Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: eju - 10.07.14 - klo:13:26
-
Tässä kuvassa kaura tulee onnistumaan ainoastaan vihreillä kohdilla ja minun mielstäni ne ovat salaojajuonteita. Onko tämän kuvan perusteella pääteltävissä, että salaojat ei toimi savipelloilla vai onko salaojalohkojen välit oltava kuin valaan selkä.
Tai sitten savimailla matalimmille kohdille kaivo ja putki johonki valtaojaan.
Kuva on Sysmästä. Tämä ei ole ainut pelto.
Suurentakaa eli zoomatkaa kuva 1
-
Pellon kunto tutun näköinen. Viherlannoitus ja jankkurointi, niin ongelmat poistui.
Pelto tiivistynyt tai sitten järee jankko.
Vähän hommailua, niin taas vesi kulkee.
-
Joku luomumiehen harrastelu lohko. Tuet kasvaa kohisten sadosta viis :o
-
Lautasmuokattu monta syksyä märkänä?
-
Keski-Suomessa tuollainen pelto on tänä kesänä tavallinen ilmiö.
Kovat sateet heti kylvöjen jälkeen tuhosivat viljapellot satoa niistä ei juuri tule.
Jopa hietamoreenilla samaa ongelmaa.Hiesumailla lähes järestään.
-
Löytyy tuon näköisiä täältä hämeestäkin. Ei tosin paljoa.
Lähinnä toukokuun puolivälin jälkeisiä suorakylvöksiä.
-
Hyvinhän nuo salaojat toimivat, kuin ainoastaan salaojien kohdalla kasvaa ;D
Vipukartta on siitä hieno systeemi, että siitä voi hyvin katsoa naapurien salaojien paikat. Salaojien näkyvyys on suoraan verrannollinen työkoneiden painoon yms. maan tuhoamiseen :)
-
Ei täälläpäin vaan oo ikinä noi surkee kasvusta peltoa näkyny.
Ei ees harrastetukiviljelijöillä.
-
on muuten ihan tosiaan surkian näköistä peltoa. liekö tuossa tukioptimointi kyseessä? ihan kuin ei joku toimisi...
-
on muuten ihan tosiaan surkian näköistä peltoa. liekö tuossa tukioptimointi kyseessä? ihan kuin ei joku toimisi...
Ihan tyypillinen piloilletintattu savimaa. Tai vaikka ei olisi edes tintattu. Tuota se vilely on lounaassa ja etelässä.
-
on muuten ihan tosiaan surkian näköistä peltoa. liekö tuossa tukioptimointi kyseessä? ihan kuin ei joku toimisi...
Ihan tyypillinen piloilletintattu savimaa. Tai vaikka ei olisi edes tintattu. Tuota se vilely on lounaassa ja etelässä.
Märälle pellolle ei pidä mennä, sanoohan sen maalaisjärkikin.
-
on muuten ihan tosiaan surkian näköistä peltoa. liekö tuossa tukioptimointi kyseessä? ihan kuin ei joku toimisi...
Ihan tyypillinen piloilletintattu savimaa. Tai vaikka ei olisi edes tintattu. Tuota se vilely on lounaassa ja etelässä.
Märälle pellolle ei pidä mennä, sanoohan sen maalaisjärkikin.
Se on kyl yhtä tyhmää kuin vedettömällä järvellä kalastaminen.
Mut tuo ilmiö siis johtuu joko kuivuudesta tai sateesta, asiasta johon kylväjä ei voi vaikuttaa.
-
Tässä kuvassa kaura tulee onnistumaan ainoastaan vihreillä kohdilla ja minun mielstäni ne ovat salaojajuonteita. Onko tämän kuvan perusteella pääteltävissä, että salaojat ei toimi savipelloilla vai onko salaojalohkojen välit oltava kuin valaan selkä.
Tai sitten savimailla matalimmille kohdille kaivo ja putki johonki valtaojaan.
Kuva on Sysmästä. Tämä ei ole ainut pelto.
