Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: rehuhemmo - 30.10.13 - klo:21:07
-
Kysellääs täältäkin kun ei meinaa asiaan mistään oikeen asiantuntemusta löytyvän. Tarkkuussilppuri alkaa vedellä viimeisiään ja suunniteltu rehuketjun uusimista. Pinta-alaa n 90 ha kahdesti kesässä osa ajatettu urakoitsijalla paaliin mutta tulevaisuudessa voisi sopia siiloihinkin, kun pellot max 7 km päässä tilalta. mietinnän alla ollut kolme vaihtoehtoa.
1. Käytetty ajosilppuri euroopasta, omia kärryjä nyt 3kpl n 27 m3, urakointina pitäisi ostaa ainakin yhden kärryn vetopalvelut ja varmaan karhotus
2. Uusi noukinvaunu, veturiksi löytyisi nykyinen t170 valtra tuolla varmaan liikkuisi selllainen 30 din m3 vaunu?
3. Koko homma urakoitsijalle
Mielipiteitä asiaan, löytyyköhän jostain asiaan puolueetonta tietoa?
-
noukinvaunu halvin ja tehokas, ei tartte jalkapallojoukkueellista väkeä ajamaan koneita, tai jos sitten rupee urakoimaan. Tietty olen innokas paalin pyörittäjä, mutta rajansa senkin homman mielekkyydessä, on koneet niin kalliita verrattuna vaikka noukkariin, ja kesto ei ole koskaan mikään erikoinen rehunteossa pidemmän päälle.
-
Tee mitä teet kunhan muistat ettei halpaa ajosilppuria ole olemassakaan.
-
Ajosilppurilla jos urakoituttaa niin koko homma on ohi vuorokaudessa, paalit on kalliita noin isolta alalta, eikä se noukinvaunukaan nyt niin nopee oo et sillä juurikaan ehtis muille ajamaan. Jos taas ostat ajosilppurin niin sille pitää kyllä löytyä muutakin ajoa tosi paljon että siinä on mitäään tolkkua ja vielä saada homma pyörimään niitot, karhotukset, silppurointi välinajoon 2-5 isoa kärryä kuskeineen ja siilolle iso kone et ehtii levitellä. Jos on omaa aikaa ja kalustoa niin laita sitä joko siilolle tai siihen välinajoon, tosin moneenkaan ajosilppuriketjuun ei päästetä isäntiä välinajoon kun ne hidastaa koko ketjua koska ei ole rutiinia siihen rytmiin.
-
Tuollainen ala menee helposti millä tahansa ketjulla, oma ajosilppuri on "hieman" ylimitoitettu ;D
Noukkarin tai tarkkuussilppurivaunun laittaisin ite.
-
Miten olis siihen valtuun uusi/uudempi tarkkuussilppuri... Suht edullinen ja tehoakin ihan riittävästi. Suoraniittopäällä löytyy vielä lisää käyttöä koneelle. Tilanteen mukaan voisi ajella vaikka lähipelloilta vaunulla samalla traktorilla kun pätkii rehua silpuksi. Kolmessa päivässä pitäis olla helposti kerätty rehut tuolta alalta tehokkaalla traktorikäyttöisellä tarkkuussilppurilla... Kärrytkin olemassa jo valmiiksi ja jos kuskeja on saatavissa niin hommahan on sillä selvä. Investointina huomattavasti halvempi. Ja se karhotus kannattaa tehdä tehostamaan hommaa.
-
Kysellääs täältäkin kun ei meinaa asiaan mistään oikeen asiantuntemusta löytyvän. Tarkkuussilppuri alkaa vedellä viimeisiään ja suunniteltu rehuketjun uusimista. Pinta-alaa n 90 ha kahdesti kesässä osa ajatettu urakoitsijalla paaliin mutta tulevaisuudessa voisi sopia siiloihinkin, kun pellot max 7 km päässä tilalta. mietinnän alla ollut kolme vaihtoehtoa.
1. Käytetty ajosilppuri euroopasta, omia kärryjä nyt 3kpl n 27 m3, urakointina pitäisi ostaa ainakin yhden kärryn vetopalvelut ja varmaan karhotus
2. Uusi noukinvaunu, veturiksi löytyisi nykyinen t170 valtra tuolla varmaan liikkuisi selllainen 30 din m3 vaunu?
3. Koko homma urakoitsijalle
Mielipiteitä asiaan, löytyyköhän jostain asiaan puolueetonta tietoa?
Valmetti on tuo heikoin lenkki. Unohda kakkonen.
-
Huonoimmat ja pisimmän ajomatkan päässä olevat pellot paaliin ja loput noukkarilla.
-
Tuommoisen alan teen yksin 1,5-2 kertaa (riipuen sadosta) kesässä yhdistelmäpaalaimella.
Myös niitto, tosin joskus emäntä auttaa siinä. Jos kerkeet ite niin unohda se urakointi, maksa ennemmin omia koneitas.
-
Miten olis siihen valtuun uusi/uudempi tarkkuussilppuri... Suht edullinen ja tehoakin ihan riittävästi. Suoraniittopäällä löytyy vielä lisää käyttöä koneelle. Tilanteen mukaan voisi ajella vaikka lähipelloilta vaunulla samalla traktorilla kun pätkii rehua silpuksi. Kolmessa päivässä pitäis olla helposti kerätty rehut tuolta alalta tehokkaalla traktorikäyttöisellä tarkkuussilppurilla... Kärrytkin olemassa jo valmiiksi ja jos kuskeja on saatavissa niin hommahan on sillä selvä. Investointina huomattavasti halvempi. Ja se karhotus kannattaa tehdä tehostamaan hommaa.
Ääni tälle, jos siilot yms valmiina niin en edes paalia harkittis...
noukkari-ajosilppuri vertailua ois tuolla... http://rekka.savonia.fi/tietopankki/laskurit
... lisää olis tulokset välilehdellä muistaakseni, mut ny ei ainakaan mää sinne päässy...
-
Kysellääs täältäkin kun ei meinaa asiaan mistään oikeen asiantuntemusta löytyvän. Tarkkuussilppuri alkaa vedellä viimeisiään ja suunniteltu rehuketjun uusimista. Pinta-alaa n 90 ha kahdesti kesässä osa ajatettu urakoitsijalla paaliin mutta tulevaisuudessa voisi sopia siiloihinkin, kun pellot max 7 km päässä tilalta. mietinnän alla ollut kolme vaihtoehtoa.
1. Käytetty ajosilppuri euroopasta, omia kärryjä nyt 3kpl n 27 m3, urakointina pitäisi ostaa ainakin yhden kärryn vetopalvelut ja varmaan karhotus
2. Uusi noukinvaunu, veturiksi löytyisi nykyinen t170 valtra tuolla varmaan liikkuisi selllainen 30 din m3 vaunu?
3. Koko homma urakoitsijalle
Mielipiteitä asiaan, löytyyköhän jostain asiaan puolueetonta tietoa?
http://rekka.savonia.fi/ (http://rekka.savonia.fi/)
Tuolla on sitä puolueetonta tietoa.
Lyhyesti: Tuolla etäisyydellä noukinvaunu/silppurivaunu on halvin ja nopein vaihtoehto. Jos teet huolella, saat myös parempaa laatua (D-arvoa) kuin urakoitsijan tekemänä.
