Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: apilas - 24.05.14 - klo:19:39
-
http://www.nettikone.com/muu-merkki/vuomet-vrg/1303284 mikähän se tässäkin maksaa. ::)
-
Kas me Satakuntalaiset ollaan aika ahneita ;D
-
Nii tai jos se olis tehty kestämään isältä pojalle?!
-
Muotoon leikatut ja särmätyt osat, sekä koneistetut osat. Eikä tuommonen 15-25mm rautalevy ilmasta ole.
Kestää varmasti, mutta onhan tuolla silti hintaa. Vaan eipä tuommosta muut osta kuin tuota ammatikseen tekevät.
-
http://www.nettikone.com/muu-merkki/vuomet-vrg/1303284 mikähän se tässäkin maksaa. ::)
Rauta, tuossa koneessa 5,78 €/kg+alv
-
Kaikissa tuotteissa maksaa se, että joku maksaa ;). Jos kukaan ei osta, ei tuotetta tehdä tai sitten niitä myydään halvemmalla. Ei se tyhmä ole joka ...
-
Muotoon leikatut ja särmätyt osat, sekä koneistetut osat. Eikä tuommonen 15-25mm rautalevy ilmasta ole.
Kestää varmasti, mutta onhan tuolla silti hintaa. Vaan eipä tuommosta muut osta kuin tuota ammatikseen tekevät.
Just näin.
Hintaa jos miettii uusista laitteista, niin vastaavaa saa hakea sitten tiehöylä puolelta, niin mitäs se uusi veekmaks mahtaa maksaa. Äsken oli vm 2007 ja noin 10000h ajettu laite myynnissä.
hinta vain vaivaiset 250000€ plus alv.
Lasku nikkarit voi laskea raudan kilohinnan tuolle jos haluavat.
Oisko joku 350000€ alv0% uuden hinta? Kuka haluaa ostaa sen pelkästään tienhoito käyttöön, jossa sitä ei saada kahteen vuoroon 5vrk vikossa mitenkään.Hinta aika lähellä nyky motoa???
80- 90 luvun höylistä ei enää ole ns. ammattikäyttöön. Korjaus ja ylläpito kulut nousee niissä aivan liian suuriksi. Saan monta puhelua kesäaikaan tiehöylä urakoitsijoilta jotka ovat kiinnostuneita kyseistä laitteesta. Monet näistä mainitsi kun nämä vanhat tiehöylät ovat kalliita ylläpitää ja uudet aivan liian kalliita.
-
Tuon järeysluokan koneen suunnittelu on aikas vaikea pieti. Voit laskea sitä sun tätä, mutta joku kuitenkin käyttää sitä jotenlon toisin. Tai saattaa itsensä jorpakkoon ja sen koneen pitää kestää vielä se kaivurilla satunnaisesta pisteestä ylöskaivuu. Kuusakoski maksaa kuitenkin aika huonosti niistä hylätyistä protoista, jotka nekään tällaisissa eivät ole halpoja. Tällaisia tehdään sen verran vähän, jolloin sarjatuotannon etuja ei voi hyödyntää. Yrittäjän on vain kaikki tuo edelläoleva leivottava niiden vähäisten myytävien koneiden hintaan, jos aikoo bisneksessä pysyä.
-
Näinhän se on. Lyhyet sarjat ja räätälöity varustelu johtavat pitkälti käsityönä tehtäviin laitteisiin. Tuotekehityksen kuluja jos on jakamassa 10 kpl tai satatuhatta kappaletta tekee aikamoisen eron. Suomalainen työ on lisäksi melko kallista kaikkine lisämausteineen.
-
Tuon järeysluokan koneen suunnittelu on aikas vaikea pieti. Voit laskea sitä sun tätä, mutta joku kuitenkin käyttää sitä jotenlon toisin. Tai saattaa itsensä jorpakkoon ja sen koneen pitää kestää vielä se kaivurilla satunnaisesta pisteestä ylöskaivuu. Kuusakoski maksaa kuitenkin aika huonosti niistä hylätyistä protoista, jotka nekään tällaisissa eivät ole halpoja. Tällaisia tehdään sen verran vähän, jolloin sarjatuotannon etuja ei voi hyödyntää. Yrittäjän on vain kaikki tuo edelläoleva leivottava niiden vähäisten myytävien koneiden hintaan, jos aikoo bisneksessä pysyä.
Aikas lailla näin.
Niin mielenkiintoisia ovat nuo koneiden hinnat. esim kombipaalain tai lietevaunu. Raudan kilohintaan jos vertaa niin taitaa tulla tuplat esimerkkiin verrattuna. Kuinka moni ajaa noilla 10v ja noin 1000h kesässä (Paalaimen vertaaminen vaikeahkoo koska siinä mitataan paalien määrää) VRG,n suurin kuluerä ensimmäiseen 6 vuoteen taitaa olla tappirasva, kun otetaan huomioon vain koneen ylläpitoon aiheutuneet kustannukset.
