Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Mercantil - 14.12.13 - klo:17:10
-
Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?
-
Jos jotain pitää suositella niin laita ruokonataa ym. syväjuurisia nurmikasveja. Viljan viljely tuollaisilla lohkoilla haasteellista. Mulla menee ensi kesälle yksi rahkasuo kylläkin viljalle, mutta on siinä ollut nurmi jonkin aikaa. Täydennyskylvö ei tuonut oikein toivottua tulosta niin piti kyntää syksyllä.
Mahdollisimman kevyt kalusto auttaa asiaa paljon. Muuten joutuu turvautua megagiga renkaisiin 100% varmuudella. Kyllä tuollaisten peltojen kanssa pärjää ihan hyvin kunhan kelit on suotuisat. Nurmea tuli korjattua tuollaisilta pelloilta parina edellisenä märkänä syksynä yksikköpaalaimella ilman ongelmia. Renkaista tuli pientä painumaa, mutta hetken päästä painuma oli taas palautunut ennalleen eikä raiteista ollut tietoakaan.
-
Rahka on perseestä, pyri saamaan se maatumaan mahdollisimman nopeasti.
Kyllä se nurmella kantaa jos kerta ojat vetää, paripyörät olis tietenkin hyvät olla ainakin muokkaustöissä jos sattuu jokin hete löytymään.
Syväjuurisissa on vaan sellainen ongelma että turvepelto jäätyy ja syvältä.
-
Noita peltoja on itsellä viljelyssä. Ruokohelpeä, nataa, alsikeapilaa, kauraa niissä on ollut ja aina on kaikki korjattu. Lietteen levitys se haastavin noissa yleensä on.
-
Jos lähistöllä on perkausta kaipaavia kivennäismaaojia niin ojamaat viiden,kymmenen sentin kerroksena pellon pintaan niin alkaa kantaa.
-
Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?
tere kyllä se kantaa kun ei vaan pysäytä mihinkään hetteeseen ja kylvö sillon kun on "siperian asfaltti" vielä alla
pikkusen rapidin kanssa aina ongelmaa mutta vantaat ilmassa ajellaan osittain...
-
Minulla on yksi 40 ha:n lohko, josta osa on otetttu viljelyyn 1985 ja loput 2003. Alussa turvekerroksen paksuus oli yli 2m, nyt jotain 1,3-1,5 metrin luokkaa. Maalajiltaan saraturve, mutta pinta on kyllä ollut melko rahkaturpeen oloista. Ei viljelyssä sen suurempaa ongelmaa ole, kunhan huolehtii perusasioista: kalkitus, riittävä kuivatussyvyys ja pinnan muotoilu. Toki tuollaisten paksuturpeisten, kevyiden maiden viljelytekniikka on hieman omanlaisensa. Raskaat vääderit yms koneet voi unohtaa ja periaatteena on että kaikki mikä ei pyöri, tukkeutuu. Nykyisin viljelen lohkoa kuitenkin melko perinteisin menetelmin, kun viljely on eri viljoja vuodesta toiseen (ohraa, kauraa ja rypsiäkin olen kokeillut), eli kyntö syksyllä tai keväällä (kelien mukaan) ja kylvömuokkaus s-piikkiäkeellä, lähes pelkällä etuladalla. Lapiorullaäes on kyllä myös toimiva peli myös kylvömuokkaukseen noilla mailla. Kylvössä tarkkana, ettei siemen hurahda liian syvälle ja jyräys on ehdoton. Parhaina vuosina ole saanut ohraa yli 4 t/ha ja kauralla samaa luokka. Viime kesänä sato jäi 3700 kiloon, mutta siihenkin olen tyytyväinen, kun panosten määrä on vähäinen. Typpeähän ei paljon tarvita, kivennäisravinteista on kyllä huolehdittava.
