yhden hiekkaisen rinteen kinkamalla kallion kärki pintaan. Kun olin pikkupoika päällä oli sen verran maata että just ja just pystyi kyntämään yli. Sen neljännes vuosisadan aikana tuosta on kulkeutunut maata pois niin että kallio on nyt n. neliön alalta kokonaan näkyvissä.
-
Kallion hautaaminen ei ole tahtonut toimia. Tuppaa tulemaan ärsyttävä nyppylä, jossa äes ja Rapidi toimii huonosti. Sitten jos oikein tosissaan koittaa kaivaa kuoppaa yksittäiselle kivelle ja kääntää sen sinne, niin yllättävän usein kiven kaverina on muita kiviä ja maata saa myllätä aarin, ehkä enemmänkin. Siltä pohjalta päätynyt poisviennin kannalle.
-
Syksyn aikana tuli raivautettua pari saareketta ja suuria yksittäislohkareita. Forcittiä meni pari laatikollista. No, tulihan siitä nelinumeroinen lasku, mutta lisääntyneen alan hehtaarihinta ei silti ollut kovin paljon ostettua peltoa korkeampaa ;D ja ensi kesänä työt etenee entistä sujuvammin. Eipä varmaan tule niitäkään kiviä ikävä takaisin...
-
Aarin kivikasa oli suurin yksittäinen poistokohde. 7-8 kuormaa kivisälää pois, tyhjennys pohjaa myöten ja lopuksi täyttömaa päälle. Juuri sellainen peruskiusankappale, joka tarvitsi molempiin suuntiin päisteet, liian korkea, ettei ruiskulla päässyt puomi auki ohitse jne. jne.
Mutta nyt se on historiaa ja heti kultivoidessa tajusi, kuinka hieno juttu on, ettei sitä enää koskaan ole siinä. Salaojakartasta kattelin, että yksi kiintopiste taisi taas hävitä...
-
itellä kanssa lähti äskettäin yks kivikasa pellolta pois kun oli kaivurilla hetki joutoaikaa. nyt pellon laidassa vain pieni poikkeama tuolla kohdalla mutta muuten on kierrettävä paikka poissa, jos kerkiäis vielä pikkasen pultereita keräilemään siitä pohjalta niin sais ens kesänä sopivan lohkon nurmelle.
-
Yksi talo pellon keskellä odottaa myös purkamista. Huh helpotusta sitten kun ei enää tartte kiertää sitä tonttia tiemaineen.
-
Noissa peltosaarekkeissa on meinaan sellainen asia että hyöty on vallan mahdoton jos puut ja pintakivet on tasattu. Vaikka maan alla on mitävaan niin. Jos vaikka konetta nostamalla pääsee yli niin aina säästyy turhalta pyörimiseltä.
-
Näin se tuntuu olevan. Varsinkin ruiskun kanssa kismittää, jokaikinen kerta, kun puomeja joutuu taittelemaan ladon tai kiven takia...
-
Näin se tuntuu olevan. Varsinkin ruiskun kanssa kismittää, jokaikinen kerta, kun puomeja joutuu taittelemaan ladon tai kiven takia...
Tai kiertämään kiveä. Sitten jos puomeja pitää taitella, jonnekin suuntaan pitää raivata tilaa ettei tartte puomeja taitella...
Just illansuussa kyselin paikalliselta yrittäjältä kelpaako kivikasa pellolta. Miten muualla, onko pitänyt maksaa jos joku vie murskemateriaaliksi vai joutuuko itse maksumieheksi?
Mulla ois lähellä metsä, jota ei oletettavasti tehdä koskaan pelloksi kivisyyden vuoksi. Tuonne voisi kelkkoa kivet kasasta, kasa vain aika reilun kokoinen ja isohkojakin möllyköitä seassa. 4 tai 5 ruiskun ajouraa osuu kivikasan kohdalle että väistettävä, ruiskun puomi 21 metrinen. Pitkä pötkö, kuin iso kantokarhe, lie 1000-2000 tonnia kiveä. Tuo lähtee tulevana syksynä, kun maat jäätyy, tavalla tai toisella :)
-
Vaikeeta on. Ei ollut ainakaan Destia tosissaan kiinnostunut, mutta lupasivat pitää mielessä jos tulee tarvetta lähellä. Siinä on ilmeisesti se, että puhtaasta kalliosta on niin paljon helpompaa louhia kiviainesta kuin kaapia kiviläjiä pehmeältä alustalta. Tuppaa tulemaan mukaan multaa ja kantavuus heikkenee yms. Sinänsä ihan ymmärrettäviä juttuja. Mullakin iso ongelma, kun hyvää MT-OMT pohjaa jää joutomaaksi kiviaineksen takia. On vaiheessa selvitellä mitä murskaus maksaisi. Sitä voisi sitten käyttää metsäautotien perustusten tekemiseen. Sinänsä ei menisi hukkaan, mutta kustannusta tuosta tulee, kun ne tiet ei ihan välttämättömiä ole. Meillä on tehty aika paljon ns. polanneteitä vuosien saatossa ja tällä murskeella ne voisi kattaa...