Suurentakaa eli zoomatkaa kuva 1
Kunnon sade niin siinä on.
-
Vuosien suorakylvö raskaalla koneella liian aikaisn ja märkään maahan voisi aiheuttaa juuri tuon näköistä kasvustoa.
-
Vuosien suorakylvö raskaalla koneella liian aikaisn ja märkään maahan voisi aiheuttaa juuri tuon näköistä kasvustoa.
Saman tekee jatkuva lautasmuokkaus vaikka olisi hyvätkin olosuhteet... :o
-
Sokerijuurikasmonokulttuuri on tehokas saamaan aikaan tuollaista. Korjuuolosuhteet ovat usein kuitenkin kosteat.
-
Täällä vei ohran muuten samanlailla kesäkuun kylmät yöt lumi,ojanpenkoille on noussut parempi vilja salaojapellolla.Märkyydestä kärsinyt paleltui,200mm sai vettä niskaan toukokuun lopussa kylvöjen jälkeen.Ennen kylmää vihreä kauttaaltaan,sitten keltainen ja nyt epätasainen.
-
Vuosien suorakylvö raskaalla koneella liian aikaisn ja märkään maahan voisi aiheuttaa juuri tuon näköistä kasvustoa.
Noita peltoja oli jo ennen ko. laitteiden keksimistä
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Eiköhän se vika oo ratin ja penkin välis,eikä nelivedossa :o
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....
Täsmälleen näin. Tässä kylällä on hyviä esimerkkejä useampia. Oja välissä, toisella puolella huippuhyvät kasvustot, toisella puolella pari viikkoa myöhemmin suorakylvetty ja on juuri saman näköistä kun aloitusviestin kuvassa. Maalaji on hiesusavi ja syysmuokkaukset tehty kultivaattorilla melko reiluun syvyyteen. Jankkurointi suorakylvöpelloilla näkyy vähän auttavan.
-
onko nyt alkamassa se alasajo noista suorakylvinkoneista kun monessa mediassa on esitelty niiden huonot puolet? vasta äsken jossain ratio-ohjelmassa kertoivat että huuhtoumat ollu suorakylvetyillä pelloilla liki puolet isommat kuin muokatuilla näillä sateilla.
-
Eikös ravinteiden kanssa pitänyt olla juuri toisinpäin?
Onkos tuosta uutisesta lähdetietoja?
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....
Keväällä maa on syvältä märempää kuin syksyllä.
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....
Keväällä maa on syvältä märempää kuin syksyllä.
On, ja talvinen roudan kuokka paljon kauempana odottamassa työnsä sarkaa.
Näkyy muuten selvästi et paskarattaiden painoluokka hipoo 18000kg jos vertaa entisiin 13000kg könttikärryihin. Ja senkin huomaa et levee rengas tinttaa leveemmältä.
-
Sitäkin tutkitaan maailmalla, että kuinka satunnainen muokkaus sopii suorakylvöön. Mikä tietysti onkin hyvä, ettei linnoittauduta omien kylvömuotojen taakse ja tulkita sitä kuin raamattua.
Tai koraania, ettei agron karvakädet ala mitään lentokonetta tarttailemaan suuntana saunamökki.
-
Aika läpäsevä pitää pellon olla jos muutamassa päivässä sataa 150 mm vettä juuri kylvetylle pellolle.Näin kävi Keskisessä Suomessa tänä keväänä.
-
Aika läpäsevä pitää pellon olla jos muutamassa päivässä sataa 150 mm vettä juuri kylvetylle pellolle.Näin kävi Keskisessä Suomessa tänä keväänä.
Tätä oli muuallakin. Kävi mielessä kun on katellu omia länttejä ja vieraita läheltä ja kaukaa, että sademäärät Päijänteen itäpuolella oli toukokuussa ja kesäkuun alussa sitä luokkaa, että moni pelto, mikä muina vuosina on ollut ihan ok, näyttää tänä vuonna tuollaiselta. Totuus on tietysti se, että "normaalinakin" vuonna pellon sadontuottokyky ei ole ihan maksimaalinen, mutta päällepäin ei näy ihan noin selvästi. Toisaalta sitäkin pitää ynnäillä, että mikä olisi peltohehtaarin salaojakustannus 3-4 metrin ojavälillä; silloinhan ei olisi noita raitoja mutta kannattaako tuollainen investointi pitkässä juoksussa..?
