Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ktm87 - 28.01.14 - klo:12:19
-
Otsikon mukaisesti harkinnassa jompikumpi.. kokemuksia ja kuultuja kokemuksia?
-
Ruokintapöytä kokoon sopivalla lukkoaidalla ja kunnon kourulla olisi oma valinta joka tapauksessa, ja tosiaan jompi kumpi noista, ei kestokuivike. Pitkään olen ajatellut että tekisin makuuparsilla, mutta hiehojen sopeutuminen makuuparsinpihattoon vasta 20kk iässä on kyllä sujunut ilman mitään ongelmia. Ja varsin ahtaatkin vinokuivikekarsinat sopivat pienellä työllä ja tosi vähällä kuivikkeella alle 8kk vasikoille.
Ehkä pistäisin itse rahan säästämiseksi sen vinokuivikesysteemin, kuivikkeeseen menee käytössä vähän enemmän rahaa mutta työmäärä on about sama tai jopa pienempi jos systeemin on fiksusti suunniteltu.
Ja tosiaan, kaikille ainakin yli 10kk vanhoille oma lukkoparsipaikka ruokintakourulle (eri osastoihin ehkä eri levyiset). Eli pitkä mutta aika kapea rakennus jos hiehoja on paljon.
Kokemuksia en kauheasti ole kuullut, sen verran että molemmat toimivat. Siementäminen talvella on kivempaa jos rakennus on plussalla.
-
Meillä hiehot vinokuivikepohjalla. Ruokintapöytä osittain jaetulla ruokinta-aidalla, osa puomin takana. Lukittava aita ainakin siemennetyille hiehoille ehdoton, meillä ei ole ja kiinniotto aika haastavaa. Kuivikkeita menee, mutta hillitysti. Turvetta nyt ollut käytössä, mutta aika väljää tällä hetkellä. Lantakäytävä ajetaan tyhjäksi 2-3 kertaa viikossa ja kuivitus samalla. Kylmäpihatto ja sonni,ehdoton yhdistelmä. ;D
-
Toimiiko vinokuivike alle 8kk vasikoilla vai onko sama vaan tehdä kestokuivike karsinat? Ajatus oli että tulisi myös sonnille panokarsina samaan hässäkkään.. lehmät vois käydä kylässä tarpeen vaatiessa 8)
-
Toimiiko vinokuivike alle 8kk vasikoilla vai onko sama vaan tehdä kestokuivike karsinat? Ajatus oli että tulisi myös sonnille panokarsina samaan hässäkkään.. lehmät vois käydä kylässä tarpeen vaatiessa 8)
Meillä viedään vasikat puolivuotiaina kylmäpihaton puolelle samanlaiseen vinokuivikekarsinaan. Sonta ei oikein kulje, joten vaihdamme eläimiä karsinasta toiseen. Elikkäs kierrätämme elukoita, ummikotkin tahtoo saada sonnan seisomaan. Mutta sonni ja hiehot hoitavat kyllä tilanteen. ;)
Sonnilla käytämme lehmiäkin tarvittaessa elikkäs aika useinkin. Tienaa rehunsa ja enemmänkin. ;D
-
Sattuipas sopivasti. Itellä samanlainen pohdinnassa. Riittäiskö karsinan syvyydeks 3 metrii vinoa + 3 metrii lantakäytävää ? Pulpetti kattoinen rakennus. Ruokintapöytä korkeelle seinälle. Pöydän päälle, toista kattoa alemmas, lippa kaatamaan toiseen suuntaan. Ilmanvaihto lappeiden taitteesta.
-
Taitaa mennä vähän liian leveäksi karsinat jos ei oo kun 3m syvät.. näin olin tulkitsevani kun googlailin vinokuiviketta?..häikkää jotenkin paskan valumista..?
-
Taitaa mennä vähän liian leveäksi karsinat jos ei oo kun 3m syvät.. näin olin tulkitsevani kun googlailin vinokuiviketta?..häikkää jotenkin paskan valumista..?
Kuivikkeet eivät pysy noin lyhyessä karsinassa, ja makuutilaa on oikeasti vain 1-1,5 metriä yläreunassa.
-
Okei, ei sitte :) . Mikäs sit riittäis ? ei oo näist oikee kokemusta...
-
Okei, ei sitte :) . Mikäs sit riittäis ? ei oo näist oikee kokemusta...
Hyviä vinkkejä aiheesta:
http://www.fhs.fi/vinokuivikepohja.pdf (http://www.fhs.fi/vinokuivikepohja.pdf)
-
Okei, ei sitte :) . Mikäs sit riittäis ? ei oo näist oikee kokemusta...
5 metriä olisi minun mieleeni..
-
Tuommosen jos tekis, pitäs takaseinä olla laitumelepäin, että voesivat mennä kesälaetumile ja pois iliman rodeointia. Ja talavela käyä jalottelemasa.
-
Näin oli ajatus.. pääsis talvella/syksyllä kuluttaa sorkkia laitumella..
-
Vinokuivikepohja on nuorisolle varmasti paras. Kestokuivikekin on hyvä, kun saa tyhjennyksen jäljiltä pohjan "palamaan" riittävän nopeasti. Parsipihattoa en kyllä nuorisolle tekisi, puhdistamisessa suuritöisin. :-X
-
En vieläkään voi ymmärtää miksi noita tilasonneja hankintaan. Miksi edes kasvattaa eläimiä joista ei halua kunnon jälkeläisiä? Vai laiskuusko se on kun ulkoistetaan hiehojen kiimantarkkailu sonnille?