-
Tee niistä kivistä PÄISTETIE ;D
-
Kalliossa muutenkin on kiviaines parempaa kuin noissa pultereissa keskimäärin. Tämäkin on syynä kun isotkaan puljut ei oikein innostu noista kivistä murskeen tekoon.
-
Kalliossa muutenkin on kiviaines parempaa kuin noissa pultereissa keskimäärin. Tämäkin on syynä kun isotkaan puljut ei oikein innostu noista kivistä murskeen tekoon.
[/quote
Ylisuurten kivien pienistelykään ei taida olla kovin kustannustehokasta.
-
Se oli sitten ensivuonna 1 aarin ala minkä saa peltoa oikasta tai lisätä uutta alaa vanhaan lohkoon.
-
Vaikeeta on. Ei ollut ainakaan Destia tosissaan kiinnostunut, mutta lupasivat pitää mielessä jos tulee tarvetta lähellä. Siinä on ilmeisesti se, että puhtaasta kalliosta on niin paljon helpompaa louhia kiviainesta kuin kaapia kiviläjiä pehmeältä alustalta. Tuppaa tulemaan mukaan multaa ja kantavuus heikkenee yms. Sinänsä ihan ymmärrettäviä juttuja. Mullakin iso ongelma, kun hyvää MT-OMT pohjaa jää joutomaaksi kiviaineksen takia. On vaiheessa selvitellä mitä murskaus maksaisi. Sitä voisi sitten käyttää metsäautotien perustusten tekemiseen. Sinänsä ei menisi hukkaan, mutta kustannusta tuosta tulee, kun ne tiet ei ihan välttämättömiä ole. Meillä on tehty aika paljon ns. polanneteitä vuosien saatossa ja tällä murskeella ne voisi kattaa...
Aja ne kivet mettätien pohjaan kokonaisina ja tasottele maata päälle. Sitte kun on oleentunu niin tilaat mursketta pintaan ja tulee silti halvemmaksi kuin itte murskaaminen, näin oon ymmärtäny. Tai sitte niitä kiviä pitää olla mielluumin kymmenen tuhannen motin kasa josta on sadevesi virutellu mullan pois. Ja nekin suunnilleen saman kokosia, ne jotka kaivuri jaksaa justiin nostaa kyytille pitää rammereido pienemmäksi.
-
Oiottiin peltotie ja kaivettiin metri savea pois ja täytettiin kaivanto kivirauniolla. Saatiin hyvää kivetöntä täytemaata kivisimpiin pellonkohtiin ja kivet hukattua ja kovapohjainen peltotie.
-
Oiottiin peltotie ja kaivettiin metri savea pois ja täytettiin kaivanto kivirauniolla. Saatiin hyvää kivetöntä täytemaata kivisimpiin pellonkohtiin ja kivet hukattua ja kovapohjainen peltotie.
Nuo mun kivet on enimmäkseen isoja kiviä, ei niistä tienpohjaan oo. Kivinen pelto tarkoittaa täällä usein kunnon louhikkoa tai isoja pultereita, ei sellaista nyrkinkokoista ja päänkokoista murkultaa. Sellaista että yksikin kivi jos näkyy pellon pinnalla ja siihen jokin kone hipaisee sopivasti, se on kaput :)
Kuulemma grammeroivat ja vievät pois, lastauspalkalla ainakin jostakin. Suurin osa massasta pienittävä ennen murskaan laittamista, toki sitä käsin/ek:lla kerättyäkin seassa.
Muutenkin päistetien :) tekeminen vähän vaikeaa, tuota omaa metsää vain yhellä nurkalla, muuten on iso kanava tai naapurin peltoa/metsää. Se parempi tie ois jees tuonne takakulmallekin, kun lohko on täkälisittäin kohtuullisen iso, reilu 25ha.