Käytetty ajosilppuri on luultavasti niin pikkuinen, että sen korjuuteho ei ole tuota parempi. Ja... mistä ihmeestä saat tuon ukkolauman joka tuota ketjua pyörittää? 27 motin kärryille mahtuu sitten jotain 5-6 tonnia ruohoa... se ei oikeasti ole kovin paljon
-
Työtehoseura TTS:n laskelmia sekä case-
ja yhteistyötiloilta saatua faktaa toteutuneista
töistä. Esimerkiksi Ahti-
Pekka Vornasen lihanautatilalla Vieremällä
on seurattu paljon siirtoliikenteen
kustannuksia eri kuljetustavoilla.
Laskelmissa on hyödynnetty myös
Suonentiedon Agrismart-järjestelmän
keräämiä siirtymänopeustietoja Juvan
Muumaan kolmesta traktorista.
Säilörehunkorjuuseen on ensi kesänä
luvassa muutamalta Artturi-urakoitsijalta
tuoretta tietoa ajosilppureiden
työajasta. Pasi Eskelinen kiittää
myös monien viljelijöiden aktiivisuutta
laskureiden kommentoinnissa.
Varsinkin naudanlihantuottajilta on
tullut hyödyllisiä ehdotuksia...
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz
Mielenkiintoinen tuo viimeinen lause..Eikö maitotilallisen tarvitse miettiä rehunkorjuun kustannuksia?
-
jos kärryt olemassa ja kuskia/yhteistoimintaa ennestään niin ilman muuta hinattavalla jatkaa, jos siilolla ehtii..
jos ei ehdi siilolla nytkään niin noukkari keruuhin ja pari konesta siilolle..
jos ajosilippuri urakoitsija mahdollista saada paikalle ja lohkot jonkimmoisia, myy kärryt ja niitä ja oo siilolla omilla lisänä..
-oman ajosilppurin kunnossapito vaatii aikaa ja ajatusta
-hinattava suht edullinen ylläpitää ja yksinkertainen korjata ja korvattavissa
-silppuriketjuissa olevilla kärryillä saa tarvittaessa muutakin ajoa kauden ulkopuolella
-noukkari yksinkertaisin, hitain ja eniten kertatyötä siilolla
-
Kiitoksia kommenteista, pitääkin tutustua nuihin sivuihin ja laskureihin lisää. Paaleja emme varmastikkaan enään lisää tekemään niissä on niin mahdottoman paljon sitä käsittelytyötä, keräily urakoitsijan jäljeltä ensin pellon laitaan ja sitten vielä kuljetustyöt ja muovien repiminen ei kiitos :)
-
Millasia rehusysteemeitä lähistöllä on ?, jos omaan koneeseen tulee isompi vaurio, korvaava systeemi ??
noukinvaunu jos hajoaa/ kaatuu, homma seisoo korvaavaan koneeseen saakka
tarkkuusilppuriketjussa jos kärryistä joku hajoaa/kaatuu, systeemi toim ii hidastettuna, tarkkuusilppuri jos hajoaa totaalisesti, (kivi/ rautaa hakkurille)
löytyykö korvaavaa varakonetta/ urakoitsijaa lähistöltä.
tarkkuusilputtu rehu menee pienempään tilaan verraten noukkarirehuun, siilon tallauskalustosta riippuen.
yllättävän suureen päiväsaavutukseen hinattavalla tarkkuusilppurilla pääsee, jf 1460 (mallinumero sinnepäin)
3* 3,2m perhosella mattoperällä varustetun jälkeä noukkien, siinä on jo siilolla levitys/tallauskalusto ahkerana
-
kun kärrykalusto on jo olemassa, lienee helpoin ja edullisin hankkia siihen tuoreempi tarkkuussilppuri. käytetyistäkin löytyy. noukkarin eteen tuo 170 on liian pieni ja silppurivaunu on onnettoman hidas. nopeinhan noista on tuo silppuriketju, jos kärryt kulkee ja siilot vetää. ajosilppurille tuo pinta-ala on turhan pieni. varovasti ajaen 3-4 vrk/vuosi.
-
kun kärrykalusto on jo olemassa, lienee helpoin ja edullisin hankkia siihen tuoreempi tarkkuussilppuri. käytetyistäkin löytyy. noukkarin eteen tuo 170 on liian pieni ja silppurivaunu on onnettoman hidas. nopeinhan noista on tuo silppuriketju, jos kärryt kulkee ja siilot vetää. ajosilppurille tuo pinta-ala on turhan pieni. varovasti ajaen 3-4 vrk/vuosi.
Itsellä samat asiat mietinnän alla tosin alaa tulee olemaan vain 50ha 3x. Nyt tehty superluokolla jolla kyllä kerkee 3m karholta 10ha päivässä. Mutta tuskimpa sillä uudella 210 kehtaa tota 50 ruveta noukkimaan vai kehtaisko? 3x100-140hv traktoreita löytyy ja kuskit kaikkiin, naapuri olisi kiinnostunut vaihtamaan paalarin siilorehuun ja hänellä joku n.120hv kone. Eikö tolla porukalla jo silppuriketju liikkuis jos niiton tekee urakoitsija ja pellot 4km säteellä pää asiassa mutta lohkot on pieniä, että pyörähtääkö hinattava silppuri ja kärry hehtaarin pellolla edes ympäri? Kärryjä on mulla nyt m120 tuhti ja yksi akselinen sen takia kun vanhat katetut siilot on niin matalat ettei tuhtilla saa niitä täyteen. Pihalta löytys 15tn sorakärri ja 18tn jalkalava alusta johon saisi tehulavan 5t€ virosta ja sorakärriin tekisi laidat itse. Mistä niitä hyviä käytettyjä silppureita löytyy? Nettikoneessa on yksi uudehko 955 Oulussa ja Alavuden 1050 ollu jo hetken myynnissä eikä kelleen kelpaa. Voikos tollaselle 955 karhotaa 2 x3m karhoa yhteen että jaksaako vetää kitusiin. Silppurillekin kyllä löytyisi toverilta yksi 180hv Zetori. Ja toi vanha Elho voisi jäädä turaamaan jos ja kun imee kiven roottorille. Noukkari oli suosikki mutta se liki 100t€ hinta kyllä ohjaa katsomaan muita vaihtoehtoja ja noukkarimiehellekin saa maksaa sievoisen summan kun kuitenkin ukkoja ja koneita olisi käytettävissä. Uskaltaako kukaan suositella näitä 10+ vuotiaita silppureja kunnkakin toimintavarmoina joita kyllä saisi autokuormallisen yhden uudemman hinnalla.
