Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: icefarmer - 27.10.13 - klo:11:19
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
-
Maatalouden ulkopuolisten tuloa alalle padottiin nykyistä voimallisemmin; kokonaisten maatilojen ja niistä lohkottujen suurempien lisämaalohkojen maanhinnat olivat itse asiassa erittäin hyvin hallinnassa, kun oli maatilalainat, joissa oli lainoitettavalle maalle maksimihinnat, ja kaupungin rahamiehet eivät vastaavasti saaneet oikeutta ostaa maatalousmaata, silloisen lain mukaan, jos oli jokukin oikeutettu rajanaapuri siinä laajentamista miettimässä. Ja osto-oikeudethan päätetiin ihan vaan hankintaan oikeutettujen maatalousluottamusmiesten kesken vuoronperin jääväten.
Kyllä esim. naudanlihan hinnassa oli merkittävä ero, kun olin Kainuun alueella nuorna miesnä varusmiehenä ja verrattiin siinä paikallisen tilan saamia ja etelän maksettuja lihanhintoja. Riitaakin asiasta meinasi tulla, kun kyselin siinä, että voisinhan minäkin laittaa ostorehusiilon pystyyn ja laajentaa karjaa, mut miksi saisin kympin vähemmän kilolta vain sijaintipaikan perusteella ??? Vastakommentti silloin oli, että kun siellä etelässä on niitä muitakin töitä olemassa.
No pitihän siinä sitten mennä muihin töihin, mutta EU:n tullessa aukesi omituinen maailma, pääsi tarjoamaan harvakseltaan markkinoille tulevista pellosta taas, ei tullut iltasella kukaan pihalle sanomaan, et ei sitten edes kannata tarjota, et tuu saamaan ostolupaa.
-SS-
-
Maatalouden ulkopuolisten tuloa alalle padottiin nykyistä voimallisemmin; kokonaisten maatilojen ja niistä lohkottujen suurempien lisämaalohkojen maanhinnat olivat itse asiassa erittäin hyvin hallinnassa, kun oli maatilalainat, joissa oli lainoitettavalle maalle maksimihinnat, ja kaupungin rahamiehet eivät vastaavasti saaneet oikeutta ostaa maatalousmaata, silloisen lain mukaan, jos oli jokukin oikeutettu rajanaapuri siinä laajentamista miettimässä. Ja osto-oikeudethan päätetiin ihan vaan hankintaan oikeutettujen maatalousluottamusmiesten kesken vuoronperin jääväten.
Kyllä esim. naudanlihan hinnassa oli merkittävä ero, kun olin Kainuun alueella nuorna miesnä varusmiehenä ja verrattiin siinä paikallisen tilan saamia ja etelän maksettuja lihanhintoja. Riitaakin asiasta meinasi tulla, kun kyselin siinä, että voisinhan minäkin laittaa ostorehusiilon pystyyn ja laajentaa karjaa, mut miksi saisin kympin vähemmän kilolta vain sijaintipaikan perusteella ??? Vastakommentti silloin oli, että kun siellä etelässä on niitä muitakin töitä olemassa.
No pitihän siinä sitten mennä muihin töihin, mutta EU:n tullessa aukesi omituinen maailma, pääsi tarjoamaan harvakseltaan markkinoille tulevista pellosta taas, ei tullut iltasella kukaan pihalle sanomaan, et ei sitten edes kannata tarjota, et tuu saamaan ostolupaa.
-SS-
Noinhan se meni..ei kai tarvitse mainita ketä tuosta politiikasta syyttää..oli se kannattajakunnan suurena pitäminen etusijalla,,40-luvulla eräs nuori poliitikko eräässä puheessaan mainitsi kun oli kyse tilakoosta,sanoi että suuremmat tilat olisivat kannattavampia mutta pitää ottaa huomion poliittinen optimikoko..
-
minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen ::) ::) :-\ :-\
-
minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen ::) ::) :-\ :-\
Typpilannoitukseen sijoitetusta markasta kolme takaisin.
(Kemira)
-SS-
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
Lisäisin vielä, että maanhankintalain aikaan "väärä henkilö" ei lupaa saanut. Maatalouslautakunnat pääsääntöisesti jakoi myytävät tilat kepun jäsenkirjan omaaville ;D
Meikäläisestäkään ei mv olis tullut ilman demareiden, kokoomuksen ja skdl:n myötämielisyyttä. Kiitos heille tästä mv. käsimyksestä. ;D
-
minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen ::) ::) :-\ :-\
Rukiilla sai 3mk kilo. Naudanlihalla (tuet mukaan) sai juuri ennen EU:ta 40mk /kg. Ja Portti maksoi "maan parasta" hintaa. ;D
-
Viljakilon hinnalla sai 3-4 kiloa apupaskaa
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
-
pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa :D
mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat :-\
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
Elä nyt. Moni kyllä teki konkan. Nykyisin konkka on mahdoton ;D
-
pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa :D
mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat :-\
Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.
Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.
-
pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa :D
mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat :-\
Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.
Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.