-
Tuommoisella yhtäkkisellä suursateella korostuukin pellon kunto. Muokatulla pellolla eroosio hyökkää kimppuun. Kun taas suorakylvetyllä muokkaamattomalla saattaa lainehtia hiukan, mutta pikku hiljaa imeytyy maahan.
Mutta maan rakenteen tosiaan pitää olla kunnossa kyntöjankon altakin.
Keski-suomen rinnepelloilla keyline-tekniikka korostuu muokkauksessa/jankkuroinnissa. Muuten on montussa järvi. Mitä siellä aika paljon nytkin näkee.
-
aikoinani huomasin että kun vaihdoin aurat tahi laitoin kaikki kulutusosat kerralla uusiin niin kynnettäessä löyty pehkuvanoja vaon pohjasta. en tiedä kuin silloin kesät oli tasaisempia mutta kuitenkin kasvustot oli tasasia ja sadot jonkinlaisia. nykyään näkyy olevan mururakenne aika ohut kattelipa sitten kenen peltoja tahansa. ja paljon urakoijia käyttävillä on aika paljon lampia pelloilla. mikä osuus isoilla koneilla, en tiedä.
-
Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.
Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.
Ittellä on fiilis että nyky menolla tehdään paljon asioita mitkä pilaa peltoja. Raskaat koneet varsinkin keväällä ja päisteissä kääntyminen sekä metsien varjostus ja harvoja liittymiä pellolle on asioita jotka vaikuttaa kasvukuntoon. Lisäksi rehuntuotannossa siirtyminen kolmeen satoon ei ainakaan helpota pellon elämää.
Paljon pelastettaisi kun pienennettäisi pelloilla liikuvia koneita ja kyntö auttaa paljon pintavesien poistoon ja kun ei pinta ole märkä niin pohjamaakin säilyy. Pelto on vähän kuin talo eli katto kestää tietyn pistekuorman ja runko antaa periksi liian suuren kokonaismassan alla.
-
tuota koneiden suurentamista olen koko ajan kritisoinnu, jo sen takia että kaikki liittymät pelloille tehtävä kohta kieroliittyminä. hitto, onko se nyt ihan pakko tehä puolessa tunnissa ja sitten kolmen tunnin kahvitauko kuin että tehdä kolme tuntia ja pitää se puolen tunnin kahvitauko? monella urakoijalla menee suurin aika siihen koneen seisotteluun pellolla tahi tiellä ja puhelimessa. kuitenkin vain kymmenkunta vuotta sitten tehtiin samat työt melko samoihin aikoihin paljon pienemmillä koneilla. ja mitä tekevä sitten sillä säästyneellä ajalla??? ei sen puoleen, eipä koskaan ole urakoija tullut so*****na aikana, vaan aina myöhemmin!!! ei koskaan etuajassa!!!
-
Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.
Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.
Pitäiskö mennä nyt myyrällä punapalia- mesikäskasvustoon savipellolle? Työntäis varmaan juuria vielä ennen rukiille kyntö.
Liitmät mitä on varjossa ja päisteet etelänpuolella joka metsä varjostaa on tuttua. Parit pellot olen mukailut että päiste ei olis juuri varjossa= aina märempää. lhp kaistoja varjopaikkoihin olen miettinyt, pitäiskä käydä heittää timoteitä kohta?
-
Eikös ravinteiden kanssa pitänyt olla juuri toisinpäin?
Suorakylvössä fosfori rikastuu pellon pintakerrokseen ja liukoisen fosforin huuhtoutuminen kasvaa suhteessa kynnettyihin peltoihin.
-
Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.
Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.
