Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: welger - 19.05.14 - klo:17:03
-
Mielenkiintonen juttu oli maaseudun tulevaisuudessa, aika kalliin oloista vaan. Oliko se 1500 e/ha.
Kuivalantaa olen itse suosinut jotta humusta kertyisi, muokkaus tavoillakin lienee vaikustusta?
Keskustelua aiheesta...
-
kyllä sitä nykyään kannattais jollain tavalla tuota humusta lisätä peltoihin kun tuo konekanta vain tuntuu kasvavan kokoa ja painoa niin eipä enää pellot nouse, kuin ihan rannikolla, kait!
-
Sitten kun pelto on kunnolla pilattu, niin alle kymmenen vuoden ei palaudu kunnon kasvukuntoon kuin noilla Humuspehtoorin opeilla. Siihen kuuriin kuuluu puukuitukompostia runsaasti, monivuotinen palkokasvinurmi ja jankkurointi nurmi/viherlannoitusvuonna.
Toinen vaihtoehto on tietysti viljellä koko ajan fiksusti: nurmea, aluskasveja viljelykierrossa, järkevän painoiset koneet, oikea-aikainen työskentely etc. Voi koettaa laskea, kumpi tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi.
Vaan jos on jo löysät housuissa, niin sekin kannattaa harkita, rimpuillaanko puolilla sadoilla, otetaan enemmän aikaa pelkällä viherlannoituksella ym., vai laitetaanko täysremontti kerralla.
Petri
-
Hyvän kasvuston juurimassa taitaa olla tärkeimpiä asioita humuspitoisuuden ylläpidossa.
-
Hyvän kasvuston juurimassa taitaa olla tärkeimpiä asioita humuspitoisuuden ylläpidossa.
Juuri näin. Ja se juuristo ruokkii maaperän mikrobeja, jotka taas kittaavat pieniä saves- ja hiesuhiukkasia muruiksi, mikä taas on hienojakeisten maalajien viljeltävyyden perusta. Hyvinkin alhaisella humuspitoisuudella pelto voi olla tosi hyvärakenteinen, kunhan noita murunmuodostajia vaan ruokitaan säännöllisesti ja reilusti.
Petri
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
"Mikään ei voita keväistä kylvömiehen optimismia"
(jos se vielä tämän vuoden...)
-
Olen tänä keväänä pyörinyt jonkun verran pelloilla jotka on kevytmuokattu kultivaattorilla, pääasiassa hietikkomaita. Olkimassa jää mukavasti pintaan joka kerryttää "humusta" peltoon, kuin taas kynnössä piilottuu syvemmälle.
Miettinyt tässä omillekin pellolle kultivointi muokkausta, mutta pellot sellaisia että yläpää jankko savea ja alapää kukkamultaa. Viisaammat osaa sanoa miten kultivointi tuollaisilla pelloilla luonnistuu?
Tällä hetkellä pellot hyvässä kunnossa kiitos kuivalannan jota levitetty "aikojen alusta"
Keväisin levitetään lannat kynnöksen päälle johon mullataan ja syksyllä kynnöksen alle siten että kaikken savisimpiin kohtiin piste levitetään runsaasti.
Vai onko sillä ylipäätään merkitystä minne humus kertyy, pintaan vai syvemmälle kun maa kumminkin käännetään, siis kynnössä.
Oisko siis esim. vuoronperänen kyntö ja kultivointi hyvä.
-
suojavyöhykkeiltä olen ajanut syksyihin heinää pahimpiin savikohtiin ja se on sitten murskattu ja kynnetty. Heinät on ajettu noin puolet pienemmälle alalle kuin mistä ne on korjattu. Maan rakenne ja kasvukunto on parantunut yllätävän hyvin ja nopeasti, jo heti seuraavana kevääänä muokkaus on sujunut paljon paremmin ja kasvukin on parantunut huimasti. Tuo on jotenkin sellainen kierre että kun vaan saa kasvukunnon parantamisen alkuun niin vilja kasvaa paljon paremmin ja tuottaa taas enemmän humusta ja tilanne alkaa korjaantumaan kun vaan saa jotenkin ulkopuolisen alkusysäyksen.
-
Ja sitten muutamilla isännillä kun ei kasva niin pelto menee kokoajan huonokasvuisemmaksi.
-
Hyvän kasvuston juurimassa taitaa olla tärkeimpiä asioita humuspitoisuuden ylläpidossa.
Juuri näin.
Tuo on kyllä niin nokkelasti sanottu! 8) Humuksen lisäksi syväjuurisen kasvin juurikäytävät ovat hyväksi maan vesitaloudelle ja hengitykselle.
