Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kunttajussi - 30.09.08 - klo:08:35
-
Kahtellu vähän käytettyjä kääntöauroja. Mielellään nelisiipisiä. Millaiset ois hyvät aurat? Merkkejä ja kokemuksia...
-
kvernenland on laatua
-
Miten hyvin sujuu Agrin myyjiltä Agroluxien kehuminen, ovatko nekin maailman parhaat aurat niinkuin Kvernet oli ;D
-
Agroluxien vioiksi voisi sanoa
-kääntösylinterin yläpään kiinityksen murtuu irti
-eturungon kiinitys putkisokan
-vanttiruuvien kestävyyden
-pitkiä 16 millisiä pulteja pitää olla varastossa
-
agroluksiista sellaasta kokemusta kuullut että ovat aika lelu aurat ???. kvernet ja ööverit taitaa ne parhaat olla ;).
-
agroluksiista sellaasta kokemusta kuullut että ovat aika lelu aurat ???. kvernet ja ööverit taitaa ne parhaat olla ;).
Mulla ollu kvernet ja sitten överumit, ja nyt kuhnit. Paremmuusjärjestys noiden yksilöiden perusteella 1. Kuhn 2. Överum 3. Kverne. Kvernet ja överumit oli käytettynä hankittuja, joten toki luonnollisestikin enemmän remonttia, mutta silti tuntu että kverne oli jatkuvasti tinattavana, eikä oikein hyvän oloista kynnöstä saanut sillä koskaan. Överumilla tuli parempi kynnös, mutta näihin kivisiin oloihin hieman hempulin oloinen.
Kuhn on ollut hyvä, sekä kestävyyden että kyntöjäljen suhteen. Ei taida vaan kovin paljoa löytyä käytettynä?
-
[
Mulla ollu kvernet ja sitten överumit, ja nyt kuhnit. Paremmuusjärjestys noiden yksilöiden perusteella 1. Kuhn 2. Överum 3. Kverne. Kvernet ja överumit oli käytettynä hankittuja, joten toki luonnollisestikin enemmän remonttia, mutta silti tuntu että kverne oli jatkuvasti tinattavana, eikä oikein hyvän oloista kynnöstä saanut sillä koskaan. Överumilla tuli parempi kynnös, mutta näihin kivisiin oloihin hieman hempulin oloinen.
Kuhn on ollut hyvä, sekä kestävyyden että kyntöjäljen suhteen. Ei taida vaan kovin paljoa löytyä käytettynä?
[/quote]
Kummallista kun itsellä todella hyvät kokemukset kvernelandin auroista. Sulla tais olla huonot käytetyt aurat.
-
agroluksiista sellaasta kokemusta kuullut että ovat aika lelu aurat ???. kvernet ja ööverit taitaa ne parhaat olla ;).
Mulla ollu kvernet ja sitten överumit, ja nyt kuhnit. Paremmuusjärjestys noiden yksilöiden perusteella 1. Kuhn 2. Överum 3. Kverne. Kvernet ja överumit oli käytettynä hankittuja, joten toki luonnollisestikin enemmän remonttia, mutta silti tuntu että kverne oli jatkuvasti tinattavana, eikä oikein hyvän oloista kynnöstä saanut sillä koskaan. Överumilla tuli parempi kynnös, mutta näihin kivisiin oloihin hieman hempulin oloinen.
Kuhn on ollut hyvä, sekä kestävyyden että kyntöjäljen suhteen. Ei taida vaan kovin paljoa löytyä käytettynä?
Noista on Kuhnit kokematta mutta Kvernestä ja Överumista kummastakin on kokemusta ja allekirjoitan edellä olleet kommentit..
-
Kuka myy Kuhnin auroja?
-
Kuka myy Kuhnin auroja?
http://www.nhk.fi/portal/tuoteryhmat/maanmuokkaus/kuhn/paluuaurat/
-
Kahtellu vähän käytettyjä kääntöauroja. Mielellään nelisiipisiä. Millaiset ois hyvät aurat? Merkkejä ja kokemuksia...
jos tosi hyvän haluat niin lemken, on pikkusen kalliimpi kun muut jos siiven määrillä lasketaan. työteholla laskettuna halvin aura, lemken säätyy ja on parhaimmillaan 22tuumalla ja ajonopeus voi olla 11-12 kmh ,
muut kokeilemani aurat agrolux ja överi (lähes samoja) ja kverne ovat parhaillaan mahdollisimman pienellä työleveydellä max 16tuumaa ja ajonopeus max 8-9kmh. lisäksi lemken ei tuki niin herkästi , laukausu painetta voi säätää ajon aikana ja kaikki nivelet voideltavissa.
-
Tuosta (http://www.agcotrader.com/sv_SE/id_40100/plogar.html) löytyi nopealla haullla hieman hintatietoa.
Itsellä ollut 20 v aikana 1 Överum, 2 kpl Kverneland ja Fiskars. Näillä hehtaareilla Kverneland on ollut ylivoimaisesti paras. Pysyy säädöissään, toimii kivisessä maastossa hyvin (ei sotke naapuriviilua kun laukasee) ja oikeastaan mitään ei ole mennyt rikki. Överum oli jotenkin pilipali tekoa, koko aura heilui ja oli hankala säätää. Fiskars oli katastrofi. Kverneland kevyin vetää, sama traktori vertailuna.
Voisin kyllä yhtyä yllämainittuun, vaikka ei ole kokemusta itsellä, mutta mantereella kyllä Kuhn ja Lemken näkyy pelloilla tiuhaan. Ja kynnettävät hehtaarit jonkin verran enemmän. Miten ne taas pärjäisi minun palstoillani, kiveä, kantoa ja mutaa :D, olisi kiva nähdä. Norjalaiset ainakin tietävät kiven. Lemken VariOpal 7 näyttäisi sopivalta koneelta mulle jos joskus kokeilisi :)
-
Meikäläisellä käytössä Kvernen kolmisiipiset E-mallin 14-tuumaset, ikää niillä noin 15 vuotta. Tuona aikana mennyt yksi hydrauliletku, joka jäi käännössä sinne ison kallistuksensäätömutterin alle ja puristui halki. No sen jälkeen pistin letkut kiertämään erilailla, jolloin ne eivät millään voi jäädä sinne mutterin väliin.
Aurat ovat keveät nostaa(lähellä traktoria), kyntöjälki hyvä ja siipimalli sellainen, että parhaiten pelaa tarttuvilla mailla. Kuluvista osista vaihdettu kärkiä, osa maista hietamaita, jotka ovat kun santapaperia ja syövät auroja melkoisesti. Laukaisimissa 7 lehteä ja riittäneet ovat mös niillä savimailla, joita olen kyntänyt.Tarvittaessa kverneen voi myös ostaa lisäsiiven, joka ei kait ole mahdollista ainakaan kaikkiin markkinoiden auroihin.
Taitaa tämä syksy osoittaa sen, että ei suorakylväjänkään kannata auroja pois myydä, niille saattaa olla vielä käyttöä, kun pellot ovat puinnin jälkeen raiteita täynnä.
-
Meikäläisellä käytössä Kvernen kolmisiipiset E-mallin 14-tuumaset, ikää niillä noin 15 vuotta. Tuona aikana mennyt yksi hydrauliletku, joka jäi käännössä sinne ison kallistuksensäätömutterin alle ja puristui halki. No sen jälkeen pistin letkut kiertämään erilailla, jolloin ne eivät millään voi jäädä sinne mutterin väliin.
Aurat ovat keveät nostaa(lähellä traktoria), kyntöjälki hyvä ja siipimalli sellainen, että parhaiten pelaa tarttuvilla mailla. Kuluvista osista vaihdettu kärkiä, osa maista hietamaita, jotka ovat kun santapaperia ja syövät auroja melkoisesti. Laukaisimissa 7 lehteä ja riittäneet ovat mös niillä savimailla, joita olen kyntänyt.Tarvittaessa kverneen voi myös ostaa lisäsiiven, joka ei kait ole mahdollista ainakaan kaikkiin markkinoiden auroihin.
Mulla on samanlaiset, paitsi nyt viitisen vuotta ollut muovisiivillä, ikää 19v :),..Nyt noi kylläkin "kakkosauroina" millä kyntelen pikkulohkot ja vaikeat kuviot.. Hyvin tulee 80hv Pikku-Jontikan perässä nostovoimaa vaan saisi olla enempi..
Muuten Mascuksessa ollut parivuotta myynnissä 14" lisäsiipi paluuauroihin, lieneekö ilmoitus jäänyt roikkumaan vai onko edelleenkin myynnissä..
-
Meillä ei enää juuri peltoja kynnetä ja todennäköisesti historian viimeisiksi auroiksi jää Kvernelandin nelisiipiset perusaurat vuodelta 84. Kyntö oli ainoa muokkaustoimenpide syksyllä vuoteen 2002 asti. Tänä aikana aurasta on menny parista kiekosta laakerit (nippa ollut huonossa kunnossa jne.). Vältin mukana tuli yksi kappale jousipakkoja, mutta sitä ei ole koskaan tar*****. Jos toi laatu on koneessa säilyny yhtään sinnepäin, niin varmaan yksi parhaista maatalouskoneista mitä on ollut. Tätä ennen oli Fiskarssi ja siinä meni kiekkoja halki, siipiä rikki jne. Tosin nyt puhutaan jostain 70-luvulla hankitusta mallista, joten kai siinäkin kehitystä tapahtui jossain välissä.