-
Sellaisi kiviä tuossa oli, että ne juuri ja juuri tuohon metrin kaivantoon upposivat. Hevosaikaan noista oli suurinosa kerätty, joten silloin on isommat jouduttu pienentämään ennen siirtoa. Parinhehtaarin peltolohkon reunasta kasa ajettiin ja satametriä syntyi tienpohjaa. Pienempiä kasoja siellä vielä on.
-
Sellaisi kiviä tuossa oli, että ne juuri ja juuri tuohon metrin kaivantoon upposivat. Hevosaikaan noista oli suurinosa kerätty, joten silloin on isommat jouduttu pienentämään ennen siirtoa. Parinhehtaarin peltolohkon reunasta kasa ajettiin ja satametriä syntyi tienpohjaa. Pienempiä kasoja siellä vielä on.
Paljon on sellaisia kiviä kasassa, että metrin kaivantoon ei uppoa. Ja muutenkin isojen kivien upottaminen tiehen vähän kuin itseään ampuisi nilkkaan, routa nosta sentti kerrallaan ylös :-X
-
Sellaisi kiviä tuossa oli, että ne juuri ja juuri tuohon metrin kaivantoon upposivat. Hevosaikaan noista oli suurinosa kerätty, joten silloin on isommat jouduttu pienentämään ennen siirtoa. Parinhehtaarin peltolohkon reunasta kasa ajettiin ja satametriä syntyi tienpohjaa. Pienempiä kasoja siellä vielä on.
Paljon on sellaisia kiviä kasassa, että metrin kaivantoon ei uppoa. Ja muutenkin isojen kivien upottaminen tiehen vähän kuin itseään ampuisi nilkkaan, routa nosta sentti kerrallaan ylös :-X
30 vuotta vanhoilla metsäteillä sen huomaa, jatkuvasti on kiviä pintaan pyrkimässä.
-
Oiottiin peltotie ja kaivettiin metri savea pois ja täytettiin kaivanto kivirauniolla. Saatiin hyvää kivetöntä täytemaata kivisimpiin pellonkohtiin ja kivet hukattua ja kovapohjainen peltotie.
Mä teetin raiviokiville ja -kannoille kanavan varteen haudan (reilu 100m) kivettömään maahan. Kaivumailla sai tukittua vastaavan pätkän sitä viereistä kanavaa.
-
Oiottiin peltotie ja kaivettiin metri savea pois ja täytettiin kaivanto kivirauniolla. Saatiin hyvää kivetöntä täytemaata kivisimpiin pellonkohtiin ja kivet hukattua ja kovapohjainen peltotie.
Mä teetin raiviokiville ja -kannoille kanavan varteen haudan (reilu 100m) kivettömään maahan. Kaivumailla sai tukittua vastaavan pätkän sitä viereistä kanavaa.
Me tehtiin toisin, kavavaa putkitettiin siihen kanavan laitaan, vähän maata päälle ja kiviä ja kantoja lähes täyteen, päälle sitten muita kaivuumaita. Vähemmällä kaivuutyöllä ja toimii vieläkin :)
Tää peltosaarekkeiden, ojanpätkien ym. esteiden poistaminen on eripuolilla maata eritavalla muodissa. Ihan kuin jossakin keskisessä Suomessa ei tiedettäisikään yhtenäisten ja isompien peltojen viljelyn tehokkuudesta :-X :) Koskee samalla myös pusikoita peltojen laidoilla ja ojien kokoa, kuivatusta yleensäkin :-X Puuttuuko tässäkin se sama esimerkki, aivan kuin joillakin nurkilla navetoita kuin sieniä sateella ja naapurikylällä ollaan kuin maansa myyneitä...
-
Tuo ojien pusikoitumien tosiaan vaihtelee huimasti paikkakunnittain. Torniojoesta kun menee yli Ruotsin puolelle pusikot loppuu totaalisesti. ::)
-
Tää peltosaarekkeiden, ojanpätkien ym. esteiden poistaminen on eripuolilla maata eritavalla muodissa. Ihan kuin jossakin keskisessä Suomessa ei tiedettäisikään yhtenäisten ja isompien peltojen viljelyn tehokkuudesta :-X :) Koskee samalla myös pusikoita peltojen laidoilla ja ojien kokoa, kuivatusta yleensäkin :-X Puuttuuko tässäkin se sama esimerkki, aivan kuin joillakin nurkilla navetoita kuin sieniä sateella ja naapurikylällä ollaan kuin maansa myyneitä...
