Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: paalipoika - 03.06.14 - klo:21:06
-
Mulla on itse stokeri kestänyt jotenkin, mitänyt laakereita, ruuveja, moottori ja repullinen meni alkuun releitä. Mutta suurin ongelma on pienen lämmitystarpeen aika alkukesä ja syksy siis. Kun ei värkki taivu pienelle millään ja sitten tulee takatuli. Ja aina uudelleen sytytettäessä huono veto. Pannu on vanhan navetan alimassa kerroksessa, piipulla pituutta noin 10-12 metriä, eli aika pitkä. Stokerin 1m3 turvehakemaatti ja kattilan teho 60kw. Siis näin kylmänä ja sateisena kautena ois kiva saada pirtti pysymään helposti lämpimänä, käyttövettä kuluu vähän. Ei siis mene muuta kuin pirttiin. Onko ideoita miten saisi värkin pelaan. Järjestelmässä ei ole varaajaa.
-
Sähkövastus :-X
Tarina lienee tosi.
-
kesäpelti pannusta pois ja termostaattia pienemmälle. näin meillä.
-
Kosteampaa haketta kesäksi käyttöön.
Tuota sähkön käyttöä käyttövedelle ja muutamiin koleisiin päiviin vaikka sähköpatteria makkarin nurkkaan kehottaisin harkitsemaan.
Nukkuukin paremmin. ;D
Voi olla jopa halvempaa kuin käryttää sitä haketta harakoille.
-
Mulla on itse stokeri kestänyt jotenkin, mitänyt laakereita, ruuveja, moottori ja repullinen meni alkuun releitä. Mutta suurin ongelma on pienen lämmitystarpeen aika alkukesä ja syksy siis. Kun ei värkki taivu pienelle millään ja sitten tulee takatuli. Ja aina uudelleen sytytettäessä huono veto. Pannu on vanhan navetan alimassa kerroksessa, piipulla pituutta noin 10-12 metriä, eli aika pitkä. Stokerin 1m3 turvehakemaatti ja kattilan teho 60kw. Siis näin kylmänä ja sateisena kautena ois kiva saada pirtti pysymään helposti lämpimänä, käyttövettä kuluu vähän. Ei siis mene muuta kuin pirttiin. Onko ideoita miten saisi värkin pelaan. Järjestelmässä ei ole varaajaa.
Miten pitkä matka on stokerin säiliöstä palopäähän.Miten suuri on piipun reikä onko se pyöreä.
Meillä pidennettiin heti uutena kierukkaa ja putkea nyt on noin 70 senttiä säiliöstä eikä takatulta koskaan.Piippu oli tiilipiippu se ei toiminut karstasi hirveesti ja talvella pikikusi juoksi alas.Nyt piipussa 140mm happoteräsputki nuohous kahden kolmen vuoden välein ,karstaa ei tule juuri ollenkaan.Piippu vuorattiin 125 vuorivillalla ulkoa ullakolla vesikattoon saakka nyt piippu pysyy kuivana.Kattila 50 kw.Säätötuli.
-
Kosteampaa haketta kesäksi käyttöön.
Tuota sähkön käyttöä käyttövedelle ja muutamiin koleisiin päiviin vaikka sähköpatteria makkarin nurkkaan kehottaisin harkitsemaan.
Nukkuukin paremmin. ;D
Voi olla jopa halvempaa kuin käryttää sitä haketta harakoille.
Kyllä se näin vaan menee jos ei ole kulutusta perässä. Voihan siihen kattilaan heittää kiinni öljy- tai pellettipolttimen joka syttyy vaan tarvittaessa.
-
Mulla on itse stokeri kestänyt jotenkin, mitänyt laakereita, ruuveja, moottori ja repullinen meni alkuun releitä. Mutta suurin ongelma on pienen lämmitystarpeen aika alkukesä ja syksy siis. Kun ei värkki taivu pienelle millään ja sitten tulee takatuli. Ja aina uudelleen sytytettäessä huono veto. Pannu on vanhan navetan alimassa kerroksessa, piipulla pituutta noin 10-12 metriä, eli aika pitkä. Stokerin 1m3 turvehakemaatti ja kattilan teho 60kw. Siis näin kylmänä ja sateisena kautena ois kiva saada pirtti pysymään helposti lämpimänä, käyttövettä kuluu vähän. Ei siis mene muuta kuin pirttiin. Onko ideoita miten saisi värkin pelaan. Järjestelmässä ei ole varaajaa.
Miksi on huono veto? (Siis pieni alkukirjain) Puhaltaako puhallin/puhaltimet? Korvausilmaa riittävästi? Jos veto on piippuun huono ja parempi siiloon päin, palaa se halusta sinne. Siilon tiiveys?
-
Kosteampaa haketta kesäksi käyttöön.