-
mulla on ollut kvernelantin auroja useita, hyvä aura vaikka kaikki on ostettu käytettyinä. kestää todella kivisiä maita ja toimii hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. parina syksynä on tullut ajettua tuolla käytettynä ostetulla lemken variopalilla. hyvä aura, tukipyörän varassa hyvä kuljettaa tiellä säästää nostolaitetta. toimii hyvin koko säätöalueella multaa oljen hyvin. voi oikoa melkoisia kiiloja pellolla 12- 22 tuumaa toimii vaikka työsyvyyttä sängellä 16 senttiä nurmella 20. ainut miinus on reilu paino pehmeillä keleillä ja mailla pitää ajaa kevyemmällä kvernellä sarkaauralla pahimmat paikat. lemken on tehokas ja hyvä aura kevyt vetää säästää muutaman litran hehtaarille polttoainetta kvernelandiin verrattuna. kestävät kärkilaput ei tartte joka syksy uusia. maapuoliin on joutunut joitakin pultteja uusimaan kun kivet vääntelevät. ajonopeutena vaihtelee 5-10 kilometriin pellon kivisyyden mukaan.
-
Onko Samppaj76 SamPari77:n isoveli????
-
eikun pikkuveli. onhan se selvästi vuoden nuorempi
-
lemken on tehokas ja hyvä aura kevyt vetää säästää muutaman litran hehtaarille polttoainetta kvernelandiin verrattuna.
Joku koeajokones se oli... Nelisiipinen Lemkeni oli rautasiivillä. Ajonopeuden tuplaaminen 6,5km/h:sta 13 km/h:iin nosti kulutuksen kolminkertaiseksi eli 11 => 33 l/h. Olis tehny mieli testata ilmiötä mullakin auramerkeillä, mutta ei just sillä kerralla ollu mahdollista...
-
tai kulutuksen nousu johtua tehon puutteesta
-
jos tosi hyvän haluat niin lemken, on pikkusen kalliimpi kun muut jos siiven määrillä lasketaan. työteholla laskettuna halvin aura, lemken säätyy ja on parhaimmillaan 22tuumalla ja ajonopeus voi olla 11-12 kmh ,
muut kokeilemani aurat agrolux ja överi (lähes samoja) ja kverne ovat parhaillaan mahdollisimman pienellä työleveydellä max 16tuumaa ja ajonopeus max 8-9kmh. lisäksi lemken ei tuki niin herkästi , laukausu painetta voi säätää ajon aikana ja kaikki nivelet voideltavissa.
[/quote]
onkohan jokin hyvä syy kyntää 22" ? jos suhtees 1/3 syvyyttä niin liki 15" syväätte ?? itte oon kyntäny 14" ja mieli tekis vieläkin pienempää kiivua mutta vaatiis vaihtaa toiset aurat...
-
Aurojen paremmuudesta en uskalla sanoa, mutta vanhoihin 4-siipisiin Agroluksin kääntöauroihin vaihdin harakiri muovisiivet. Oli erinomainen investointi vanhoihinkin. Aurat kevenivät huomattavasti ja nostolaitteet pääsevät vähemmällä. Veto on kevyttä. Ja mikä parasta, multamaillakin nykyään aurataan eikä sahrata.
-
jos tosi hyvän haluat niin lemken, on pikkusen kalliimpi kun muut jos siiven määrillä lasketaan. työteholla laskettuna halvin aura, lemken säätyy ja on parhaimmillaan 22tuumalla ja ajonopeus voi olla 11-12 kmh ,
muut kokeilemani aurat agrolux ja överi (lähes samoja) ja kverne ovat parhaillaan mahdollisimman pienellä työleveydellä max 16tuumaa ja ajonopeus max 8-9kmh. lisäksi lemken ei tuki niin herkästi , laukausu painetta voi säätää ajon aikana ja kaikki nivelet voideltavissa.
onkohan jokin hyvä syy kyntää 22" ? jos suhtees 1/3 syvyyttä niin liki 15" syväätte ?? itte oon kyntäny 14" ja mieli tekis vieläkin pienempää kiivua mutta vaatiis vaihtaa toiset aurat...
[/quote]Tuo on historiallinen laskukaava... Nykyysillä siipimalliilla 22" onnistuu tarvittaes hyvin esimerkiksi 18cm työsyvyytehen, koviskin oloos. Omat aurat menöö 20 tuumahan, ja 15cm ei tuota mitään tuskaa ja jäläki on siistiä.
-
jos tosi hyvän haluat niin lemken, on pikkusen kalliimpi kun muut jos siiven määrillä lasketaan. työteholla laskettuna halvin aura, lemken säätyy ja on parhaimmillaan 22tuumalla ja ajonopeus voi olla 11-12 kmh ,
muut kokeilemani aurat agrolux ja överi (lähes samoja) ja kverne ovat parhaillaan mahdollisimman pienellä työleveydellä max 16tuumaa ja ajonopeus max 8-9kmh. lisäksi lemken ei tuki niin herkästi , laukausu painetta voi säätää ajon aikana ja kaikki nivelet voideltavissa.
onkohan jokin hyvä syy kyntää 22" ? jos suhtees 1/3 syvyyttä niin liki 15" syväätte ?? itte oon kyntäny 14" ja mieli tekis vieläkin pienempää kiivua mutta vaatiis vaihtaa toiset aurat...
Tuo on historiallinen laskukaava... Nykyysillä siipimalliilla 22" onnistuu tarvittaes hyvin esimerkiksi 18cm työsyvyytehen, koviskin oloos. Omat aurat menöö 20 tuumahan, ja 15cm ei tuota mitään tuskaa ja jäläki on siistiä.
[/quote]
mikä kellekkin on sitä siistiä... ;)
-
...ainut miinus on reilu paino pehmeillä keleillä ja mailla pitää ajaa kevyemmällä kvernellä sarkaauralla pahimmat paikat.
Tuli kokeiltua taannoin 4-siipisiä lemmyjä, ja painoivat tosiaan melekein saman verran ku 5 siipiset kvernet (es-80). Nykyset aurat mulla on 5 siipiset es-85, eikä niillä ole ongelmapaikoille asiaa; painoa liikaa, ja turvemailla tukkii meleko herkästi, ainaki hetikohta puinnin jäläkeen. Lisäksi tukipyörä on reilusti alimittanen, tosin taitaa olla krooninen vaiva kaikilla auramerkeillä :/
Alkuperäsen muovisiiven malli on myös mun makuun hieman liian heittävä. Vakioterässiipi, sekä kotimaiset muovisiivet on hieman loivempia.
-
jos tosi hyvän haluat niin lemken, on pikkusen kalliimpi kun muut jos siiven määrillä lasketaan. työteholla laskettuna halvin aura, lemken säätyy ja on parhaimmillaan 22tuumalla ja ajonopeus voi olla 11-12 kmh ,
muut kokeilemani aurat agrolux ja överi (lähes samoja) ja kverne ovat parhaillaan mahdollisimman pienellä työleveydellä max 16tuumaa ja ajonopeus max 8-9kmh. lisäksi lemken ei tuki niin herkästi , laukausu painetta voi säätää ajon aikana ja kaikki nivelet voideltavissa.
onkohan jokin hyvä syy kyntää 22" ? jos suhtees 1/3 syvyyttä niin liki 15" syväätte ?? itte oon kyntäny 14" ja mieli tekis vieläkin pienempää kiivua mutta vaatiis vaihtaa toiset aurat...
Tuo on historiallinen laskukaava... Nykyysillä siipimalliilla 22" onnistuu tarvittaes hyvin esimerkiksi 18cm työsyvyytehen, koviskin oloos. Omat aurat menöö 20 tuumahan, ja 15cm ei tuota mitään tuskaa ja jäläki on siistiä.
mikä kellekkin on sitä siistiä... ;)
[/quote]Täälä kilpakynnön Mekas on tuo kyntäminen aina ollu pyhä asia, sen kans ei parane pelleellä!
-
jos tosi hyvän haluat niin lemken, on pikkusen kalliimpi kun muut jos siiven määrillä lasketaan. työteholla laskettuna halvin aura, lemken säätyy ja on parhaimmillaan 22tuumalla ja ajonopeus voi olla 11-12 kmh ,
muut kokeilemani aurat agrolux ja överi (lähes samoja) ja kverne ovat parhaillaan mahdollisimman pienellä työleveydellä max 16tuumaa ja ajonopeus max 8-9kmh. lisäksi lemken ei tuki niin herkästi , laukausu painetta voi säätää ajon aikana ja kaikki nivelet voideltavissa.
onkohan jokin hyvä syy kyntää 22" ? jos suhtees 1/3 syvyyttä niin liki 15" syväätte ?? itte oon kyntäny 14" ja mieli tekis vieläkin pienempää kiivua mutta vaatiis vaihtaa toiset aurat...