Kyllä makuuparret pysyy puhtaina jos ne on vaan sopivan kokoisia, ei siis sais olla suurta kokoeroa ryhmän sisällä.
-
Omana ajatuksena tilasonnille on näiden siementäminen jotka ei muuten meinaa tiinehtyä :P
Ja ei se ainakaan haittaa tee hiehojen kiiman havainnointiin..
-
Ruokintapöytä kokoon sopivalla lukkoaidalla ja kunnon kourulla olisi oma valinta joka tapauksessa, ja tosiaan jompi kumpi noista, ei kestokuivike. Pitkään olen ajatellut että tekisin makuuparsilla, mutta hiehojen sopeutuminen makuuparsinpihattoon vasta 20kk iässä on kyllä sujunut ilman mitään ongelmia. Ja varsin ahtaatkin vinokuivikekarsinat sopivat pienellä työllä ja tosi vähällä kuivikkeella alle 8kk vasikoille.
Ehkä pistäisin itse rahan säästämiseksi sen vinokuivikesysteemin, kuivikkeeseen menee käytössä vähän enemmän rahaa mutta työmäärä on about sama tai jopa pienempi jos systeemin on fiksusti suunniteltu.
Ja tosiaan, kaikille ainakin yli 10kk vanhoille oma lukkoparsipaikka ruokintakourulle (eri osastoihin ehkä eri levyiset). Eli pitkä mutta aika kapea rakennus jos hiehoja on paljon.
Kokemuksia en kauheasti ole kuullut, sen verran että molemmat toimivat. Siementäminen talvella on kivempaa jos rakennus on plussalla.
Siis hä..? :o Makuuparsissa jos on raapat tai kuilut ei ole lainkaan työtä. Tietysti silloin vähän jos raappa on hajalla tai kuilut tukossa, mutta vinokuiviketta pitää kuivittaa joka viikko ja olla kolaamassa lantakäytävää, sitten se kuivike vielä pitää jostain haalia.
-
En vieläkään voi ymmärtää miksi noita tilasonneja hankintaan. Miksi edes kasvattaa eläimiä joista ei halua kunnon jälkeläisiä? Vai laiskuusko se on kun ulkoistetaan hiehojen kiimantarkkailu sonnille?
Kyllä makuuparret pysyy puhtaina jos ne on vaan sopivan kokoisia, ei siis sais olla suurta kokoeroa ryhmän sisällä.
No miksi KAIKSTA lehmistä pitäisi syntyä jotain jumaalaan valiittujaa jaloostuseläämiä? Niitä parhaita siemennetään, joilta halutaan parempia jälkeläisiä, rupusakki saa sonnia ja vasikat välitykseen... huomattavasti kustannustehokkaampaa, kuin joka perseen tonkiminen käsipelillä. Lisäksi hankalat tapaukset saa tiineeksi sonnilla nopeammin, mikä säästää rahaa, usein hyvin lypsävä, mutta huonosti tiinehtyvä pysyy tuotannossa huomattavasti kauemmin.
Eikä sen sonnin ole pakko olla mikään pahnan pohjimmainen.
Nyt siis puhutaan KARJAN jalostamisesta eikä yksittäisten eläinten kanssa tupehtimisesta.
Elämä on erilaista kaukana sadan lehmän tuolla puolen... 8)
-
Ruokintapöytä kokoon sopivalla lukkoaidalla ja kunnon kourulla olisi oma valinta joka tapauksessa, ja tosiaan jompi kumpi noista, ei kestokuivike. Pitkään olen ajatellut että tekisin makuuparsilla, mutta hiehojen sopeutuminen makuuparsinpihattoon vasta 20kk iässä on kyllä sujunut ilman mitään ongelmia. Ja varsin ahtaatkin vinokuivikekarsinat sopivat pienellä työllä ja tosi vähällä kuivikkeella alle 8kk vasikoille.
Ehkä pistäisin itse rahan säästämiseksi sen vinokuivikesysteemin, kuivikkeeseen menee käytössä vähän enemmän rahaa mutta työmäärä on about sama tai jopa pienempi jos systeemin on fiksusti suunniteltu.
Ja tosiaan, kaikille ainakin yli 10kk vanhoille oma lukkoparsipaikka ruokintakourulle (eri osastoihin ehkä eri levyiset). Eli pitkä mutta aika kapea rakennus jos hiehoja on paljon.
Kokemuksia en kauheasti ole kuullut, sen verran että molemmat toimivat. Siementäminen talvella on kivempaa jos rakennus on plussalla.
Siis hä..? :o Makuuparsissa jos on raapat tai kuilut ei ole lainkaan työtä. Tietysti silloin vähän jos raappa on hajalla tai kuilut tukossa, mutta vinokuiviketta pitää kuivittaa joka viikko ja olla kolaamassa lantakäytävää, sitten se kuivike vielä pitää jostain haalia.
Eli hiehojen makuuparsia ei tarvitse koskaan kolata tai kuivittaa? No sitten tietty se ei vaadi lainkaan työtä. Miten lietelanta noin muuten mahtaa toimia rakennuksessa jossa pidetään ilma kuivana (eli ilmanvaihtoa aina kohtuullisesti) ja pelkkiä hiehoja talvella?