-
Millasia rehusysteemeitä lähistöllä on ?, jos omaan koneeseen tulee isompi vaurio, korvaava systeemi ??
noukinvaunu jos hajoaa/ kaatuu, homma seisoo korvaavaan koneeseen saakka
tarkkuusilppuriketjussa jos kärryistä joku hajoaa/kaatuu, systeemi toim ii hidastettuna, tarkkuusilppuri jos hajoaa totaalisesti, (kivi/ rautaa hakkurille)
löytyykö korvaavaa varakonetta/ urakoitsijaa lähistöltä.
tarkkuusilputtu rehu menee pienempään tilaan verraten noukkarirehuun, siilon tallauskalustosta riippuen.
yllättävän suureen päiväsaavutukseen hinattavalla tarkkuusilppurilla pääsee, jf 1460 (mallinumero sinnepäin)
3* 3,2m perhosella mattoperällä varustetun jälkeä noukkien, siinä on jo siilolla levitys/tallauskalusto ahkerana
Koneiden hajoamisesta.... Jos kuljetuskalusto yms. koostuu vuokrakoneista (esim. 4 isoa traktoria +ukot), niin heidän palkanmaksunsahan ei katkea sillä hetkellä kun se Saksasta laivattu ajosilppuri hajoaa. Ellei näin ole so*****, mutta kuka traktorikuski suostuu sellaiseen sopimukseen ainakaan "kolmannen palkattoman luppopäivän jälkeen"..
Sekin täytyy ajatella, että mistä tuon ajoketjun saa hankittua... Siis ukkoineen. Onko varmaan, että esimerkiksi naapurit haluavat ylläpitää traktoria vain jotta se olisi vuodesta viikon rehunteossa ??
Tässä on valtavasti muuttujia.
-
Millasia rehusysteemeitä lähistöllä on ?, jos omaan koneeseen tulee isompi vaurio, korvaava systeemi ??
noukinvaunu jos hajoaa/ kaatuu, homma seisoo korvaavaan koneeseen saakka
tarkkuusilppuriketjussa jos kärryistä joku hajoaa/kaatuu, systeemi toim ii hidastettuna, tarkkuusilppuri jos hajoaa totaalisesti, (kivi/ rautaa hakkurille)
löytyykö korvaavaa varakonetta/ urakoitsijaa lähistöltä.
tarkkuusilputtu rehu menee pienempään tilaan verraten noukkarirehuun, siilon tallauskalustosta riippuen.
yllättävän suureen päiväsaavutukseen hinattavalla tarkkuusilppurilla pääsee, jf 1460 (mallinumero sinnepäin)
3* 3,2m perhosella mattoperällä varustetun jälkeä noukkien, siinä on jo siilolla levitys/tallauskalusto ahkerana
Koneiden hajoamisesta.... Jos kuljetuskalusto yms. koostuu vuokrakoneista (esim. 4 isoa traktoria +ukot), niin heidän palkanmaksunsahan ei katkea sillä hetkellä kun se Saksasta laivattu ajosilppuri hajoaa. Ellei näin ole so*****, mutta kuka traktorikuski suostuu sellaiseen sopimukseen ainakaan "kolmannen palkattoman luppopäivän jälkeen"..
Ajomiehet on tuntitaksalla, riittävän iso ketju ts. miehiä kuin mutaa, saattaa joidenkin kohtalona olla parin tunnin päivä silloin tällöin tarvittaessa... Ja muutenkin ajomiehet (muutkin) tulee silloin kun tarvetta, vähän kuin lumihommia ;D
-
Uskaltaako kukaan suositella näitä 10+ vuotiaita silppureja kunnkakin toimintavarmoina joita kyllä saisi autokuormallisen yhden uudemman hinnalla.
En osaa sanoa merkkiä enkä mallia, mutta itselläni on hyvinkin muutamiin avaintöihin vanhoja, vaan ennakkohuollettuja vehkeitä. Ei se ikä paina, jos huollot on kohdallaan. Ja jos on toinen kytkemistä vaille valmiina odottamassa (siis silppuri), niin kriisivalmius on tällä systeemillä varsin hyvä eikä niiden traktorikuskien tarvitse pitää kun yksi vähän pitempi kahvitauko. Ja jos sitä huoltohommaa on vähänkään tehnyt itse, niin pieni häiriö pellolla voi olla aika helposti fiksattavissa - uuden koneen kanssa on tilattava huoltomies paikalle samantien.
Petri
-
Itellä on kaksi vanhaa Taarupia silppureina. Toinen on varaosakone, joka tosin alkaa olla osin kaluttu. Ei ole kovin pitkiä katkoksia tullut töihin, kun pääkone on huollettu hyvin ja varaosat käden ulottuvilla. Eurojakaan ei näissä ole hyvin montaa tonnia kiinni. Ajomäärä on vuodessa n.160-180 yhteensä. Paksussa heinässä kaksi kolmekakkosta karhoa ja ohuemmassa kolme yhteen on sopiva. Karhotus ostettu ja lisäkärrymiehiä tarpeen mukaan. Päiväsaavutus on 15-20 ha.
Hyvää ja edullista, hyvin siiloon leviävää rehua. Säilöntäainekin sekoittuu silppurissa tasaisesti. Lumikauhalla helppo lastata ruokintavaunuun.
-
Kokemuksia JF tark.sil. : Hakkurin roottorin laakerista saattaa sisäkehä katketa jopa useasta kohtaa.Jos ei heti hoksaa käyntiäänestä akseli kuluu ja joutuu täyttämään .
Vastaterä pitäisi irroittaa joka talvi ja tervata pultit.
Noukkimen uloin laakeri saa herkästi vettä koska laakerin ja akselin suojana oleva kuppi kerää kosteaa moskaa,kannattaa rälläkällä tehdä reikä alaalle jotta moska pääsee pois.
Noukimmen varstat kuluu vaikka on muovipuslat ihme kyllä teräs on pehmeämpää kuin muovi.Rautalaakerit noukkimen käyttöpäässä jumittuvat herkästi jos typeryyksissään noukkimeen ruuttaa vettä.Laakerit aika kalliita olikohan 65 euroa kappale.
Ketjut kannattaa uusia jokaine samman aikaan niin ei tarvitse ketjusulkeista tehdä joka kesä.Ns. jenkkiketju on jämerää .
Ketjujen kireys on tärkeää ei liian kireälle ,mutta jos löysällä lukot ei kestä.Pulttivaroke hammaratas yhdistelmä kuluu äkkiä jos tulee välystä ainakin se pienin ratas joka käyttää vetoteloja ylhäällä ja alhaalla ja tais viedä voimaa noukkimellekin.
Pukkiputket joissa laakerit näkyy kannattaa seurata ,jos paketti tehtaalla vedetty aksiaalisesti liian tiukkaan on surma edessä on kokemusta ,helppo korjata välipuslasta pois hieman niin ei purista päittäin laakereita kun kokoaa paketin.
Torvi kuluu nopeaan ,jos ostat käytetyn katso ja koputtele torvi onko ohut. Olen niitä korjannut ja laittanut kulutuspellin jonka voi vaihtaa. Uusi torvi maksaa paljon esim.850 alaosa joka kääntyy 2500 euroa.
Kytkentä kiila kuluu puomissa jos nostolaitekone voi kääntää.
Ketjut pitää rasvata kerran päivässä vähintään 80-90 Wöljy paineilma sumuttimeen ja toinen pyörittää kepillä nivelaskelista.Ketjuihin ei kannatta ruiskutella vettä koskaan ei ainakaan syksyllä.
Aika hankala pestä roottori ,pesun jälkeen rasvaus ja koekäyttö.
