Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: karvankasvattaja - 18.04.14 - klo:23:14
-
Paljonkohan tommosen hakki 6400 pitäs nostaa ilmaan parin metrin päästä? Puomin kyljessä taisi lukee max 1400kg ja 2m mutta esim. 150cm säilörehupaali ei nouse, se lienee jotain 750-800kg, eikö?
Meneekö rattorista pumppu vaihtoon vai onko tuo normaali teho? Vai mihin ne voimmat jää?..säästäähän se toki vehkeitä kun ei ole liikaa tehoa..
705 mulla on siinä edessä eikä se etukuormaajaakaan turhan hätäseen liikuttele.
-
Tuohan on 31 knm kuormaaja, niistä ohjekirjasta löytyvistä nostovoimataulukoista voi tulkita että jotain tuhannen kiloa se muistaakseni pitäis nostaa ilman kouraa 2 metristä. Sitten vähänkin kauempana nostoteho vähenee radikaalisti.
Joskus kun tuolla olen nostellut 150 cm kuivaheinäpaaleja niin aika hengetöntä touhua se on.
-
Mä en oo koskaan ymmärtäny miksi rehupaalien kans pitäis kourakuormaajan kans värkätä. Etukuormaimella on kuitenkin niin näppärä niitä kuormailla ja yleensä pysyvät ehjinäkin. ::) Etukuormain on kuitenkin joka tilalla oltava toisin kuin sen kokoluokan kourakuormain mikä paaleille riittää..
-
Mä en oo koskaan ymmärtäny miksi rehupaalien kans pitäis kourakuormaajan kans värkätä. Etukuormaimella on kuitenkin niin näppärä niitä kuormailla ja yleensä pysyvät ehjinäkin. ::) Etukuormain on kuitenkin joka tilalla oltava toisin kuin sen kokoluokan kourakuormain mikä paaleille riittää..
Tilakohtanen juttu. Kourakuormaajalla lastatessa ei tartte vekslailla pellolla. Aina ei tartte poiketa pellon puolelle ollenkaan, nostelee vaan tieltä ojan yli.
Mulla kun ei ole etukuormaajaa kuin rehujakovaunussa ja puhelimessa.
-
Mä en oo koskaan ymmärtäny miksi rehupaalien kans pitäis kourakuormaajan kans värkätä. Etukuormaimella on kuitenkin niin näppärä niitä kuormailla ja yleensä pysyvät ehjinäkin. ::) Etukuormain on kuitenkin joka tilalla oltava toisin kuin sen kokoluokan kourakuormain mikä paaleille riittää..
Tilakohtanen juttu. Kourakuormaajalla lastatessa ei tartte vekslailla pellolla. Aina ei tartte poiketa pellon puolelle ollenkaan, nostelee vaan tieltä ojan yli.
Mulla kun ei ole etukuormaajaa kuin rehujakovaunussa ja puhelimessa.
Kyllä kunnon kourakuormaaja hakkaa etu näköesteen 6-0 paalin lastauksessa. Mutta tota puhelin kuormaajaa hiukan ihmettelen :o ;)
-
http://oniar.eu/fi/kuormaimet/ Tuossa nostotehoja.
-
Tuohan on 31 knm kuormaaja, niistä ohjekirjasta löytyvistä nostovoimataulukoista voi tulkita että jotain tuhannen kiloa se muistaakseni pitäis nostaa ilman kouraa 2 metristä. Sitten vähänkin kauempana nostoteho vähenee radikaalisti.
Joskus kun tuolla olen nostellut 150 cm kuivaheinäpaaleja niin aika hengetöntä touhua se on.
-31knm,on 3000kpm,eli 2 metristä 1500 kg-koura.(Yleensä nostoteho ilmoitetaan ilman kouraa)
-3 metristä 1000kg-koura
-4 metristä 750kg-koura
jne.Näin teoriassa,Hakista ei kokemusta.Ilmeisesti nostovoimat paineella 180kg/cm2 ?,vai?
-
Mutta tota puhelin kuormaajaa hiukan ihmettelen :o ;)
Tarvittaessa oon aina saanu etukuormaajan työmaalle puhelimella :)
-
Paalihommissa kuormaimen ja traktorin on molempien oltava niin isoja ettei tassuja tarvita, eli "maatilaluokan" vehkeillä menee pelleilyksi. Ainoa hyöty mikä itsellä tulee mieleen paalien siirtelystä kourakuormaimella on silloin kun pellot on veteliä ja paalit voisi poimia esim. tieltä yli ojan.
