Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 20.04.14 - klo:19:06
-
Karhotinkuumetta lykkää. Hinattava niittomurska 280 ja paalain.
Melkein sellainen olisikin, vaan ei ihan: JF:n kaksiroottorinen pöyhin/karhotinhyrrä (4m), vrt. vaikkapa Ylöläinen KP320. Sellainen, jossa ne hyrrät ovat epäsymmetrisesti perässä, eli toinen heti traktorin perässä ja toinen selvästi vasemmalla, ajetaan karhon päällä, tekee kahdesta yhden traktorin vasempaan pyöränjälkeen. Oma jiiäffä on nelimetrinen, puuttuu harmittavasti viimeiset 30 cm, jotta yhdistäisi karhot. Mieleen on tullut kokeilla pienellä riskillä levittää tätä ne puuttuvat 30 cm, mutta ei ole pajaa ja aikaa, sillä luulen ko. projektin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativan funtsimista jonkin verran. Tässä siis vaihtoehto 1.
Hyvää edellämainitussa hyrrässä on, että kumpikin karho tulee tasapuolisesti liikutettua ja siirrettyä kuivalle. Plus sekin, että paalatessa ajetaan vähän eri raiteita, eivät tallaannu aina samat raiteet. Ja avo-ojapelloilla reunimmaisen karhon pellolle siirron voi tehdä turvallisesti keskemmällä sarkaa. Ajokerrat eivät vähene, mutta se karhotusajokerta voidaan ajaa keveämmällä traktorilla. Ja ehkä muutenkin karhottimen pyörittäminen on halvempaa kuin paalaimen pyörittäminen.
Sivullekarhottavia yksiroottorisia näyttää olevan kohtuurahalla saatavissa. Koskaan en ole tuollaisella ajanut, tunnustan. Työleveyksistä ja muista päätellen sillä saisi karhon siirrettyä viereisen päälle? Eli kolmesta karhostaa saa yhden, sen keskimmäisen päälle? Ajokerrat eivät vähene, keskimmäinen karho jää koskematta? Lopputuloksena voin kuvitella hieman "kääretorttumaista" paalia, joka tavoitelluissa kuivissa, kuivahkoissa tai "säilöheinä"kuivissa paaleissa on säilymisen kannalta ongelmallista, näin tähänastisten kokemusten perusteella. Vai tasaako Claas 46RC:n "silppuri" tuon karhon kosteuseroja? Sivukarhojen sopivuudesta ja laadusta paalaamiseen on täällä kirjoitettu paljon, joten annetaan sen nyt olla.
Kaksiroottorisen, yhteen karhottavan työleveys pitää olla luokkaa 6,5 - 7 metriä, jotta nuo kolme karhoa sopisivat yhteen. Keskimmäisen karhon koskemattomuusongelma jää. Tosin tätä mallia taas löytyy noita aurinkopyöriä, jolloin hinta jää huomattavan kohtuulliseksi.
Lähinnä tuon yksiroottoisen kohdalla esittämiini kysymyksiin kaipaan valaistusta! Ja jos jollakulla on tuollaisen kaksihyrräisen levittämisestä jotain kokemusta, siitäkin kuulisin mielelläni!
Petri
-
Hei.
Täällä on 280 nostolaite niittomurskain ja sille kaverina 420 jf karhotin. Mielestäni oiva pari, joskus karhotan kaikki joskus vain reunakierrokset 6 kierrosta kahteen eli keskimmäinen ei siirry, kahden karheen kääntö kuivattaa sen mitä yksi liikkumaton sulkee sisäänsä. Osa sarkapeltoina, osa muuten vaan niin jännän mallisia että tekis mieli karhottaa kaikki. Viime kevätsadolla urakoitsija ajoi 2-roottorisella jiiäffällä ja jälki oli kyllä priimaa, hinta vaan pompsahtaa.