-
Tuon järeysluokan koneen suunnittelu on aikas vaikea pieti. Voit laskea sitä sun tätä, mutta joku kuitenkin käyttää sitä jotenlon toisin. Tai saattaa itsensä jorpakkoon ja sen koneen pitää kestää vielä se kaivurilla satunnaisesta pisteestä ylöskaivuu. Kuusakoski maksaa kuitenkin aika huonosti niistä hylätyistä protoista, jotka nekään tällaisissa eivät ole halpoja. Tällaisia tehdään sen verran vähän, jolloin sarjatuotannon etuja ei voi hyödyntää. Yrittäjän on vain kaikki tuo edelläoleva leivottava niiden vähäisten myytävien koneiden hintaan, jos aikoo bisneksessä pysyä.
Aikas lailla näin.
Niin mielenkiintoisia ovat nuo koneiden hinnat. esim kombipaalain tai lietevaunu. Raudan kilohintaan jos vertaa niin taitaa tulla tuplat esimerkkiin verrattuna. Kuinka moni ajaa noilla 10v ja noin 1000h kesässä (Paalaimen vertaaminen vaikeahkoo koska siinä mitataan paalien määrää) VRG,n suurin kuluerä ensimmäiseen 6 vuoteen taitaa olla tappirasva, kun otetaan huomioon vain koneen ylläpitoon aiheutuneet kustannukset.
Kyllä kombipaalain on tässä yhtälössä ihan törkeän halpa suhteessa tuohon lanaan tai johonkin lietepyttyyn. Hinta on kuitenkin vain 1\3 tai puolet enempi ja tekniikkaa ihan eri määrä. Itse rautahan ei kuitenkaan maksa kuin reilu euro kilo mutta se sylinterien, hydraulimoottorien, kulmavaihteiden ja ketjujen sekä niiden rattaiden määrä on ihan omqa luokkaa.
-
Erikoislaitteeksi tuo on minusta lähes kohtuuhintainen. Siis verrattuna muihin.
Joku 4 metrinen (suora)kylvinkones maksaa saman verran, nykymittapuun mukaiset heinävehkeet tuplaten... hinattavaan ruuttaankin saa menemään lähes samat eurot.
Rautaa ja konepajaosaamistahan tuossa VRG:ssä on paljon.
Näin siis suhteessa, kaikki koneet ovat tolkuttoman hintaisia.
Ja se mitä itse myyt on tolkuttoman halpaa.
-
Kyllä mä pidän tota lanaa ihan törkeän hintaisena vaikka ymmärrän mikä siinä maksaa. Sen tekeminenhän ei sarjana maksaisi paljoa mutta kun ekaa tehdessä kaiken laskeminen että jokainen tappi on oikeassa paikassa ja sitten pienen sarjan valmistus käytännössä käsityönä niin hinta on varmasti oikeutettu.
-
Taitaa tuossa olla luokkaa 8-9 tunkkia VRG:ssäkin.. sylinterit, ketjut, rattaat, vaihteet, laakerit, yms ovat 'halpoja' standardiosia koska niitä tehdään valtavia määriä niihin erikoistuneiden tekijöiden toimesta. Samoin sähkö-, ja automatiikkapuoli on edullista valmistaa (toki niistä myydessä pyydetään mitä vaan..)
Mitä muuten maksavat perinteiset kevyet lanat, mallia Soukkio, Tikkanen jne? Siitä saa vähän vertailupohjaa.
-
Kovat osat ja rauta on vain yksi osa koneen tuotantokustannuksia. Ennen kuin konen on tuotantokunnossa, on tapahtunut aika paljon. On suunniteltu, testattu, suunniteltu uudelleen, tehty pari protoa ja koko ajan juoksee kiinteät kulut mitkä pitää myöhemmällä tuotannolla kattaa.
Lopulta kun ollaan päästy tuotantovaiheeseen asti alkaakin lysti, sitä laitetta pitäisi vielä pystyä myymäänkin. Tuotelanseeraus maksaa, markkinointi maksaa, näytekoneiden rakentaminen ja varastointi maksaa, myynti maksaa.
Että ollaan tilanteessa jossa homma tuottaa, ja päästään maksamaan tuotekehittelystä ja markkinoilletulemisesta aiheutuneita kustannuksia, kuluu hyvinkin kevyesti viisi vuotta. Sitten tuotteen elinkaaresta riippuu, miten lähellä jälleen ollaan uutta aloituspistettä...