-
Vinokuivikepohja on nuorisolle varmasti paras. Kestokuivikekin on hyvä, kun saa tyhjennyksen jäljiltä pohjan "palamaan" riittävän nopeasti. Parsipihattoa en kyllä nuorisolle tekisi, puhdistamisessa suuritöisin. :-X
Ei parsis hiehopuolella ole mitään putsattavaa 8)
-
No miksi KAIKSTA lehmistä pitäisi syntyä jotain jumaalaan valiittujaa jaloostuseläämiä? Niitä parhaita siemennetään, joilta halutaan parempia jälkeläisiä, rupusakki saa sonnia ja vasikat välitykseen... huomattavasti kustannustehokkaampaa, kuin joka perseen tonkiminen käsipelillä. Lisäksi hankalat tapaukset saa tiineeksi sonnilla nopeammin, mikä säästää rahaa, usein hyvin lypsävä, mutta huonosti tiinehtyvä pysyy tuotannossa huomattavasti kauemmin.
Eikä sen sonnin ole pakko olla mikään pahnan pohjimmainen.
Nyt siis puhutaan KARJAN jalostamisesta eikä yksittäisten eläinten kanssa tupehtimisesta.
Elämä on erilaista kaukana sadan lehmän tuolla puolen... 8)
Onpas se isoon tilaan isäntiä :o
Kyllä noita tilasonneja tuntuu vaan riittävän näilläkin alle 100 lehmän navetoilla, monesti vielä laitumella ovat koko lehmälauman seassa ja vasikat syntyy johonkin kuusikkoon milloin sattuu ::)
Tuollainen sonni vaatii varmasti omat tilansa ja aikansa sekin. En tiedä sitten jos niitä lehmiä alkaa olla se 150, ehkä siinä onkin järkeä, mutta aloittajalla ei mun käsityksen mukaan ole.
Ja ainakin meillä alle neljäsosa on tuota rupusakkia josta ei kannata jälkeläisiä yrittää, sonnit menee monesti keinosiemennyshommiin :-*
-
Kyllä hiehoille sopii parretkin. Kiiman tarkkailu ja siemennykset helppo hoitaa. Lanta mielummin kuivana raapalla avokuoruista. Kuivitus ehkä työläämpää mutta eläimet pysyy puhtaina. Meillä oli ennen nuoret kestokuivikkeella erillisissä rakennuksissa. Aina oli joku osasto olkea vailla. Lisäksi eläimiä oli työläämpi käsitellä ja siirrellä. Nykyisin ovat siis parsissa ja hyvä niin.
-
Meillä on se sonni siellä hiehojen seassa melkein ainoa mahdollisuus saada ne kantaviksi, kun siementäminen on melkoinen suoritus kahdenkymmenen laumassa. Sonni vaihdetaan parin vuoden välein ja se ostetaan yleensä vasikkana kasvamaan. Nyt on hankittu vuosikkaana, kun edellinen päätti seivästää isännän. Jälkeläisiä näistäkin toki kasvatetaan, ei välitykseen lähde kuin sonnit. Tuo tilasonni on kyllä aika tarkkaan tutkittu ja mietitty valinta. Ei mikään rupunen, vaan kunnon emän jälkeläinen, isäkin oli tuontisonneja. Yksi oli alkiona Tanskasta tuotu. Mitään suuria pettymyksiä ei näittenkään jälkeläiset ole olleet, joten en oikein ymmärrä miksi ne pitäisi hylätä. Huippareita tuonne meidän navettakompleksiin on turha havitella,kun olosuhteet tappavat ne varmasti.
-
Miksei kestokuivike ratkaisua? Haalin hiehohotellin uudet ratkaisut ovat tuollaisia, varmaan hyviä kun toisenkin teki. Nautakasvattamoiden Lappalainen tuollaisia suunnittelee. Olisi yksinkertainen rakentaa ja kesä ajan voisi pitää koneita ja syksyllä jyviä vaikka jos hiehot on laitumella.
-
Meilläkin oli kestokuivikekasvattamossa tiineyttämisongelmia täyttövaiheessa kun kiimantarkkailu vähän takkusi, eikä siemennyksetkään kylmässä kovin hyvin tarttuneet. Kanukkialkiosta tullut sonni hoisi homman, joku 25 tiineyttä ja suurin osa vasikoista sonneja. Pari lehmävasikkaa on pistetty välitykseen, ja 5-6 jää katsottavaksi.
Sonni tuli vihaiseksi ja lähti, ja tiinehtyvyys on taas ollut hiehoilla vähän huonoa. Nyt ollaan joulukuusta alkaen keskitytty säätämään aktiivisuusmittaus toimivaksi, muutenkin tarkkailtu kiimoja enemmän, ja olen itse siementänyt. 9 tiineystarkastusta ja 9 tiineyttä, eli kyllä se siitä. Luulen että seminologit kikkailevat -20 asteen lämpötiloissa pistoletin kanssa vähän huolimattomasti ja sperma ehtii uudelleen jäätyä. Itse otan pistoletin paidan sisältä vasta kun toinen käsi on hiehon perseellä.
Joku huippuholstein olisi silti kiva tilasonni jatkossa jos esim. jostain alkiosta tulee itselle tai joku sellaisen haluaa halvalla (joku 500€ pikkuvasikkana) myydä.
Ja EI kestokuivikkeelle ainakin jos elää alueella jossa on kosteaa ja -5 tai lämpimämpää merkittävän osan vuodesta.
edit: Ja siis siksi ei että sitä kuiviketta vaan menee tautisesti enemmän jos ja kun olosuhteet ovat epätäydelliset. Ja kun kestokuivikkeen ohjemitoitukset taitavat olla isommat kuin vinokuivikkeen, sellainen taitaa itse asiassa tulla kalliimmaksi (uutena varta vasten rakennettuna rakennuksena) kuin vinokuivike.