-
joskus katellu joillain pelloilla kuin urakoijat on käyny hieman huonoon aikaan ja siellä on sitten näkyvissä niitä raitoja pyöristä parin vuodenkin päästä..... liian isot koneet ja väärä aika on aika tuhoisaa pellolle.
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.
Niille parhaille pelloille vois tehdä tälläviisiin : ;)
http://youtu.be/fFXuKFhJJY8
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.
Tuo lause on vähän niinkuin oman terveytensä kanssa.
Toistakymmentä vuotta sitten juurikasänkeröinen pakotti monokulttuurista luopumiseen.
Sen vuoksi oon aina sanonnu, että parasta mitä juurikkaanviljelijälle voi tapahtua, on esim. juuri tuo juurikasankeroinen.
Vaikeasti torjuttavat kasvitaudit yleensä ovat parasta, mitä viljelijälle voi tapahtua.
Joku saattaa lynkata mut saman tien. Niin olisin minäkin 90-luvun lopussa.
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.
Tuo lause on vähän niinkuin oman terveytensä kanssa.
Toistakymmentä vuotta sitten juurikasänkeröinen pakotti monokulttuurista luopumiseen.
Sen vuoksi oon aina sanonnu, että parasta mitä juurikkaanviljelijälle voi tapahtua, on esim. juuri tuo juurikasankeroinen.
Vaikeasti torjuttavat kasvitaudit yleensä ovat parasta, mitä viljelijälle voi tapahtua.
Joku saattaa lynkata mut saman tien. Niin olisin minäkin 90-luvun lopussa.
Tähän ehdottomasti sama!
Ollaan nyt kierrätetty osaa lohkoista 8-9 vuoden ajan, eli 2-4 vuotta perunaa ja 2 vuotta apilanurmea. Mutta muutamat (ne parhaat ja aikasimmat) ovat olleet monokulttuurin alaisuudessa jo pitkään. Ja valiettavasti sen kyllä huomaa.
-
Lietelanta on huonoa pellolle,humusta todella vähän.
Täällä päin näkee kenellä on fentti on meinaan selvät raiteet
kasvustossa,on ne liian painavia koneita. :o
-
Lietelanta on huonoa pellolle,humusta todella vähän.
Täällä päin näkee kenellä on fentti on meinaan selvät raiteet
kasvustossa,on ne liian painavia koneita. :o
Mä väittäsin että on sama onko Fentti tai Valtra mutta teholuokassa taitaa painot olla lähellä toisiaan.
Riippuu lietteestä. Mulla taitaa olla kuivaainepitoisuus jotain 30% luokkaa on senverran paksun näköistä. Liete on vain suhteelisen yksinkertainen käsitellä yhdellä kalustolla kaikki paska ja kusi pellolle pesuvesineen.
-
Miten se lietteen ja kuivalannan humus nyt niin poikkeaa?
Eikö viljapellolle jää jo puidessa korret kasvattamaan humusta? Lietteen mukana tulee sitten se sama, (poislukien kuivikeoljet jotka jo pellossa ovatkin) kuiva-aines, joskin myös ylimääräistä vettä. Mutta kosteus hän menee sitten mihin menee.
Nimimerkillä, kalusto kuivalannan JA lietteen levitykseen.
Tietty vois urakoittijalla teettää, mutta se tulee kuitenkin väärään aikaan ja tolkuttoman suurella fentillä ja kärryllä... :-X
Valtaosa uusista navetoista on jostain syystä lietteellä... Miksiköhän?
Ei sinänsä, kyl määkin luulen, että kuivalanta on parempaa. Jos sen sais joka paikkaan levitettyä yhtä hyvin kuin lietteen nykytekniikalla. Ja, ennen kaikkea, navetasta ulos...
-
Mulla on myös kumpaakin paskaa käytössä. Eiköhän se kiintoaineella ole suurempi merkitys pieneliöiden toiminnalle ym. Riittävästi lietettä niin tulee sitä humustakin. Mulla on lietteessä olkea aika lailla kun sitä käytetään kuivikkeena... On se parempaa pellollekin kuin kutterinlastu. Mulle urakoitsija käy levittämässä lietteen nurmille juurikin sellaisella isolla lietekärryllä. Tilannetta seuraan tiivistymisien suhteen aktiivisesti. Märälle pellolle ei pitäisi mennä tietenkään. Viime syksynä oli vähän siinä ja täsä että oliko liian märkää. Ainakaan nyt ei ole nurmikasvustoissa mitään uria tai vaaleampia kohtia renkaiden jäljissä. Mutta eron huomaa kyllä nurkissa kun niihin ei ole lietettä tullut. Eli ei se syyslevitys hukkaan mene...