Tuo on historiallinen laskukaava... Nykyysillä siipimalliilla 22" onnistuu tarvittaes hyvin esimerkiksi 18cm työsyvyytehen, koviskin oloos. Omat aurat menöö 20 tuumahan, ja 15cm ei tuota mitään tuskaa ja jäläki on siistiä.
mikä kellekkin on sitä siistiä... ;)
Täälä kilpakynnön Mekas on tuo kyntäminen aina ollu pyhä asia, sen kans ei parane pelleellä!
[/quote]
siltäpä tua on näyttäny kun ympärilleen katteloo mallia kunhan vaan mustuu niin sillä hyvä! vaikka on laatu hilkun verran parantunu kun sen isoooon kuuuutosen perään on hankittu oikian laaset aurat kun ensialkuun kiikutettiin vanahoja 3 tai 4 siipisiä 165 esi venytettyä kyntökalustua peräs niin kauan kun löytyi kunnon kivi tai rutran kikkara joka rikkoi ne perintö aurat niin joutuivat päivittämään kyntö kalustua. vieläkin voi sanua että yks 20 kyntäjästä voi osata tehrä oikia oppisen alootuksen ja lopetuksen että se siitä pyhyyrestäkin... :o
-
siltäpä tua on näyttäny kun ympärilleen katteloo mallia kunhan vaan mustuu niin sillä hyvä! vaikka on laatu hilkun verran parantunu kun sen isoooon kuuuutosen perään on hankittu oikian laaset aurat kun ensialkuun kiikutettiin vanahoja 3 tai 4 siipisiä 165 esi venytettyä kyntökalustua peräs niin kauan kun löytyi kunnon kivi tai rutran kikkara joka rikkoi ne perintö aurat niin joutuivat päivittämään kyntö kalustua. vieläkin voi sanua että yks 20 kyntäjästä voi osata tehrä oikia oppisen alootuksen ja lopetuksen että se siitä pyhyyrestäkin... :o
[/quote]
Joo täytyy sanoa jotta korkeintaan yks 100:sta teköö oikiaoppisen avauksen ja lopetuksen. Normaalistihan sitä lähäretähän pellon toisesta reunasta ja lopetetahan toisehen.
Ei kai sarka-auroolla kynnetä enää ku kilipaaluus?
-
Kuinkamoni tekee avauksen paluuauroilla? Siis kyntää takaterällä ensin vastaan.
-
Pnhan tuota tullut harrastettua kunnon avausta nurmella,ylensä kyllä reunasta jne...
-
Tuohon kulutuksen lisääntymiseen, kun kyntönopeus kasvaa. Yleinen sääntö kaikessa nopeuden lisämisessä on se, että jos nopeus kaksinkertaistuu, niin tehontarve nelinkertaisuu, siis menee potensiin kaksi.
Että jos kulutus vain kolminkertaistuu, niin ei mitän ihmeellistä. Myös aurojen kuluminen lisääntyy samaa tahtia, joten kannattaa kyllä miettiä, millä nopuedella kyntelee. Tuo 6-7 km/h lienee aika sopiva nopeus kuitenkin.
-
Jos nopeus tuplaantuu niin liike-energia nelinkertaistuu. Se on eri asia kuin energiankulutus. Esimerkkinä jos ajat autolla 30km/h sijaan 120km/h, ei kulutus lisäänny aivan 16-kertaiseksi, vaikka auton liike-energia sen tekeekin.
Kynnössä pätee sama homma kuin autolla ajossa, optimikulutus löytyy sieltä jostain hitaan ja nopean välimaastosta.
-
Aikalailla tuo kulutus riippuu myös ajotyylistä. Jos kynnät kierroluvulla jossain 1400-1600, siis lähellä huippuväännön kierroksia, niin huomattavsti vähemmän kuluu löpöä verrattuna siihen, että huudatat konetta käytänössä talla tiskissä, mikä tyyli monella näyttää olevan.
-
[
Ei kai sarka-auroolla kynnetä enää ku kilipaaluus?
[/quote]
Ei kai sarkaojia oo ennää kuin pohjanmaalla
Otsikkoon viitaten että itte oon yrittänyt pääasiassa nurmia mullata kvernen EO:lla, jolla tämmönen huonompikin on kehannu tien vieri lappujakin käännellä.
PS. Isä ukko sano aikoinaan että kunnon kynnön oppii vaan hevosvetosilla, mutta kun talous ei kestä hevosen pitoa
-
tai kulutuksen nousu johtua tehon puutteesta
Joo niinhän se onkin... Veturina oli 6490 Dynashift, kun pieneekki olis riittäny.
-
kuutta siipiä oon vetäny noin 13 h. tankki on 135 l ja tankis on vielä mittarin mukaan melkein 1/4 osa jäljellä kynnöllä kierrokset siinä 1450-1600 paikkeilla palat on moni hyvääsiä elikkä siinä ajas on kynnetty vähän yli 10 ha että en pirä cumminssia paha ruokaasena vehkeenä.
-
mikäs cumminssi/case sulla on?
-
mikäs cumminssi/case sulla on?
5150
-
kuutta siipiä oon vetäny noin 13 h. tankki on 135 l ja tankis on vielä mittarin mukaan melkein 1/4 osa jäljellä kynnöllä kierrokset siinä 1450-1600 paikkeilla palat on moni hyvääsiä elikkä siinä ajas on kynnetty vähän yli 10 ha että en pirä cumminssia paha ruokaasena vehkeenä.
Eikös tuollaisilla lohkoilla kannattas olla pienemmät aurat? Kun työsaavutus jää noinkin heikoksi,vai onko noi nostolaiteaurat ja sarkasellaiset?
-
Kyntelin yhden kappaleen seitsemän kilometrin päässä, kotona tankkasin ja saappaanmallinen kappale oli kynnettävä. Kaikenkaikkiaan keskiverto pala, nelisiipiset kvernen paluuaurat variona, trakvaattori fergu 6470 eli neloskone ja nokkapainoina etukuormaaja ja etunostolaitteet. Nopeus 7.3 km/h kierrokset 1700rpm. Palattuani kotosalle tankkasin 117 litraa, eli digikarttojen pinta-alan mukaan kulutus olisi siten 17.8 l/ha.
Nopeutta en nosta yhtään korkeammaksi, näillä jäykillä savilla kyntöjälki kärsii pahasta jos tuosta yhtään nostaa nopeutta, päinvastoin paikoin pitää pudottaa 6 km/h jotta nätisti kääntyy.
Auroista senverran, että olen kahdenkymmenen vuoden aikana kokeillut useita merkkejä, syystä että haluan kunnollisen jäljen, tietyt maalajit vaatii tietynmallisen siiven. Esimerkiksi olen kyntänyt kvernen vanhalla siivellä, se oli liian jyrkkä. Sitten överum, paljon parempi mutta ei sopinut mielestäni sekään. No sitten agroluxit fk siivellä oli, ei sekään ylivoimainen. No viimeksi on ollut tämä kverne vario uudella siivellä ja se toimii erittäin hyvin aina 15 tuumaan saakka niillä ongelmalohkoilla.
Muokkasin kulutuslukemaa reilusti alaspäin, muistin tankkauksen väärin. Ihmettelin itekkin kuis niin paljo olis muka vieny...(26l)
-
Onko muilla ongelmia ollu kverneladin kääntöauroissa ku "kantapäät" on kiinni kahdella pultilla ni useimmin menee pultti poikki,mutta sitte ku pultti kestääki menee se "kantapää" pultin takaa poikki ja ajanmyöten irtoo koko osa.2 jousenlehtee on otettu pois se helpotti asiaa.Maat ei hirveen kivisiä oo,maakiviä pääasias ja niihin sillon tällön kopisee.Sarka auroissa osa samanlailla kiinni mutta niissä pysyy.Ja kärkien vaihtoki paskamainen homma ku ainaki överumin sarkaaurois sai aina avaimella pultit auki ni tos joutuu aina rälläköinti hommii.välttein malli es80 ens vuonna todennäkösesti vaihtu viis teräsii överummeihin.
Ihmettelen suuresti että jotku kverneladeja kehuvat kun ei 20 vuotee oo edes kehitystä tapahtunu.
Tai sitte muut on vaa paskempia :o
-
Jos nopeus tuplaantuu niin liike-energia nelinkertaistuu. Se on eri asia kuin energiankulutus.
Ja energiankulutus on eri asia kuin tehontarve.
Matalilla nopeuksilla kitkavoima on suoraan verrannollinen nopeuteen (F=-k*v), jolloin kitkan voittamiseksi tietyllä matkalla tarvitaan energiaa voima*matka (W = F*s = -k*v*s) ja tämä energia käytetään teholla voima*matka/aika (P = -k*v*s/t = -k*v^2). Eli yleensä tehoa tarvitaan suhteessa nopeuden neliöön ja polttoaineenkulutus kasvaa suorassa suhteessa nopeuteen.
Ja maa on vielä vähän monimutkaisempi tapaus (kitkassa mukana nopeuden neliökomponentti), joten yhtään kovemmalla vauhdilla vastus kasvaa nopeammin kuin suorassa suhteessa. Esim. vauhdin nosto 5 km/h -> 10 km/h kolminkertaistaa kitkan ja myös polttoaineenkulutuksen.