-
Okei, ei sitte :) . Mikäs sit riittäis ? ei oo näist oikee kokemusta...
5 metriä olisi minun mieleeni..
Sinulle kyllä riittäisi kaksi metriä aivan hyvin. :P
-
Kestokuivike syö vissiin reilusti enempi kuiviketta.. komposti pohja ois taas sen korvike vaan ketä on kääntämässä sitä kompostia aina.. edullinen toki olisi, kellään tietoa neliö tarpeista jos komposti pohjaa mielisi?
-
Ruokintapöytä kokoon sopivalla lukkoaidalla ja kunnon kourulla olisi oma valinta joka tapauksessa, ja tosiaan jompi kumpi noista, ei kestokuivike. Pitkään olen ajatellut että tekisin makuuparsilla, mutta hiehojen sopeutuminen makuuparsinpihattoon vasta 20kk iässä on kyllä sujunut ilman mitään ongelmia. Ja varsin ahtaatkin vinokuivikekarsinat sopivat pienellä työllä ja tosi vähällä kuivikkeella alle 8kk vasikoille.
Ehkä pistäisin itse rahan säästämiseksi sen vinokuivikesysteemin, kuivikkeeseen menee käytössä vähän enemmän rahaa mutta työmäärä on about sama tai jopa pienempi jos systeemin on fiksusti suunniteltu.
Ja tosiaan, kaikille ainakin yli 10kk vanhoille oma lukkoparsipaikka ruokintakourulle (eri osastoihin ehkä eri levyiset). Eli pitkä mutta aika kapea rakennus jos hiehoja on paljon.
Kokemuksia en kauheasti ole kuullut, sen verran että molemmat toimivat. Siementäminen talvella on kivempaa jos rakennus on plussalla.
Siis hä..? :o Makuuparsissa jos on raapat tai kuilut ei ole lainkaan työtä. Tietysti silloin vähän jos raappa on hajalla tai kuilut tukossa, mutta vinokuiviketta pitää kuivittaa joka viikko ja olla kolaamassa lantakäytävää, sitten se kuivike vielä pitää jostain haalia.
Eli hiehojen makuuparsia ei tarvitse koskaan kolata tai kuivittaa? No sitten tietty se ei vaadi lainkaan työtä. Miten lietelanta noin muuten mahtaa toimia rakennuksessa jossa pidetään ilma kuivana (eli ilmanvaihtoa aina kohtuullisesti) ja pelkkiä hiehoja talvella?
Joo eipä niitä tartte kolata tai kuivittaa lainkaan. Tai ei kukaan ole ainakaan niin tehnyt navetoissa missä olen aikoinaan työskennellyt. Hyvä siellä toki kolan kanssa on joskus käydä että tottuuvat ihmisiin ja käsittelyyn..
Ei oo kyllä vain hiehoille rakennetusta navetasta lietelannalla kokemusta, mutta tuo kuiluhomma kyllä epäilyttää.. Ehkä raappanavetta päätykuilun kierrätyspumpulla vois toimia varmimmin.. ::)
-
Täällä hiehot parsipihatossa, ja kolan kanssa tulee käytyä 2x päivässä kiimantarkkailut tekemässä, samalla siis siivoilleen ne harvat läjät parsista. Kuiviketta en käytä, koska parret lähes poikkeuksetta aina kuivat.
Kuilujen päihin tuli (onneksi) tehtyä huuhteluputket. Saapi suoraan lietesäiliösta pumpata lietettä jos alkaa jähmiä.
Vasikoilla kestokuivike, hiehoille en kyllä sitä miettisi ollenkaan, tai sitten neliöitä pitäis olla toosi paljon.
-
Meillä on sonni vaikka lypsäviä on navetassa puolet sadasta... Tuumas siemeniä kuskaava jalostusihminenkin että joka tilalla pitäis olla sonni ongelmatapauksia varten. Ongelmallisia tuntuu olevan just nuo parhaat eläimet :( Rupusakille tuo sonni on aivan omiaan. Mitäpä sitä siemeniä tuhlaamaan jos ei odotusarvoa ole.
-
Ja ainakin meillä alle neljäsosa on tuota rupusakkia josta ei kannata jälkeläisiä yrittää, sonnit menee monesti keinosiemennyshommiin :-*
Tuo on ihan ok, jos tuotantotaso on 12-13 tonnia ja ylimääräiset hiehot myydään. Muuten kannattaa soveltaa parempipuolisko-taktiikkaa ja raakata puolet karjasta ei-jälkeläisiä-kategoriaan eli lihasonni/tilasonniporukkaan. Jäljellejäävästä porukasta puolet siementää seksatulla ja toisen puolen tavallisella ja erottaa vielä syntyneistä lehmäsistä neljäsosan välitykseen, niin pitäisi parantua eläinaineksen. Edellytäää tietysti alle 40% uudistusta ;D
-
Ja ainakin meillä alle neljäsosa on tuota rupusakkia josta ei kannata jälkeläisiä yrittää, sonnit menee monesti keinosiemennyshommiin :-*
Tuo on ihan ok, jos tuotantotaso on 12-13 tonnia ja ylimääräiset hiehot myydään. Muuten kannattaa soveltaa parempipuolisko-taktiikkaa ja raakata puolet karjasta ei-jälkeläisiä-kategoriaan eli lihasonni/tilasonniporukkaan. Jäljellejäävästä porukasta puolet siementää seksatulla ja toisen puolen tavallisella ja erottaa vielä syntyneistä lehmäsistä neljäsosan välitykseen, niin pitäisi parantua eläinaineksen. Edellytäää tietysti alle 40% uudistusta ;D
Lisäyksenä vielä, että ylimääräiset hiehot pitäisi myydä hinnalla, joka kattaa kasvatuskustannuksen ja jättää vähän voittoakin.