-
Jf 420 on täälläkin, tätänykyä karhotan 320 cm murskan jäljiltä. Nopeuttaa paalausta paljon, varsinkin kiilat saa näppärästi pois. Myöskään peruuttaa ei paalaimen kanssa enää tarvitse. Kääretorttu kerrostumaa en ole havainnut syötössä ollenkaan. Ehkä aivan paksuimmilla apilikoilla jos ei malta tarpeeksi kuivatella. 280 kun aiemmin niitti, ainakin suorilla osuuksilla myös keskimmäiseksi jäävä karho liikkui osittain... nykyisin työkäytäntö ollut että jos tänäiltana niittää, huomenna kun karhottaa, ylihuomenna pääsee paalaamaan todella kuivaa tavaraa...
Viisvuotta sitten ostettiin tuo kaverinkanssa puokkiin, vuodessa karhotetaan yhteensä kolmensadan hehtaarin tuntumaan, ei paljo pääomakulut vaivaa 8) 8)
-
Karhotinkuumetta lykkää. Hinattava niittomurska 280 ja paalain.
Melkein sellainen olisikin, vaan ei ihan: JF:n kaksiroottorinen pöyhin/karhotinhyrrä (4m), vrt. vaikkapa Ylöläinen KP320. Sellainen, jossa ne hyrrät ovat epäsymmetrisesti perässä, eli toinen heti traktorin perässä ja toinen selvästi vasemmalla, ajetaan karhon päällä, tekee kahdesta yhden traktorin vasempaan pyöränjälkeen. Oma jiiäffä on nelimetrinen, puuttuu harmittavasti viimeiset 30 cm, jotta yhdistäisi karhot. Mieleen on tullut kokeilla pienellä riskillä levittää tätä ne puuttuvat 30 cm, mutta ei ole pajaa ja aikaa, sillä luulen ko. projektin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativan funtsimista jonkin verran. Tässä siis vaihtoehto 1.
Hyvää edellämainitussa hyrrässä on, että kumpikin karho tulee tasapuolisesti liikutettua ja siirrettyä kuivalle. Plus sekin, että paalatessa ajetaan vähän eri raiteita, eivät tallaannu aina samat raiteet. Ja avo-ojapelloilla reunimmaisen karhon pellolle siirron voi tehdä turvallisesti keskemmällä sarkaa. Ajokerrat eivät vähene, mutta se karhotusajokerta voidaan ajaa keveämmällä traktorilla. Ja ehkä muutenkin karhottimen pyörittäminen on halvempaa kuin paalaimen pyörittäminen.
Sivullekarhottavia yksiroottorisia näyttää olevan kohtuurahalla saatavissa. Koskaan en ole tuollaisella ajanut, tunnustan. Työleveyksistä ja muista päätellen sillä saisi karhon siirrettyä viereisen päälle? Eli kolmesta karhostaa saa yhden, sen keskimmäisen päälle? Ajokerrat eivät vähene, keskimmäinen karho jää koskematta? Lopputuloksena voin kuvitella hieman "kääretorttumaista" paalia, joka tavoitelluissa kuivissa, kuivahkoissa tai "säilöheinä"kuivissa paaleissa on säilymisen kannalta ongelmallista, näin tähänastisten kokemusten perusteella. Vai tasaako Claas 46RC:n "silppuri" tuon karhon kosteuseroja? Sivukarhojen sopivuudesta ja laadusta paalaamiseen on täällä kirjoitettu paljon, joten annetaan sen nyt olla.
Kaksiroottorisen, yhteen karhottavan työleveys pitää olla luokkaa 6,5 - 7 metriä, jotta nuo kolme karhoa sopisivat yhteen. Keskimmäisen karhon koskemattomuusongelma jää. Tosin tätä mallia taas löytyy noita aurinkopyöriä, jolloin hinta jää huomattavan kohtuulliseksi.
Lähinnä tuon yksiroottoisen kohdalla esittämiini kysymyksiin kaipaan valaistusta! Ja jos jollakulla on tuollaisen kaksihyrräisen levittämisestä jotain kokemusta, siitäkin kuulisin mielelläni!
