Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Johanna Latvala - 11.04.14 - klo:12:16
-
Hei kaikki!
Täällä olisi kaksi SeAMK:n agrologiopiskelijaa, jotka tarvitsevat maitotilallisia opinnäytetyön haastatteluun. Tarkoituksena on esitellä kokemuksia kompostipohjaisista pihatoista, nimenomaan lypsykarjalla. Opiskelemme Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaalla, ja jos tilat löytyvät läheltä, tulisimme mielellämme käymään. Puhelinhaastattelukin on silti mahdollista, jos tila sijaitsee kauempana. Tässä tapauksessa voimme laittaa postissa etukäteen kysymyslistan, jolloin kysymyksiin pääsee tutustumaan etukäteen ja puhelimessa keskusteleminen olisi helpompaa. Kysymykset ovat työnteosta, pihaton rakenteesta, eläinten hyvinvoinnista ja yleisesti omista kokemuksista ja mielipiteistä. Eli ei mitään kamalan vaikeaa ;) Tarvitsemme haastatteluun n. 5-10 tilaa.
Olisimme enemmän kuin kiitollisia, jos saamme tätä kautta yhteydenottoja!
Yhteyttä voi ottaa puhelimella ja sähköpostiosoitteella kummalle tahansa meistä. Tai sitten tähän viestiketjuun vastaamalla.
Kevätterveisin
Johanna Latvala
p. 0407181872
johanna.latvala@seamk.fi
Juho Nikko
p. 0456388356
juho.nikko@seamk.fi
-
Nimimerkit Ojala, apilas ja +250 ovat varmaan parhaita ehdokkaita.
Ai nii, sori, +250 otti ja lähti.
-
Mahtaako Suomesta löytyä yhtään kompostipohjaista lypsykarjapihattoa?
-
Ei kyllä varsinaisia kompostipohjasia taida suomesta löytyä mutta kuivikepohjasia ja vinokuivikkeella löytyy useita.
-
eikö tässä vuoden sisällä, jossain lehdessä ollu juttua suomalaisesta kompostipihatosta? oisko ollu pellervon eläinliite? :-\
-
Mä kyllä vaihtaisin aihetta..Se on ihan hoopo systeemi täällä missä maa jäätyy viimeistään köyrinpyhinä. EI se toimi!
Ennemmin tutkisin hiekkaparsi,kumipeti,vesipeti,rouhepeti ja betonisen parren keskinäistä paremmuutta ja kustannusvaikutusten merkitystä näissä..
-
Samaa mieltä edellisten kanssa että jos Suomessa on tasan yksi kompostipohjanavetta niin miten sellaisesta tekee minkäänlaista opinnäytetyötä?
Kompostipohjanavetta pitäisi perustaa maapohjalattialle ja vähän epäilen että saako Suomessa sellaiseen enää ympäristölupaa? Se mikä jenkkilässä toimii niin ei toimi välttämättä Suomessa.
Muumipeikon ehdotus on ihan kannatettava. Se on vaan karu totuus että ilmastomme tekee meille kapuloita rattaisiin. Monet 90-luvun kylmäpihatot on muutettu lämminpihatoiksi tai sitten se on nopeuttanut niissä karjanpidon lopettamis-prosessia.
-
Kyllähän se varmaan Suomessakin toimii jos saa haalittua jonkun 200 hehtaarin pehkut kuivikkeeks kuivana!
-
Kyllähän se varmaan Suomessakin toimii jos saa haalittua jonkun 200 hehtaarin pehkut kuivikkeeks kuivana!
Pallinpyörittelijälle pikku juttu.
-
Ei kyllä varsinaisia kompostipohjasia taida suomesta löytyä mutta kuivikepohjasia ja vinokuivikkeella löytyy useita.
Mennään vaihteleviin määrittelyongelmiin. Monesti se vinokuivikekin kompostoituu siinä hitaasti valuessaan, samoin kuivikepohja on yleensä lämmin eli kompostoituu. Erikseen on tietty nämä 80-90 -luvun innostukset eli purupohja(sikala), jossa aktiivisesti ruuvilla muokattiin sitä pohjaa aktiivisen palamisen aikaansaamiseksi. Nuo viimeksimainitut ovat vain aikamoisia typpihaihduttamoita (denitrifikaatio) ja ilmeisesti myös aika työläitä. Sellainen vinokuivikepihatto on hiukka niukemmin kuiviketta vaativa ja kompostuminen pääsee siinäkin alkuun.
Eli itse kysymykseen: tarvitsisi vähän tarkennusta, mitä oikeasti olet kyselemässä!
Petri
-
Oletettavasti "oikeaa" kompostipohjaa mitä muokataan palamisen aktivoimiseksi/ylläpitämiseksi.. yhdenkäden sormet riittää näiden laskemiseen suomessa?
-
Samaa mieltä edellisten kanssa että jos Suomessa on tasan yksi kompostipohjanavetta niin miten sellaisesta tekee minkäänlaista opinnäytetyötä?