Eli se on vaan niin, että mitä hitaammin malttaa ajaa, sitä vähemmän palaa löpöä. (Moottorin hyötysuhteet sitten erikseen.)
*Oli pakko fysiikkanipottaa, kun muuten ihmisillä palaa rahaa ja löpöä turhaan kaahaamiseen... * ;)
-
Onko muilla ongelmia ollu kverneladin kääntöauroissa...
Mulla oli kahdeksas syksy Kvernen ES80 4 siipiset variot eikä mitään vastaavia ongelmia. Jos pultit joutuu rälläköimään auki niin olet kuluttanut kärjen liian lyhyeksi. Toki se mutterin pää aina vähäsen kuluu mutta ei mulla ainakaan niin ettei auki saisi.
Mun mielestä Kvernen siipi on just sopivan loiva ettei heitä yli kovemmassa nopeudessa. Riippuu tietty maasta ja vuodesta.
-
Onhan se huhua tuo polttiksen kulutuksen kasvu neljällä siivellä noiden käyrien mukaan.
Jos minun hevonen hörisee vähän reilua tyhjäkäyntiä (1200 r/min), ja kun nuppi käännetään eteen, mennään vähän reilut kaksi km/h.
Kun kääntää nuppia kaakkoon, mennään vähin vajaa kymmenen per hour ja kierrokset edelleen samat 1200 ja kulutus ei kavanut montaakaan piirua.
Eihän kiihdytysautokaan fysiikan lakien mukaan voi kiihtyä niinkuin se kiihtyy, mutta kun se (auto) ei itse sitä tiedä se vaan kiihtyy alle sekunnin nollasta sataan ja alle viiden nollasta liki viiteen sataan.
Ja tämäkö taas liittyy kyntöauroihin ;D
-
Kuinkamoni tekee avauksen paluuauroilla? Siis kyntää takaterällä ensin vastaan.
joskus tullu tehtyä noin.
Jaitse kysymykseen selvä vastaus. Agrolux MRT ::)
-
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
-
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
Olisko urakoitsijan käyttö mahdollista? Omasta mielestä tuo kyntäminen on sen verran aikaavievää hommaa, että varsinki tuommosilla pinta-aloilla sen jo ihan mielellään antais muille hoidettavaks.
Ei oikeastaan ole tarjolla juurikaan kyntö-urakointia, ja niillä jotka sitä tekee on hinta kohdallaan ja ajamista paljon. Eikä ollenkaan ole haitaksi että saisi omille traktoreille käyttöä, ja kuskille pidemmän työkauden.
-
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
Eikös lemken esitelly ihan uuden mallin syksyllä johon ilman avaimiakin vaihtaa sälesiivistä vaikka terässiipiin ;D Itte en oo koskaa kattonut, et mitä käytetty aura eroopassa maksaa esim. joku lemken käytettynä? Siinä olis sulle kova paluuaura 5-siipisenä! Mikäs kverneissä on vikana? ittellä toki hyviä kokemuksia överumista, toki 5 siipisenä sarka-aurana, mutta huonosti tää suomessa sälesiipiä markkinoidaan, ku kait näillä ruottalaasilla sälesiipiäkin on? Jännä ku ne ei suomessa oo koskaan yleistynyt, ku oikeestaan nyt vasta...
-
Voivoi poikaset. Kyllä kvernet on ainoa oikea auramerkki. Turhaan yritätte muuta todistella.
-
Voivoi poikaset. Kyllä kvernet on ainoa oikea auramerkki. Turhaan yritätte muuta todistella.
Voivoi poikaset. Kyllä navetan sontaluukku on ainut paikka seurata maailman menoa. Turhaan yritätte muuta todistella. :o
-
Voivoi poikaset. Kyllä kvernet on ainoa oikea auramerkki. Turhaan yritätte muuta todistella.
Kunnioitan niitä jotka ovat uskossaan vahvoja. Itse päädyin Överuumiin.
-
Voivoi poikaset. Kyllä kvernet on ainoa oikea auramerkki. Turhaan yritätte muuta todistella.
Kunnioitan niitä jotka ovat uskossaan vahvoja. Itse päädyin Överuumiin.
Taas Kylmis on mun kanssa erimieltä ihan periaatteestakin. ;D
Kverneland = kyntöaurat.
-
Kunnioitan niitä jotka ovat uskossaan vahvoja. Itse päädyin Överuumiin.
Eikö kultivaattorin pitänyt olla ylivoimainen kone?
-
Kyllä se sitä onkin, mutta nurmia täytyy jollain saada käännettyä. Vanhat aurat ajettu siihen malliin, että ei oikein ole mieltä kengittää siipiä myöten koko laitetta. Käytettynä, kun löytyy todella hyviä pelejä.
-
Taas Kylmis on mun kanssa erimieltä ihan periaatteestakin. ;D
Näin se menee :D
-
Voivoi poikaset. Kyllä kvernet on ainoa oikea auramerkki. Turhaan yritätte muuta todistella.
Näin sitä luulee, kunnes kokeilee parempia ;)
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
Mullehan asia ei kuulu, mutta 120 ha kyntöä menisi ihan mukavasti noilla sun nykyauroilla. Siinä saat kuskille sesonkia ja pääomakulut on vielä kohdallaan. Jos tuolle alalle haikailet vaunuauroja, on lohkokoko ja muoto sellainen, että 4 siipeä eestaas antaa päiväsaavutukseksi lähemmäs 20 ha, jos ja kun käyttöaste sesongilla on täysi. Jos taas tuohon ei pääse, unohtaisin vaunuaurat, koska vauhti ei lisäänny enää kovin merkittävästi.
Mun mielipide on, että keskity hoitamaan 20h/vrk ajoa auratraktorille, niin maa kääntyy ;)
-
Voivoi poikaset. Kyllä kvernet on ainoa oikea auramerkki. Turhaan yritätte muuta todistella.
Näin sitä luulee, kunnes kokeilee parempia ;)
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
Mullehan asia ei kuulu, mutta 120 ha kyntöä menisi ihan mukavasti noilla sun nykyauroilla. Siinä saat kuskille sesonkia ja pääomakulut on vielä kohdallaan. Jos tuolle alalle haikailet vaunuauroja, on lohkokoko ja muoto sellainen, että 4 siipeä eestaas antaa päiväsaavutukseksi lähemmäs 20 ha, jos ja kun käyttöaste sesongilla on täysi. Jos taas tuohon ei pääse, unohtaisin vaunuaurat, koska vauhti ei lisäänny enää kovin merkittävästi.
Mun mielipide on, että keskity hoitamaan 20h/vrk ajoa auratraktorille, niin maa kääntyy ;)
toinen syy on tuon lisäksi se, että 8 x muovisiipi summalla maksaa jo melkoisen osan tehokkaampien käytettyjen aurajen välirahasta. Eli pitäisi laittaa vogeleihin muovit koska ei oikein rapakoilla meinaa onnistua.
-
Voivoi poikaset. Kyllä kvernet on ainoa oikea auramerkki. Turhaan yritätte muuta todistella.
Näin sitä luulee, kunnes kokeilee parempia ;)
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
Mullehan asia ei kuulu, mutta 120 ha kyntöä menisi ihan mukavasti noilla sun nykyauroilla. Siinä saat kuskille sesonkia ja pääomakulut on vielä kohdallaan. Jos tuolle alalle haikailet vaunuauroja, on lohkokoko ja muoto sellainen, että 4 siipeä eestaas antaa päiväsaavutukseksi lähemmäs 20 ha, jos ja kun käyttöaste sesongilla on täysi. Jos taas tuohon ei pääse, unohtaisin vaunuaurat, koska vauhti ei lisäänny enää kovin merkittävästi.
Mun mielipide on, että keskity hoitamaan 20h/vrk ajoa auratraktorille, niin maa kääntyy ;)
toinen syy on tuon lisäksi se, että 8 x muovisiipi summalla maksaa jo melkoisen osan tehokkaampien käytettyjen aurajen välirahasta. Eli pitäisi laittaa vogeleihin muovit koska ei oikein rapakoilla meinaa onnistua.
Aika halvalla saat vihdettua. Muovisiivet maksaa noin 1000€...
-
toinen syy on tuon lisäksi se, että 8 x muovisiipi summalla maksaa jo melkoisen osan tehokkaampien käytettyjen aurajen välirahasta. Eli pitäisi laittaa vogeleihin muovit koska ei oikein rapakoilla meinaa onnistua.
Mää olin jotenki siinä luulossa, että sulla on sälesiivet noissa. Taisin olla väärässä. Mut ei ne muovisiivet ihan vaunuauran hinnoissa ole :D
-
Mistä saat vogel&nootin muovisiipiä 8kpl 1000€:llä?! Virossakin olivat kalliimpia kun kysyin, kyseessä siis c-plus. Sälesiivethän meillä oli aiemmissa kuhneissa, mutta tuli myytyä rahan persolla ne pois.