-
Ilmeisesti pumppu yms. on kunnossa enkä voi enempää hakilta ja valmetilta pyytää? Pitää joskus kokeilla säilispaalia kun kuormaaja on toisessa traktorissa kiinni.
Mulla on kaks etukuormaajaa tuon mettäkuormaajan lisäks..niillä sitte nostellaan mitä eteen sattuu..
-
Ainoa hyöty mikä itsellä tulee mieleen paalien siirtelystä kourakuormaimella on silloin kun pellot on veteliä ja paalit voisi poimia esim. tieltä yli ojan.
***tuon lisäksi kärryä ei tarvi irroittaa kuormauksen ajaksi. jos paalit levällää pellolla ajoa tulee puolta vähemmän koska kärry tulee kokoajan perässä. lisäksi kärryyn saa tiivimmän ja korkeamman kuorman huomattavan helposti vrt ek. purkuvaiheessa paalit säilyy helpommin ehjänä vrt ek ja esimerkiksi mp-2 paalipihti.
meillä on paalit ajettu metsänosturilla vuodesta 1992. viimevuonna piti ostaa paalin ajoon mp:n pihdit kun metsänosturikone oli koko kesän energiapuu savotalla. kyllä oli tuskaa ja h i d a s t a ajaa paalia fendt 724:lla ja etukuormaimella verrattuna valtra 8550 ja cranab fc80.
-
Ilmeisesti pumppu yms. on kunnossa enkä voi enempää hakilta ja valmetilta pyytää? Pitää joskus kokeilla säilispaalia kun kuormaaja on toisessa traktorissa kiinni.
Jos samassa traktorissa oleva etukuormaaja nostaa sen mitä pitäisi pumppu on todennäköisesti vähintään kohtuullisessa kunnossa. Pumpun tuottama paine olisi kyllä helppo mitata lykkäämällä mittari hydrauliikan ulosottoon. Semmoisen voisi jopa saada lainaan hyvästä/tutusta/fiksusta maa- ja metsätaloutta palvelevasta hydrauliikkaliikeestä.
Kuormaajan venttiilipöydässä on varmaan jonkin sortin ylipaineventtiili. Sen tarkistamista kannattaisi ehkä kokeilla.
Kyllä se voi olla ettei tuolta kuormaalta voi tai ole järkevää pyytää enempää kuin mihin se nyt pystyy. Nostokyky ilmoitettuna "max xxxx kg" kuulostaa jotenkin epämääräiseltä ja oudolta. Käsittääkseni yleensä kerrotaan millä paineella ja kuinka kaukaa nousee niin ja niin paljon. Netistä pikaisesti haettujen kuvien perusteella toista tonnia tuolla kuormaimella edes hyvin läheltä nostettuna on liikaa.
-
Ilmeisesti pumppu yms. on kunnossa enkä voi enempää hakilta ja valmetilta pyytää? Pitää joskus kokeilla säilispaalia kun kuormaaja on toisessa traktorissa kiinni.
Jos samassa traktorissa oleva etukuormaaja nostaa sen mitä pitäisi pumppu on todennäköisesti vähintään kohtuullisessa kunnossa. Pumpun tuottama paine olisi kyllä helppo mitata lykkäämällä mittari hydrauliikan ulosottoon. Semmoisen voisi jopa saada lainaan hyvästä/tutusta/fiksusta maa- ja metsätaloutta palvelevasta hydrauliikkaliikeestä.
Kuormaajan venttiilipöydässä on varmaan jonkin sortin ylipaineventtiili. Sen tarkistamista kannattaisi ehkä kokeilla.
Kyllä se voi olla ettei tuolta kuormaalta voi tai ole järkevää pyytää enempää kuin mihin se nyt pystyy. Nostokyky ilmoitettuna "max xxxx kg" kuulostaa jotenkin epämääräiseltä ja oudolta. Käsittääkseni yleensä kerrotaan millä paineella ja kuinka kaukaa nousee niin ja niin paljon. Netistä pikaisesti haettujen kuvien perusteella toista tonnia tuolla kuormaimella edes hyvin läheltä nostettuna on liikaa.
Ja nostovoimat ilmoitetaan yleensä maanpinnan tasolla...riippuen nostosylinterin asennosta suhteessa pääpuomiin, voimat saattavat heiketä melko nopeasti nostokorkeuden suuretessa - tonni maassa ja 600 kiloo 3 metrissä. Samalla voi myös taittopuomin shokki antaa peräksi ja estää noston korkealle.