Kyllä mua ottaa pattiin katella jo jatkuvassa viljanviljelyssä olevia peltoja. Ongelmat on näkyvissä aina sateiden aikaan... Eikä auta vaikka on kuinka yritetty tehdä humusta maan pintaan lautastinttarilla. Itse ajattelin ehdottaa naapurin sikafarmarille peltojen vaihtoa... Mulle siitä ei ole mitään etua mutta naapuri saisi kasvinvuorotuksen edun ilman ongelmia. Yleensäkin pellolla pitäisi olla aina jotain kasvustoa joka suojaisi eroosiolta. Samalla huuhtoutuvia ravinteita otetaan talteen ja monia muitakin etuja kasvipeitteisyydestä löytyy. Ainoa haittatekijä mikä tulee mieleen on lakoviljan puinti omalla kohdalla jos on aluskasveja. Lakoa pitäiskin välttää viljassa kaikin keinoin... Helppo tietysti jeesustella kun on kuitenkin karjatila ja nurmi+vilja kierto. Juurikasviljelmillä ym. maata kuluttavilla kasveilla peltojen vaihto voi olla ainoa järkevä/helppo/halpa keino. Se on sitten eri asia löytyykö halua tällaiseen...
-
Riippuu aika paljon siitäkin minkalaista kuivalantaa on, mulla kuivikkeena pääasiassa turve joka kyllä tekee savikoille kutaa. Pehkuakin käytetään jonkin verran ja vastaan otettava lanta on pehku/kutteri.
Mitään näyttöä ei ole mulla antaa kuivalannan "paremmuudesta"mutta mutu tuntumalta kuivalanta parempi humuksen kerryttäjä. Ja itselläkin nykyisin lietelantala, ja suurin osa onkin itseasiassa. Separointia tosin meinaan kokeilla...
Jankkurointikin on viime keväänä otettu soppaan mukaan, mites syväjuuristen kylvö jankkuroinnin yhteydessä?
Joskun olis mielenkiintonen kokeilla ajaa ihan pelkkää turvetta savikolle koe mielessä jos jostain edullisesti sais auman pohjia.
-
Niin no jos ajat 20 mottia kuivalantaa hehtaarille, niin äkkiä luulisi että siitä tulee enemmän humusta kuin 20 motista lietettä jossa on vähintään 70% VETTÄ!
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.
Tuo lause on vähän niinkuin oman terveytensä kanssa.
Toistakymmentä vuotta sitten juurikasänkeröinen pakotti monokulttuurista luopumiseen.
Sen vuoksi oon aina sanonnu, että parasta mitä juurikkaanviljelijälle voi tapahtua, on esim. juuri tuo juurikasankeroinen.
Vaikeasti torjuttavat kasvitaudit yleensä ovat parasta, mitä viljelijälle voi tapahtua.
Joku saattaa lynkata mut saman tien. Niin olisin minäkin 90-luvun lopussa.
Tähän ehdottomasti sama!
Ollaan nyt kierrätetty osaa lohkoista 8-9 vuoden ajan, eli 2-4 vuotta perunaa ja 2 vuotta apilanurmea. Mutta muutamat (ne parhaat ja aikasimmat) ovat olleet monokulttuurin alaisuudessa jo pitkään. Ja valiettavasti sen kyllä huomaa.
Tavallaan vähän hassua että nää perusasiat kasvinvuorotuksen hyödyistä on ollut tiedossa tuhansia vuosia ja silti niitä pitää vielä 2000-luvulla opetella uudelleen.. ::)
-
Tavallaan vähän hassua että nää perusasiat kasvinvuorotuksen hyödyistä on ollut tiedossa tuhansia vuosia ja silti niitä pitää vielä 2000-luvulla opetella uudelleen.. ::)
Joskus rapiat parikymmentä vuotta sitten olin tiimissä, joka rakensi ensimmäistä pitkää luomuneuvojien jatkokoulutuskurssia. Talousasioista saimme paikalle vierailevan tähtenä Aimo Turkin, tuon maatalousekonomian lehtorin Hgin yliopistosta. Hän saapui paikalle pari tuntia ennen omaa osuuttaan ja kysyi nähtäväksi materiaalia, mitä oltiin siihen asti käsitelty.
"Mutta nämähän ovat ihan perusasioita", hän totesi. Kun selitin jotain, että ei tässä sen kummemmasta ole kyse, niin "mutta nämähän ovat ihan perusasioita" tuli vielä uudestaan... Eikä se sen vaikeampaa ole.
Petri
-
Niin no jos ajat 20 mottia kuivalantaa hehtaarille, niin äkkiä luulisi että siitä tulee enemmän humusta kuin 20 motista lietettä jossa on vähintään 70% VETTÄ!