-
Ei muuta kuin voogeleihin uudet rungot ja sälesiivet paikalleen... Ihanan halpaa. Sälesiipi näyttäis olevan tosi hyvä ainakin keveillä mailla. Murtaa maata vahvasti ja jälki tosi tasainen vaikka onkin vanhat rapeat (rabe) aurat. Aatamin kanssa hommattiin saksasta viime keväänä ja oli varmasti useamman tonnin halvemmat uusien kulutusosien kanssa verrattuna siihen että olis suomesta ostanut. Kuhnin aurat on varmasti hyvät ja taitaa olla tällä hetkellä esim. tanskassa myydyin merkki. Mullakaan ei ole mitään käsitystä siitä miksi kverne olisi ylivoimaisempi kuin mikään muukaan vaikka semmoisetkin talosta löytyy. Parilla muunkin merkkisellä on tullút kynnettyä...
-
Mullakaan ei ole mitään käsitystä siitä miksi kverne olisi ylivoimaisempi kuin mikään muukaan vaikka semmoisetkin talosta löytyy. Parilla muunkin merkkisellä on tullút kynnettyä...
On se ollut aika ylivoimainen. Ei 20v vanhoja kvernejä ja övereitä kannata edes alkaa vertailemaan.
-
Ette te pojat tiedä kuin Kvernen es-5:lla on kyntö yhtä juhlaa.
:D
-
Kvernet on kyllä yliarvostetut aurat. Mulla on 250 ha kynnetyt 4*14" EM85. Olen pettynyt niihin. Jäykillä mailla ei pysy laukaisulaite kiinni. Esiauran siipiä katkennut kymmenkunta kappaletta. Yksi varsinainen siipi katkennut. Uutena niillä sai kaunista jälkeä, enää niitä ei saa millään säätöihin. Esiauran vantaat ja maapuolet täysin loppu. Maapuolilla kyntäisi muuten vielä, mutta pultinkannat tulee läpi. Kärkipaloissa on sama pultinläpitulo ongelma. Kolmesiipisillä Överumeilla kynsi kulutusosilla enemmän.
-
Mullakaan ei ole mitään käsitystä siitä miksi kverne olisi ylivoimaisempi kuin mikään muukaan vaikka semmoisetkin talosta löytyy. Parilla muunkin merkkisellä on tullút kynnettyä...
On se on ollut aika ylivoimainen. Ei 20v vanhoja kvernejä ja övereitä kannata edes alkaa vertailemaan.
Eihän tässä kukaan varmastikaan ole edes vertailemassa noin vanhoja auroja keskenään. Kverne on varmasti ollut ihan ylivoimainen silloin kun ei ollut muuta kilpailijaa kuin viskarssi. Meidän mailla kvernekin menee ihan hyvin mutta mitä olen ymmärtänyt kovempien maiden kääntäjiltä niin ongelmia on ollut. Hyvä että on kuitenkin porukka tyytyväisiä hankkimiinsa auroihin. Ei sillä ole mulle mitään merkitystä millä kukin kyntää kunhan on itse tyytyväinen :D Voogelithan on tosi hyvät kopiot melkein väriä myöden kvernestä...
-
Kyllähän se Kverneland on aivan ylivoimasen hyvä aura, mutta...
jos maata tiivistävä vaikutus on suurempi kuin kilpailijalla...
jos vetotehon tarve on suurempi kuin kilpailijalla...
jos säädettävyyden heikkouksia on korjattu suurentamalla maapuolia, jotka sitten kuluvat nopeasti...
jos viilu on teräväkärkisempi ja siten enemmän keväällä tasoitusta vaativa...
niin miksi valita Kverneland, jos löytyy parempi vaihtoehto ???
-
Hyvä että on kuitenkin porukka tyytyväisiä hankkimiinsa auroihin. Ei sillä ole mulle mitään merkitystä millä kukin kyntää kunhan on itse tyytyväinen :D
Agroluxin MRT, 4 teräisenä muovisiivillä, muovisiipisillä esiauroilla ja puukkoleikkureilla ollut -99 vuodesta. Paskat aurat, säätövarat loppuu kesken ennenkuin aurat saa kulkemaan kuten haluaa. Jäljestä saa hyvän mutta "oikeisiin" säätöihin noita pskoja ei saa. 18" säädöllä että peittää 650mm pyörän jäljen. Kovemmassa kohdassa ensimmäinen viilu levenee, pehmeässä kohdassa kapenee >:( Kun loppuu vanttiruuveista säädöt. Muillakin auroilla kyntäneenä, ne muut säädetään kohdalleen ja ajellaan murheitta. Ei ole yks eikä kaks kerta kun tahallaan säätänyt aurat täysin ketulleen ja hakenut säädöt "kohdilleen", niin hyvin kuin säädöt riittää. Kolme erimerkkistä kyntötraktoria, kaikilla sama homma, ei passaa kotimaisen eikä sakujen perään :)
...Ja niihin Kuhnin kokeiluauroihin aikoinaan niin ihastuin, myyjä ei vain halunnut myydä muovisiipistä, ei rahallakaan ???...
-
Kuinka sulla on kärsivällisyys riittänyt kaikki nämä vuodet? Mulla oli aikanaan sama fiilis mainostamani Potilan äkeen kanssa. Ainoa mikä piti hengissä oli päätös, että koskaan, ikinä en enää Potilan äestä osta. Kohta 9 vuotta aikaa, kun koettelemus päättyi :D
-
Kuinka sulla on kärsivällisyys riittänyt kaikki nämä vuodet? Mulla oli aikanaan sama fiilis mainostamani Potilan äkeen kanssa. Ainoa mikä piti hengissä oli päätös, että koskaan, ikinä en enää Potilan äestä osta. Kohta 9 vuotta aikaa, kun koettelemus päättyi :D
Yksinkertainen syy, raha:) Aina on ollut tärkeämpääkin investoitavaa, ja kun noilla kuitenkin saa sen verran hyvän jäljen ettei sitä osaa moittiakaan. Ei vain natsaa, kaverilla just samat kokemukset... Viissiipiset hydraulisella viilunleveyden säädöllä toimisi, mutta sitten olisi vain yks kyntötraktori. Siinäpä se toinen tärkeä syy, nelisiipinen tuntuisi pieneltä mutta toisaalta viisteräinen noihin toisiin kyntötraktoreihin pieneltä, en oo päässy selvyyteen millaiset ne seuraavat aurat ois joten noilla on menty :) Kuitenkaan en kaikkea kynnä, kynnettävää vuosittain pyöreät sata hehtaaria, joka menee vaikka välillä hammasta purren kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä :D
-
Kvernen yksinkertainen kotelopalkkiojas & laukaisulaite toimii kivikoissa, kun se päästää siiven "löysänä" kiertämään kiveä. Kivet ei heittele auraa:
http://www.youtube.com/watch?v=B6meJEUM4TM
http://www.youtube.com/watch?v=k7lOs-pZZc8
-
Kyllähän se Kverneland on aivan ylivoimasen hyvä aura, mutta...
jos maata tiivistävä vaikutus on suurempi kuin kilpailijalla...
jos vetotehon tarve on suurempi kuin kilpailijalla...
jos säädettävyyden heikkouksia on korjattu suurentamalla maapuolia, jotka sitten kuluvat nopeasti...
jos viilu on teräväkärkisempi ja siten enemmän keväällä tasoitusta vaativa...
***Nuo argumentit on täysin tuulesta temmattuja.
niin miksi valita Kverneland, jos löytyy parempi vaihtoehto ???
-
Kvernen yksinkertainen kotelopalkkiojas & laukaisulaite toimii kivikoissa, kun se päästää siiven "löysänä" kiertämään kiveä. Kivet ei heittele auraa:
http://www.youtube.com/watch?v=B6meJEUM4TM
http://www.youtube.com/watch?v=k7lOs-pZZc8
Mutta se yksinkertainen ei tunnista onko vastassa kivi vai kovaa kohtaa pellossa...
Kovemmat tiivistymät kierretään myös löysänä. ;)
-
Ei mun mielestä kylmiksen argumentit ihan tuulesta temmattuja ole... Noilla videoilla näkyi oikeastaan vaan se että toisessa pellossa oli isompia kiviä. Mitä omiin kokemuksiin tulee niin pehmeämmin toimii hydrauliset laukaisijat. Hyvä jälki tuli kyllä kvernen auroilla videossa, mutta sekin oli sälesiipien ja esiaurojen ansiota suurelta osin. Sama millä auralla tulee hyvä jälki kun on säädöissä ja viilu murtuu kunnolla.
Esimerkkiä vaikka tässä...
http://www.youtube.com/watch?v=7S1dI0i6oGM
-
Ei mun mielestä kylmiksen argumentit ihan tuulesta temmattuja ole... Noilla videoilla näkyi oikeastaan vaan se että toisessa pellossa oli isompia kiviä. Mitä omiin kokemuksiin tulee niin pehmeämmin toimii hydrauliset laukaisijat. Hyvä jälki tuli kyllä kvernen auroilla videossa, mutta sekin oli sälesiipien ja esiaurojen ansiota suurelta osin. Sama millä auralla tulee hyvä jälki kun on säädöissä ja viilu murtuu kunnolla.
Esimerkkiä vaikka tässä...
http://www.youtube.com/watch?v=7S1dI0i6oGM
Kylmiksen teesit on suoraan ööverummin esitteestä.