-
Tuohan on 31 knm kuormaaja, niistä ohjekirjasta löytyvistä nostovoimataulukoista voi tulkita että jotain tuhannen kiloa se muistaakseni pitäis nostaa ilman kouraa 2 metristä. Sitten vähänkin kauempana nostoteho vähenee radikaalisti.
Joskus kun tuolla olen nostellut 150 cm kuivaheinäpaaleja niin aika hengetöntä touhua se on.
-31knm,on 3000kpm,eli 2 metristä 1500 kg-koura.(Yleensä nostoteho ilmoitetaan ilman kouraa)
-3 metristä 1000kg-koura
-4 metristä 750kg-koura
jne.Näin teoriassa,Hakista ei kokemusta.Ilmeisesti nostovoimat paineella 180kg/cm2 ?,vai?
Saattaavat olla noilla pienemmillä paineilla ilmoitettu nostovoimat, 175 bariakin lie noissa hakeissa käytetty.
Sitä ei kyllä äkkinäinen usko että miten hengetön puunkäsittelyssä käyttökelpoinen kuormain voi olla paaleja nostellessa.
-
En tunne tarkkaan tätä kourakuormaajien nostovoiman mittausstandardia, mutta usein tyyppikilpien kuvissa, missä ilmoitetaan nostovoima eri matkoilla, puomi on vaakasuorassa. Tällöin yleensä vipusuhteet on silleen, että nostovoima on maksimissaan. Läheltä kuormatessa nostopuomia joutuu nostamaan pystympään, jolloin nostosylinterin vipuvarsi lyhenee suhteessa tornin saranaan, jolloin tietysti voimakin kutistuu. Sama tietysti taittopuominkin osalta. Eli pitäis tutkia parempia kaavioita, joissa koko nosturin liikeradalle on laskettu nostovoimat. Ja ne tietysti pätevät tietyllä paineella ja ilman vanhan koneen ominaisvuotoja. Itekin vanhalla metsäkoneella paaleja käsitelleenä oon huomannu käytännössä tätä voimattomuusongelmaa. Kaivinkone paalipihdillä varustettuna olisi paras pihassa tapahtuvaan paalinkäsittelyyn, sais tarvittaessa paalit pystyynkin ja katon alle ja voima ei loppuisi kesken. Muuten kyllä metsäkuormain pesee etukuormainen esim. olkipaalien kasaamisessa mennen tullen, jos ei tarvii katon alle pinota.
-
Edellä taisivat jo faktat ollakin.
Ikävä totuus lienee vaan se, että vielä keskiluokan maatilapilkki jää vähän kesyksi niin lannoitesäkeille kuin säilörehupaaleillekin. Ulottuvuutta ei pysty hyödyntämään vaikka vierestä nouseekin jne. Koko ajan on sellainen juuri-ja-juuri fiilis, ja se ei ole mukavaa. Kokemusta viimeksi Nokan 3972 kuormaimesta
Pro-raudan mukana hommiin tuli sananmukaisesti uusi ulottuvuus, nyt tosin tarvitsee alleen nimikkokoneen tukijalkoineen jolla ei kauheasti muuta sitten tehdä.
Apulantakuormien purkaminenkin on nyt lystiä kun 500 kg nousee yli 8 m päästä.
-
Painehan tässä se kriittinen juttu on, varsinkin jos on joku vähän vanhempi hammasrataspumpullinen traktori niin 180 bariakin on jo tiukassa ja jos ei löydy painetta, ei löydy nostovoimaakaan...
-
Samaa mieltä Retkun ja Metsäjussin kanssa.
90 luvun alussa oli hankintana joko etukuormain tai metsä kuomain. Päädyin isohkoon maatila urakointi metsäkuormaimeen tr takasillassa. Patu 650. tr valmet 6600
enkä ole katunu. Sillä tyhjennettiin kuivalantala talvella. Aumat tehtiin kahden pään peltoa. Keväällä kävi paskanlevitys todella joutuisasti, ei polkeentunut pelto. lannoitesäkit nousee kouran kanssa 5 metristä. Tukkejakin saa mätellä useampi kerralla.
tehokas peli rehu aumalla. Pikkuheinä paalejakin lastattiin rehu kärreihin. mopopojat teki ns koura kasoja josta nosteltiin kärriin.