Ittellä on fiilis että nyky menolla tehdään paljon asioita mitkä pilaa peltoja. Raskaat koneet varsinkin keväällä ja päisteissä kääntyminen sekä metsien varjostus ja harvoja liittymiä pellolle on asioita jotka vaikuttaa kasvukuntoon. Lisäksi rehuntuotannossa siirtyminen kolmeen satoon ei ainakaan helpota pellon elämää.
Paljon pelastettaisi kun pienennettäisi pelloilla liikuvia koneita ja kyntö auttaa paljon pintavesien poistoon ja kun ei pinta ole märkä niin pohjamaakin säilyy. Pelto on vähän kuin talo eli katto kestää tietyn pistekuorman ja runko antaa periksi liian suuren kokonaismassan alla.
Kyllä päisteiden tuhoaminen liittyy aika pitkälle kotieläintalouden paskanlevityskaluston tuottamiin ongelmiin. Kynnön radikaalin vähentämisen, äestystekniikan muuttamisen, märän maan tallomisen välttäminen varsinkin keväällä on tuottaneet todella hyviä tuloksia viljatilalla. Tänä päivänä on hyvin vähän ongelmia päisteiden kanssa. Ongelmat on ratkaistavissa, mutta mikä se hinta on tilakohtaisella tasolla hyvin toimivista päisteistä, se on jokaisen itse mietittävä omalta kohdaltaan.
-
Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.
Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.
Pitäiskö mennä nyt myyrällä punapalia- mesikäskasvustoon savipellolle? Työntäis varmaan juuria vielä ennen rukiille kyntö.
Liitmät mitä on varjossa ja päisteet etelänpuolella joka metsä varjostaa on tuttua. Parit pellot olen mukailut että päiste ei olis juuri varjossa= aina märempää. lhp kaistoja varjopaikkoihin olen miettinyt, pitäiskä käydä heittää timoteitä kohta?
Älkää pelkillä myyrillä menkö touhuamaan. Jos ruista meinaat kylvää, niin sitten on kiire jankkuroida pelto. Todennäköisesti on jo vähän myöhäistä. Juhannuksen maissa olis hyvä syväkuohkeuttaa pellot, jos ovat heinällä ja syysviljaa tullaan kylvämään.
Mutta kun ne kelit.
Jos viherlannoituksella/lhp:lla vielä ensi vuoden, niin sitten ei oo kiirettä jankkuroimaan. Toisaalta kelit olis varmaan hyvät monessa paikassa nyt.
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....
Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan. Putken päältä oli maan pintaan 130cm! Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois. No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi... Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan. Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......
-
Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.
Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.
-
Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.
Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.
Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu??? ;D
-
Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.
Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.
Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu??? ;D
Ei ole tainnu tulla viellä ratkaisua.
-
tuota koneiden suurentamista olen koko ajan kritisoinnu, jo sen takia että kaikki liittymät pelloille tehtävä kohta kieroliittyminä. hitto, onko se nyt ihan pakko tehä puolessa tunnissa ja sitten kolmen tunnin kahvitauko kuin että tehdä kolme tuntia ja pitää se puolen tunnin kahvitauko? monella urakoijalla menee suurin aika siihen koneen seisotteluun pellolla tahi tiellä ja puhelimessa. kuitenkin vain kymmenkunta vuotta sitten tehtiin samat työt melko samoihin aikoihin paljon pienemmillä koneilla. ja mitä tekevä sitten sillä säästyneellä ajalla??? ei sen puoleen, eipä koskaan ole urakoija tullut so*****na aikana, vaan aina myöhemmin!!! ei koskaan etuajassa!!!
Joskus kun siiryin maidontuotantoalalle niin muistan kun puljattiin useamman hengen voimin 60 ha kesässä ja siinä meni aikaa paljin. Nykyään tehdään yli kymmenkertainen määrä ja väki on vähentynyt puoleen. Vielläkin olisi varaa kalustomuutoksilla kiristää tahtia huomattavasti mutta ei ole oikeastaan tarvetta.
-
Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.
Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.
Pitäiskö mennä nyt myyrällä punapalia- mesikäskasvustoon savipellolle? Työntäis varmaan juuria vielä ennen rukiille kyntö.