Niin, no. Mä aatelin sen niin päin, että esim. 50 lehmää ei pasko määräänsä enempää... Kuiva-ainetta tulee lopulta se sama määrä, olkoon lantalassa tavara missä muodossa hyvänsä.
Omakohtainen kokemus on toki kuivalannan osalta sinänsä positiivinen, että kaikki pellot ovat multavuudeltaan RM tai ERM. Joka tässä uudessa ympäristöhimmelissä laskee suht ilkeästi lannoitustasoja, kun nuo analyysit muutenkin kertovat typen puutteesta. Ongelma ratkeaa ympäristöystävällisesti, kun ei hae ympäristökorvausta?
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.
Tuo lause on vähän niinkuin oman terveytensä kanssa.
Toistakymmentä vuotta sitten juurikasänkeröinen pakotti monokulttuurista luopumiseen.
Sen vuoksi oon aina sanonnu, että parasta mitä juurikkaanviljelijälle voi tapahtua, on esim. juuri tuo juurikasankeroinen.
Vaikeasti torjuttavat kasvitaudit yleensä ovat parasta, mitä viljelijälle voi tapahtua.
Joku saattaa lynkata mut saman tien. Niin olisin minäkin 90-luvun lopussa.
Tähän ehdottomasti sama!
Ollaan nyt kierrätetty osaa lohkoista 8-9 vuoden ajan, eli 2-4 vuotta perunaa ja 2 vuotta apilanurmea. Mutta muutamat (ne parhaat ja aikasimmat) ovat olleet monokulttuurin alaisuudessa jo pitkään. Ja valiettavasti sen kyllä huomaa.
Tavallaan vähän hassua että nää perusasiat kasvinvuorotuksen hyödyistä on ollut tiedossa tuhansia vuosia ja silti niitä pitää vielä 2000-luvulla opetella uudelleen.. ::)
Torjunta-aineet varmasti edistävät monokulttuuria. En oo luomuintoilija, mutta tietenkin rajansa kaikella.
-
Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.
Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.
Tuo lause on vähän niinkuin oman terveytensä kanssa.
Toistakymmentä vuotta sitten juurikasänkeröinen pakotti monokulttuurista luopumiseen.
Sen vuoksi oon aina sanonnu, että parasta mitä juurikkaanviljelijälle voi tapahtua, on esim. juuri tuo juurikasankeroinen.
Vaikeasti torjuttavat kasvitaudit yleensä ovat parasta, mitä viljelijälle voi tapahtua.
Joku saattaa lynkata mut saman tien. Niin olisin minäkin 90-luvun lopussa.
Tähän ehdottomasti sama!
Ollaan nyt kierrätetty osaa lohkoista 8-9 vuoden ajan, eli 2-4 vuotta perunaa ja 2 vuotta apilanurmea. Mutta muutamat (ne parhaat ja aikasimmat) ovat olleet monokulttuurin alaisuudessa jo pitkään. Ja valiettavasti sen kyllä huomaa.
Tavallaan vähän hassua että nää perusasiat kasvinvuorotuksen hyödyistä on ollut tiedossa tuhansia vuosia ja silti niitä pitää vielä 2000-luvulla opetella uudelleen.. ::)
Torjunta-aineet varmasti edistävät monokulttuuria. En oo luomuintoilija, mutta tietenkin rajansa kaikella.
Niin tekee, torjunta-aineet ja keinolannoitteet.
-
Miten se lietteen ja kuivalannan humus nyt niin poikkeaa?
Eikö viljapellolle jää jo puidessa korret kasvattamaan humusta? Lietteen mukana tulee sitten se sama, (poislukien kuivikeoljet jotka jo pellossa ovatkin) kuiva-aines, joskin myös ylimääräistä vettä. Mutta kosteus hän menee sitten mihin menee.
Nimimerkillä, kalusto kuivalannan JA lietteen levitykseen.
Tietty vois urakoittijalla teettää, mutta se tulee kuitenkin väärään aikaan ja tolkuttoman suurella fentillä ja kärryllä... :-X
Valtaosa uusista navetoista on jostain syystä lietteellä... Miksiköhän?
Ei sinänsä, kyl määkin luulen, että kuivalanta on parempaa. Jos sen sais joka paikkaan levitettyä yhtä hyvin kuin lietteen nykytekniikalla. Ja, ennen kaikkea, navetasta ulos...
"Raaka" lietelanta on shokki maaperän pieneliöstölle kun taas kompostoitu(nut) kuivalanta suorastaan hellii niitä. Lietteen nopea typpi taas sopii Suomen viileän maan ja lyhyen kesän olosuhteisiin paremmin kuu kompostin orgaaninen typpi.
http://www.mtt.fi/wwwdoc/kestavastikiertoon/Maunuksela_Biotestit.pdf