Kv on tosi helppo säätääkin. Ei tarvii kaikenmaailman vanttiruuveja ruuvata.
-
Eihän tässä kukaan varmastikaan ole edes vertailemassa noin vanhoja auroja keskenään. Kverne on varmasti ollut ihan ylivoimainen silloin kun ei ollut muuta kilpailijaa kuin viskarssi. Meidän mailla kvernekin menee ihan hyvin mutta mitä olen ymmärtänyt kovempien maiden kääntäjiltä niin ongelmia on ollut. Hyvä että on kuitenkin porukka tyytyväisiä hankkimiinsa auroihin. Ei sillä ole mulle mitään merkitystä millä kukin kyntää kunhan on itse tyytyväinen :D Voogelithan on tosi hyvät kopiot melkein väriä myöden kvernestä...
Ei varmaan olekkaan, mutta ne jotka on kverneillä kyntäneet 20v sitten, eivät varmaan ole muita merkkejä sen jälkeen kokeilleetkaan. Tästä johtuu se, että monet pitävät yhä parhaimpana merkkinä. Voi se toki ollakkin pehmeämmillä mailla.
E: Säästääkö paljon, jos tuo 4-siipiset kuhnit tms. euroopasta ja ostaa niihin kiekkoleikkurit? Suomessa nelisiipisetkin maksaa lähes 10k€...
-
Eihän tässä kukaan varmastikaan ole edes vertailemassa noin vanhoja auroja keskenään. Kverne on varmasti ollut ihan ylivoimainen silloin kun ei ollut muuta kilpailijaa kuin viskarssi. Meidän mailla kvernekin menee ihan hyvin mutta mitä olen ymmärtänyt kovempien maiden kääntäjiltä niin ongelmia on ollut. Hyvä että on kuitenkin porukka tyytyväisiä hankkimiinsa auroihin. Ei sillä ole mulle mitään merkitystä millä kukin kyntää kunhan on itse tyytyväinen :D Voogelithan on tosi hyvät kopiot melkein väriä myöden kvernestä...
Ei varmaan olekkaan, mutta ne jotka on kverneillä kyntäneet 20v sitten, eivät varmaan ole muita merkkejä kokeilleetkaan. Tästä johtuu se, että monet pitävät yhä parhaimpana merkkinä. Voi se toki ollakkin pehmeämmillä mailla.
E: Säästääkö paljon, jos tuo 4-siipiset kuhnit tms. euroopasta ja ostaa niihin kiekkoleikkurit? Suomessa nelisiipisetkin maksaa lähes 10k€...
Tuo kiekkoleikkureitten osto on yks vihoviimeinen typeryys, omasta kuhnista aikanaan nakkasin sen viimeisenkin kiekon mäkeen kun meinasi juolikossa tukkia. Ainoa oikea ratkaisu kyntöön on esiaura ja muovi- tai sälesiipi.
Kverneland on varmasti aikanaan ollut ylivoimainen sampoja ja fiskarseja vastaan, mutta niin vaan on aika ajanut niistä ohi. Kilpailijat on ajaneet kvernen ohi oikealta ja vasemmalta jo 15v. sitten. Kuhn, vogel&noot, rabe ja muutama muu on huomattavasti parempia kaikilla mittareilla mitaten.
-
Vaikea uskoa, että 4-5v vanha nurmi kääntyisi nätisti ilman leikkureita. Miten lie puukoilla? Kivisillä mailla ei puukot taida olla paras vaihtoehto?
Olen kyllä kyntänyt juurikin vanhoilla kvernen sarka-auroilla joista oli keskimmäinen kieko irti. Ei se viimeinen viilu ollut niin hyvännäköinen kuin kaksi ensimmistä. Esiauroja siinä ei kylläkään ollut.
-
Vaikea uskoa, että 4-5v vanha nurmi kääntyisi nätisti ilman leikkureita. Miten lie puukoilla? Kivisillä mailla ei puukot taida olla paras vaihtoehto?
Olen kyllä kyntänyt juurikin vanhoilla kvernen sarka-auroilla joista oli keskimmäinen kieko irti. Ei se viimeinen viilu ollut niin hyvännäköinen kuin kaksi ensimmistä. Esiauroja siinä ei kylläkään ollut.
Ei meillä ollut kuhnissa aluksi minkäänlaisia leikkureita, pelkät esiaurat vaan ja hienosti kääntyi vanhatkin kedot. Sittemmin kyllä laitettiin veitset kaveriksi kulutusosien uusimisen yhteydessä, ainoa missä veiset auttoi oli märkä ja juolainen multamaa.
-
Vaikea uskoa, että 4-5v vanha nurmi kääntyisi nätisti ilman leikkureita. Miten lie puukoilla? Kivisillä mailla ei puukot taida olla paras vaihtoehto?
Olen kyllä kyntänyt juurikin vanhoilla kvernen sarka-auroilla joista oli keskimmäinen kieko irti. Ei se viimeinen viilu ollut niin hyvännäköinen kuin kaksi ensimmistä. Esiauroja siinä ei kylläkään ollut.
Ei se uskoa tarvi ;) Lutupellon väinämöisenpartakin taittuu karvattomaksi kynnökseksi, kun ottaa sen viimeisenkin leikkurin pois. Tuokin tuli kokeiltua pienellä alalla viime vuonna. Esiaurat on välttämättömät, samoin tarvii siivenmallin olla sellainen, että se on esiauran kanssa toimimaan suunniteltu....
-
Kvernen yksinkertainen kotelopalkkiojas & laukaisulaite toimii kivikoissa, kun se päästää siiven "löysänä" kiertämään kiveä. Kivet ei heittele auraa:
http://www.youtube.com/watch?v=B6meJEUM4TM
http://www.youtube.com/watch?v=k7lOs-pZZc8
Mutta se yksinkertainen ei tunnista onko vastassa kivi vai kovaa kohtaa pellossa...
Kovemmat tiivistymät kierretään myös löysänä. ;)
No jos on niin kovaa savea että laukaisimet ei pidä niin ei kyllä kulkis ilman laukaisua traktorikaan se on huomattu näillä savimailla monesti ;)
-
No näinpä... Kverneillä on ollut ihan ylivoimainen markkina asema tähän asti. Nyt ei ole mitään käsitystä kun on tullut enemmän merkkejä markkinoille suomeen ja edustuskin vaihtunut. Se on helppo pitää ihan sama mitä parhaana merkkinä jos ei ole edes muita kokeillutkaan... Oli sitten kyse työkoneista, traktoreista, autoista jne. ;)
-
Omiin kverneihin tuli laitettua pari vuotta sitten kiekkoleikkurit varastoon ja veitset tilalle. On käännelty kaikenlaista maata hiesusta turpeeseen eikä kiekkoja enää ikinä koskaan tule auroihin. Ei tuki vaikka ojamaita on kynnetty pajupuskineen maahan... Esiauroilla varustetut aurat ei taida olla parhaat mahdolliset kyllä siihen hommaan. Muuten näillä aatamin ja mun esiauroilla ja sälesiivillä varustetulla auroilla tulee ihan ylivoimaisen hyvää jälkeä verrattuna normaaleihin "suomi" varusteisiin auroihin. Minä kyselin jo kauan sitten kun lemken tuli keskon edustukseen myyntipäälliköltä että miksi ei myydä sälesiivillä varustettuja auroja.
-
Omiin kverneihin tuli laitettua pari vuotta sitten kiekkoleikkurit varastoon ja veitset tilalle. On käännelty kaikenlaista maata hiesusta turpeeseen eikä kiekkoja enää ikinä koskaan tule auroihin. Ei tuki vaikka ojamaita on kynnetty pajupuskineen maahan... Esiauroilla varustetut aurat ei taida olla parhaat mahdolliset kyllä siihen hommaan. Muuten näillä aatamin ja mun esiauroilla ja sälesiivillä varustetulla auroilla tulee ihan ylivoimaisen hyvää jälkeä verrattuna normaaleihin "suomi" varusteisiin auroihin. Minä kyselin jo kauan sitten kun lemken tuli keskon edustukseen myyntipäälliköltä että miksi ei myydä sälesiivillä varustettuja auroja.
Pellavamaita kun joskus tuli kynnettyä niin oli pakko ottaa leikkurit pois kun ei mennyt läpi millään.. Ja tais yhtenä niistä syksyistä irrota tukipyöräkin kverneistä irrota kun savi ja pellava kiertyi siihen ympärille ja painoi varmaan niin paljon että meni varsi poikki eikä ole kukaan jaksanut asentaa takaisinkaan ;D *****maista tavaraa se pellava...
-
Vaikea uskoa, että 4-5v vanha nurmi kääntyisi nätisti ilman leikkureita. Miten lie puukoilla? Kivisillä mailla ei puukot taida olla paras vaihtoehto?