Petri
Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. :)
-
Karhotinkuumetta lykkää. Hinattava niittomurska 280 ja paalain.
Melkein sellainen olisikin, vaan ei ihan: JF:n kaksiroottorinen pöyhin/karhotinhyrrä (4m), vrt. vaikkapa Ylöläinen KP320. Sellainen, jossa ne hyrrät ovat epäsymmetrisesti perässä, eli toinen heti traktorin perässä ja toinen selvästi vasemmalla, ajetaan karhon päällä, tekee kahdesta yhden traktorin vasempaan pyöränjälkeen. Oma jiiäffä on nelimetrinen, puuttuu harmittavasti viimeiset 30 cm, jotta yhdistäisi karhot. Mieleen on tullut kokeilla pienellä riskillä levittää tätä ne puuttuvat 30 cm, mutta ei ole pajaa ja aikaa, sillä luulen ko. projektin näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta vaativan funtsimista jonkin verran. Tässä siis vaihtoehto 1.
Hyvää edellämainitussa hyrrässä on, että kumpikin karho tulee tasapuolisesti liikutettua ja siirrettyä kuivalle. Plus sekin, että paalatessa ajetaan vähän eri raiteita, eivät tallaannu aina samat raiteet. Ja avo-ojapelloilla reunimmaisen karhon pellolle siirron voi tehdä turvallisesti keskemmällä sarkaa. Ajokerrat eivät vähene, mutta se karhotusajokerta voidaan ajaa keveämmällä traktorilla. Ja ehkä muutenkin karhottimen pyörittäminen on halvempaa kuin paalaimen pyörittäminen.
Sivullekarhottavia yksiroottorisia näyttää olevan kohtuurahalla saatavissa. Koskaan en ole tuollaisella ajanut, tunnustan. Työleveyksistä ja muista päätellen sillä saisi karhon siirrettyä viereisen päälle? Eli kolmesta karhostaa saa yhden, sen keskimmäisen päälle? Ajokerrat eivät vähene, keskimmäinen karho jää koskematta? Lopputuloksena voin kuvitella hieman "kääretorttumaista" paalia, joka tavoitelluissa kuivissa, kuivahkoissa tai "säilöheinä"kuivissa paaleissa on säilymisen kannalta ongelmallista, näin tähänastisten kokemusten perusteella. Vai tasaako Claas 46RC:n "silppuri" tuon karhon kosteuseroja? Sivukarhojen sopivuudesta ja laadusta paalaamiseen on täällä kirjoitettu paljon, joten annetaan sen nyt olla.
Kaksiroottorisen, yhteen karhottavan työleveys pitää olla luokkaa 6,5 - 7 metriä, jotta nuo kolme karhoa sopisivat yhteen. Keskimmäisen karhon koskemattomuusongelma jää. Tosin tätä mallia taas löytyy noita aurinkopyöriä, jolloin hinta jää huomattavan kohtuulliseksi.
Lähinnä tuon yksiroottoisen kohdalla esittämiini kysymyksiin kaipaan valaistusta! Ja jos jollakulla on tuollaisen kaksihyrräisen levittämisestä jotain kokemusta, siitäkin kuulisin mielelläni!
Petri
Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. :)
Tuossa oiva idea.
Mulla oli 320 menopaluu JF, teetin rosterista pellinjatkon toiseen karhotinpeltiin, edestakaisin ajamalla sai karhot niin lähelle toisiaan että sai reilun 3m:n noukkimella noukittua. Ei ollut edes hydrauliikkaa, joka yhteen suuntaan niittävässä välttämätöntä.
-
Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. :)
Tuossa oiva idea.
Mulla oli 320 menopaluu JF, teetin rosterista pellinjatkon toiseen karhotinpeltiin, edestakaisin ajamalla sai karhot niin lähelle toisiaan että sai reilun 3m:n noukkimella noukittua. Ei ollut edes hydrauliikkaa, joka yhteen suuntaan niittävässä välttämätöntä.