Kompostipohjanavetta pitäisi perustaa maapohjalattialle ja vähän epäilen että saako Suomessa sellaiseen enää ympäristölupaa? Se mikä jenkkilässä toimii niin ei toimi välttämättä Suomessa.
Muumipeikon ehdotus on ihan kannatettava. Se on vaan karu totuus että ilmastomme tekee meille kapuloita rattaisiin. Monet 90-luvun kylmäpihatot on muutettu lämminpihatoiksi tai sitten se on nopeuttanut niissä karjanpidon lopettamis-prosessia.
Joskus opinäytetyötäkin tehneenä olen täysin eri mieltä edellisten kanssa. Kyllä kaikkein hoopoimmiltakin näyttävät asiat pitää tutkia. Jos ne ovat hoopoja vielä tutkimisen jälkeenkin, se pitää sanoa raportissa. Näin enää kukaan ei myöhemmin retkahda niihin. Koska tutkimusaineisto on ilmeisesti rajallinen Suomessa, niin pitää mennä myös merta edemmäksi ja verrata, miten siellä hyvin toimivat ratkaisut toimisivat Suomen luonnonolosuhteissa ja olisko mahdollisesti lainsäädännöllisiä esteitä hyvän ratkaisun tekmiseen Suomessa.
Eli erittäin hyvä opinnäytetyön aihe. Tsemppiä!
-
Samaa mieltä edellisten kanssa että jos Suomessa on tasan yksi kompostipohjanavetta niin miten sellaisesta tekee minkäänlaista opinnäytetyötä?
Kompostipohjanavetta pitäisi perustaa maapohjalattialle ja vähän epäilen että saako Suomessa sellaiseen enää ympäristölupaa? Se mikä jenkkilässä toimii niin ei toimi välttämättä Suomessa.
Muumipeikon ehdotus on ihan kannatettava. Se on vaan karu totuus että ilmastomme tekee meille kapuloita rattaisiin. Monet 90-luvun kylmäpihatot on muutettu lämminpihatoiksi tai sitten se on nopeuttanut niissä karjanpidon lopettamis-prosessia.
Joskus opinäytetyötäkin tehneenä olen täysin eri mieltä edellisten kanssa. Kyllä kaikkein hoopoimmiltakin näyttävät asiat pitää tutkia. Jos ne ovat hoopoja vielä tutkimisen jälkeenkin, se pitää sanoa raportissa. Näin enää kukaan ei myöhemmin retkahda niihin. Koska tutkimusaineisto on ilmeisesti rajallinen Suomessa, niin pitää mennä myös merta edemmäksi ja verrata, miten siellä hyvin toimivat ratkaisut toimisivat Suomen luonnonolosuhteissa ja olisko mahdollisesti lainsäädännöllisiä esteitä hyvän ratkaisun tekmiseen Suomessa.
Eli erittäin hyvä opinnäytetyön aihe. Tsemppiä!
Oikeessa .
Muistaakseni Sevoni kirjoitti tälle palstalle joskus aiheesta .
-
Orimattilassa, Päijät-hämeessä, Lahen lähellä, on oikealla kompostipohjalla oleva robottipihatto. Saisikohan NHK:lta yhteystietoja, kenties? :-X
-
Orimattilassa, Päijät-hämeessä, Lahen lähellä, on oikealla kompostipohjalla oleva robottipihatto. Saisikohan NHK:lta yhteystietoja, kenties? :-X
On noita muitakin...
Olisiko kompostipohjan oikea nimi nykyään komitellapohja, päästäs vähän saivartelemaan asiasta lisää ???
-
Samaa mieltä edellisten kanssa että jos Suomessa on tasan yksi kompostipohjanavetta niin miten sellaisesta tekee minkäänlaista opinnäytetyötä?
Kompostipohjanavetta pitäisi perustaa maapohjalattialle ja vähän epäilen että saako Suomessa sellaiseen enää ympäristölupaa? Se mikä jenkkilässä toimii niin ei toimi välttämättä Suomessa.
Muumipeikon ehdotus on ihan kannatettava. Se on vaan karu totuus että ilmastomme tekee meille kapuloita rattaisiin. Monet 90-luvun kylmäpihatot on muutettu lämminpihatoiksi tai sitten se on nopeuttanut niissä karjanpidon lopettamis-prosessia.
Miksi kompostipohja pitää perustaa maapohjalattialle? En näe mitään estettä betonipohjalle kunhan ei ole eristettä laatan alla. Eikä Suomen ilmastossa ole mitään vikaa, päinvastoin se on erinoimainen lehmän kannalta.
-
Kyllä se kylmäsilta siinä maan ja paskan välissä hidastaa "kompostin" toimintaa, eihän lehmäkään makaa kiven päällä vapaaehtoisesti. Joku kumikalvo maanpäällä olisi ehkä paras jos päästöjä pelkää.
Kyllä loppusyksyn kosteat kelit, ennen pakkasia on myrkkyä toimivalle kompostille, jolloin ilman suhteellinen kosteus lähentelee sataa. Tämän päälle napakka pakkanen ja korkea eläintiheys, niin koko keksintö on perseellään ja joutuu kantamaan koko kompostin lantalaan ja aloittamaan alusta..