Tuota sähkön käyttöä käyttövedelle ja muutamiin koleisiin päiviin vaikka sähköpatteria makkarin nurkkaan kehottaisin harkitsemaan.
Nukkuukin paremmin. ;D
Voi olla jopa halvempaa kuin käryttää sitä haketta harakoille.
Kyllä se näin vaan menee jos ei ole kulutusta perässä. Voihan siihen kattilaan heittää kiinni öljy- tai pellettipolttimen joka syttyy vaan tarvittaessa.
Tai laittaa varaajan, minkä lämmittää kerran pari viikossa kesäisin.
-
Mulla on itse stokeri kestänyt jotenkin, mitänyt laakereita, ruuveja, moottori ja repullinen meni alkuun releitä. Mutta suurin ongelma on pienen lämmitystarpeen aika alkukesä ja syksy siis. Kun ei värkki taivu pienelle millään ja sitten tulee takatuli. Ja aina uudelleen sytytettäessä huono veto. Pannu on vanhan navetan alimassa kerroksessa, piipulla pituutta noin 10-12 metriä, eli aika pitkä. Stokerin 1m3 turvehakemaatti ja kattilan teho 60kw. Siis näin kylmänä ja sateisena kautena ois kiva saada pirtti pysymään helposti lämpimänä, käyttövettä kuluu vähän. Ei siis mene muuta kuin pirttiin. Onko ideoita miten saisi värkin pelaan. Järjestelmässä ei ole varaajaa.
Tommonen tuo tarpeeksi kuormaa ::) http://kaurinlaaksotalo.vuodatus.net/lue/2013/05/uima-altaan-kasausta
80 kw laitteisto eikä takatulesta ongelmia jos vain muistaa nuohota kattilan .
Nytkin on vain kierto altaalle käytössä kun tenavat on jo sen verta isoja etteivät käy uimassa
-
Laittaa tupapahaseen ilmalämpöpumpun.... :-X
-
Se ala-talkkarin neliöputkihan on vähän takapaloherkempi ku pyöriä kulmiin jäävän tyhjän takia.
Kyl jos suora putki on pannuun niin väliä pitäis kuitenkin olla se vähintään pari metriä ja mielellään yli.
Mulla käy stokeri kesät talvet eikä oo ongelmia ollu. Se pitää vaan kesällä säätää vähän erillailla ja hakkeena mielellään sitä huonompaa mistä ei talvella lämpöä riittäväst irtoa
-
Mulla on itse stokeri kestänyt jotenkin, mitänyt laakereita, ruuveja, moottori ja repullinen meni alkuun releitä. Mutta suurin ongelma on pienen lämmitystarpeen aika alkukesä ja syksy siis. Kun ei värkki taivu pienelle millään ja sitten tulee takatuli. Ja aina uudelleen sytytettäessä huono veto. Pannu on vanhan navetan alimassa kerroksessa, piipulla pituutta noin 10-12 metriä, eli aika pitkä. Stokerin 1m3 turvehakemaatti ja kattilan teho 60kw. Siis näin kylmänä ja sateisena kautena ois kiva saada pirtti pysymään helposti lämpimänä, käyttövettä kuluu vähän. Ei siis mene muuta kuin pirttiin. Onko ideoita miten saisi värkin pelaan. Järjestelmässä ei ole varaajaa.
Pienen avun voisi saada ylikuumenemiseen, kun jättää kesäksi auki kattilan alaosassa vetoluukun tai tuhkanpoiston luukun, näin jatkuva ilman virtaus jäähdyttää kattilaa.
Tietenkin tämä kuluttaa polttoainetta, mutta kesällä polttoaineen kulutus on muutenkin vähäistä.
ev
-
Kosteampaa haketta kesäksi käyttöön.
Tuota sähkön käyttöä käyttövedelle ja muutamiin koleisiin päiviin vaikka sähköpatteria makkarin nurkkaan kehottaisin harkitsemaan.
Nukkuukin paremmin. ;D
Voi olla jopa halvempaa kuin käryttää sitä haketta harakoille.
Kyllä se näin vaan menee jos ei ole kulutusta perässä. Voihan siihen kattilaan heittää kiinni öljy- tai pellettipolttimen joka syttyy vaan tarvittaessa.
Tai laittaa varaajan, minkä lämmittää kerran pari viikossa kesäisin.