Niittomurska on yhdenpuolen niittävä, eli pitäisi tehdä pelteihin hydrauliikkaa. On sitäkin mietitty, mutta en vielä ole innostunut. Saishan tuon varmaan yhdellä kaksitoimisella pelaamaan, mutta sitten talossa olisi mahdollisia niittotraktoreita vain yksi (kolme hydeulosttoa), mikä ei houkuttele.
Yksi yv tuli tuosta pikkukoneen levittämisestä, mietitään sitä vielä. Yksiroottorisen vahva puoli olisi olkien paalauksessa mahdollisuus kasata aika paljonkin sivusuunnassa, mikä sekin olisi joskus houkuttelevaa...
-
Sarjassamme kysy mitävaan niin vastataan jotain muuta
Eli on kokemusta sekä keskelle karhottavasta sekä paalausraktorin edessä että toisen koneen vetämänä. Pääsääntöisesti yhdistellään kahta karhoa yhdeksi mutta olen ajellu myös sellaisten koneiden perässä mitkä yhdistää kolmea yhteen sekä näitten hyrrien perässä mitkä siirtää vaan sivulle. Mikään edellisistä ei luo ongelmaa itse paalaukseen ja makuasia sitten mihin tyytyy.
Kuitenkin itselle suurempi ongelma on saada kaikissa olosuhteissa täysin puhdasta rehua koneelle. Nää liian isot karhot tulee aina tallattua jossain vaiheessa ja ongelmat eskaloituu kun keli menee haastavaksi.
Tänhetkisen tietämyksen mukaan mikä ei ole ehkä käytännössä toteutettavissa olisi erillinen pöyhin jolla saisi vaikka epäkeskeisesti ajaen kaksi karhoa käännettyä jos on tarvetta nopeuttaa kuivumista ja sitten levennetty noukin matoilla jolla keräisi 3 karhot paalaajaan raktorin perässä ajaen niin että karho kulkis pyörien välistä. Silloin ei haittaisi pehmeys eikä vesi pellolla vaan ruoho nousisi samantien ilmaan ja tekisi ilmassa matkan kohti paalia.
-
On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa. :o ;D
-
On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa. :o ;D
ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.
-
Omalle kohdalle jos miettisin niin vakavasti harkitsisin tuota entisen karhottajan levittämistä , sillä varauksella että karhosta tulee vieläkin levittämisen jälkeen tasapaksu eikä ns. kahta makkaraa vierekkäin, tosin uskon jotta 30 sentin levityksellä ei tee tätä ongelmaa vielä.
-
On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa. :o ;D
ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.
Äkkiäkös vemssi laittaa karhottimen ohjausvarteen hydraulisylinterin ohjaamaan karhotinta ;D
-
Tee tuohon murskaimeen hydraulinen sivusiirto karhotinpelteihin. Sillä saa karhot sen verran lähemmäksi että nykyinen karhotin riittää. :)
Tuossa oiva idea.
Mulla oli 320 menopaluu JF, teetin rosterista pellinjatkon toiseen karhotinpeltiin, edestakaisin ajamalla sai karhot niin lähelle toisiaan että sai reilun 3m:n noukkimella noukittua. Ei ollut edes hydrauliikkaa, joka yhteen suuntaan niittävässä välttämätöntä.
Niittomurska on yhdenpuolen niittävä, eli pitäisi tehdä pelteihin hydrauliikkaa. On sitäkin mietitty, mutta en vielä ole innostunut. Saishan tuon varmaan yhdellä kaksitoimisella pelaamaan, mutta sitten talossa olisi mahdollisia niittotraktoreita vain yksi (kolme hydeulosttoa), mikä ei houkuttele.
Yksi yv tuli tuosta pikkukoneen levittämisestä, mietitään sitä vielä. Yksiroottorisen vahva puoli olisi olkien paalauksessa mahdollisuus kasata aika paljonkin sivusuunnassa, mikä sekin olisi joskus houkuttelevaa...
Tuo hydraulilohkojen puute ratkeaa silppurin torven sähköohjauksen moottorilla.
-
On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa. :o ;D
ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.