Olen kyllä kyntänyt juurikin vanhoilla kvernen sarka-auroilla joista oli keskimmäinen kieko irti. Ei se viimeinen viilu ollut niin hyvännäköinen kuin kaksi ensimmistä. Esiauroja siinä ei kylläkään ollut.
http://www.youtube.com/watch?v=WFAPTPoPpDg noin 20v vanha kytöheitto
http://www.youtube.com/watch?v=GN1XJM3DlS0&feature=relmfu 3 v vanha apilanurmi
Minäkin heitin ensimmäisessä vantaidenvaihdossa se pahuksen viimeisen siiven leikkurin mäkeen, siihen se tukki jos joskus tukki, eipä juuri noihin esiaura+veitsi pareihin
-
Ei mun mielestä kylmiksen argumentit ihan tuulesta temmattuja ole... Noilla videoilla näkyi oikeastaan vaan se että toisessa pellossa oli isompia kiviä. Mitä omiin kokemuksiin tulee niin pehmeämmin toimii hydrauliset laukaisijat. Hyvä jälki tuli kyllä kvernen auroilla videossa, mutta sekin oli sälesiipien ja esiaurojen ansiota suurelta osin. Sama millä auralla tulee hyvä jälki kun on säädöissä ja viilu murtuu kunnolla.
Esimerkkiä vaikka tässä...
http://www.youtube.com/watch?v=7S1dI0i6oGM
Kylmiksen teesit on suoraan ööverummin esitteestä.
Kv on tosi helppo säätääkin. Ei tarvii kaikenmaailman vanttiruuveja ruuvata.
Tätä mää pelkäsinkin. Ei yhtään kunnollista vasta-argumenttia :-[
Sama tilanne oli Konefoorumissakin, kun tenttasin Agritekin myyjiä. Ilmeet vaan punehtui ja synkkeni. Ei ilkiä naamaansa näyttää noiden myyjien liikkeissä vähään aikaan... :D
-
Kvernen yksinkertainen kotelopalkkiojas & laukaisulaite toimii kivikoissa, kun se päästää siiven "löysänä" kiertämään kiveä. Kivet ei heittele auraa:
http://www.youtube.com/watch?v=B6meJEUM4TM
http://www.youtube.com/watch?v=k7lOs-pZZc8
Jos tosta Överumin videon alta lueskelee kommentteja, alkaa totuus valjeta ;D
-
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
5-siipinen överum löytyy, pari vuotta ikää. Hyvä aura on ja tekee oikein säädettynä nätin jäljen. 650mm rengas mahtuu myös vakoon hyvin. Ekanviilun säätö pitää ottaa hydraulisena, muuthan säätyy jo vakiona hydraulisesti. Kevyehkö ja kevyt vetää, mukava huoltaa. Agroluxiin verrattanu yks iso ero että on vain yks paineakku, helpottaa pirun paljon rasvausta. Mulla on jousikiekot ja kuorimet, pelaavat varmasti kivisillä ja vaihtelevilla mailla.
-
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
5-siipinen överum löytyy, pari vuotta ikää. Hyvä aura on ja tekee oikein säädettynä nätin jäljen. 650mm rengas mahtuu myös vakoon hyvin. Ekanviilun säätö pitää ottaa hydraulisena, muuthan säätyy jo vakiona hydraulisesti. Kevyehkö ja kevyt vetää, mukava huoltaa. Agroluxiin verrattanu yks iso ero että on vain yks paineakku, helpottaa pirun paljon rasvausta. Mulla on jousikiekot ja kuorimet, pelaavat varmasti kivisillä ja vaihtelevilla mailla.
Ööveruummi kääntää haitat hyödyiksi. ;D Asiat mitä on vaikea tai mahdoton tehdä on käännetty eduiksi. ;D
-
Kylläpäs timppaa ahistaa :D Mistä lähtien rasvaus on ollut pahasta koneissa? Mun mielestä parempi niin että rasvaa kuin että vaihtaisi osia :o
Ihan yleisesti... onko agroluxissa ja ööverissä muuta eroa kuin laukaisulaitteisto ja kiekkoleikkureiden jousitus???
-
Kylläpäs timppaa ahistaa :D
:D :D ;D
Kohta on Kverne Kaurajoen pohjassa 8)
-
Kylläpäs timppaa ahistaa :D
:D :D ;D
Kohta on Kverne Kaurajoen pohjassa 8)
Jos laittaa ne sinne virtaan poikittain, niin ojaksen väliin jää kiinni kalat, joita kannattaa pyytää...
-
Nostellaanpas vanhaa aihetta taas ylös. Onko aurarintamalla mitään uutta kokemisen arvoista? Nyt alkaa tuntua pieneltä ongelmalta kun on vaan 4 teräinen vogel&noot kääntöaura, lisää tehoa tarttis väkisinkin. Uudet taas maksaa 120ha alalle turhan paljon eli käytetty olisi ehkä paras vaihtoehto kuitenkin. Kuhnia ja vogel&nootia olen pitänyt parhaina, mutta eipä kyllä ole kokemusta esim. lemkenistä tai pöttingeristä. Entä onko 2000- luvun alun agroluxit tai överumit ihan toivottomia? muuan palstaakin seuraavalla näyttäs olevan käytettynä sekä överin että agroluxin 5-siipistä kääntöauraa, mutta eipä ole noista kokemusta. Kverneland on ainakin unohdettujen listalla, muuten ollaan avoimin mielin. Muuten vogel&noot olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hinta lähellä muita ja vaihtoarvo huono jostain käsittämättömästä syystä.
Käytetyt 6-8 siipiset vaunuaurat kiinnostaisi myös, mutta toimiiko kosteammissa oloissa mitenkään?
5-siipinen överum löytyy, pari vuotta ikää. Hyvä aura on ja tekee oikein säädettynä nätin jäljen. 650mm rengas mahtuu myös vakoon hyvin. Ekanviilun säätö pitää ottaa hydraulisena, muuthan säätyy jo vakiona hydraulisesti. Kevyehkö ja kevyt vetää, mukava huoltaa. Agroluxiin verrattanu yks iso ero että on vain yks paineakku, helpottaa pirun paljon rasvausta. Mulla on jousikiekot ja kuorimet, pelaavat varmasti kivisillä ja vaihtelevilla mailla.
Ööveruummi kääntää haitat hyödyiksi. ;D Asiat mitä on vaikea tai mahdoton tehdä on käännetty eduiksi. ;D
[/quote
Hah, kverneistä tuli aikaan kans tarjous. Kaatu koko homma kiinteisiin kiekkoihin ja veto/kääntöpään järeyteen. Vähän vaikkutti semmoselta tussuvehkeeltä. Niin ja aikasempikin oli överumin nelisiipinen paluuaura. :P
-
Kylläpäs timppaa ahistaa :D Mistä lähtien rasvaus on ollut pahasta koneissa? Mun mielestä parempi niin että rasvaa kuin että vaihtaisi osia :o
Ihan yleisesti... onko agroluxissa ja ööverissä muuta eroa kuin laukaisulaitteisto ja kiekkoleikkureiden jousitus???
Ei oo muuta ja laukaisulaitteisto on niitä paineakkuja lukuunottamatta täysin sama, eli hyvin toimiva.
-
Mulle isä kans sano että hydreinit on ne ainoot aurat. Oli itte kyntäny ennen fiskarsin aslakeilla. Ostin sitten Överumin paluuversiot ja on kyllä paremmat kuin ne punavihreet. (työjälki ja laukaisulaitteet (säätö!)). Noi Vogelnootithan on jotain patarautahärpäkkeitä jokka vääntyilee ja repeilee joka kohdasta. Ei pidä hankkia missään tapauksessa.
-
Mulle isä kans sano että hydreinit on ne ainoot aurat. Oli itte kyntäny ennen fiskarsin aslakeilla. Ostin sitten Överumin paluuversiot ja on kyllä paremmat kuin ne punavihreet. (työjälki ja laukaisulaitteet (säätö!)). Noi Vogelnootithan on jotain patarautahärpäkkeitä jokka vääntyilee ja repeilee joka kohdasta. Ei pidä hankkia missään tapauksessa.
Sukkelaa kun patarautahärpäkkeet tekee nättiä kyntöä vuodesta toiseen...
Toisin kuin agroluxit, joista kääntöpukki oli väärässä melkein uudesta asti. Väänsi ja kampesi toiseen
suuntaan ihan eri tavalla.
Kylälle tulossa vogelin kuusisiipiset kääntöaurat ja vaihdossa viisisiipiset kvernet. :)
-
Kylläpä taas nauratti ;D vai että vogelin patarauta-härpäkkeet, loistava kyntöjälki eikä paljonkaan kynnettyjä olla hitsattu yhtään. Niin ja helposti kiristettävä välyksetön kääntöpää. Omien kokemuksien mukaan vogelit on aurat parhaasta päästä, suurella todenköisyydellä ainakin kverneä paremmat.
-
Kylläpä taas nauratti ;D vai että vogelin patarauta-härpäkkeet, loistava kyntöjälki eikä paljonkaan kynnettyjä olla hitsattu yhtään. Niin ja helposti kiristettävä välyksetön kääntöpää. Omien kokemuksien mukaan vogelit on aurat parhaasta päästä, suurella todenköisyydellä ainakin kverneä paremmat.