Kylläpä se tuo öljypoltin lienee viisain ratkaisu, kuitenkin tahtoo muutakin tähdellistä tehtävää sattua kesän mittaan ku stokerin täyttö jollei vallan kauha satu kadoksissa olemaan >:( >:( >:( >:(
-
Puhdistus on kesällä tärkeä savupiippu sisäputki että pysyy lämpöisenä
-
Mulla on itse stokeri kestänyt jotenkin, mitänyt laakereita, ruuveja, moottori ja repullinen meni alkuun releitä. Mutta suurin ongelma on pienen lämmitystarpeen aika alkukesä ja syksy siis. Kun ei värkki taivu pienelle millään ja sitten tulee takatuli. Ja aina uudelleen sytytettäessä huono veto. Pannu on vanhan navetan alimassa kerroksessa, piipulla pituutta noin 10-12 metriä, eli aika pitkä. Stokerin 1m3 turvehakemaatti ja kattilan teho 60kw. Siis näin kylmänä ja sateisena kautena ois kiva saada pirtti pysymään helposti lämpimänä, käyttövettä kuluu vähän. Ei siis mene muuta kuin pirttiin. Onko ideoita miten saisi värkin pelaan. Järjestelmässä ei ole varaajaa.
Mulla oli juuri samanlainen systeemi vain isommalla siilolla, mutta käsin kantamalla kuitenkin. En saanut vastaavaa ongelmaa ratkaistua ennenkuin vaihdoin systeemin. Takapaloja ei ollut, mutta huolehdin täyttöluukun tiivisteistä ja muista tiivistyksistä (saumat ja pohjakiekon laakerit ja stefat). Nämä siis ennen palopäätä.
Ilman puhaltimen ilmamäärän säätöä ei saa sekä tehoa että kitutulta aikaiseksi. Kompromissi on huono ja se nokeaa kattilan ja pihan. Myös tulien sammuminen täytti pesän palamattomalla hakkeella ennen liekkitermostaatin katkaisua. Ja jos kytö sytytti kuitenkin hakkeen, seurasi ylikuumeneminen. Tulipalovaaroja oli liikaa, siksi vaihdoin Heizomaatin.
Jos Talkkarin rauta on vielä hyvää, suosittelen uutta älylootaa ilman kontaktoreita ja huonoja aikareleitä. Mahdollisesti lambda, kuten saksalaisissa. En tiedä mitä kustantaa, mutta kesän tulipaloriski oli itselläni liian suuri. Aikareleen hirttäminen oli myös kahtena kertana liian vaarallinen tapaus, koska varojärjestelmä ei sitä älynnyt.
-
Aina kun kattila menee viretulelle rele päästää vettä pienen suihkun ruuville juuri ennen palopäätä aina kun ruuvin liike pysähtyy. Käytännössä lopetti takatulivaivan vaikka hake on -erittäin- kuivaa. Kattila on 120kW.
-
Tuosta kostean hakkeen käytöstä tai hakkeen kastelusta.. Kuinka hätäseen mahtaa syödä, eli syövyttää kattilan tulipintoja ::) Veden lämpötila ainakin kannattaa pitää maximissa, eli ei mitään 60, eikä 70 c..
Tästä ainakin yksi kattilapaja varoitteli. Näytti vielä paikan mistä menee ensiksi puhki. Toki ei ollut stokerisysteemistä kyse, mutta kattila kuitenkin.
-
Toistakymmentävuotta tyytyväisenä hakelämmittäjänä suomalaisella stokerilla voin todeta, että kyllä keski-eurooppalaisella stokerilla olisi vieläkin tyytyväisempi.
Valitettavaa, mutta totta.
-
Kattilan lämpö pitää olla 80-90 näin meillä ,kesällä 78-88.
Jos kattila on alle 80 koko ajan se on niin lähellä kastepistettä joka on suhteessa polttoaineen kosteuteen,mutta nyrkkisääntö on ei alle 80.
Jos aikarele menee jumiin eikös kattilan kaksoistermostaatti katkaise
102 asteessa koko laitoksen ?Aina pitää olla kaksoistermostaatti muuten ydin sulaa läpi kallion kuin ydinvoimalassa.
-
Minuakin alkoi pelottamaan takapalo. Yhden kerran jo pääsi siiloonkin asti. Sitten laitoin varaajaan sähkövastuksen kesäajaksi. Nyt sain laskettua myös stokerilaitteiston hyötysuhteen kesäkäytöllä: oli kokonaista 25 %. Eipä kiinnosta enää stokerin vahtiminen kesällä. Eli sammutan stokerin toukokuussa ja sytytän seuraavan kerran lokakuussa. Ei tule takapaloja ja on aikamoinen työnsäästö.
-
Minuakin alkoi pelottamaan takapalo. Yhden kerran jo pääsi siiloonkin asti. Sitten laitoin varaajaan sähkövastuksen kesäajaksi. Nyt sain laskettua myös stokerilaitteiston hyötysuhteen kesäkäytöllä: oli kokonaista 25 %. Eipä kiinnosta enää stokerin vahtiminen kesällä. Eli sammutan stokerin toukokuussa ja sytytän seuraavan kerran lokakuussa. Ei tule takapaloja ja on aikamoinen työnsäästö.