Vaikka lohko on iso, minua alkoi sarkaojat (20m välein) kyllästyttää ja vasta tässä joulukuun alussa tehtiin 5 ha:n salaojituskokeilu. Ojitus ilman soraa, kangas putken ympärille ja 50 mm putki 6 m välein. Vettä tuli heti vauhdilla, eli kyllä tuossa maassa vesi ainakin liikkuu. Toki turpeita on erinlaisia, joten salaojitusten kanssa järki matkassa. Jos homma näyttää toimivan vielä muutaman vuoden päästä, niin ojittelen pikkuhiljaa koko lohkon.
Siitä kantavuudesta vielä, että turpeessa pätee samat lait kun muuallakin, kuivana kantaa paremmin, märkänä jonkunaikaa(ei esiinny haitallista tiivistymistä) ja läpimärkänä ei ollenkaan. 2012 syksyllä tuosta alasta jäi noin kolmannes puimatta, kun pelto ei yksinkertaisesti kantanut. Liian leveitä renkaita ei ole, mutta kyllä kohtuus riittää, jos ei koneet mahdottomia paina. Lietteen levitys olisi haasteellista. Puimuri kulkee yleensä vielä ihan hyvin (ostin tosin nyt nelivedon tuon lohkon takia), mutta viljakärryjä upotellaan sillon tällön, vaikkei minulla isoja kärryjä olekaan.
-
Hyvin kantaa sarasuo,tänään poljettiin ajoura edellisen aukon yli uudelle leimikolle, pääsee United turvallisesti hakkaamaan. Kaikki pellot on kivennäismaita joten ei noista peltohommista ole hajua mutta kuusi kasvaa vimmatusti hyvin ojitetulla suolla. Pojat varmaan raivais tohonkin peltua, naapurilla on muutaman hehtaarin pelto rajalla.
-
No juu tuo puinti itseäni ehkää juuri eniten mietityttää, mutta ehkä siitäkin sitten selviää.. Mitenkäs muuten helpoiten pääsee eroon tuosta rahkasta? jatkuvaa muokkausta ensi alkuun kenties??... Kannataako muuten kylvää vaikka viherlannoitus nurmi jos siinä ylipäätänsä ruoho kasvaa, siihen ensimmäiseksi viljelykasviksi se varmaan kantaisi parhaiten jos meinaa lietettä ajaa siihen.
-
Rahka hajoaa pikkuhiljaa viljeltäessä, varsinkin typpilannoituksen myötä. Alussa nimmenomaan on eduksi, jos sinulla on pyöriviä äkeitä käytössä. Ei rahka sinänsä mikään paha juttu ole. Ne kinttaan kokoiset, levymäiset kokkareet vähän säikäyttää, mutta kunhan siemenen saa piiloon, niin kasvaa ihan hyvin. Monenlaisia vehkeitä kokeilleena olen tullut siihen tulokseen, että kyntö on kaikenkaikkiaan toimivin juttu tuollaisella maalla. Alkuvaiheessa on vain huomioitava, että se myös happamoittaa pintamaata, kun kalkki ei ole vielä sekoittunut kovin hyvin koko muokkauskerrokseen. Samoin kuivatuksen myötä tuleva painuminen tuo hapanta maata pintaan.
Muuten, niin kauan kun pinnassa on hajoamatonta rahkaturvetta, on myös pellon kantavuus huomattavasti parempi.
-
Jos jostain saat savea tai vastaavaa, vaikka piiriojista, niin sitä kun levittelee ja sekoittelee, niin johan kantaa.
-
Ei ole oikein lähettyvillä savea mitä sekottelisi ja jos olisi niin sitä tarvitsisi varmaan aikamoisia määriä hehtaarillekkin. Kuinkahan kova kalkitus tarve on moiseilla rahkasuolla on näin ensi alkuun ?
-
Joskus viime vuosisadalla ajettiin savea turvemaille painoksi, siitä ne savilävet on muodostuneet. Käsipelillä tehtiin parirekeen kuorma ja se sitten kaadettiin pellolle. Nykytekniikalla tuokin on helppoa ja talvella sopivasti luppoaikaa puuhastella :) Isäni 91 v joskus on muistellut noita nuoruutensa työsavotoita.
-
Talvella 11-12 ajettiin muutamalle hehtaarille reilummasti savea kosteikkotyömaalta.