Kaukoohjaimen vipu vanhemmiten takkuilee kannattaa laittaa suihkevaseliinia mekaniikkaan ,mutta varo ettei öljy mene mikrokytkimiin joita muuten löytyy sähköliikkeistä ja jos niistä joku jää tuon edellisen takia jumiin kannattaa vaihtaa jokainen ei maksa paljoa,vian huomaa siitä että poltta sulakkeen ja moottorille tulee virta koko ajan.Syöttö kannattaa ottaa suoraan akulta näille vehkeille ja siihen 15 amp sulake väliin .
Tässä joitakin juttuja JOS jotakin kiinnostaa oikein asia tällä palstalla.
-
kun kärrykalusto on jo olemassa, lienee helpoin ja edullisin hankkia siihen tuoreempi tarkkuussilppuri. käytetyistäkin löytyy. noukkarin eteen tuo 170 on liian pieni ja silppurivaunu on onnettoman hidas. nopeinhan noista on tuo silppuriketju, jos kärryt kulkee ja siilot vetää. ajosilppurille tuo pinta-ala on turhan pieni. varovasti ajaen 3-4 vrk/vuosi.
Aika isoa noukkaria olet ostamassa jos 170 hp ei riitä.
-
Riippuu maastosta... Kyllähän nuo tasasella menee, mutta oon kuullu juttuja kun ei pääse edes pellolta pois kun liittymään on vähän nousua ::)
-
Tee mitä teet kunhan muistat ettei halpaa ajosilppuria ole olemassakaan.
http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-itsekulkevat-silppurit/other-sonstige-feldhachsler/hnfagefd.html
-
Kokemuksia JF tark.sil. : Hakkurin roottorin laakerista saattaa sisäkehä katketa jopa useasta kohtaa.Jos ei heti hoksaa käyntiäänestä akseli kuluu ja joutuu täyttämään .
mitä kuule oot päästäny läpi hakkurista? enkä oo koskaan kuullu että tommosta olis tapahtunu? onko sulla hakkuri tasapainos??
Ketjut pitää rasvata kerran päivässä vähintään 80-90 Wöljy
ei mihinää nimes nuoon sakiaa! eihän tuo mee rullien välihin... hydr ööliä mieluummin ja kerran päiväs..
Tässä joitakin juttuja JOS jotakin kiinnostaa oikein asia tällä palstalla.
-
Kysellääs täältäkin kun ei meinaa asiaan mistään oikeen asiantuntemusta löytyvän. Tarkkuussilppuri alkaa vedellä viimeisiään ja suunniteltu rehuketjun uusimista. Pinta-alaa n 90 ha kahdesti kesässä osa ajatettu urakoitsijalla paaliin mutta tulevaisuudessa voisi sopia siiloihinkin, kun pellot max 7 km päässä tilalta. mietinnän alla ollut kolme vaihtoehtoa.
1. Käytetty ajosilppuri euroopasta, omia kärryjä nyt 3kpl n 27 m3, urakointina pitäisi ostaa ainakin yhden kärryn vetopalvelut ja varmaan karhotus
2. Uusi noukinvaunu, veturiksi löytyisi nykyinen t170 valtra tuolla varmaan liikkuisi selllainen 30 din m3 vaunu?
3. Koko homma urakoitsijalle
Mielipiteitä asiaan, löytyyköhän jostain asiaan puolueetonta tietoa?
Valmetti on tuo heikoin lenkki. Unohda kakkonen.
Näkyy massikat vaihtuvan valmetteihin . ::)
-
Kokemuksia JF tark.sil. : Hakkurin roottorin laakerista saattaa sisäkehä katketa jopa useasta kohtaa.Jos ei heti hoksaa käyntiäänestä akseli kuluu ja joutuu täyttämään .
Vastaterä pitäisi irroittaa joka talvi ja tervata pultit.
Noukkimen uloin laakeri saa herkästi vettä koska laakerin ja akselin suojana oleva kuppi kerää kosteaa moskaa,kannattaa rälläkällä tehdä reikä alaalle jotta moska pääsee pois.
Noukimmen varstat kuluu vaikka on muovipuslat ihme kyllä teräs on pehmeämpää kuin muovi.Rautalaakerit noukkimen käyttöpäässä jumittuvat herkästi jos typeryyksissään noukkimeen ruuttaa vettä.Laakerit aika kalliita olikohan 65 euroa kappale.
Ketjut kannattaa uusia jokaine samman aikaan niin ei tarvitse ketjusulkeista tehdä joka kesä.Ns. jenkkiketju on jämerää .
Ketjujen kireys on tärkeää ei liian kireälle ,mutta jos löysällä lukot ei kestä.Pulttivaroke hammaratas yhdistelmä kuluu äkkiä jos tulee välystä ainakin se pienin ratas joka käyttää vetoteloja ylhäällä ja alhaalla ja tais viedä voimaa noukkimellekin.
Pukkiputket joissa laakerit näkyy kannattaa seurata ,jos paketti tehtaalla vedetty aksiaalisesti liian tiukkaan on surma edessä on kokemusta ,helppo korjata välipuslasta pois hieman niin ei purista päittäin laakereita kun kokoaa paketin.
Torvi kuluu nopeaan ,jos ostat käytetyn katso ja koputtele torvi onko ohut. Olen niitä korjannut ja laittanut kulutuspellin jonka voi vaihtaa. Uusi torvi maksaa paljon esim.850 alaosa joka kääntyy 2500 euroa.
Kytkentä kiila kuluu puomissa jos nostolaitekone voi kääntää.
Ketjut pitää rasvata kerran päivässä vähintään 80-90 Wöljy paineilma sumuttimeen ja toinen pyörittää kepillä nivelaskelista.Ketjuihin ei kannatta ruiskutella vettä koskaan ei ainakaan syksyllä.
Aika hankala pestä roottori ,pesun jälkeen rasvaus ja koekäyttö.
Kaukoohjaimen vipu vanhemmiten takkuilee kannattaa laittaa suihkevaseliinia mekaniikkaan ,mutta varo ettei öljy mene mikrokytkimiin joita muuten löytyy sähköliikkeistä ja jos niistä joku jää tuon edellisen takia jumiin kannattaa vaihtaa jokainen ei maksa paljoa,vian huomaa siitä että poltta sulakkeen ja moottorille tulee virta koko ajan.Syöttö kannattaa ottaa suoraan akulta näille vehkeille ja siihen 15 amp sulake väliin .
Tässä joitakin juttuja JOS jotakin kiinnostaa oikein asia tällä palstalla.
kyll noukkari on vaan huoleton.Nyt kuudentena kesänä alkoi vaan teriä hajoomaan kivissä.
-
jos kärryt olemassa ja kuskia/yhteistoimintaa ennestään niin ilman muuta hinattavalla jatkaa, jos siilolla ehtii..
jos ei ehdi siilolla nytkään niin noukkari keruuhin ja pari konesta siilolle..
jos ajosilippuri urakoitsija mahdollista saada paikalle ja lohkot jonkimmoisia, myy kärryt ja niitä ja oo siilolla omilla lisänä..