Mennään kyllä jo ihan ohi otsikosta, mutta onhan tämä jo kolmas sivu ::) joten jatkan...
Meillä on jotakuinkin tuo Adamin kuvaama toimintamalli käytössä. Ongelma on nuo välitykseen tarkoitetut lypsyrotuiset lehmävasikat, kun ne eivät oikein kenellekään kelpaa. Ongelmaa on pienennetty käyttämällä reilusti lihasonnia. Mutta hiehojen kohdalla tuo lihasonnin käyttö on hieman kyseenalaista. Ei taida olla myynnissä y-sukupuolilajiteltua maitorotuista siementä?
-
Lisäyksenä vielä, että ylimääräiset hiehot pitäisi myydä hinnalla, joka kattaa kasvatuskustannuksen ja jättää vähän voittoakin.
Tässä se on se juttu. Kun hiehoja myydään tonnilla tai tonnikakssataa plus verot, pärjää ostaja hienosti. Myyjä tekee 90% varmuudella tappiota.
-
Varsin ajankohtainen aihe omalla kohdalla myös. Kumman valitsisitte itse, vinokuivike vai 25% enemmän kestokuivikealaa? Rakennus mallia viileä, eläiminä + 6 kk hiehoista umppareihin ja tohon ryhmäpoikimakarsina myös. Ruokintapöytä keskelle, tilaa olisi tehdä myös 2+2 makuuparsilla.. Vilja-alaa (olkialaa) 30 - 40 ha, noita eläimiä noin 50 ja eläintilaa olisi käytössä päällee 400 neliöö.
-
Varsin ajankohtainen aihe omalla kohdalla myös. Kumman valitsisitte itse, vinokuivike vai 25% enemmän kestokuivikealaa? Rakennus mallia viileä, eläiminä + 6 kk hiehoista umppareihin ja tohon ryhmäpoikimakarsina myös. Ruokintapöytä keskelle, tilaa olisi tehdä myös 2+2 makuuparsilla..
Itse tosiaan teksin koururuokinnan hiehoille, koska se on vaan on niin vaivaton. Iso syvä kouru johon mahtuu talvella parin päivän ruuat, niin ei tarvitse olla tennistä pelaamassa tyttöjen kanssa jatkuvasti. Jos pöytä on pitkä, tuuppiminen on käsin jo aika työlästä, ja jonkun koneen valjastaminen vain hiehojen ruuan työntämiseen... niin no... Lypsävillä apetennis ja tiuhaan putsaaminen voi olla asiaa (tai siis maksaa itsensä ehkä takaisin) mutta hiehoilla milestäni riittää että on 80-90% ajasta ruokaa sen minkä syödä jaksaa. Eli tytöt saavat nuolla kourun puhtaaksi ja kasvavat silti hyvin.
Noin muuten sekä pieniä vinokuivikekarsinoita että vähän isompaa kestokuivikekasvattamoa käyttävänä, tosiaan suosittelen vinokuiviketta. Voi tehdä kylmänäkin.
Jos haluaa sen olkipatjan, niin myös sen lattia kannattaa kuulemma tehdä vähän lantakäytävälle kaatavaksi.
Onko joku muuten tehnyt hiehoille kylmää parsipihattoa pienkuormaaja tms. tyhjennyksellä? Olisi selvästi halvempi kuin lämmin raapallinen, kuiviketta tosiaan ei menisi nimeksikään, ja jos laiduntaa paljon niin kiireaikaan ei tarvitsisi lantakäytäviä kuitenkaan lykkiä.
-
Tää tulisi nykyisen navetan yhteyteen, rakennuksena käytettäisiin vanhoja katettuja laakasiiloja.
-
Jos kestokuivike pihatto on maitoparoonien mielestä niin huono. Niin meillä emojen taikka sonnien pitäjillä taitaa olla asiat huonosti kun eläimet ovat noissa kestokuivikekarsinoissa. Tietty kuivikkeita menee poskettomasti jos eläimiä (eläin kiloja) on liikaa neliöllä. Mut jos uutta tekee niin miksi tehdä kalliimmalla pieni kun voi tehdä halvemmalla isomman, paremman ja monikäyttösen. Tietty jos valiolla sanotaan niin ja pitkäranta ei osaa laittaa viivotinta suoraan. Ja DE laval tai pellonpaja saa myytyä kaiken maailman mutkaisia putkenpätkiä teille ja ootte tyytyväisiä, niin hyvä niin.
-
Kestokuiviketta puoltaa mulla: Lantalatila, kuivikkeen lisäys harvemmin (osaavat muuten itse varsin hyvin sen levitellä), kävisi paremmin nykyiseen infraan, monikäyttöinen..
Vinokuiviketta: Pienempi kuivikkeen menekki, toiminee paremmin viileässä ratkaisussa?
Parret voisi tietty olla myös pop.
-
Käyttääkö lypsykarjatilalliset tilasonnina liharodunsonnia? Saisi rupusakista paremman välityshinnan, eikä varmasti jäisi ne huonot lehmävasikat jatkamaan sukua.