Äkkiäkös vemssi laittaa karhottimen ohjausvarteen hydraulisylinterin ohjaamaan karhotinta ;D
Kato Apilas ei ymmärtänyt lukemaansa. Ongelmahan siis ei ole että ei saa karhotettua niin että pääsääntöisesti ei aja karhon päällä kun kyseessä on "pienet" niitokoneen karhot mutta korjuukoneen veturi kulkee ennemin tai vähemmin sen karhotetun suuren karhon päällä ja samalla tallaa sitä. Noukin kyllä noukkii kaiken perässä mutta pehmeellä vastamäessä kuraa tulee todella helposti mukaan rehuun.
-
Ei 3 normaalia karhoa yhdistettynä vielä polkeennu renkaiden alle, mutkissa pitää olla tarkkana.
-
On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa. :o ;D
ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.
Vemssille vain kerron, että nämä jf 320/400 tai ylöläinen kaksihyrräinen 320 ovat juuri siitä kivoja vehkeitä, että voi ajaa toinen karho traktorin mahan alla, se epäkeskeisesti sijaitseva vasemmanpuoleinen hyrrä kelaa viereistä karhoa. Uusi yhteinen karho syntyy traktorin vasemman takapyörän kohdalle. Missään vaiheessa ei tallata karhoa.
Ainakin ylöläisiä (vaiko Nokka, en tiedä) on sellaisiakin, jotka kulkevat symmetrisesti traktoriin nähden. Niissä tallotaan ja perusteellisesti (ellei tyydy pelkkään karhon pöyhintään). Nämä epäsymmetriset ovat niitä, jossa kuljetus- ja käyttöasento ovat erit, pitää käydä tieltä pellolle mennessä kääntämässä se siirtoajon ajaksi taakse taitettu toinen hyrrä taas työasentoon.
Petri
-
On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa. :o ;D
ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.
Vemssille vain kerron, että nämä jf 320/400 tai ylöläinen kaksihyrräinen 320 ovat juuri siitä kivoja vehkeitä, että voi ajaa toinen karho traktorin mahan alla, se epäkeskeisesti sijaitseva vasemmanpuoleinen hyrrä kelaa viereistä karhoa. Uusi yhteinen karho syntyy traktorin vasemman takapyörän kohdalle. Missään vaiheessa ei tallata karhoa.
Ainakin ylöläisiä (vaiko Nokka, en tiedä) on sellaisiakin, jotka kulkevat symmetrisesti traktoriin nähden. Niissä tallotaan ja perusteellisesti (ellei tyydy pelkkään karhon pöyhintään). Nämä epäsymmetriset ovat niitä, jossa kuljetus- ja käyttöasento ovat erit, pitää käydä tieltä pellolle mennessä kääntämässä se siirtoajon ajaksi taakse taitettu toinen hyrrä taas työasentoon.
Petri
juu mutta kun ei puhutakaan karhottimesta vaan korjuukoneen veturista joka tallaa sitä karhoa. Sitäkään on aika turha tulla sanomaan että reilulta 10 metriltä kerätty karho menisi minkään raktorin alta siten että ei pehmeessä maassa tulisi poljettua myös rehua. Tämäsiis jos satotasot on vähänkään sinnepäin
-
Niin kun joskus jo taisin sanoa niin tämä tehokkaan sekä kustannuksiltaan että työteholtaan rehuketjun hankkiminen menee aina vaan haastavammaksi mitä enemmän kertyy kokemusta.
-
juu mutta kun ei puhutakaan karhottimesta vaan korjuukoneen veturista joka tallaa sitä karhoa. Sitäkään on aika turha tulla sanomaan että reilulta 10 metriltä kerätty karho menisi minkään raktorin alta siten että ei pehmeessä maassa tulisi poljettua myös rehua. Tämäsiis jos satotasot on vähänkään sinnepäin
Omani lähti kahden 280 karhon yhdistämisestä. Vaikka satotaso olisikin sielläpäin, tämän vielä sovittaa jopa tällaisten 80-90 -hevosvoimaisten mopojen alle aivan kohtuudella.