-
Kyllä se kylmäsilta siinä maan ja paskan välissä hidastaa "kompostin" toimintaa, eihän lehmäkään makaa kiven päällä vapaaehtoisesti. Joku kumikalvo maanpäällä olisi ehkä paras jos päästöjä pelkää.
Kyllä loppusyksyn kosteat kelit, ennen pakkasia on myrkkyä toimivalle kompostille, jolloin ilman suhteellinen kosteus lähentelee sataa. Tämän päälle napakka pakkanen ja korkea eläintiheys, niin koko keksintö on perseellään ja joutuu kantamaan koko kompostin lantalaan ja aloittamaan alusta..
Siis olettaen, ettei viljelijä katso säätietoa, ei seuraa pohjan toimintaa eli kuivuutta, eläintiheyttä ym., vaan kunnon Gosplan-henkeen uskoo neuvojan excel-suunnitelmaa kuivikkeiden jaossa. Kuivike/komposti/nimetäänkunhalutaan -pohjat ovat eläviä otuksia, joiden vointia täytyy seurata ja reagoida oikein. Ei se mitään avaruustiedettä ole, mutta täytyy havainnoida ja toimia. Systeemi on hyvä, kunhan vaan osaa reagoida havainnoimaansa.
Petri
-
Kyllä se kylmäsilta siinä maan ja paskan välissä hidastaa "kompostin" toimintaa, eihän lehmäkään makaa kiven päällä vapaaehtoisesti. Joku kumikalvo maanpäällä olisi ehkä paras jos päästöjä pelkää.
Kyllä loppusyksyn kosteat kelit, ennen pakkasia on myrkkyä toimivalle kompostille, jolloin ilman suhteellinen kosteus lähentelee sataa. Tämän päälle napakka pakkanen ja korkea eläintiheys, niin koko keksintö on perseellään ja joutuu kantamaan koko kompostin lantalaan ja aloittamaan alusta..
Siis olettaen, ettei viljelijä katso säätietoa, ei seuraa pohjan toimintaa eli kuivuutta, eläintiheyttä ym., vaan kunnon Gosplan-henkeen uskoo neuvojan excel-suunnitelmaa kuivikkeiden jaossa. Kuivike/komposti/nimetäänkunhalutaan -pohjat ovat eläviä otuksia, joiden vointia täytyy seurata ja reagoida oikein. Ei se mitään avaruustiedettä ole, mutta täytyy havainnoida ja toimia. Systeemi on hyvä, kunhan vaan osaa reagoida havainnoimaansa.
Petri
Lisätään tähän vielä, että maa ei ole kylmäsilta. Routarajan alapuolella ja esimerkiks eläinhallin sisällä maapohjan lämp on melko vakaa +4 astetta ja useimmat kylmäpihatot suomessa on pilattu alapohjan "routa"eristeellä, joka pilaa koko konseptin tehokkaasti.
-
Kylmäpihatto ok, vinokuivikepihattojakin on, joihin ollaan tyytyväisiä. Vaan noita kompostipohjaisia tuntuu aika harvoin rakennettavan minnekään. Eikä se ensimmäinen oikein saa naapureissa innostusta sielläkään missä joku sellaisen rakentaa. Äkkiseltään esim. yksittäisten eläinten käsittely tuntuu jännältä hommalta jos ovat vapaina 30x50m hallissa ilman mitään rakenteita. Vähän kuin pieneltä laitumelta pitäsi ottaa elukka kiinni siemennystä varten silleen pikaisesti.
-
No se isosta tilasta erilleen ottaminen vaatii erilaista karjankäsittelytaitoa ja irtoaitoja, jotka voivat olla karsinassa kokoajan, joten ne saa pikaisesti käyttöön. Lehmähän tunnetusti on nopea oppimaan, joten pienellä houkutus-/palkintorehulla ne oppii aika helposti liikuteltaviksi. Lisäksi tilannetta helpottaa jos voi ottaa jonkun "turhan lehmän" toisen mukana, menevät pareittain helpommin.
-
No se isosta tilasta erilleen ottaminen vaatii erilaista karjankäsittelytaitoa ja irtoaitoja, jotka voivat olla karsinassa kokoajan, joten ne saa pikaisesti käyttöön. Lehmähän tunnetusti on nopea oppimaan, joten pienellä houkutus-/palkintorehulla ne oppii aika helposti liikuteltaviksi. Lisäksi tilannetta helpottaa jos voi ottaa jonkun "turhan lehmän" toisen mukana, menevät pareittain helpommin.
Naudoista en juuri mitään ymmärrä, mutta lampailla tämä toimii monesti juuri tuonsuuntaisesti. Irtoaitoja on aina helposti käsillä, ilman ei tule toimeen.
Sitten kun joskus karkaavat aitauksesta (kesällä) ja tulee avuliaita kylänmiehiä kysymään, "miten voisin auttaa", niin useasti rehellisin vastaus olisi "mene pois". Mutta eihän niin voi sanoa, täytyy miettiä joku sopiva osallistuminen siihen touhuun...
Petri