Kestokuivike pelaa hyvin hiehoilla ja varsinkin jos tilaa on riittävästi. Eikä se kuivikemenekki ole mikään järisyttävä. Ei ole kintereet auki ja on hyvä eläimen pötkötellä. Korvaahan se hyvinvointitukikin tätä kuivikemenekkiä.
Kattelin jostain lehdestä ihan tässä lähiaikoina yhtä kuvaa lehmistä. Olivat kyllä helvetin puhtaita, mutta kintereet karvattomia. Eli ei ollut ihan optimaalinen parsi lehmän kannalta. En edes muista mihin aiheeseen kuva liittyi, mutta kyseinen asia kiinnitti huomioni.
-
Jos kestokuivike pihatto on maitoparoonien mielestä niin huono. Niin meillä emojen taikka sonnien pitäjillä taitaa olla asiat huonosti kun eläimet ovat noissa kestokuivikekarsinoissa. Tietty kuivikkeita menee poskettomasti jos eläimiä (eläin kiloja) on liikaa neliöllä. Mut jos uutta tekee niin miksi tehdä kalliimmalla pieni kun voi tehdä halvemmalla isomman, paremman ja monikäyttösen. Tietty jos valiolla sanotaan niin ja pitkäranta ei osaa laittaa viivotinta suoraan. Ja DE laval tai pellonpaja saa myytyä kaiken maailman mutkaisia putkenpätkiä teille ja ootte tyytyväisiä, niin hyvä niin.
Kerropa joku iso sonnikasvattamo (300+ eläintä) jossa voisi käydä tutustumassa toimivaan tasapohjaiseen kestokuivikeratkaisuun? Kokoraja siksi että siinä kokoluokassa aletaan ainakin jo hakea sitä käytössä parasta ratkaisua.
Vinokuiviketta tässä on moni poulustanut, ja sinä vosit sanoa miksi se on huonompi kuin kestokuivike? Koska halvempi/saman hintainen se on tehdä.
Meillä on vähän liikaa eläimiä, 7-22kk eläimiä 40 reilu 200m2 kestokuivikekatoksessa (jossa tyhjennettävä lantakäytävä). Kai sitä tilaa pitäisi olla sen 10m2/vuosikas että olisi tarpeeksi. Eli joku 1000m2 halli voisi olla hyvä 2 robotin nuorkarjalle.
-
Käyttääkö lypsykarjatilalliset tilasonnina liharodunsonnia? Saisi rupusakista paremman välityshinnan, eikä varmasti jäisi ne huonot lehmävasikat jatkamaan sukua.
Kestokuivike pelaa hyvin hiehoilla ja varsinkin jos tilaa on riittävästi. Eikä se kuivikemenekki ole mikään järisyttävä. Ei ole kintereet auki ja on hyvä eläimen pötkötellä. Korvaahan se hyvinvointitukikin tätä kuivikemenekkiä.
Kattelin jostain lehdestä ihan tässä lähiaikoina yhtä kuvaa lehmistä. Olivat kyllä helvetin puhtaita, mutta kintereet karvattomia. Eli ei ollut ihan optimaalinen parsi lehmän kannalta. En edes muista mihin aiheeseen kuva liittyi, mutta kyseinen asia kiinnitti huomioni.
Ei ole vielä, mutta tilauksessa. Angnusta olen ajatellut tai simmentaalia, ei käy niin kipiää jos vahinko sattuu eli tuleekin kantavaksi. ;D
-
Onko joku muuten tehnyt hiehoille kylmää parsipihattoa pienkuormaaja tms. tyhjennyksellä? Olisi selvästi halvempi kuin lämmin raapallinen, kuiviketta tosiaan ei menisi nimeksikään, ja jos laiduntaa paljon niin kiireaikaan ei tarvitsisi lantakäytäviä kuitenkaan lykkiä.
Vilkaiseppas tänne: http://www.haali.fi/
Osa kestokuivikkeella ja loput parsissa.
-
Jos kestokuivike pihatto on maitoparoonien mielestä niin huono. Niin meillä emojen taikka sonnien pitäjillä taitaa olla asiat huonosti kun eläimet ovat noissa kestokuivikekarsinoissa. Tietty kuivikkeita menee poskettomasti jos eläimiä (eläin kiloja) on liikaa neliöllä. Mut jos uutta tekee niin miksi tehdä kalliimmalla pieni kun voi tehdä halvemmalla isomman, paremman ja monikäyttösen. Tietty jos valiolla sanotaan niin ja pitkäranta ei osaa laittaa viivotinta suoraan. Ja DE laval tai pellonpaja saa myytyä kaiken maailman mutkaisia putkenpätkiä teille ja ootte tyytyväisiä, niin hyvä niin.
Kerropa joku iso sonnikasvattamo (300+ eläintä) jossa voisi käydä tutustumassa toimivaan tasapohjaiseen kestokuivikeratkaisuun? Kokoraja siksi että siinä kokoluokassa aletaan ainakin jo hakea sitä käytössä parasta ratkaisua.
Janne Kujala reilut tuhat, ollut sarkamessujen esittely kohde, Lehtinen Jyri 600, MTY Ali-Lekkala 600, Jaakkola Kalle keinuhongan tila 600 sonnia, Lankisen tila 600 sonnia. Näillä kaikilla on kestokuivikkeelle eläimet ja kaikki ovat rakentaneet lisää tilaa sen alun 300 jälkeen. Varmasti pääset kaikille tutustumaan. Kaikien yhteystiedot löytyvät HK Agrin neuvonnasta ja varmasti monta muutakin esimerkkiä.