Petri
-
Yhdistelen minäkin parhaimmillaan 2*320 rotondella (lely) ja kohtalaisesti toimii. Joskus sitä hinataan perässä ja toisinaan työnnetään edessä. Tietyissä tapauksissa kunnon sadolla tahtoo tuo tallautumisongelma tulla jo vastaan 2*260 leveyksillä.
Sen johtopäätöksen tästä tekstistä voi ainakin vetää että jos lähdet levittämään rootoreita niin karhokin hieman levenee mikä sitten ajaa toiseen ongelmaan.
-
En nyt jaksanut ihan kaikkia viestejä lukea, mutta jos kyseessä oli se 30 sentin työleveyspuutos karhottimessa, niin hitsaaa siihen hieman edellekulkemaan yksi semmonen "aurinkohyrrä", joita käyteään yleisesti mm tarkkuussilppureiden noukkimien kulmissa työleveyttä kasvattamassa, ei vaadi voimansiirtoa eikä hyralikkaa ja suht koht helppo liittää, jos runko kestää ja siinä joku kulma vapaana paistosta varten ;)
-
Jos olosuhteet on sitä luokkaa että rehut pyörii kuravellissä niin pitäisköhän alkaa sitä ratkasua hakeen ihan jostain muualta kun korjuukoneista. Ojitus, ajankohta?
3x3.5 karhotetaan ja kaikke menee traktorin alta eikä sitä maata olla mukaan ottettu.
Toki mä en tee sitä rehua kuravellissä ;)
-
Joinakin vuosina on vaan niin paska tuuri että just ne viikot sataa kaatamalla vettä kun pitäis rehua tehdä. Loputtomiin sitäkään hommaa ei voi siirtää. Mikä tuossa vehkeessä maksaa? http://www.nettikone.com/muu-merkki/roc-rt-380/1289352 (http://www.nettikone.com/muu-merkki/roc-rt-380/1289352)
Jos tekis itse. Kaksi hydrauliikka moottoria. Vanha moottorikelkan tela ja joku kieroon ajettu noukin. Osiin jos 3000€ varais ja sit viikon iltavapaat pajottamiseen.
(http://i1110.photobucket.com/albums/h457/Lynx700500/karhotin3.jpg)
(http://i1110.photobucket.com/albums/h457/Lynx700500/karhotinyksi.jpg)
-
On tainnut realisti ajaa kelkalla puuhun kun ei ole omaa karhotintaan täällä retostelemassa. :o ;D
ei taida realistinkaan karhotin poistaa sitä tosiasiaa että näillä perässä vedettävillä koneilla veturi kulkee osittain karhon päällä. Varsinkin märkään aikaan kuran sekoittuminen rehuun on taattua. Eri asia on jos silppuri joko ajo tai hinattava malli noukkii karhon.
Äkkiäkös vemssi laittaa karhottimen ohjausvarteen hydraulisylinterin ohjaamaan karhotinta ;D
Kato Apilas ei ymmärtänyt lukemaansa. Ongelmahan siis ei ole että ei saa karhotettua niin että pääsääntöisesti ei aja karhon päällä kun kyseessä on "pienet" niitokoneen karhot mutta korjuukoneen veturi kulkee ennemin tai vähemmin sen karhotetun suuren karhon päällä ja samalla tallaa sitä. Noukin kyllä noukkii kaiken perässä mutta pehmeellä vastamäessä kuraa tulee todella helposti mukaan rehuun.
ymmärsin mut sä oot pilkunussija tai niität kaksimetrisellä nostolaitekoneella. :-X
-
En mä nyt vielläkään apilas tajua että miten niitokone vaikuttaa siihen miten karhottimen jälkeinen karho mahtuu korjuukoneen veturin alta.