-oman ajosilppurin kunnossapito vaatii aikaa ja ajatusta
-hinattava suht edullinen ylläpitää ja yksinkertainen korjata ja korvattavissa
-silppuriketjuissa olevilla kärryillä saa tarvittaessa muutakin ajoa kauden ulkopuolella
-noukkari yksinkertaisin, hitain ja eniten kertatyötä siilolla
Hinattava ja riittävän tehokas veturi keulalle +180hp
-
jos kärryt olemassa ja kuskia/yhteistoimintaa ennestään niin ilman muuta hinattavalla jatkaa, jos siilolla ehtii..
jos ei ehdi siilolla nytkään niin noukkari keruuhin ja pari konesta siilolle..
jos ajosilippuri urakoitsija mahdollista saada paikalle ja lohkot jonkimmoisia, myy kärryt ja niitä ja oo siilolla omilla lisänä..
-oman ajosilppurin kunnossapito vaatii aikaa ja ajatusta
-hinattava suht edullinen ylläpitää ja yksinkertainen korjata ja korvattavissa
-silppuriketjuissa olevilla kärryillä saa tarvittaessa muutakin ajoa kauden ulkopuolella
-noukkari yksinkertaisin, hitain ja eniten kertatyötä siilolla
Hinattava ja riittävän tehokas veturi keulalle +180hp
.... tuollaisen teho voittaa "pienen" ajosilppurin tehon...
"Pieni" ajosilppuri vetää ihan komeasti jos karheessa on 8 metrin heinät, mutta hyytyminen alkaa aika pian jos karhotusta levennetään.
-
Alkaa Jallu Faaraokin soimaan ihan uudella saundilla kun ei mopedilla pyöritetä. http://www.youtube.com/watch?v=dQtPWWib36A Aikamoiset karheet, vaikkei taida olla edes 8 m karhotettu.
-
Kokemuksia JF tark.sil. : Hakkurin roottorin laakerista saattaa sisäkehä katketa jopa useasta kohtaa.Jos ei heti hoksaa käyntiäänestä akseli kuluu ja joutuu täyttämään .
mitä kuule oot päästäny läpi hakkurista? enkä oo koskaan kuullu että tommosta olis tapahtunu? onko sulla hakkuri tasapainos??
Näin vain tapahtui vaikka ei kuulemma koskaan muualla ;D
Itse en silppuria aja ,mutta mistä sen tietää kun käytettynä kaverille tuo tuli,mitä sillä on ajettu läpi,teloistakin näkee että joskus on iso mälli mennyt läpi.Nyt silppuri käy erittän tasaisesti.
Ketjut pitää rasvata kerran päivässä vähintään 80-90 Wöljy Kesähelteellä 80-90 on liiankin löysää.
ei mihinää nimes nuoon sakiaa! eihän tuo mee rullien välihin... hydr ööliä mieluummin ja kerran päiväs..
Tässä joitakin juttuja JOS jotakin kiinnostaa oikein asia tällä palstalla.
-
Alkaa Jallu Faaraokin soimaan ihan uudella saundilla kun ei mopedilla pyöritetä. http://www.youtube.com/watch?v=dQtPWWib36A Aikamoiset karheet, vaikkei taida olla edes 8 m karhotettu.
Jallun pitää huutaa tuolleen kovaa ja korkealta :D
-
Jos minä ostaisin silppurin niin uusin jf jossa voimansiirrossa ei taida ketjuja olla paljoa.
Lely olisi mielenkiintoinen jollakin se oli koekäytössä.Kapea noukin on vain 180 cm. ???
-
Jos minä ostaisin silppurin niin uusin jf jossa voimansiirrossa ei taida ketjuja olla paljoa.
Lely olisi mielenkiintoinen jollakin se oli koekäytössä.Kapea noukin on vain 180 cm. ???
Ei ollu kymmenen vuotta sittenkään, olikohan yks ketju toisiopuolella joka vei voimaa teloille? Olikin hankala, ei voinut pitää kireällä kun alkoi pakkaamaan heinää ketjupyörälle, auttoi kun ei putsannut heiniä pois kuin sen verran että pystyi rasvaamaan. Lyhyt ketju teki "kotelon" heinistä ja pyöri ongelmitta siellä heinien sisällä :) Eli huolellisella käytöllä saattoi tulla ongelmaa.
Samoin pakkipyörä oli vähän leini,ei sitä uskaltanut täysiltä kierroksilta pakille pukata. Tuo toimi hydrauliikalla, vanhassa ysisatasessa oli hidas sähkökäyttöinen joka poltti pakkipyörää vielä enemmän ts. oli otettava ulosotto pois päältä.
1355 tai 1360 JF, rehunteko juhlaa mikäli kärrymiehiä riittäviin. Paljon tekee päivässä verrattuna ajosilppureihinkin, miehiä vähemmän joten tehoakin vähemmän. Ja pärjää edellä yhdelläkin niittokoneella mikäli niittomies ajaa pidempää päivää kuin silppuriketju. Heinän kaataminenhan se tuli pullonkaulaksi omassakin urakoinnissa, heinää ei kaatunut samaan tahtiin kuin olisi silppurilla kerännyt mikäli miehiä ketjussa riittävästi. Se kaatomies oltava ulkopuolinen tai ketjussa täysin pyhitetty ko. työhön, ellei käytössä perhonen ja pellot lähellä sekä isoja.
-
Samazin mattoperäperhonen, edukas ja ihan kohtalaisen viimestellyn näköinen kone. Onko kokemuksia?
-
Kokemuksia JF tark.sil. : Hakkurin roottorin laakerista saattaa sisäkehä katketa jopa useasta kohtaa.Jos ei heti hoksaa käyntiäänestä akseli kuluu ja joutuu täyttämään .
mitä kuule oot päästäny läpi hakkurista? enkä oo koskaan kuullu että tommosta olis tapahtunu? onko sulla hakkuri tasapainos??
Näin vain tapahtui vaikka ei kuulemma koskaan muualla ;D
Itse en silppuria aja ,mutta mistä sen tietää kun käytettynä kaverille tuo tuli,mitä sillä on ajettu läpi,teloistakin näkee että joskus on iso mälli mennyt läpi.Nyt silppuri käy erittän tasaisesti.
Ketjut pitää rasvata kerran päivässä vähintään 80-90 Wöljy Kesähelteellä 80-90 on liiankin löysää.
ei mihinää nimes nuoon sakiaa! eihän tuo mee rullien välihin... hydr ööliä mieluummin ja kerran päiväs..
Tässä joitakin juttuja JOS jotakin kiinnostaa oikein asia tällä palstalla.
Kyllä SAS kirjoitti ihan asiaa. Kerrankin... :-X Tuo laakerien / pukkien repeytyminen lähtee useimmiten hajonneista teristä. Hajonneet on syytä vaihtaa välittömästi. Ja noita ketjuja saa kyllä rasvata alvariinsa. Kuten nipatkin. Käytetyissä, ainakin 900- sarjan JF:ssä on melkoisen heikko runko. Kannattaa silmäillä melko tarkkaan. Huomaa etenkin, jos vetokoukku on hiukan kallellaan. Näitä on vaihtokonepihoilla nähty. Joskus omallakin. :-X
-
juu kans kun tätä toista 900 katteltiin niin tuli kyllä selväksi miksi jf yleensäkkin haukutaan tehoa ottavaksi romuksi..
joka ikisessä koneessa liikkeen vaihtokonepihoilla vastaterää ei oltu käännetty ja käytössä ollut puoli oli aivan pyöriä, teristä puuttui isojakin paloja tai teriä kokonaan, teräväli oli ~10mm, kone oli siivoamatta syöttö ja teräkammioiden alaosista, syöttötelojen harjat kumos yms...