Vinokuiviketta tässä on moni poulustanut, ja sinä vosit sanoa miksi se on huonompi kuin kestokuivike? Koska halvempi/saman hintainen se on tehdä.
Kestokuivike on eläimille ystävällisempi, lämmin. Riittävästi kuiviketta käyttäen eläimet pysyvät varmasti puhtaana, tila monikäyttöinen, voit käyttää olkea kuivikkeena, helpompi tehdä onnistunut rakennus, koska ei voi epäonnistua, monenkokoisia eläimiä kun on niin makuualueen syvyyden ja kaltevuuden pitää vaihdella.
Meillä on vähän liikaa eläimiä, 7-22kk eläimiä 40 reilu 200m2 kestokuivikekatoksessa (jossa tyhjennettävä lantakäytävä). Kai sitä tilaa pitäisi olla sen 10m2/vuosikas että olisi tarpeeksi. Eli joku 1000m2 halli voisi olla hyvä 2 robotin nuorkarjalle.
-
Ihan hyvä vastaus, jostain syystä vain itsellä ja joillakin tutuilla kestokuivike ei ole ollut kovin helpon oloinen vaihtoehto, ja pyöröpaali olkea päivässä tahti ei ole oikein riittänyt pitämään reilu 40 keskimäärin vuoden ikäistä hiehoa täysin puhtaina. Se miksi parsia voi onnistuneesti käyttää hiehoilla mutta ei oikein sonneilla, liittyy varmasti myös (varsinkin)loppuvaiheen koko- ja käytöseroihin. Ja mahdollisimman vähätöinen kasvattamo on monilla myös prioriteetti koska se kasvattamo on yleensä aika pieni verrattuna uuteen sonnilaan. Sitten taas voidaan kysyä että miksei rahtikasvateta, mutta siinä on kuitenkin omat riskinsä ja kuljetuskustannuskaan ei ole täysin mitätön.
-
Kestokuivikepohja voi toimia sonneilla oikein hyvin ja samalla hiehomäärällä per neliö ei ollenkaan. Tää johtuu naarasnautojen suuremmasta virtsamäärästä. Sitä taas en tiiä, mistä se johtuu, mutta metabolia on nopeampi ja nestettä kuluu enemmän. Tästä syystä pinta-alavaatimus hiehoilla on huomattavasti isompi....
-
Kestokuivikepohja voi toimia sonneilla oikein hyvin ja samalla hiehomäärällä per neliö ei ollenkaan. Tää johtuu naarasnautojen suuremmasta virtsamäärästä. Sitä taas en tiiä, mistä se johtuu, mutta metabolia on nopeampi ja nestettä kuluu enemmän. Tästä syystä pinta-alavaatimus hiehoilla on huomattavasti isompi....
Jos tämä pitää paikkansa (ja en oikeastaan sitä epäile, 1v tilasonnin alku yksiössään ei tunnu tarvitsevan kuivitusta about koskaan suhteessa hiehoihin) niin on aika olennainen pointti.
-
Jos kestokuivike pihatto on maitoparoonien mielestä niin huono. Niin meillä emojen taikka sonnien pitäjillä taitaa olla asiat huonosti kun eläimet ovat noissa kestokuivikekarsinoissa. Tietty kuivikkeita menee poskettomasti jos eläimiä (eläin kiloja) on liikaa neliöllä. Mut jos uutta tekee niin miksi tehdä kalliimmalla pieni kun voi tehdä halvemmalla isomman, paremman ja monikäyttösen. Tietty jos valiolla sanotaan niin ja pitkäranta ei osaa laittaa viivotinta suoraan. Ja DE laval tai pellonpaja saa myytyä kaiken maailman mutkaisia putkenpätkiä teille ja ootte tyytyväisiä, niin hyvä niin.
No kun.
Tyhjäkäynnillä käyviin hiehoihin/umpilehmiin/emoihin verrattuna, lypsylehmä paskoo ja kusee (ja varsinkin kusee) huomattavasti enemmän. Lypsylehmien hoitaminen kuivikepohjalla on siis makuuparsiin verrattuna huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa. Lisäksi, jos kuivikehomma menee jostain syystä persiilleen, ajetaan hetken päästä Penovettiä tukusta pakulla ja maitoa menee viemäriin että hirvittää.
Hiehoja ja umpilehmiä voi tietysti pitää kuivikepohjalla.
MUTTA
Maituparooni ei juuri koskaan rakenna vain navettaa nuorelle karjalle, vaan tulevaa laajennusta lypsylehmille.
Siksi.
-
Aloittajan tapauksessa onkin kyse puhtaasti nuorkarjan tarpeisiin vastaamisesta. (Viime vuonna lypsäville uudet tilat ;) )
-
Aloittajan tapauksessa onkin kyse puhtaasti nuorkarjan tarpeisiin vastaamisesta. (Viime vuonna lypsäville uudet tilat ;) )
Meinaakko, että ne olis viimeiset seuraavaan 20 vuoteen?
Kyllä mä ottaisin silti ainakin mitoissa huomioon lypsäville eläimille muuttamisen :)
-
Eikö jokatapauksessa ole fiksumpaa pitää hiehot halvemmassa rakennuksessa silloinkin ja jatkaa lypsävien navettaa ja samassa suhteessa jatkaa sitä nuorenkarjanrakennusta.
-
Ihan hyvä vastaus, jostain syystä vain itsellä ja joillakin tutuilla kestokuivike ei ole ollut kovin helpon oloinen vaihtoehto, ja pyöröpaali olkea päivässä tahti ei ole oikein riittänyt pitämään reilu 40 keskimäärin vuoden ikäistä hiehoa täysin puhtaina.