Mäkin tein noin, oli helppoa mutta olihan huima sähkölasku :P Sähkön käyttö moninkertaistui verrattuna muihin kesäkuukausiin, 6kW:n sähkösimo kattilassa. Käyttövesi kiertää kokoajan rinkiä talolle, putkilla mittaa sadan ja kahdensadan metrin välillä. Vaikka on hyvin eristetyt putket, tää kierrättäminen ja talon lattioidenkin (!) lämmittäminen vie kummasti energiaa. Jos kattila olisi talossa kiinni, homma olisi selviö. Ei tarvisi kierrätystä lainkaan, kuumaa vettä tulisi kuitenkin suht nopeaan ja raaskisi käyttää sähköä.
Nyt on takunnut stokerin kanssa kunnolla, syynä nuohoamattomuus. Johon taas syynä hyötysuhteen tarkoitukellinen laskeminen ;D Kiinnostaa taas tuo sähkön käyttö, maksaa mitä maksaa... Toisaalta, aurinkopaneelit pannuhuoneen katolle, kesäajan ongelmat ratkaistu, kertainvestoinnilla. Olikohan viitisen sataa ylimääräinen sähkölasku kesäajalta, hakkeen tekeminen koko vuodeksi maksaa saman ::)
-
Mäkin tein noin, oli helppoa mutta olihan huima sähkölasku :P Sähkön käyttö moninkertaistui verrattuna muihin kesäkuukausiin, 6kW:n sähkösimo kattilassa. Käyttövesi kiertää kokoajan rinkiä talolle, putkilla mittaa sadan ja kahdensadan metrin välillä. Vaikka on hyvin eristetyt putket, tää kierrättäminen ja talon lattioidenkin (!) lämmittäminen vie kummasti energiaa. Jos kattila olisi talossa kiinni, homma olisi selviö. Ei tarvisi kierrätystä lainkaan, kuumaa vettä tulisi kuitenkin suht nopeaan ja raaskisi käyttää sähköä.
Olikohan viitisen sataa ylimääräinen sähkölasku kesäajalta, hakkeen tekeminen koko vuodeksi maksaa saman ::)
Jos on lypsykoneen pesuja ym. karjaa, niin ei 500€ riitä kesäksi sähkövastukseen. Mulla on kanssa pitkiä kiertoja käyttövesipuolella, ei enää karjaa.
-
Itsellä stokerin perässä paritonninen varaaja. Parin päivän välein antaa olla kattilan tulilla yön yli, niin hyvin menee ja emäntä saa pestä p**seensä lämpimällä vedellä. Varaajassa vielä sähkövastukset backuppina, jotka säädetty johonkin 50 asteeseen, jos sattuu joskus unohtumaan pannun sytytys tai on reissussa.
-
Minuakin alkoi pelottamaan takapalo. Yhden kerran jo pääsi siiloonkin asti. Sitten laitoin varaajaan sähkövastuksen kesäajaksi. Nyt sain laskettua myös stokerilaitteiston hyötysuhteen kesäkäytöllä: oli kokonaista 25 %. Eipä kiinnosta enää stokerin vahtiminen kesällä. Eli sammutan stokerin toukokuussa ja sytytän seuraavan kerran lokakuussa. Ei tule takapaloja ja on aikamoinen työnsäästö.
Mäkin tein noin, oli helppoa mutta olihan huima sähkölasku :P Sähkön käyttö moninkertaistui verrattuna muihin kesäkuukausiin, 6kW:n sähkösimo kattilassa. Käyttövesi kiertää kokoajan rinkiä talolle, putkilla mittaa sadan ja kahdensadan metrin välillä. Vaikka on hyvin eristetyt putket, tää kierrättäminen ja talon lattioidenkin (!) lämmittäminen vie kummasti energiaa. Jos kattila olisi talossa kiinni, homma olisi selviö. Ei tarvisi kierrätystä lainkaan, kuumaa vettä tulisi kuitenkin suht nopeaan ja raaskisi käyttää sähköä.
Nyt on takunnut stokerin kanssa kunnolla, syynä nuohoamattomuus. Johon taas syynä hyötysuhteen tarkoitukellinen laskeminen ;D Kiinnostaa taas tuo sähkön käyttö, maksaa mitä maksaa... Toisaalta, aurinkopaneelit pannuhuoneen katolle, kesäajan ongelmat ratkaistu, kertainvestoinnilla. Olikohan viitisen sataa ylimääräinen sähkölasku kesäajalta, hakkeen tekeminen koko vuodeksi maksaa saman ::)
Jos on pelkkä talouskäyttöveden tarve, niin varmaan kannattaisi hankkia sopiva boileri sisälle, lämmittää se siellä kesäajan ja antaa olla kattilan kylmillään.
Aurinkolämmityksestäkin olen pyytänyt tarjouksia, mutta vaatii todella pitkän takaisinmaksujan tuolla sähkövastuksellakin laskettuna.