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=47741
Maalaji vaihtu Mm->He, mutta kantavuus ei juurikaan oo parantunu. Josko se siitä paranis, ku saa vuosien mittaan kerrokset sekasi.
-
täällä olis savee. 17 000 € saa hehtaarin ja alaspäin saa mennä aika matkan ilman kaivoslupaa.
-
täällä olis savee. 17 000 € saa hehtaarin ja alaspäin saa mennä aika matkan ilman kaivoslupaa.
turvehan hieman parantais savimaata, paljollas sen turvepellon saa?
-
ei oo turvepeltoo vastaan tullu jose kanssa tykäkään tosta savesta
-
Rahka on perseestä, pyri saamaan se maatumaan mahdollisimman nopeasti.
Kyllä se nurmella kantaa jos kerta ojat vetää, paripyörät olis tietenkin hyvät olla ainakin muokkaustöissä jos sattuu jokin hete löytymään.
Syväjuurisissa on vaan sellainen ongelma että turvepelto jäätyy ja syvältä.
Taitaa tulla aikamoisia hiilipäästöjä. ::)
-
ei oo turvepeltoo vastaan tullu jose kanssa tykäkään tosta savesta
Mutta missä viipyy se juntti joka lyö outoa turpaan, on viekas ja arvaamaton. Turvemaa tekee kaltaisekseen. Olenkin ihmetellyt miksi ylläpito sallii moiset vihapuheet.
-
ei oo turvepeltoo vastaan tullu jose kanssa tykäkään tosta savesta
Mutta missä viipyy se juntti joka lyö outoa turpaan, on viekas ja arvaamaton. Turvemaa tekee kaltaisekseen. Olenkin ihmetellyt miksi ylläpito sallii moiset vihapuheet.
Kuva SKNännän bännilomalta ;D
(http://annoyzview.files.wordpress.com/2011/10/tollund2.jpeg)
-
ei oo turvepeltoo vastaan tullu jose kanssa tykäkään tosta savesta
Mutta missä viipyy se juntti joka lyö outoa turpaan, on viekas ja arvaamaton. Turvemaa tekee kaltaisekseen. Olenkin ihmetellyt miksi ylläpito sallii moiset vihapuheet.
Kuva SKNännän bännilomalta ;D
(http://annoyzview.files.wordpress.com/2011/10/tollund2.jpeg)
SKNännä on niin lystiä ettei meinaa rakko kestäää. ;D
-
ei sknööppää kiinnosta turve-savi keskustelu, se on loimaan työväenteatterissa:
http://www.youtube.com/watch?v=SDQBhUX5BBs
-
Ei ole oikein lähettyvillä savea mitä sekottelisi ja jos olisi niin sitä tarvitsisi varmaan aikamoisia määriä hehtaarillekkin. Kuinkahan kova kalkitus tarve on moiseilla rahkasuolla on näin ensi alkuun ?
Mä kokeilisin etsiä sieltä turpeen alta. Saattais löytyä, jos ei vaan tuu karikko ensin vastaan.
-
ei oo turvepeltoo vastaan tullu jose kanssa tykäkään tosta savesta
Mutta missä viipyy se juntti joka lyö outoa turpaan, on viekas ja arvaamaton. Turvemaa tekee kaltaisekseen. Olenkin ihmetellyt miksi ylläpito sallii moiset vihapuheet.
Kuva SKNännän bännilomalta ;D
(http://annoyzview.files.wordpress.com/2011/10/tollund2.jpeg)
SKNännä on niin lystiä ettei meinaa rakko kestäää. ;D
NusPus on kyl enemmän ton näköinen
-
Ei ole oikein lähettyvillä savea mitä sekottelisi ja jos olisi niin sitä tarvitsisi varmaan aikamoisia määriä hehtaarillekkin. Kuinkahan kova kalkitus tarve on moiseilla rahkasuolla on näin ensi alkuun ?
Mä kokeilisin etsiä sieltä turpeen alta. Saattais löytyä, jos ei vaan tuu karikko ensin vastaan.