Toi peltojen kunnostaminen on jonkinlaista huumetta, johon jää koukkuun. Kun alkuun pääsee, niin joka syksylle pitäisi keksiä jotain tekemistä. :)
-
Tää peltosaarekkeiden, ojanpätkien ym. esteiden poistaminen on eripuolilla maata eritavalla muodissa. Ihan kuin jossakin keskisessä Suomessa ei tiedettäisikään yhtenäisten ja isompien peltojen viljelyn tehokkuudesta :-X :) Koskee samalla myös pusikoita peltojen laidoilla ja ojien kokoa, kuivatusta yleensäkin :-X Puuttuuko tässäkin se sama esimerkki, aivan kuin joillakin nurkilla navetoita kuin sieniä sateella ja naapurikylällä ollaan kuin maansa myyneitä...
Toi peltojen kunnostaminen on jonkinlaista huumetta, johon jää koukkuun. Kun alkuun pääsee, niin joka syksylle pitäisi keksiä jotain tekemistä. :)
Junttieinari poistaa peltosaarekkeensa kuusentaimilla ;D
-
Tää peltosaarekkeiden, ojanpätkien ym. esteiden poistaminen on eripuolilla maata eritavalla muodissa. Ihan kuin jossakin keskisessä Suomessa ei tiedettäisikään yhtenäisten ja isompien peltojen viljelyn tehokkuudesta :-X :) Koskee samalla myös pusikoita peltojen laidoilla ja ojien kokoa, kuivatusta yleensäkin :-X Puuttuuko tässäkin se sama esimerkki, aivan kuin joillakin nurkilla navetoita kuin sieniä sateella ja naapurikylällä ollaan kuin maansa myyneitä...
Toi peltojen kunnostaminen on jonkinlaista huumetta, johon jää koukkuun. Kun alkuun pääsee, niin joka syksylle pitäisi keksiä jotain tekemistä. :)
Junttieinari poistaa peltosaarekkeensa kuusentaimilla ;D
Tuo oli aika hyvä ;D
Joo, on se peltojen kunnostaminen sellaista. Tarpeeksi kun tekee, tulee loppu jossakin vaiheessa töiden loppeussa tai projektit alkaa olla järjettömiä ;D
Toki voi tehä uutta projektia, kovasti syyhyttäisi päästä pellon tekoon muttakun ei pohjaa josta tehdä. Eikä viitsi tehdä mitään peltosaarekkeita metsänkeskelle, joku 4ha ois maksimi pläntti metsissä, irrallaan pelloista. Vähintään ykkönen eteen, niin olisi jo tehty...
-
Tuo ojien pusikoitumien tosiaan vaihtelee huimasti paikkakunnittain. Torniojoesta kun menee yli Ruotsin puolelle pusikot loppuu totaalisesti. ::)
tuo on tosissaan kumma juttu, naapurin puolella paju ei oikein kasva!
-
Mites raatilaisilla onko ryhdytty pellon tekoon vuodenvaihteen uudistuksen takia? Eli ylimääräsiä tukioikeuksia jotka mitätöityy, nythän ne voi vielä siirtää raivattuun peltoon.
Itse raivaan kyseisestä syystä navetan viereen helppoon maastoon, lähti kyllä vähän lapasesta touhu kun sai hyvän mallisen lohkon niin tulee kyllä muutama hehtaari tuetontakin.
-
Aika kiire tulee jos nyt aloittaa. Menneellä viikolla kävi Ely-keskus tsekkaamassa tänä keväänä ilmoitettuja raivioita ja laitoin samalla mittaamaan myös tämän kesän raivion. Lupasivat ilmoittaa pinta-alan pikapuoliin, niin saan tämän vuoden puolella paperit maataloussihteerille.
-
Kuinka arvokasta leikkiä on ampuminen nykyään. Jos vaikka ottaa kaivurin kaivamaan nuo kivenmurikat näkyviin ja sitten pyytää panosmiehen käymään poraamassa ja (halkasemassa) noi kivet. Kovin isojahan ne ei ole mutta pienen pakun kokoisia kuitenkin. Sitten taas kaivurilla kivet montun pohjalle tasaiseksi ja maat päälle. Toi kaivurihan maksaa sen 500 päivä mutta paljonko toi poraus ja panostus.
-
Mites raatilaisilla onko ryhdytty pellon tekoon vuodenvaihteen uudistuksen takia? Eli ylimääräsiä tukioikeuksia jotka mitätöityy, nythän ne voi vielä siirtää raivattuun peltoon.
Itse raivaan kyseisestä syystä navetan viereen helppoon maastoon, lähti kyllä vähän lapasesta touhu kun sai hyvän mallisen lohkon niin tulee kyllä muutama hehtaari tuetontakin.