Kivetkin on pellolta vähenneet niin ettei enää ole sitä ajoa. lehmät ollu korkelaitasessa jo 15v hankintahakkuita ei ole tullu tehtyä. Kaveri tekee risusavottaa, siellä hän tuo pyörii nyt syksyisin. rakennuksilla nostellaan kattotuoleja ja muuta sekalaista hommaa sillä tule tehtyä.
Vaikka kaikki muut koneet pihalta lähtiskin niin tuo taitaa jäädä ns, harrastus koneeksi.
Pellolta noukittiin isommat kivet 10m ajo kastoina ennen äestystä. Ei paljoa polkeentunut pelto ja oli nopeampaa kuin talikoilla härrääminen.
Nämä ns tarjous virvelit voi unohtaa ihan alku metreillä. vanha cranabbi tai vastaava jonkun valmetin takasltaan, niin siinä varsin monipuolinen laite maatalous hommiin.
-
Samaa mieltä Retkun ja Metsäjussin kanssa.
90 luvun alussa oli hankintana joko etukuormain tai metsä kuomain. Päädyin isohkoon maatila urakointi metsäkuormaimeen tr takasillassa. Patu 650. tr valmet 6600
enkä ole katunu. Sillä tyhjennettiin kuivalantala talvella. Aumat tehtiin kahden pään peltoa. Keväällä kävi paskanlevitys todella joutuisasti, ei polkeentunut pelto. lannoitesäkit nousee kouran kanssa 5 metristä. Tukkejakin saa mätellä useampi kerralla.
tehokas peli rehu aumalla. Pikkuheinä paalejakin lastattiin rehu kärreihin. mopopojat teki ns koura kasoja josta nosteltiin kärriin.
Kivetkin on pellolta vähenneet niin ettei enää ole sitä ajoa. lehmät ollu korkelaitasessa jo 15v hankintahakkuita ei ole tullu tehtyä. Kaveri tekee risusavottaa, siellä hän tuo pyörii nyt syksyisin. rakennuksilla nostellaan kattotuoleja ja muuta sekalaista hommaa sillä tule tehtyä.
Vaikka kaikki muut koneet pihalta lähtiskin niin tuo taitaa jäädä ns, harrastus koneeksi.
Pellolta noukittiin isommat kivet 10m ajo kastoina ennen äestystä. Ei paljoa polkeentunut pelto ja oli nopeampaa kuin talikoilla härrääminen.
Nämä ns tarjous virvelit voi unohtaa ihan alku metreillä. vanha cranabbi tai vastaava jonkun valmetin takasltaan, niin siinä varsin monipuolinen laite maatalous hommiin.
Tuttava vaihtoi hiukan alle 40 kNm perusnosturin juuri lyhytpääpuomiseen 5000 kronokseen, kehui kovasti kun voimaa tuli lisää, samalla nosturin mittasuhteet on hyvät pihapiirin tilahommiin. Lisäksi menee valtran päälle niin lyhyeen pakettiin, ettei koura kiiku juuri maskia edempänä.
Aiemmin nosturi oli otettu pois runkosovitteistaan kesän rehunteon ajaksi, nyt saa olla ympäri vuoden paikallaan, sillä edellisen nosturin taittuvat tukijalat estivät korkealaitaisten kärryjen vedon.
-
Tuota paalien keräilyä kourakuormaimella pidän itsekin järkevänä, ei tarvitse katkaista yhdistelmää, eikä venkslailla etukuormaimen kanssa. Kourakuormain on kätevä kyllä monissa muissakin hommissa kuin puiden mätössä.
Tuolta löytyy myös apua paalien mättöön http://www.forsmw.com/paalikoura/uusi!-paalikoura eikä miusta ollu pahan hintainenkaan.
-
Niin eihän kaikki kourat aukene edes sitä 140 senttiä, mikä on aika yleinen paalin leveys. Oman pilkin cranab 220 tuon aukiaa ja paaleista saa hyvän otteen, toki teippiä pitää olla varuilta mukana jos puristellessa muovi rikkoontuu.
-
Niin eihän kaikki kourat aukene edes sitä 140 senttiä, mikä on aika yleinen paalin leveys. Oman pilkin cranab 220 tuon aukiaa ja paaleista saa hyvän otteen, toki teippiä pitää olla varuilta mukana jos puristellessa muovi rikkoontuu.
Vanha tukkiauton koura on hyvä paalien käsitelyssä. Tuo aukeaa yli 2 m ja omaa muutenkin reilut mitat. Ei edes kauhean painava kun on siro malli.
-
Taitaa olla yksi kuormain missä on 134 cm. aukeama vakiokourassa. .