Nivalassa tutustuin peltoon, johon oli kaivettu 2 metriä syvät sarkaojat. Viereinen puro/joki oli noin metrin pellon pintaa alempana. Syynä oli juurikin tuo kivennäismaa, joka alkoi jostain 80 cm syvyydestä. Isäntä kehui silti, että aika halvalla sai jotain 300 kuutiota hehtaarille ja viljelyominaisuudet muuttuivat kertaheitolla.
Petri
-
Meillä on melkein kaikki turvemaat 30m suursaroissa rajusti muotoiltuna, ei ongelmaa. Edes 2012 supermärkyydessä ei jäänyt kuin alle 2ha puimatta, jota voi pitää jo saavutuksena kun monien kivennäismaatkin jäivät puimattomiksi. Riittävä muoto ja kuivavara on kaiken a ja o, homma Pelaa noin metrin varalla mutta 1,5 olisi paras. Nyt kun uudistin 09 1,3m syvyyteen ruuvaamalla ojitettuja tein melkein 2m syvät ojat että saa savea pintaan, meillä vain savikerroksessa alkaa esiintyä myös kiviä. Rapidilla nuo on tavattu kylvää täysin tankein mutta syvyys on oltava nollassa, parhaaksi muokkaimeksi on osoittautunut suorateräinen kelajyrsin. Sitten vain 10tn/ha kalkkia kolmeen kertaan, aina kertojen välissä yksi välivuosi ja johan kasvaa.
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....
-
Yksi mahollisuus olisi tosiaan sieltä turpeen alta tonkia sitä savee. Mutta menee kyllä aika työlääksi jos pitää alkaa saveamaan raivioo. Muutenkin raivion kannattava viljely on mitä on ilman tukia, mutta eihän mitään ilmasiksi saa....
-
Kaikki lohkot jotka alussa ovat olleet rahkaturvetta ovat 15v kuluessa muuttuneet saraturpeeksi, vaatii vain kalkkia, lannoitusta ja muokkausta.
-
Kaikki lohkot jotka alussa ovat olleet rahkaturvetta ovat 15v kuluessa muuttuneet saraturpeeksi, vaatii vain kalkkia, lannoitusta ja muokkausta.
Sehän nyt on aivan tavatonta. ???
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....
Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin :) Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää :) Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....
Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin :) Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää :) Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.
Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....
Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin :) Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää :) Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.
Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?
Kait turvemaissa on routaa melkein juhannukseen asti muokkauskerroksen alapuolella jolloin kylvöt on jo tehty, mutta ruiskua maa ei enää kanna. Eikä kyllä puimuriakaan... :-X
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....
Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin :) Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää :) Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.
Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?
Kait turvemaissa on routaa melkein juhannukseen asti muokkauskerroksen alapuolella jolloin kylvöt on jo tehty, mutta ruiskua maa ei enää kanna. Eikä kyllä puimuriakaan... :-X
Oli tosiaan sopiva kevät, routaa mutta pellon pinta kuiva.
Kummasti on kantavuus parantunut vuosien saatossa, mutta ei tuonne viitti puimuria tarjota kuin päisteisiin ja kantavimman saran laitaan. Eikä niillekään näillä tukiehdoilla, silloin kun tuo raivattiin, oli kesannointipakko ja sitä silmälläpitäen piti olla peltoa... Kunhan aikaa kuluu, tuostakin tulee mallikelpoista peltoa ja viljeltävissä erittäin pienillä lannoitekuluilla. Menneenä kesänä riistapeltoseoksessa hernettä, vehnää, ohraa, kauraa ja jotain rehujuurikkaita tms. Herne ja vehnä kasvoi ihan ok. paitsi heikoimmilla alueilla, mitkä ei kanna. Maatuminen edennyt hitaasti vaikka kuivattavan ojan laidassa.
-
Turvemaille viljat kuuluu perinteisesti olla kylvettynä viimeistään vappuna.
Tarpeeksi aikaisin kun on liikenteessä niin routakerros on tosiaan aivan kyntökerroksen alapuolella. Tällöin on hyvä ajaa paskatkin peltoo joka jouduttaa pellon parantumista viljelyyn sopivammaksi.