-
juu kans kun tätä toista 900 katteltiin niin tuli kyllä selväksi miksi jf yleensäkkin haukutaan tehoa ottavaksi romuksi..
joka ikisessä koneessa liikkeen vaihtokonepihoilla vastaterää ei oltu käännetty ja käytössä ollut puoli oli aivan pyöriä, teristä puuttui isojakin paloja tai teriä kokonaan, teräväli oli ~10mm, kone oli siivoamatta syöttö ja teräkammioiden alaosista, syöttötelojen harjat kumos yms...
On kyllä yllättävän yleistä että rehunkorjuukalusto on surkeassa kunnossa :D Traktoria viritetään/vaihdetaan uuteen ja ihmetellään kun silppu ei nouse kärryille ;D
-
jep. moni ihmetelly miten pärjätään 6400 silppurin eres, onhan se kovilla isos karhos mutta kun silppuri tämmis ni homma pelaa.. kuorman tekee niin nopiasti kunon max tarvekki, kun siilolla se pökkää jokatapaukses ensin.. 6m siiloon ei saa 27m3 kuormia alta 7min tulla..
yleensäkkin rehunteon tehosta puhuttaes, pitääs eka ottaa huomiohon syöttöpinta ja sitä kautta siilon/auman koko.. kun ei se piisaa vaikka se rehu tuliskin nopiaa läjähän ja säilöntäki onnistuus mutta jos se syöttöaikana pilaantuu lämpimän kelin aikana hitaana rintauksen etenemänä.. onhan se tyhmän näköstä kunon 50m auma 8m muovin alla, mutta rintaus eteneeki kakun verran päiväs ja höyryjä ei nouse..
paitti aiva keskeltä läjää oli supisaatana menny ja sen takia pitää paikoon kuoria, ekasta oli karhu repiny reiät päihin ja tepastellu läjän yil.. että vaikka kaikkensa yrittää niin muuttujia piisaa >:(
-
juu kans kun tätä toista 900 katteltiin niin tuli kyllä selväksi miksi jf yleensäkkin haukutaan tehoa ottavaksi romuksi..
joka ikisessä koneessa liikkeen vaihtokonepihoilla vastaterää ei oltu käännetty ja käytössä ollut puoli oli aivan pyöriä, teristä puuttui isojakin paloja tai teriä kokonaan, teräväli oli ~10mm, kone oli siivoamatta syöttö ja teräkammioiden alaosista, syöttötelojen harjat kumos yms...
Tuon olen huomannut ,tiedän yhden joka irroittaa vastaterän joka talvi kun oli sen saanut ensin irti on meinaan homma .Näkyy olevan uusissakin yhtä ongelmallinen vastaterän kiinnitys.Kivi tuon laakerin oli varmaan rikkonut kova isku niin ei muuta tarvitse.
-
jep. moni ihmetelly miten pärjätään 6400 silppurin eres, onhan se kovilla isos karhos mutta kun silppuri tämmis ni homma pelaa.. kuorman tekee niin nopiasti kunon max tarvekki, kun siilolla se pökkää jokatapaukses ensin.. 6m siiloon ei saa 27m3 kuormia alta 7min tulla..
yleensäkkin rehunteon tehosta puhuttaes, pitääs eka ottaa huomiohon syöttöpinta ja sitä kautta siilon/auman koko.. kun ei se piisaa vaikka se rehu tuliskin nopiaa läjähän ja säilöntäki onnistuus mutta jos se syöttöaikana pilaantuu lämpimän kelin aikana hitaana rintauksen etenemänä.. onhan se tyhmän näköstä kunon 50m auma 8m muovin alla, mutta rintaus eteneeki kakun verran päiväs ja höyryjä ei nouse..
Minkäs kokonen se siilo sais olla 70 lehmällä että rintaus etenee kesällä tarpeeksi? Jos siilon sisäkorkeus olisi 2.7m. Onko 9m liian levee? Rintama suunta on itään jos sillä väliä.
-
Kokemuksia JF tark.sil. : Hakkurin roottorin laakerista saattaa sisäkehä katketa jopa useasta kohtaa.Jos ei heti hoksaa käyntiäänestä akseli kuluu ja joutuu täyttämään .
mitä kuule oot päästäny läpi hakkurista? enkä oo koskaan kuullu että tommosta olis tapahtunu? onko sulla hakkuri tasapainos??
Näin vain tapahtui vaikka ei kuulemma koskaan muualla ;D
Itse en silppuria aja ,mutta mistä sen tietää kun käytettynä kaverille tuo tuli,mitä sillä on ajettu läpi,teloistakin näkee että joskus on iso mälli mennyt läpi.Nyt silppuri käy erittän tasaisesti.
Ketjut pitää rasvata kerran päivässä vähintään 80-90 Wöljy Kesähelteellä 80-90 on liiankin löysää.
ei mihinää nimes nuoon sakiaa! eihän tuo mee rullien välihin... hydr ööliä mieluummin ja kerran päiväs..
Tässä joitakin juttuja JOS jotakin kiinnostaa oikein asia tällä palstalla.
Kyllä SAS kirjoitti ihan asiaa.Sas kirjoitta aina asiaa mutta lukijat on vain niin kovapäisiä että eivät ota uutta tietoa vastaan,ovat liian viisaita ja nuoria(kokemattomia)kannattaa joskus kuunella meitä pitkän kokemuksen omaaviakin,siinä voi tulla säästöjä. ;) Kerrankin... :-X Tuo laakerien / pukkien repeytyminen lähtee useimmiten hajonneista teristä. Hajonneet on syytä vaihtaa välittömästi. Ja noita ketjuja saa kyllä rasvata alvariinsa. Kuten nipatkin. Käytetyissä, ainakin 900- sarjan JF:ssä on melkoisen heikko runko. Kannattaa silmäillä melko tarkkaan. Huomaa etenkin, jos vetokoukku on hiukan kallellaan. Näitä on vaihtokonepihoilla nähty. Joskus omallakin. :-X
-
olisko se 6m siilo sitte maks kesällä jos täysiä kakkuja otat? aina pareehan se on mitä enee.. toki varmaan moni menee ja pärjää hitaammallakin etenemällä mutta näin se rehu ei muutu ja täskin on silpun pituudella paljon merkitystä.. harva sitä ittekkää juo pari päivää pöyrällä ollutta maitua tai pannus ollutta kaffia ;D
-
Kokemuksia JF tark.sil. : Hakkurin roottorin laakerista saattaa sisäkehä katketa jopa useasta kohtaa.Jos ei heti hoksaa käyntiäänestä akseli kuluu ja joutuu täyttämään .
mitä kuule oot päästäny läpi hakkurista? enkä oo koskaan kuullu että tommosta olis tapahtunu? onko sulla hakkuri tasapainos??
Näin vain tapahtui vaikka ei kuulemma koskaan muualla ;D
Itse en silppuria aja ,mutta mistä sen tietää kun käytettynä kaverille tuo tuli,mitä sillä on ajettu läpi,teloistakin näkee että joskus on iso mälli mennyt läpi.Nyt silppuri käy erittän tasaisesti.