Liitmät mitä on varjossa ja päisteet etelänpuolella joka metsä varjostaa on tuttua. Parit pellot olen mukailut että päiste ei olis juuri varjossa= aina märempää. lhp kaistoja varjopaikkoihin olen miettinyt, pitäiskä käydä heittää timoteitä kohta?
Älkää pelkillä myyrillä menkö touhuamaan. Jos ruista meinaat kylvää, niin sitten on kiire jankkuroida pelto. Todennäköisesti on jo vähän myöhäistä. Juhannuksen maissa olis hyvä syväkuohkeuttaa pellot, jos ovat heinällä ja syysviljaa tullaan kylvämään.
Mutta kun ne kelit.
Jos viherlannoituksella/lhp:lla vielä ensi vuoden, niin sitten ei oo kiirettä jankkuroimaan. Toisaalta kelit olis varmaan hyvät monessa paikassa nyt.
No kun alku kesä oli aika märkä, olis kai tehnyt enemä vahinkoo kai jos olis käynyt myyrällä silloin? Mä murskaan pari päivää ennen kyntö, onhan tässä vielä n.6vk aikaa että ne juuret menee syvemälle.
Toi mesikäs on jo nyt 1,8m korkea. Mutta kasvaa laikkuna siellätäällä. Apila otti kai vallan keväällä.
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....
Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan. Putken päältä oli maan pintaan 130cm! Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois. No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi... Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan. Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......
Samanlaisen toimenpiteen tein itsekin sillä erotuksella etten sullonut muoviputkea maahan. Kaivoin tiiliputken esille ja täytin kaivannon soralla. Hienompi nimitys lienee "sorasilmäke"...
Syvimmillään oja oli 120cm maan pinnan alla, matalimmillaan 90cm. Ja tosiaankin sitä sen aikasta nummesta haettua santaa oli 5-10cm tiiliputken päällä.
Ei ihme ettei vesi läpäse...
Ojaväli oli 18-20metriä...
(http://i10.aijaa.com/t/00821/13092441.t.jpg) (http://aijaa.com/wMXnRU)
-
Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.
Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.
Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu??? ;D
Ei ole tainnu tulla viellä ratkaisua.
Muistatko?
"Mä en oikeasti haluaisi puolustella muita ketjuja tässä ketjussa jotta ei tule vipuhessu ilmiötä mutta skännän mieliksi kun se nyt otti asian esiin. Päiste/penkkatien tarkoitus olisi nimenomaan välttää päisteiden tallaamista ja näin parantaa peltojen kasvukuntoa. Skn:än kin pitäisi tajuta että tollanen yhteispainoltaan varmaan 40 tonninen yhdistelmä kapeine kuorkin pyörillä ja painottomalla aisalla on eri asia ja vaatii siihen soveltuvan kunnon tien. Mun ajatukset kulki kokoluokassa tuo puimuri, 10 tonnin paalaaja, 6 tonnin takapyörä kylvökone, 20 tonnin lietekärryjä ja samaa suuruusluokkaa olevat rehukärryt. Kaikki varustettuna pellolle soveltuvilla pyörillä. Sen penkkatien tarkoitus oli vaan estää kasvulohkolla ajettavaa tuhaa liikennettä ja päisteihin syntyvää kasvutappiota johtuen useista käännöksistä sekä tallautumisen että esimerkiksi nurmen pinnan rikkoutumisesta. Koko tie perustui siihen että se oli hieman korkeammalla ja kuiva sekä siinä ei kasvanut ainakaan säästettäväksi tarkoitettua kasvia. Eli käytännössä pilataan suosiolla kahden renkaan levyinen kaista pellon ympäri mutta pidetään loput pellosta sitten hyvässä kasvukunnossa eikä ajella kuormilla turhaan pellolla ja pilataan 15 metriä päistettä kun vuosittain aina käännetään samassa paikassa."
-
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä. hyvin sikiävää lajia.
Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....
Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan. Putken päältä oli maan pintaan 130cm! Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois. No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi... Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan. Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......