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....
Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin :) Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää :) Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.
Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?
Kait turvemaissa on routaa melkein juhannukseen asti muokkauskerroksen alapuolella jolloin kylvöt on jo tehty, mutta ruiskua maa ei enää kanna. Eikä kyllä puimuriakaan... :-X
No niinpä tietysti. Mulla itselläkin on ruoppamaita senverran, että olisi pitänyt arvata...joskus taannoin oli sellainekin kevät, jolloin savi- ja kivennäismailla olin kylvöni jo tehnyt ja niiden jälkeen menin kyntämään ruoppamaat, ja vielä silloinkin maa paikotellen lohkeili jäätyneinä kappaleina... yleensä pyrin kyntämään ruoppamaat syksyllä, mutta on sellaisiakin syksyjä, jolloin se ei oikein onnistu.
-
Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.
Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....
Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin :) Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää :) Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.
Oletko mitannut kuinka paksu rahka/turve kerros on ?
-
Rahkakerros on 5 cm. Jjos purkkeja on hyllyssä 3, siitä tulee 15 cm, tosin liitelissä voi olla 4 kerrosta.
-
Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?
Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen
-
En tiedä mitä siellä teilläpäin turpeen alta löytyy, mutta täälläpäin se ainakin on sellaista savipitoista kivikkoa ::)
-
Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?
Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen
No vapo on aikoinaan tutkinut alueen ja todennut, että turvetta oli liian vähän turvetuotannon aloittamiseksi tästä aikaa tosin jo jokunen vuosikymmen. Ja ei taida saada helpolla turpeen nosto lupaakaan. Ei taida olla mitään "koti konstiakaan" millä sitä rahka höttöö sais hävitettyä nopeesti????
-
Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?
Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen
No vapo on aikoinaan tutkinut alueen ja todennut, että turvetta oli liian vähän turvetuotannon aloittamiseksi tästä aikaa tosin jo jokunen vuosikymmen. Ja ei taida saada helpolla turpeen nosto lupaakaan. Ei taida olla mitään "koti konstiakaan" millä sitä rahka höttöö sais hävitettyä nopeesti????
Juhannuskokko ;D
-
En tiedä mitä siellä teilläpäin turpeen alta löytyy, mutta täälläpäin se ainakin on sellaista savipitoista kivikkoa ::)
Hiekkaa ja savea. :)
-
Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?
Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen
No vapo on aikoinaan tutkinut alueen ja todennut, että turvetta oli liian vähän turvetuotannon aloittamiseksi tästä aikaa tosin jo jokunen vuosikymmen. Ja ei taida saada helpolla turpeen nosto lupaakaan. Ei taida olla mitään "koti konstiakaan" millä sitä rahka höttöö sais hävitettyä nopeesti????
Juhannuskokko ;D
Niinpä jos se koko raivio sattuisikin palamaan tulis samalla tuhkalannoitus.. Onko muuteen kukaan poltellu noita raiviotaan nykypäivänä?
-
En tiedä mitä siellä teilläpäin turpeen alta löytyy, mutta täälläpäin se ainakin on sellaista savipitoista kivikkoa ::)
Eli moreenia... :-X
-
Ei ole oikein lähettyvillä savea mitä sekottelisi ja jos olisi niin sitä tarvitsisi varmaan aikamoisia määriä hehtaarillekkin.
Vanhat ohjeet puhuu rahkasoille n. 400m3/ha määristä. Eli kieltämättä aika paljon.
Hiekkakin ajaa saman asian, ei ihan niin hyvää mutta sitäkin on aikanaan käytetty jos savea ei ole kohtuudella ollut saatavilla.
Tietty pienemmätkin annokset auttaa, noilla määrillä on sitten haettu jo pitkää, parinkymmenen vuoden vaikutusaikaa.
-
Täällä yksi edesmennyt isäntä kertoili, että kun heille raivattiin suomaasta peltoa 1900-luvun alussa, niin sille saatiin Säästöpankista lainaa. Yksi ehdoista oli, että pelto pitää saveta ja määrä oli 200 rekikuormaa per hehtaari. En tiedä mikä tämä kuvio kaikenkaikkiaan oli, mutta kai siihen aikaankin oli jo jotain investointilainoja olemassa, jolle sai valtion takauksen tietyillä ehdoilla ???