Ei varmasti riitä tuossa 200 neliön tilassa pitämään puhtaana 40 hiehoa, mutta riittää huomattavasti paremmin jos tila on 1½ kertainen. On muuten uskomaton ero kun ylitetään tietty piste eläinmäärässä per neliö, kuivikkeita rupeaa kulumaan todella paljon enempi. Esim itsellä saattaa et karsina kestää 37 emoa per paali ja viereinen karsina jossa on 42 emoa tarttee jo kaksi paalia päivässä.
Se miksi parsia voi onnistuneesti käyttää hiehoilla mutta ei oikein sonneilla, liittyy varmasti myös (varsinkin)loppuvaiheen koko- ja käytöseroihin. Ja mahdollisimman vähätöinen kasvattamo on monilla myös prioriteetti koska se kasvattamo on yleensä aika pieni verrattuna uuteen sonnilaan. Sitten taas voidaan kysyä että miksei rahtikasvateta, mutta siinä on kuitenkin omat riskinsä ja kuljetuskustannuskaan ei ole täysin mitätön.
-
Eikö jokatapauksessa ole fiksumpaa pitää hiehot halvemmassa rakennuksessa silloinkin ja jatkaa lypsävien navettaa ja samassa suhteessa jatkaa sitä nuorenkarjanrakennusta.
Yleensä kannattaa tehdä vain yhdenlaisia ja mahdollisimman monikäyttöisiä rakennuksia, kuten itsekin totesit. Lypsykarjalla se ei vain ole kuivikepohja. Kahden erillisen rakennuksen jatkaminen yhtä aikaa ei takuulla ole halvempaa.
Useinmitenhän noita nuoren karjan tiloja hieman ylimitoitetaan, jolloin ylimääräisiin hiehon parsiin ylläripylläri tupsahtaa jostain lypsylehmiä...
-
Janne Kujala reilut tuhat, ollut sarkamessujen esittely kohde, Lehtinen Jyri 600, MTY Ali-Lekkala 600, Jaakkola Kalle keinuhongan tila 600 sonnia, Lankisen tila 600 sonnia. Näillä kaikilla on kestokuivikkeelle eläimet ja kaikki ovat rakentaneet lisää tilaa sen alun 300 jälkeen. Varmasti pääset kaikille tutustumaan. Kaikien yhteystiedot löytyvät HK Agrin neuvonnasta ja varmasti monta muutakin esimerkkiä.
Ali-Lekkalassa ja Lankisella on kyllä muistaakseni vinopohjat... Noista muista ei ole itsellä tietoa
-
Tässäpä tätä on tullut puolesta ja vastaan. Meillä on alunperin lihaeläimille rakennettu tuo vinokuivikepohja. Jos nyt tekisin sen pelkille hiehoille pari muutosta tulisi heti mieleen lukittava etuaita ainakin osaan, kaltevuutta lisää, porteista osa ympäri menevillä sarana ratkaisulla. Muuten toimiva ratkaisu. Lantakäytävällekin kun ei kuivikkeita jätä niin eipä siinä makaaviakaan näy. Hyvin ovat hiehot parsiin menneet sitten lehmäpuolella ja muutenkin ihan ihmisystävällisiä olleet, vaikka päivittäisiä rapsutustuokioita ei ole tullut vietettyäkään. Tottuvat siirtelyyn lantakäytävän tyhjennysten yhteydessä ja kettoja vaihtaessa. Sehän se on tärkeitä sitten lehmänä, että kulkevat ja sopeutuvat laumaan. Parressa kasvaneen hiehon ostin, mutta jää varmasti viimeiseksi. ;D
-
Janne Kujala reilut tuhat, ollut sarkamessujen esittely kohde, Lehtinen Jyri 600, MTY Ali-Lekkala 600, Jaakkola Kalle keinuhongan tila 600 sonnia, Lankisen tila 600 sonnia. Näillä kaikilla on kestokuivikkeelle eläimet ja kaikki ovat rakentaneet lisää tilaa sen alun 300 jälkeen. Varmasti pääset kaikille tutustumaan. Kaikien yhteystiedot löytyvät HK Agrin neuvonnasta ja varmasti monta muutakin esimerkkiä.
Ali-Lekkalassa ja Lankisella on kyllä muistaakseni vinopohjat... Noista muista ei ole itsellä tietoa
"Ehkä muistaakseni" kummankin uusimmat navetat ovat tasapohjia... Vanhat taitaa olla vinoja
-
Janne Kujala reilut tuhat, ollut sarkamessujen esittely kohde, Lehtinen Jyri 600, MTY Ali-Lekkala 600, Jaakkola Kalle keinuhongan tila 600 sonnia, Lankisen tila 600 sonnia. Näillä kaikilla on kestokuivikkeelle eläimet ja kaikki ovat rakentaneet lisää tilaa sen alun 300 jälkeen. Varmasti pääset kaikille tutustumaan. Kaikien yhteystiedot löytyvät HK Agrin neuvonnasta ja varmasti monta muutakin esimerkkiä.
Ali-Lekkalassa ja Lankisella on kyllä muistaakseni vinopohjat... Noista muista ei ole itsellä tietoa
"Ehkä muistaakseni" kummankin uusimmat navetat ovat tasapohjia... Vanhat taitaa olla vinoja
(http://www.lankisentila.fi/images/rotukarja_3_450.jpg)