-
tuossa tienraapimis koneessa hinta voi olla valmistuskustannuksiin ihan kohtuudessa.
Entäs tämä lana mikä on tarkoitettu pellon tasaukseen?
http://www.lh-osa.fi/vaihtokoneet-tyokoneet
Väittäisin että tekopalkoille jää jos ite väsää raudasta vastaavan.
Lana on kakkos sivun ylimmäinen.
-
mutta riittääkö ammattitaito?
-
mutta riittääkö ammattitaito?
En tiiä? Aatelin kuitenkin kokeilla jos aikaa jää ja ehdin. Alkaa tuo VM keksintö ihan oikeasti vituttamaan! joka tapin reikä on soikea ja laput missä reijät on ovat mutkalla että pitää jo pitkiä tappeja ehtiä. Terä on sen 10 kertaa parsittu kasaan ja taas pitäisi samaan kohtaa vetää uutta saumaa. On sitä korjanneet ihan paikallinen agrihuotokin. Takuuseen aikanaan korvakot piti Agrihuollossa tinata uudestaan kun meinasivat lähteä irti.
Että kyllä se Multiva on kohta nurin kun myy VM tekemää osien kylvinkonetta.
-
Kovat osat ja rauta on vain yksi osa koneen tuotantokustannuksia. Ennen kuin konen on tuotantokunnossa, on tapahtunut aika paljon. On suunniteltu, testattu, suunniteltu uudelleen, tehty pari protoa ja koko ajan juoksee kiinteät kulut mitkä pitää myöhemmällä tuotannolla kattaa.
Lopulta kun ollaan päästy tuotantovaiheeseen asti alkaakin lysti, sitä laitetta pitäisi vielä pystyä myymäänkin. Tuotelanseeraus maksaa, markkinointi maksaa, näytekoneiden rakentaminen ja varastointi maksaa, myynti maksaa.
Että ollaan tilanteessa jossa homma tuottaa, ja päästään maksamaan tuotekehittelystä ja markkinoilletulemisesta aiheutuneita kustannuksia, kuluu hyvinkin kevyesti viisi vuotta. Sitten tuotteen elinkaaresta riippuu, miten lähellä jälleen ollaan uutta aloituspistettä...
Siinäpä se on sanottu ytimekkäästi ja suoraan niin kuin se on mistä suurimmaksi osaksi koneen hinta syntyy. Toimivaa valmista konetta on helppo katsella ja todeta että noinhan se pitää ollakkin, mikä voi maksaa...
-
Kovat osat ja rauta on vain yksi osa koneen tuotantokustannuksia. Ennen kuin konen on tuotantokunnossa, on tapahtunut aika paljon. On suunniteltu, testattu, suunniteltu uudelleen, tehty pari protoa ja koko ajan juoksee kiinteät kulut mitkä pitää myöhemmällä tuotannolla kattaa.
Lopulta kun ollaan päästy tuotantovaiheeseen asti alkaakin lysti, sitä laitetta pitäisi vielä pystyä myymäänkin. Tuotelanseeraus maksaa, markkinointi maksaa, näytekoneiden rakentaminen ja varastointi maksaa, myynti maksaa.
Että ollaan tilanteessa jossa homma tuottaa, ja päästään maksamaan tuotekehittelystä ja markkinoilletulemisesta aiheutuneita kustannuksia, kuluu hyvinkin kevyesti viisi vuotta. Sitten tuotteen elinkaaresta riippuu, miten lähellä jälleen ollaan uutta aloituspistettä...
Siinäpä se on sanottu ytimekkäästi ja suoraan niin kuin se on mistä suurimmaksi osaksi koneen hinta syntyy. Toimivaa valmista konetta on helppo katsella ja todeta että noinhan se pitää ollakkin, mikä voi maksaa...
Lisäpointtinä sitten se, että tuotantokustannukset kaikkinensa (siis sisältäen kaikki sammakon mainitsemat) määrittävät sen mihin hintaan sitä tuotetta voi myydä halvimmillaan (iman että konkurssi tulee). Ne eivät silti määritä sitä, mihin hintaan sitä kannattaa myydä. Esim. tuollaisessa urakoitsijahöylässä tilanne voisi olla se että sen pystyisi kulujen perusteella myymään vaikka 35-40 tonnilla alv 0. Silloinkaan omissa nurkissa harrastelijat eivät sitä ostaisi kun perälevy maksaa pari tonnia. Eli myynti ei juurikaan lisääntyisi. Jäisi vaan kymppitonnin vähemmän katetta per levy. Jos hintaa toisaalta nostaisi vielä nykyisestä kympin, se käytetty tiekarhu tms. voi kiinnostaa jo selvästi useampia ja myynti jää paljon pienemmäksi.