-
Noh jos hehtaarille 400 kuutiota ja jos raivio on sen 10ha niin 4000 kuutioo savea tarvis se on jo melkonen määrä. Sinänsä koomista mutta raivion toisessa päässä olisi soraharjanne mutta kivee sieltä tulisi jos sitä alkaisi ajamaan raiviolle mutta kyllä hintaakin sitten tulisi raiviolle. Mutta eihän toi nykypäivänä olisi homma eikä mikään jos sitä ennen vanhaan on revitty hevosella tavaraa nevoille/raivioille.
-
Meillä on melkein kaikki turvemaat 30m suursaroissa rajusti muotoiltuna, ei ongelmaa. Edes 2012 supermärkyydessä ei jäänyt kuin alle 2ha puimatta, jota voi pitää jo saavutuksena kun monien kivennäismaatkin jäivät puimattomiksi. Riittävä muoto ja kuivavara on kaiken a ja o, homma Pelaa noin metrin varalla mutta 1,5 olisi paras. Nyt kun uudistin 09 1,3m syvyyteen ruuvaamalla ojitettuja tein melkein 2m syvät ojat että saa savea pintaan, meillä vain savikerroksessa alkaa esiintyä myös kiviä. Rapidilla nuo on tavattu kylvää täysin tankein mutta syvyys on oltava nollassa, parhaaksi muokkaimeksi on osoittautunut suorateräinen kelajyrsin. Sitten vain 10tn/ha kalkkia kolmeen kertaan, aina kertojen välissä yksi välivuosi ja johan kasvaa.
HYvin sopii 30metriin 6metrin kylvin.
-
No jos sitä suota ei ole metri sotalla, niin riittää kun telakone kuopasee kunnon mehtäojakauhalla kauhallisen ja kääntää sen ympäri tulee savea pintaan.
-
No jos sitä suota ei ole metri sotalla, niin riittää kun telakone kuopasee kunnon mehtäojakauhalla kauhallisen ja kääntää sen ympäri tulee savea pintaan.
Mutta jossain sitä on. Mulla on yks 300 m pitkä lohko. alkupäässä hiesu pinnassa, loppupäässä 6m riuku ei tavoita mihinkään kun painaa maahan...
-
No jos sitä suota ei ole metri sotalla, niin riittää kun telakone kuopasee kunnon mehtäojakauhalla kauhallisen ja kääntää sen ympäri tulee savea pintaan.
Mutta jossain sitä on. Mulla on yks 300 m pitkä lohko. alkupäässä hiesu pinnassa, loppupäässä 6m riuku ei tavoita mihinkään kun painaa maahan...
Ojaa perkatessa sieltä hiesukolta maata suolle ja suolta maata hiesukolle. Kyllä se turvepelto painuu yllättävän paljon ajan kanssa. Mulla on suopeltoja ja muistan ettei 30 vuotta sitten ollu puhettakaan savesta, niin nyt alkaa savea löytymään vähän joka kohdalta.
-
No jos sitä suota ei ole metri sotalla, niin riittää kun telakone kuopasee kunnon mehtäojakauhalla kauhallisen ja kääntää sen ympäri tulee savea pintaan.
Mutta jossain sitä on. Mulla on yks 300 m pitkä lohko. alkupäässä hiesu pinnassa, loppupäässä 6m riuku ei tavoita mihinkään kun painaa maahan...
Ojaa perkatessa sieltä hiesukolta maata suolle ja suolta maata hiesukolle. Kyllä se turvepelto painuu yllättävän paljon ajan kanssa. Mulla on suopeltoja ja muistan ettei 30 vuotta sitten ollu puhettakaan savesta, niin nyt alkaa savea löytymään vähän joka kohdalta.
Joo tälleen
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=47741
Maalaji vaihtu Mm -> Hs.
Nuo ei tosin ollu ihan ojamaata, vaan kosteikon kaivumaita.