15.06.2015?
-
Kuinka arvokasta leikkiä on ampuminen nykyään. Jos vaikka ottaa kaivurin kaivamaan nuo kivenmurikat näkyviin ja sitten pyytää panosmiehen käymään poraamassa ja (halkasemassa) noi kivet. Kovin isojahan ne ei ole mutta pienen pakun kokoisia kuitenkin. Sitten taas kaivurilla kivet montun pohjalle tasaiseksi ja maat päälle. Toi kaivurihan maksaa sen 500 päivä mutta paljonko toi poraus ja panostus.
Panostaja tekee tuntihommina 85e alv 0%. Räjäytysaineista en osaa sanoa. Mulla on viimeisin lasku 7,5h*85e ja räjähdysaineet 155e alv 0%. Mitä aikaisemmasta muistelen, niin paukut ei ole kalliita, työstä kertyy suurin osuus. Tällä kaverilla on kuorma-auto ja liikennetraktori. Mieluiten työskentelee auton kanssa ja siinä on jonkinmoinen maastokelpoisuus. Todennäköisesti autossa kairakin tehokkaampi.
-
Mun viimeisimmällä työmaalla kävi varsinaisen päätekijän oman porauskaluston kiireiden takia toinen yritys suorittamassa poraukset ja räjäytykset. Taksa oli kuutiohinnalla, eli he arvioivat louhittavan kiviaineksen kuutiomäärän ennen räjäytystä. Hinta oli 10 €/m3 + alv ja parisataa euroa mattojen ja kaluston siirtokustannuksia.
Arvioni mukaan he mittailivat kivet hiukan alakanttiin niin että asiakas ei ainkaan joudu tyhjästä maksamaan. Kaivinkonetöistä tulee aikanaan sitten toinen lasku pääurakoitsijalta.
-
Mulla lähti keväällä 2013 yks 30aarin peltosaareke.4000kiintoa kalliota,syvimmät reijät oli 4metriä ja r-ainetta meni n.4000kg,lasku oli louhinnasta 22tuhatta euroa.peltohehtaarin hinnaksi jos kivet olis ajanu mettään tullut n.200000e.
-
En ihan käsittänyt. Ottiko urakoitsija kiviaineksen ja päälle lähetti vielä 22 tonnin laskun.
-
Kuinka arvokasta leikkiä on ampuminen nykyään. Jos vaikka ottaa kaivurin kaivamaan nuo kivenmurikat näkyviin ja sitten pyytää panosmiehen käymään poraamassa ja (halkasemassa) noi kivet. Kovin isojahan ne ei ole mutta pienen pakun kokoisia kuitenkin. Sitten taas kaivurilla kivet montun pohjalle tasaiseksi ja maat päälle. Toi kaivurihan maksaa sen 500 päivä mutta paljonko toi poraus ja panostus.
Panostaja tekee tuntihommina 85e alv 0%. Räjäytysaineista en osaa sanoa. Mulla on viimeisin lasku 7,5h*85e ja räjähdysaineet 155e alv 0%. Mitä aikaisemmasta muistelen, niin paukut ei ole kalliita, työstä kertyy suurin osuus. Tällä kaverilla on kuorma-auto ja liikennetraktori. Mieluiten työskentelee auton kanssa ja siinä on jonkinmoinen maastokelpoisuus. Todennäköisesti autossa kairakin tehokkaampi.
Osaakko sanoa minkälaisella vehkeellä poraili?
-
En.
-
Mulla lähti keväällä 2013 yks 30aarin peltosaareke.4000kiintoa kalliota,syvimmät reijät oli 4metriä ja r-ainetta meni n.4000kg,lasku oli louhinnasta 22tuhatta euroa.peltohehtaarin hinnaksi jos kivet olis ajanu mettään tullut n.200000e.
WTF :o Mikä tuossa oli ideana? Eikö tolla 20000 eurolla olis väistelly tuota kalliota ainakin 200 vuotta. ::)
-
Osaakko sanoa minkälaisella vehkeellä poraili?
En.
Meillä porailtiin tämmöisellä:
http://www.youtube.com/watch?v=Usj5rHpq8ls
-
Ittellä on murska vehkeet,mutta ei poravaunua eikä panostajan paperia.Tuosta tuli n10 000tonnia mursketta.
-
Ittellä on murska vehkeet,mutta ei poravaunua eikä panostajan paperia.Tuosta tuli n10 000tonnia mursketta.
Aivan. Taitaa tuosta kasasta tulla jotakin täytettä tilille. :D