Ketjut pitää rasvata kerran päivässä vähintään 80-90 Wöljy Kesähelteellä 80-90 on liiankin löysää.
ei mihinää nimes nuoon sakiaa! eihän tuo mee rullien välihin... hydr ööliä mieluummin ja kerran päiväs..
Tässä joitakin juttuja JOS jotakin kiinnostaa oikein asia tällä palstalla.
Kyllä SAS kirjoitti ihan asiaa.Sas kirjoitta aina asiaa mutta lukijat on vain niin kovapäisiä että eivät ota uutta tietoa vastaan,ovat liian viisaita ja nuoria(kokemattomia)kannattaa joskus kuunella meitä pitkän kokemuksen omaaviakin,siinä voi tulla säästöjä. ;) Kerrankin... :-X Tuo laakerien / pukkien repeytyminen lähtee useimmiten hajonneista teristä. Hajonneet on syytä vaihtaa välittömästi. Ja noita ketjuja saa kyllä rasvata alvariinsa. Kuten nipatkin. Käytetyissä, ainakin 900- sarjan JF:ssä on melkoisen heikko runko. Kannattaa silmäillä melko tarkkaan. Huomaa etenkin, jos vetokoukku on hiukan kallellaan. Näitä on vaihtokonepihoilla nähty. Joskus omallakin. :-X
ei se vanhuus tee sitä kokemusta josei ota opiksi ;)
-
jep. moni ihmetelly miten pärjätään 6400 silppurin eres, onhan se kovilla isos karhos mutta kun silppuri tämmis ni homma pelaa.. kuorman tekee niin nopiasti kunon max tarvekki, kun siilolla se pökkää jokatapaukses ensin.. 6m siiloon ei saa 27m3 kuormia alta 7min tulla..
yleensäkkin rehunteon tehosta puhuttaes, pitääs eka ottaa huomiohon syöttöpinta ja sitä kautta siilon/auman koko.. kun ei se piisaa vaikka se rehu tuliskin nopiaa läjähän ja säilöntäki onnistuus mutta jos se syöttöaikana pilaantuu lämpimän kelin aikana hitaana rintauksen etenemänä.. onhan se tyhmän näköstä kunon 50m auma 8m muovin alla, mutta rintaus eteneeki kakun verran päiväs ja höyryjä ei nouse..
Minkäs kokonen se siilo sais olla 70 lehmällä että rintaus etenee kesällä tarpeeksi? Jos siilon sisäkorkeus olisi 2.7m. Onko 9m liian levee? Rintama suunta on itään jos sillä väliä.
Laske paljonko nuo syövät ja muuta se kuutioiksi.
Nuorkarjan kanssa kulutus voisi olla sulla vaikkapa 5-6 kuutiota, jos sää otat vaikka 40 senttiä "syviä" kakkuja, niin 15 neliön alaltahan sitä silloin tulee.. Tuon siilon 9*2,7 päädyn pinta-ala 24 neliötä, eli 1,5 vuorokautta menee aina pinnan vaihtumiseen. Ei tuo ongelma ole, älä vaan kapeampia siiloja tee, tuo 9 on ihan minimi.
-
Työtehoseura TTS:n laskelmia sekä case-
ja yhteistyötiloilta saatua faktaa toteutuneista
töistä. Esimerkiksi Ahti-
Pekka Vornasen lihanautatilalla Vieremällä
on seurattu paljon siirtoliikenteen
kustannuksia eri kuljetustavoilla.
Laskelmissa on hyödynnetty myös
Suonentiedon Agrismart-järjestelmän
keräämiä siirtymänopeustietoja Juvan
Muumaan kolmesta traktorista.
Säilörehunkorjuuseen on ensi kesänä
luvassa muutamalta Artturi-urakoitsijalta
tuoretta tietoa ajosilppureiden
työajasta. Pasi Eskelinen kiittää
myös monien viljelijöiden aktiivisuutta
laskureiden kommentoinnissa.
Varsinkin naudanlihantuottajilta on
tullut hyödyllisiä ehdotuksia...
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz
Mielenkiintoinen tuo viimeinen lause..Eikö maitotilallisen tarvitse miettiä rehunkorjuun kustannuksia?
Mitäs sanoo Yli-Insinööri vems?
-
jos kärryt olemassa ja kuskia/yhteistoimintaa ennestään niin ilman muuta hinattavalla jatkaa, jos siilolla ehtii..
jos ei ehdi siilolla nytkään niin noukkari keruuhin ja pari konesta siilolle..
jos ajosilippuri urakoitsija mahdollista saada paikalle ja lohkot jonkimmoisia, myy kärryt ja niitä ja oo siilolla omilla lisänä..
-oman ajosilppurin kunnossapito vaatii aikaa ja ajatusta
-hinattava suht edullinen ylläpitää ja yksinkertainen korjata ja korvattavissa
-silppuriketjuissa olevilla kärryillä saa tarvittaessa muutakin ajoa kauden ulkopuolella
-noukkari yksinkertaisin, hitain ja eniten kertatyötä siilolla
Hinattava ja riittävän tehokas veturi keulalle +180hp
Olis kyl paljon käytännöllisempää jos ei sitä veturia ei tarvis hinata.
-
jep. moni ihmetelly miten pärjätään 6400 silppurin eres, onhan se kovilla isos karhos mutta kun silppuri tämmis ni homma pelaa.. kuorman tekee niin nopiasti kunon max tarvekki, kun siilolla se pökkää jokatapaukses ensin.. 6m siiloon ei saa 27m3 kuormia alta 7min tulla..
yleensäkkin rehunteon tehosta puhuttaes, pitääs eka ottaa huomiohon syöttöpinta ja sitä kautta siilon/auman koko.. kun ei se piisaa vaikka se rehu tuliskin nopiaa läjähän ja säilöntäki onnistuus mutta jos se syöttöaikana pilaantuu lämpimän kelin aikana hitaana rintauksen etenemänä.. onhan se tyhmän näköstä kunon 50m auma 8m muovin alla, mutta rintaus eteneeki kakun verran päiväs ja höyryjä ei nouse..
Minkäs kokonen se siilo sais olla 70 lehmällä että rintaus etenee kesällä tarpeeksi? Jos siilon sisäkorkeus olisi 2.7m. Onko 9m liian levee? Rintama suunta on itään jos sillä väliä.
Laske paljonko nuo syövät ja muuta se kuutioiksi.
Nuorkarjan kanssa kulutus voisi olla sulla vaikkapa 5-6 kuutiota, jos sää otat vaikka 40 senttiä "syviä" kakkuja, niin 15 neliön alaltahan sitä silloin tulee.. Tuon siilon 9*2,7 päädyn pinta-ala 24 neliötä, eli 1,5 vuorokautta menee aina pinnan vaihtumiseen. Ei tuo ongelma ole, älä vaan kapeampia siiloja tee, tuo 9 on ihan minimi.
Ja kannattaa myös huomioida millä se rehu sieltä otetaan. Omien kokemusten mukaan leikkuri leikattu penkka lämpenee huomattavasti vähemmän verrattuna siihen että rehu on revitty kauhalla/multikrabilla tms.