Ja toki pitää pyrkiä ideaalisiin korjuukeleihin mutta kun kausi alkaa tuossa kesäkuun alussa ja päättyy joskus marraskuussa ja paljon ollaan kaukana kotoa niin mitä ihmeellisempiä peltoja ja kelejä tulee nähtyä. Pääsääntöisesti kuitenki elukoille ei voi todeta että ei ollu kelejä tehdä rehua vaan silloin tehdään kun kalenteri näyttää keleistä välittämättä. Toki ei nyt ihan vesisateeseen niitetä mutta aika välillä joutuu toimimaan aika haastavissa keleissä.
-
Mun mielestä karhotin vähentää riskiä huonolle rehulle... Nopeammin saa korjattua sadon talteen sateen alta tarvittaessa. Pehmeistä paikoista karhottimella saa heinät ja oljet siirrettyä pois tarvittaessa jos koneessa riittää leveyttä. Kokemusta asiasta ja onneksi adami tuntee munkin pellot :D
-
Niitähän noita kaiken karhon siirtäjiä on.
Roc/ kuhn mexer
-
http://www.faheyraa.com/Auctioneers/Sebeka_Sept_2012/Photos/Owatonna_Swather.jpg
-
http://www.faheyraa.com/Auctioneers/Sebeka_Sept_2012/Photos/Owatonna_Swather.jpg
Jes, vois meilläkin karhottaa kolmelta saralta yhteen...
Petri
-
Kannattaa ainaki sen verran kiinnittää huomioo karhottajan kokoon et jos raapii liian ison karhon ni paalikone ei välttämättä sitä syö... :-X
-
Kyllä paalain syö sen mitä traktorin mahan alta mahtuu... Vauhtia ei vaan sitten pidetä. Hetki sitten ajelin melko muhkeita karhoja ja nopeutta oli vähän päälle 5 km/h.
-
Ei näy ihan kaikkea vetävän, karhotin 4x3,5m niittokarhoa kuivahkoa ja kysyin paalainkuskilta vetääkö, sanoi vetävän. Seuraava lohko oli kosteampaa ja laitoin 5 niittokarhoa kasaan, eipä menny yli 200 heppanen jontikka kun kymmenenm metriä kun sammu. :)
-
Kuinka valtava maavara siinä jontikassa oikeen on jos siitä menee 17,5m leveydeltä kerätty karho ali? :o
-
Kuinka valtava maavara siinä jontikassa oikeen on jos siitä menee 17,5m leveydeltä kerätty karho ali? :o
Yli?
-
Kuinka valtava maavara siinä jontikassa oikeen on jos siitä menee 17,5m leveydeltä kerätty karho ali? :o
Yli?
Katoppa skännä ens kerralla tarkemmin sitä paalausyhdistelmää. Kyllä karho menee traktorin alla, ei päällä.... ;)
-
En siis muistanu mainita että nää pellot on kasvinviljelytilan VLN peltoja. Erittäin hyvä kasvusto kuitenkin, emoille imetysajan rehuksi. Kyllä se nurmi näyttää kasvavan hyvin ilman jaaraakin.
-
Karhon laadulla on paljon merkitystä. Olen tuossa karhotellut noukkarille kahta tai kolmea 4 metrisen niittohärvelin jätöstä yhteen. Jos karho on tasainen ja virheetön, isokin karho menee noukkimelle nätisti kunhan vauhti on suhteessa karhoon.
Mutta jos karhossa on mällejä ja möykkyjä, niin sitten kiusaa. Möykkyjä tahtoo tulla ahtaissa kulmissa ja päisteissä kun karhotin ryöstelee heinää vähän mistä sattuu, poikittaisista niitoista ja jo tehdyistä karhoista. Kävin pahimpia mällejä käsin hajottelemassa kun aikaa oli, ja huomasin että ne ovat aika juntteja möykkyjä, niitä sai oikein retuuttaa että sai uudelleen levälleen.
Karhotusta helpottaa paljon jos ajaa ensin reunat ja jatkaa vasta kun ne on korjattu pois. Sitten ei tarvitse enää päisteissä varjella tehtyjä karhoja.. Ei varmaan toimi paalajalla jos ne paalit pudottelee sinne tänne esteiksi.