Sää et lukenu piisalle tarkkaan :Mulle isä kans sano että hydreinit on ne ainoot aurat
Kun isä sanoo, ei siihen ole vastaanpanemista ;)
-
Kylläpäs timppaa ahistaa :D Mistä lähtien rasvaus on ollut pahasta koneissa? Mun mielestä parempi niin että rasvaa kuin että vaihtaisi osia :o
Ihan yleisesti... onko agroluxissa ja ööverissä muuta eroa kuin laukaisulaitteisto ja kiekkoleikkureiden jousitus???
Mulla oli joskus ööverummin käännöt ja voi helvetti sitä rasvanippaviidakkoa. Yhdessä jousitetussa kiekossa yksistään on varmaan 5 rasvanippaa.
Oikeen prkl:n rasvaruljanssia. ;D
-
http://search.maskinbladet.dk/maskiner/detaljer?adGUID=8cda9ff2-475f-4874-b36c-ccf3ce90427b&languageGUID=63927773-3f10-4874-b08f-823e9aa456ee
http://search.maskinbladet.dk/maskiner/detaljer?adGUID=4f68718e-9fa4-43c3-a016-771dc444d156&languageGUID=63927773-3f10-4874-b08f-823e9aa456ee
http://search.maskinbladet.dk/maskiner/detaljer?adGUID=a4aca7fe-ca45-4db3-a903-83bf05a26979&languageGUID=63927773-3f10-4874-b08f-823e9aa456ee
Tässä olisi esimerkiksi muutamia minua kiinnostavia auroja, antakaas tuomiota. Gregoire&besson olisi mukava kokeilla. Paljolti samanlaisia ratkaisuja kuin kuhnissa.
-
Kylläpä taas nauratti ;D vai että vogelin patarauta-härpäkkeet, loistava kyntöjälki eikä paljonkaan kynnettyjä olla hitsattu yhtään. Niin ja helposti kiristettävä välyksetön kääntöpää. Omien kokemuksien mukaan vogelit on aurat parhaasta päästä, suurella todenköisyydellä ainakin kverneä paremmat.
Ittekki joskus vogel nootilla kyntäny n.10 vuotta sitte ja silloin ne oli jotain 2 vuotta vanhat 4 terääset paluuaurat, hyvän jäljen niillä sai tehtyä kaikinpuolin! Ja mukava kynnellä niillä! Ainut mikä onkelma niissä oli niin siivet alkasivat murtumaan joka ikinen, tiedä sitte oliko karkaisussa tullut jotain, enkä usko et ne olis mitään kivikkoakaan saanu niin rajusti ja veturi oli 6400:nen valtu :D
-
http://search.maskinbladet.dk/maskiner/detaljer?adGUID=8cda9ff2-475f-4874-b36c-ccf3ce90427b&languageGUID=63927773-3f10-4874-b08f-823e9aa456ee
http://search.maskinbladet.dk/maskiner/detaljer?adGUID=4f68718e-9fa4-43c3-a016-771dc444d156&languageGUID=63927773-3f10-4874-b08f-823e9aa456ee
http://search.maskinbladet.dk/maskiner/detaljer?adGUID=a4aca7fe-ca45-4db3-a903-83bf05a26979&languageGUID=63927773-3f10-4874-b08f-823e9aa456ee
Tässä olisi esimerkiksi muutamia minua kiinnostavia auroja, antakaas tuomiota. Gregoire&besson olisi mukava kokeilla. Paljolti samanlaisia ratkaisuja kuin kuhnissa.
Ilman muuta sellaset on kuitenkin hyvä ostaa, joihin tarvittaessa saa pikaisesti myös varaosia, jos sattuu joku hajoamaan, kaikki noista auroista varmaan hyviä on, onkos gregoire bessonilla suomeen maahantuontia? Ja tietysti helpompi myydäkin jos on sellaset aurat mitä tääläkin myydään jonku liikkeen toimesta!
itse noista ottaisin överit ku ne oli 5 siipiset, mut nuo terässiivet kyllä vaihtaisin joksikin muuksi...
-
Kylläpäs timppaa ahistaa :D Mistä lähtien rasvaus on ollut pahasta koneissa? Mun mielestä parempi niin että rasvaa kuin että vaihtaisi osia :o
Ihan yleisesti... onko agroluxissa ja ööverissä muuta eroa kuin laukaisulaitteisto ja kiekkoleikkureiden jousitus???
Mulla oli joskus ööverummin käännöt ja voi helvetti sitä rasvanippaviidakkoa. Yhdessä jousitetussa kiekossa yksistään on varmaan 5 rasvanippaa.
Oikeen prkl:n rasvaruljanssia. ;D
Joo, se onkin eri tärkeää rasvata niitten ladossa trukkilavalla makaavien leikkureitten laakerit säännöllisesti. ::)
-
Kylläpä taas nauratti ;D vai että vogelin patarauta-härpäkkeet, loistava kyntöjälki eikä paljonkaan kynnettyjä olla hitsattu yhtään. Niin ja helposti kiristettävä välyksetön kääntöpää. Omien kokemuksien mukaan vogelit on aurat parhaasta päästä, suurella todenköisyydellä ainakin kverneä paremmat.
Jos Saksalainen tekee Saksalaista laatua, niin Itävaltalainen laatu on vielä ihan omaa luokkaansa.
Vai mitä tulee mieleen tuotemerkeistä: Pöttinger ,Horchs ,Vogel & Noot ,Posch ,Hazenbichler ,Rotax ym.
Listaa voi jatkaa jokainen oman mielensä mukaan. :) :)
-
KTM on pakko lisätä listaan.
Onpas halpoja nuo kääntöaurat muualla maailmassa :o Tuollaisista överumeistakin pitäisi pulittaa kaksinkertainen hinta suomalaiselle kaupalle....
-
KTM on pakko lisätä listaan.
Onpas halpoja nuo kääntöaurat muualla maailmassa :o Tuollaisista överumeistakin pitäisi pulittaa kaksinkertainen hinta suomalaiselle kaupalle....
Yhdyn tähän ja olen kaikille kavereille, tutuille ja missä vain tilaisuus on ollut, niin kertoa, että turhaa on ostaa kotimaasta koneita ku uusia tai vähä käytettyjä koneita saa ulkomailta paljon halvemmalla ;D Et lähtekää vain kaikki palstalla olijat ja kaikki muutkin joka ei täällä ole, niin boikotoimaan näitä suomen kauheita hintoja, eli sitte ku myynti ei enää käy niin suomalaisten liikkeiden on pakko laskea hintoja!!! Onhan nämä koneet täällä aiva älyttömän kalliita taitaa hintakertoimet olla varmaan 80%
On se kummaa ku tuo hinta pompsahtaa tuossa merirahdin aikana tuhansia euroja tai kymmeniätuhansia euroja :o Esim. traktorin ostossakin voi säästää kymmeniätuhansia euroja helposti! Jos joku traktorimerkki X maksaa Keski-Euroopassa 100000e ulkomailla ostettaessa ei tarvi maksaa alv:tä Ja vastaava suomessa maksaa 120000e ja alv vielä päälle, niin miksi maksaa tänne suomeen tuhansia euroja enemmän??? Sitähän sää kysyit, töttöröö ;D
-
Kylläpäs timppaa ahistaa :D Mistä lähtien rasvaus on ollut pahasta koneissa? Mun mielestä parempi niin että rasvaa kuin että vaihtaisi osia :o
Ihan yleisesti... onko agroluxissa ja ööverissä muuta eroa kuin laukaisulaitteisto ja kiekkoleikkureiden jousitus???
Mulla oli joskus ööverummin käännöt ja voi helvetti sitä rasvanippaviidakkoa. Yhdessä jousitetussa kiekossa yksistään on varmaan 5 rasvanippaa.
Oikeen prkl:n rasvaruljanssia. ;D
Joo, se onkin eri tärkeää rasvata niitten ladossa trukkilavalla makaavien leikkureitten laakerit säännöllisesti. ::)
2004 vuodesta mulla on fältin leikkurit maannu trukkilavalla suulissa.
-
Tuli minusta sitten Ranskalaisen laatuauran omistaja 8) Eli noi linkissä näkyneet gregoire-bessonit on tulossa Sievin suuntaan, ja mukaan tarttui vielä täysi sarja kulutusosia kun halpoja olivat. saas nähdä pelaako yhtä hienosti kuin se toinen Ranskalainen. ;)
-
Tuli minusta sitten Ranskalaisen laatuauran omistaja 8) Eli noi linkissä näkyneet gregoire-bessonit on tulossa Sievin suuntaan, ja mukaan tarttui vielä täysi sarja kulutusosia kun halpoja olivat. saas nähdä pelaako yhtä hienosti kuin se toinen Ranskalainen. ;)
Samalla taktiikalla pelaa kun toinenkin eli työt tehdään saksalaisilla ;D ;)
-
Onnea vaan "uusille" auroille... Kuvissa näytti ainakin hyvältä ja hinta jokseenkin edullinen. Eiköhän se maa tuolla käänny. Kertoileppa sitten mitenkä hyvin onnistui kauppa ja kuinka kones toimii ::)
-
Laiskan miehen valinta; Överum Variflex
Kerran säätää niin on hyvä ::)
-
Laiskan miehen valinta; Överum Variflex
Kerran tunnissa säätää niin on hyvä ::)
;D