-
jep. moni ihmetelly miten pärjätään 6400 silppurin eres, onhan se kovilla isos karhos mutta kun silppuri tämmis ni homma pelaa.. kuorman tekee niin nopiasti kunon max tarvekki, kun siilolla se pökkää jokatapaukses ensin.. 6m siiloon ei saa 27m3 kuormia alta 7min tulla..
yleensäkkin rehunteon tehosta puhuttaes, pitääs eka ottaa huomiohon syöttöpinta ja sitä kautta siilon/auman koko.. kun ei se piisaa vaikka se rehu tuliskin nopiaa läjähän ja säilöntäki onnistuus mutta jos se syöttöaikana pilaantuu lämpimän kelin aikana hitaana rintauksen etenemänä.. onhan se tyhmän näköstä kunon 50m auma 8m muovin alla, mutta rintaus eteneeki kakun verran päiväs ja höyryjä ei nouse..
Minkäs kokonen se siilo sais olla 70 lehmällä että rintaus etenee kesällä tarpeeksi? Jos siilon sisäkorkeus olisi 2.7m. Onko 9m liian levee? Rintama suunta on itään jos sillä väliä.
Laske paljonko nuo syövät ja muuta se kuutioiksi.
Nuorkarjan kanssa kulutus voisi olla sulla vaikkapa 5-6 kuutiota, jos sää otat vaikka 40 senttiä "syviä" kakkuja, niin 15 neliön alaltahan sitä silloin tulee.. Tuon siilon 9*2,7 päädyn pinta-ala 24 neliötä, eli 1,5 vuorokautta menee aina pinnan vaihtumiseen. Ei tuo ongelma ole, älä vaan kapeampia siiloja tee, tuo 9 on ihan minimi.
Ja kannattaa myös huomioida millä se rehu sieltä otetaan. Omien kokemusten mukaan leikkuri leikattu penkka lämpenee huomattavasti vähemmän verrattuna siihen että rehu on revitty kauhalla/multikrabilla tms.
Toisaalta... jos ottaa repimällä niin rintuus siirtyy nopeammin ;D 20-50% rehusta mätänee
-
jep. moni ihmetelly miten pärjätään 6400 silppurin eres, onhan se kovilla isos karhos mutta kun silppuri tämmis ni homma pelaa.. kuorman tekee niin nopiasti kunon max tarvekki, kun siilolla se pökkää jokatapaukses ensin.. 6m siiloon ei saa 27m3 kuormia alta 7min tulla..
yleensäkkin rehunteon tehosta puhuttaes, pitääs eka ottaa huomiohon syöttöpinta ja sitä kautta siilon/auman koko.. kun ei se piisaa vaikka se rehu tuliskin nopiaa läjähän ja säilöntäki onnistuus mutta jos se syöttöaikana pilaantuu lämpimän kelin aikana hitaana rintauksen etenemänä.. onhan se tyhmän näköstä kunon 50m auma 8m muovin alla, mutta rintaus eteneeki kakun verran päiväs ja höyryjä ei nouse..
Minkäs kokonen se siilo sais olla 70 lehmällä että rintaus etenee kesällä tarpeeksi? Jos siilon sisäkorkeus olisi 2.7m. Onko 9m liian levee? Rintama suunta on itään jos sillä väliä.
Laske paljonko nuo syövät ja muuta se kuutioiksi.
Nuorkarjan kanssa kulutus voisi olla sulla vaikkapa 5-6 kuutiota, jos sää otat vaikka 40 senttiä "syviä" kakkuja, niin 15 neliön alaltahan sitä silloin tulee.. Tuon siilon 9*2,7 päädyn pinta-ala 24 neliötä, eli 1,5 vuorokautta menee aina pinnan vaihtumiseen. Ei tuo ongelma ole, älä vaan kapeampia siiloja tee, tuo 9 on ihan minimi.
Ja kannattaa myös huomioida millä se rehu sieltä otetaan. Omien kokemusten mukaan leikkuri leikattu penkka lämpenee huomattavasti vähemmän verrattuna siihen että rehu on revitty kauhalla/multikrabilla tms.
Toisaalta... jos ottaa repimällä niin rintuus siirtyy nopeammin ;D 20-50% rehusta mätänee
Eikös sillä Multigrabilla sais höylättyä/raa*****a sitä tavaraa rinnasta maahan ja siitä kyytiin etenkin jos tarkkuus silppurilla rehu tehdään?
Riittääkö jos joka toinen päivä pinta vaihtuis?
Onko lämpenemiseen eroa onko happo vai bio aineilla säilötty?
Ei mitään kokemuksia näistä kun niittoruokinnalla ollaan oltu kesät tähän asti.
-
jep. moni ihmetelly miten pärjätään 6400 silppurin eres, onhan se kovilla isos karhos mutta kun silppuri tämmis ni homma pelaa.. kuorman tekee niin nopiasti kunon max tarvekki, kun siilolla se pökkää jokatapaukses ensin.. 6m siiloon ei saa 27m3 kuormia alta 7min tulla..
yleensäkkin rehunteon tehosta puhuttaes, pitääs eka ottaa huomiohon syöttöpinta ja sitä kautta siilon/auman koko.. kun ei se piisaa vaikka se rehu tuliskin nopiaa läjähän ja säilöntäki onnistuus mutta jos se syöttöaikana pilaantuu lämpimän kelin aikana hitaana rintauksen etenemänä.. onhan se tyhmän näköstä kunon 50m auma 8m muovin alla, mutta rintaus eteneeki kakun verran päiväs ja höyryjä ei nouse..
Minkäs kokonen se siilo sais olla 70 lehmällä että rintaus etenee kesällä tarpeeksi? Jos siilon sisäkorkeus olisi 2.7m. Onko 9m liian levee? Rintama suunta on itään jos sillä väliä.
Laske paljonko nuo syövät ja muuta se kuutioiksi.
Nuorkarjan kanssa kulutus voisi olla sulla vaikkapa 5-6 kuutiota, jos sää otat vaikka 40 senttiä "syviä" kakkuja, niin 15 neliön alaltahan sitä silloin tulee.. Tuon siilon 9*2,7 päädyn pinta-ala 24 neliötä, eli 1,5 vuorokautta menee aina pinnan vaihtumiseen. Ei tuo ongelma ole, älä vaan kapeampia siiloja tee, tuo 9 on ihan minimi.
Ja kannattaa myös huomioida millä se rehu sieltä otetaan. Omien kokemusten mukaan leikkuri leikattu penkka lämpenee huomattavasti vähemmän verrattuna siihen että rehu on revitty kauhalla/multikrabilla tms.
Toisaalta... jos ottaa repimällä niin rintuus siirtyy nopeammin ;D 20-50% rehusta mätänee
Eikös sillä Multigrabilla sais höylättyä/raa*****a sitä tavaraa rinnasta maahan ja siitä kyytiin etenkin jos tarkkuus silppurilla rehu tehdään?
Riittääkö jos joka toinen päivä pinta vaihtuis?
Onko lämpenemiseen eroa onko happo vai bio aineilla säilötty?
Ei mitään kokemuksia näistä kun niittoruokinnalla ollaan oltu kesät tähän asti.
Hyvin tuo tulee onnistumaan, teet rehun vaan hyvin ja sopivalla aineella -> kyllä se säilyy jos et "ilmasta" ritamaa tahallasi liikaa.