Kuivaa ruokohelpeä olen karhottanut myös 3 x 3m yhteen. Karhosta tulee hurjan näköinen makkara, mutta kun sitä vähän aikaa tuuli heiluttelee, se laskee vähän. On mahtunut käytetyn pp-yhdistelmän alle kunhan siellä ei ole mitään alaspäin sojottavia tapinpäitä tms. Joskus tuli mieleen että laittaisi paalaajakoneeseen etu-nl tai ek jonkun tyhjän tynnyrin pyörimään joka vähän painaisi sitä kevyttä hössöä matalammaksi :-)
-
Miten muuten käy keskelle karhottavan karholle jos ei ole välipressua?
Ainakin sivullekarhottava alkaa tekemään noita mällejä ilman pressua.
-
Kuinka valtava maavara siinä jontikassa oikeen on jos siitä menee 17,5m leveydeltä kerätty karho ali? :o
Kyl yllättäväst tavaraa mahtuu traktorin alta. Toisinaan on karhossa korret piiskannu traktorin nokkapellin päälle mun kyl se sinne mahan alle on vaan sukeltanu ;D
-
Ei näy ihan kaikkea vetävän, karhotin 4x3,5m niittokarhoa kuivahkoa ja kysyin paalainkuskilta vetääkö, sanoi vetävän. Seuraava lohko oli kosteampaa ja laitoin 5 niittokarhoa kasaan, eipä menny yli 200 heppanen jontikka kun kymmenenm metriä kun sammu. :)
Aika erikoinen paalaaja jos ei niveles ole ylikuormasuojaa :-\
Yhdenkään paalaajan kans ei ole traktori sammunu :-[
-
Ehkä siinä jontikan keulan edessä oli niin iso kasa heinää että sammui sen vuoksi
-
Ei näy ihan kaikkea vetävän, karhotin 4x3,5m niittokarhoa kuivahkoa ja kysyin paalainkuskilta vetääkö, sanoi vetävän. Seuraava lohko oli kosteampaa ja laitoin 5 niittokarhoa kasaan, eipä menny yli 200 heppanen jontikka kun kymmenenm metriä kun sammu. :)
Aika erikoinen paalaaja jos ei niveles ole ylikuormasuojaa :-\
Yhdenkään paalaajan kans ei ole traktori sammunu :-[
Vissiin olis pitänyt päästä samaa vauhtia kuin aina ;D
-
Ei näy ihan kaikkea vetävän, karhotin 4x3,5m niittokarhoa kuivahkoa ja kysyin paalainkuskilta vetääkö, sanoi vetävän. Seuraava lohko oli kosteampaa ja laitoin 5 niittokarhoa kasaan, eipä menny yli 200 heppanen jontikka kun kymmenenm metriä kun sammu. :)
Aika erikoinen paalaaja jos ei niveles ole ylikuormasuojaa :-\
Yhdenkään paalaajan kans ei ole traktori sammunu :-[
Siellä on tietenkin laitettu ylikuormakytkin jumimiin ::) Melkein kaikissa urakka vehkeissä mitä tiedän niin nuo räikät ja kytkimet on paranneltu >:( Niin kyllä sitte sammuu. Sitten ihmetellään kun paalain ei kestä kun 2-3v. Joskus kun sullojan pohja ei ehdi aueta ennenkun räikkä luistaa. Niin siitä uudelleen käynnistyksessä tahtoo kyllä sammua jokakerta >:( Kun ei sitä oikein kaasupohjassa viitti ulosottoa heittää päälle. Aikapaljon tommoseesn paalaimeen saa niitä heppoja hukattua. Varsinkin jos hiukankin upottaa.
-
Kuinka valtava maavara siinä jontikassa oikeen on jos siitä menee 17,5m leveydeltä kerätty karho ali? :o
Yli?
Katoppa skännä ens kerralla tarkemmin sitä paalausyhdistelmää. Kyllä karho menee traktorin alla, ei päällä.... ;)
;D