-
Tuon järeysluokan koneen suunnittelu on aikas vaikea pieti. Voit laskea sitä sun tätä, mutta joku kuitenkin käyttää sitä jotenlon toisin. Tai saattaa itsensä jorpakkoon ja sen koneen pitää kestää vielä se kaivurilla satunnaisesta pisteestä ylöskaivuu. Kuusakoski maksaa kuitenkin aika huonosti niistä hylätyistä protoista, jotka nekään tällaisissa eivät ole halpoja. Tällaisia tehdään sen verran vähän, jolloin sarjatuotannon etuja ei voi hyödyntää. Yrittäjän on vain kaikki tuo edelläoleva leivottava niiden vähäisten myytävien koneiden hintaan, jos aikoo bisneksessä pysyä.
Aikas lailla näin.
Niin mielenkiintoisia ovat nuo koneiden hinnat. esim kombipaalain tai lietevaunu. Raudan kilohintaan jos vertaa niin taitaa tulla tuplat esimerkkiin verrattuna. Kuinka moni ajaa noilla 10v ja noin 1000h kesässä (Paalaimen vertaaminen vaikeahkoo koska siinä mitataan paalien määrää) VRG,n suurin kuluerä ensimmäiseen 6 vuoteen taitaa olla tappirasva, kun otetaan huomioon vain koneen ylläpitoon aiheutuneet kustannukset.
Kyllä kombipaalain on tässä yhtälössä ihan törkeän halpa suhteessa tuohon lanaan tai johonkin lietepyttyyn. Hinta on kuitenkin vain 1\3 tai puolet enempi ja tekniikkaa ihan eri määrä. Itse rautahan ei kuitenkaan maksa kuin reilu euro kilo mutta se sylinterien, hydraulimoottorien, kulmavaihteiden ja ketjujen sekä niiden rattaiden määrä on ihan omqa luokkaa.
Mielestäni pitäis olla vielä halvempi, koska tuotanto määrät ovat sata ellei tuhat kertaisesti suuremmat kuin tuossa ja käyttö ikä ei edes puolta tuosta peruskamppeesta.
-
Tää kaveri on vaan todennut naapurikunnan tuotoksen niin paljon laadukkaammaksi, ettei voinut olla laittamatta tuota myyntiin ;D
Onhan se hullun hintainen, toinen mokoma kun uppoa helposti traktoriin :-X. Siinä mielessä se 20ke alv0 Hese olikin jo näppärä peli... :P
-
Tää kaveri on vaan todennut naapurikunnan tuotoksen niin paljon laadukkaammaksi, ettei voinut olla laittamatta tuota myyntiin ;D
Onhan se hullun hintainen, toinen mokoma kun uppoa helposti traktoriin :-X. Siinä mielessä se 20ke alv0 Hese olikin jo näppärä peli... :P
Destian urakointi taksathan on tunnetusti päätä huimaavat! ;D
Agrin probaganda lehdessä oli kerran urakoitsia jolla oli hillitömässä jontikassa HESE keulalla, Hese perässä ja HESEN alaterä renkaitten välissä. Tuumas että lähtee tie kuopan pohjia myöten kun lanataan.
-
Tää kaveri on vaan todennut naapurikunnan tuotoksen niin paljon laadukkaammaksi, ettei voinut olla laittamatta tuota myyntiin ;D
Onhan se hullun hintainen, toinen mokoma kun uppoa helposti traktoriin :-X. Siinä mielessä se 20ke alv0 Hese olikin jo näppärä peli... :P
Destian urakointi taksathan on tunnetusti päätä huimaavat! ;D
Agrin probaganda lehdessä oli kerran urakoitsia jolla oli hillitömässä jontikassa HESE keulalla, Hese perässä ja HESEN alaterä renkaitten välissä. Tuumas että lähtee tie kuopan pohjia myöten kun lanataan.
Taitaa se olla vissiin tietohtori ite.. Eli Hesen keksijä...
-
Tää kaveri on vaan todennut naapurikunnan tuotoksen niin paljon laadukkaammaksi, ettei voinut olla laittamatta tuota myyntiin ;D
Onhan se hullun hintainen, toinen mokoma kun uppoa helposti traktoriin :-X. Siinä mielessä se 20ke alv0 Hese olikin jo näppärä peli... :P
Destian urakointi taksathan on tunnetusti päätä huimaavat! ;D
Agrin probaganda lehdessä oli kerran urakoitsia jolla oli hillitömässä jontikassa HESE keulalla, Hese perässä ja HESEN alaterä renkaitten välissä. Tuumas että lähtee tie kuopan pohjia myöten kun lanataan.
Taitaa se olla vissiin tietohtori ite.. Eli Hesen keksijä...
Taitaa lähteä seuraavaks Destia ;D