Samanlaisen toimenpiteen tein itsekin sillä erotuksella etten sullonut muoviputkea maahan. Kaivoin tiiliputken esille ja täytin kaivannon soralla. Hienompi nimitys lienee "sorasilmäke"...
Syvimmillään oja oli 120cm maan pinnan alla, matalimmillaan 90cm. Ja tosiaankin sitä sen aikasta nummesta haettua santaa oli 5-10cm tiiliputken päällä.
Ei ihme ettei vesi läpäse...
Ojaväli oli 18-20metriä...
(http://i10.aijaa.com/t/00821/13092441.t.jpg) (http://aijaa.com/wMXnRU)
Juu mut kun mulla se salaoja oli mallia vesijohto, ni pakko laittaa metri-puoltoista muoviputkea väliin.
-
Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.
Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.
Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu??? ;D
Ei ole tainnu tulla viellä ratkaisua.
Muistatko?
"Mä en oikeasti haluaisi puolustella muita ketjuja tässä ketjussa jotta ei tule vipuhessu ilmiötä mutta skännän mieliksi kun se nyt otti asian esiin. Päiste/penkkatien tarkoitus olisi nimenomaan välttää päisteiden tallaamista ja näin parantaa peltojen kasvukuntoa. Skn:än kin pitäisi tajuta että tollanen yhteispainoltaan varmaan 40 tonninen yhdistelmä kapeine kuorkin pyörillä ja painottomalla aisalla on eri asia ja vaatii siihen soveltuvan kunnon tien. Mun ajatukset kulki kokoluokassa tuo puimuri, 10 tonnin paalaaja, 6 tonnin takapyörä kylvökone, 20 tonnin lietekärryjä ja samaa suuruusluokkaa olevat rehukärryt. Kaikki varustettuna pellolle soveltuvilla pyörillä. Sen penkkatien tarkoitus oli vaan estää kasvulohkolla ajettavaa tuhaa liikennettä ja päisteihin syntyvää kasvutappiota johtuen useista käännöksistä sekä tallautumisen että esimerkiksi nurmen pinnan rikkoutumisesta. Koko tie perustui siihen että se oli hieman korkeammalla ja kuiva sekä siinä ei kasvanut ainakaan säästettäväksi tarkoitettua kasvia. Eli käytännössä pilataan suosiolla kahden renkaan levyinen kaista pellon ympäri mutta pidetään loput pellosta sitten hyvässä kasvukunnossa eikä ajella kuormilla turhaan pellolla ja pilataan 15 metriä päistettä kun vuosittain aina käännetään samassa paikassa."
Joo mutta tämä oli väärää tietoa eikä näin saa agroraadin mielestä missään tapauksessa toimia.
-
Päistetiet on ongelmallisia ruiskun kanssa. Siis jos ne on metsän reunassa. Keskellä lohkoa menevät päistetiet toimii varmaankin paremmin. Mielenkiintoinen juttu oli tuosta horssin koetilasta. Ja tästä systeemistä, missä liikenne olisi aina samoilla urilla. Saas nähdä, koska he tekevät kylvökoneen, jolla voi kylvää menopaluunan. Vaikka ensin 6m ja sitten paluuna 12m. Kylvökone, mikä leviää tuonne 12m. Tai sitten niillä on se jo?
-
Päistetiet on ongelmallisia ruiskun kanssa. Siis jos ne on metsän reunassa. Keskellä lohkoa menevät päistetiet toimii varmaankin paremmin. Mielenkiintoinen juttu oli tuosta horssin koetilasta. Ja tästä systeemistä, missä liikenne olisi aina samoilla urilla. Saas nähdä, koska he tekevät kylvökoneen, jolla voi kylvää menopaluunan. Vaikka ensin 6m ja sitten paluuna 12m. Kylvökone, mikä leviää tuonne 12m. Tai sitten niillä on se jo?
Onko se sitten päiste jos on keskellä? Madonreikäteoria voisi olla todellinen ratkaisu. Eli tekisi päisteeseen alikulkutunnelin, josta olisi useita ramppeja ulos. Päistekäännökset tehtäisiin ruokamullan alapuolella.
Menopaluu 3/6m?
(https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQCVB9NY4fqiL5uUBFeyc5VGYpAlA1ODaTCtAGcO5Xap9Oa6mF7)
-
No joo, vähän huonosti ilmaisin itseäni. Lähinnä ajattelin sitä, että naapurin lohko on tien toisella puolella ja oma on tien toisella puolella. Silloin molemmat hyötyisivät tiestä.
Tuolla tumella voisi päästä 12m työleveyteen. 6 mennessä 12 palatessa. :) Ei ole itsellä ajankohtainen. Pienviljelijä hämeestä ja silleesti.
Edit. Saankohan mä tällä loistavalla idealla jyräkostoon halvemmalla varaosia.
-
aikoinani huomasin että kun vaihdoin aurat tahi laitoin kaikki kulutusosat kerralla uusiin niin kynnettäessä löyty pehkuvanoja vaon pohjasta. en tiedä kuin silloin kesät oli tasaisempia mutta kuitenkin kasvustot oli tasasia ja sadot jonkinlaisia. nykyään näkyy olevan mururakenne aika ohut kattelipa sitten kenen peltoja tahansa. ja paljon urakoijia käyttävillä on aika paljon lampia pelloilla. mikä osuus isoilla koneilla, en tiedä.
Samoiten saven sisään piilotettu liete kanssa vienosti tuoksahtelee, satakuusvitos aikakauden aromeita...keveempi rattori kuus tn, muruisuus syvyys 40cm, eikä siellä millään oo muokattu...tule apuun apilas...
-
Päistetiet on ongelmallisia ruiskun kanssa. Siis jos ne on metsän reunassa. Keskellä lohkoa menevät päistetiet toimii varmaankin paremmin. Mielenkiintoinen juttu oli tuosta horssin koetilasta. Ja tästä systeemistä, missä liikenne olisi aina samoilla urilla. Saas nähdä, koska he tekevät kylvökoneen, jolla voi kylvää menopaluunan. Vaikka ensin 6m ja sitten paluuna 12m. Kylvökone, mikä leviää tuonne 12m. Tai sitten niillä on se jo?
Ai ensimmäisellä laistalla tulee valmista 6m, ja toisella vedolla onkin jo valmista se 12m? Vai mitä tarkoitat?
Vai eikö sun kylvimellä voi ylipäätään ajaa edes-takaisin?
Tai ehkä tuo menopaluuna on joku uusi perunalajike.
??? ??? ???
12m perunankylvin?
??? ??? ???
Tumelta?
;D ;D ;D
-
Varmaan tarkoittaa sitä että ajourat olisi samat ja 6m kylvökone kulkisi toisella sivulla mennessä ja toisella palatessa
-
Tarkastelin tänään omaa hiukan keskeneräistä raiviota, jossa tosin viljelty kauraa ja nurmea jo vuosia.
Keskeneräinen siis lähinnä ojituksen osalta.
Sarkojen keskellä monessa paikassa varsin komeaa kauraa. Vedestä kärsivissä hiekkapitoisissa kohdissa
keltainen lyhyt kituva kasvusto (lähteinen rinteen juuri). Tähän asti kaikki ennalta arvattavaa, mutta kun niissä hiekkaisissa
kuivissa kohdissakin on lyhyt keltainen kituva kasvusto. Kuivuudesta nämä kohdat eivät varsinaisesti kärsi, koska
veden pinta vieressä järvessä on 80cm päässä ja maa nostaa kapillaarisesti vettä.
Pelto orastui hyvin ja tasaisesti. Ilmeisesti säät olivat kerta kaikkiaan kohtuuttomat tuolle viimeisenä kylvetylle lohkolle.
Olisiko tuossa aloitussivun kuvassakin käynyt vähän samalla lailla.
-
Tässä samainen pelto hieman toisesta kulmasta syksyllä 2011. Oli helppo hakea Googlen kartasta kävely-ukolla.