Kaikkien merkittävien maataloustutteiden hinnat olivat hallinnollisesti määrättyjä. TUPO:n ohella ja viitoittamalla tiellä käytiin vastaavasti maatalouden tulopoliittiset neuvottelut valtion ja tuottajajärjestön välillä. Neuvotteluissa sovittiin niin tuotannon viitemäärät kuin hinnatkin. Viljan laadut olivat lainsäädännössä paalutettuja: mahdollinen heikko leipäviljävuosi tiesi sitten lain- ja laatuminimien muutosta kotimaisen leivän turvaamiseksi.
-
pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa :D
Maitotilojen laajentaminen oli käytännössä mahdotonta vuosina 87-95 silloisen Kokoomus-demari hallituksen ja MMM demarihenkisen jäykän maitokiintiöidyn ja pian myöhemmin tulojen mukaisen pakkokesannoidun maatalouspolitiikan ansiosta .Ahon hallitus vapautti vasta 93-94 hieman kiintiön ostoa vapailta markkinoilta
Tämä aika olikin sodanjälkeisen maatalouspolitiikan synkimpiä aikoja ei ole ihme että ajalta syntyi melkoisia patoutumia tilojen kehittämiseen jotka pääsi purkautumaan eu.n myötä . Jos rakennemuutoksen hitautta on arvosteltu niin kyseisenä aikana kyllä tehtiin sääntelyn malliesimerkkia . :o
-
Eikö se jotenkin niin mennyt että apulanta ja öljy oli halpaa (tai apulanta oli sitä vielä EU:n alun), naudanliha ja vilja kallista ja maito aika samoissa kuin nykyään?
Tässä kunnassa oli 50-luvulla tuhat lehmää. Kun toiseksi viimeinen tila pisti pellot viljalle ja lehmät autoon 90-luvulla, täällä oli ne 24 lehmää jotka meillä oli silloin. Ne jotka 80-luvulla lehmät poistettuaan viljelivät jotain 30-40 hehtaaria päätoimisesti ja vähällä työllä viljelevät nyt 100-200 hehtaaria ja urakoivat tai käyvät palkkatöissä siihen päälle. Tulotaso on varmaan hiukan laskenut palkansaajiin verrattuna.
Ja maidontuotannon laajentaminen oli ennen EU:ta tosiaan lähes mahdotonta ilman suhteita tai isoa kasaa rahaa.
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.
-
Kyllä. Ennen oli paremmin. Tosin eu:n alkutaivalaikaa en oikein tunne. Koska oli silloin vielä ikänä nuoruus ja intressit muualla. Mutta 80-lukuvuosikymmenellä oli vilja varmasti kannattavinta. Ainakin moni tuolloin karjaa hävitti siirtyen viljan kasvatukseen. Silloin lie ollut niitä "tapporahoja" tai jotain karjasta luopuville. Oli voivuoria ja vaurautta. :'(
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.
Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen ;D ;D Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri :'(
-
Saman tulon sai 80 luvulla viljasta 30 ha kuin 20 lehmän maidontuotannolla.
Viljatilalla töitä 1 kk kun taasen karjatilla 12 kk.Lomitussysteemi
ei silloin toiminut.
Pintaalalisä oli pikkutiloille elinehto sillä osti lannoitteet,polttoaineet ja valkuaistiivisteet helposti.
Tuotantoa oli pakko rajoittaa muuten olisi ollut edessä täydellinen umpikuja.
Nyt tukipotti jaetaan pääasiassa suurimpien kesken.
Vaikka suuren maitotilan verotettavat tulot huitelevat 400 th niin eu ja valtio pumppaa rahaa näille tiloille vaikka Hemilä toista tarkoitti."Kun tilat laajentuvat niiden tukea voidaan leikata".
-
pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa :D
mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat :-\
Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.
Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.
Itse asiassa 90-luvun alussa juuri ennen EU-jäsenyyttä, paikakunnalla oli samaa luokkaa puhtaiden viljatilojen lukumäärä. Jos siis lasketaan pois palkkatöissä käyvät, erikoiskasvitilat, muun alan yrittäjät ja yksi suuri metsänomistaja. TIlanne oli yllättävän erilainen yläjuoksun naapurikunnissa, siellä 40-80 ha viljatila oli aivan normiyksikkö.
Sikatiloja oli paljon ja 82 tullut kotieläinlupalaki patosi kasvun maitokiintiöiden lailla. Joku neuvottelutulos mahdollisti 20 emakkoa+20 muuta sikaa, sellaisiakin aloitti puoli tusinaa. Nokkelimmat porsittivat ensikoita, eli emakko vieroituksesta lahtiin. Broilereille sai luvan jos oli ensin sopimus teurastamon kanssa, 15000 oli normikoko.
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.
Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen ;D ;D Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri :'(
9 lehmää oli meillä, sen mitättömän maitokiintiön kanssa jatkuvat ongelmat. Ei siitä touhusta rikastumaankaan päässy, muttei ollu isoja riskejäkään. Kyl se 150000 litraa maidosta sitten eu-jäsenyyden alusta alkaen alko tuntumaan jo vähän toisenlaiselta, vaikka se siihen jäikin ja loppuikin. Mutta kylmä totuus oli se vieläkin, että jäljessä oltiin muusta Euroopasta ja paljon. Maitolitraa kohti meni liikaa aikaa, koneistus oli kelasilppuria ja pellot ympäri kyliä. Kylällä oli vuonna 1995 kahden robon navetan verran lehmiä, nyt ei ole enää. Olihan niissä ajoissa jotain hyvääkin, joskus kiirettömyyttäkin, mutta vastapuolella raskasta työtä tuottoon nähden ja eikä rahastakaan riesaa ollut. Ja takaraivossa silti tunne, että ei tällä tyylillä tämä voi kuitenkaan jatkua, ennen eu:ta täydellinen helvetti rajoitteiden takia. Noilla tuotantotekniikoilla on jo sitten näin neljän ja viidenkympin välillä kädet, olkapäät ja polvi aika finaalissa. Käsin paskaa ja rehua talikoiden, siihen päälle joka talvi hankintasavottaa..Suunta on silti ollut maatalouspolitiikassa oikea nyt.
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.
Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen ;D ;D Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri :'(
9 lehmää oli meillä, sen mitättömän maitokiintiön kanssa jatkuvat ongelmat. Ei siitä touhusta rikastumaankaan päässy, muttei ollu isoja riskejäkään. Kyl se 150000 litraa maidosta sitten eu-jäsenyyden alusta alkaen alko tuntumaan jo vähän toisenlaiselta, vaikka se siihen jäikin ja loppuikin. Mutta kylmä totuus oli se vieläkin, että jäljessä oltiin muusta Euroopasta ja paljon. Maitolitraa kohti meni liikaa aikaa, koneistus oli kelasilppuria ja pellot ympäri kyliä. Kylällä oli vuonna 1995 kahden robon navetan verran lehmiä, nyt ei ole enää. Olihan niissä ajoissa jotain hyvääkin, joskus kiirettömyyttäkin, mutta vastapuolella raskasta työtä tuottoon nähden ja eikä rahastakaan riesaa ollut. Ja takaraivossa silti tunne, että ei tällä tyylillä tämä voi kuitenkaan jatkua, ennen eu:ta täydellinen helvetti rajoitteiden takia. Noilla tuotantotekniikoilla on jo sitten näin neljän ja viidenkympin välillä kädet, olkapäät ja polvi aika finaalissa. Käsin paskaa ja rehua talikoiden, siihen päälle joka talvi hankintasavottaa..Suunta on silti ollut maatalouspolitiikassa oikea nyt.
Suunta on hyvä, jos valtiolla rahat riittää. ;D
-
Suunta on hyvä, jos valtiolla rahat riittää. ;D
Pakkohan niiden on. Meillä on hyvä maatalousministeri, joku on ohimennen siitä tainnut mainita. ;D
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.
Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen ;D ;D Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri :'(
9 lehmää oli meillä, sen mitättömän maitokiintiön kanssa jatkuvat ongelmat. Ei siitä touhusta rikastumaankaan päässy, muttei ollu isoja riskejäkään. Kyl se 150000 litraa maidosta sitten eu-jäsenyyden alusta alkaen alko tuntumaan jo vähän toisenlaiselta, vaikka se siihen jäikin ja loppuikin. Mutta kylmä totuus oli se vieläkin, että jäljessä oltiin muusta Euroopasta ja paljon. Maitolitraa kohti meni liikaa aikaa, koneistus oli kelasilppuria ja pellot ympäri kyliä. Kylällä oli vuonna 1995 kahden robon navetan verran lehmiä, nyt ei ole enää. Olihan niissä ajoissa jotain hyvääkin, joskus kiirettömyyttäkin, mutta vastapuolella raskasta työtä tuottoon nähden ja eikä rahastakaan riesaa ollut. Ja takaraivossa silti tunne, että ei tällä tyylillä tämä voi kuitenkaan jatkua, ennen eu:ta täydellinen helvetti rajoitteiden takia. Noilla tuotantotekniikoilla on jo sitten näin neljän ja viidenkympin välillä kädet, olkapäät ja polvi aika finaalissa. Käsin paskaa ja rehua talikoiden, siihen päälle joka talvi hankintasavottaa..Suunta on silti ollut maatalouspolitiikassa oikea nyt.
Mää muistan kun maitokiintiö oli 39600 litraa ja lisäkiintiön hinta olisi ollut 5 tai 6 markkaa ;D Ihme ja kumma että ajatus maidontuotannon kehittämisestä lopahti, kai se oli vaan sitä mainittua "Etelän vetelyyttä" :'(
-
pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa :D
mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat :-\
Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.
Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.
Itse asiassa 90-luvun alussa juuri ennen EU-jäsenyyttä, paikakunnalla oli samaa luokkaa puhtaiden viljatilojen lukumäärä. Jos siis lasketaan pois palkkatöissä käyvät, erikoiskasvitilat, muun alan yrittäjät ja yksi suuri metsänomistaja. TIlanne oli yllättävän erilainen yläjuoksun naapurikunnissa, siellä 40-80 ha viljatila oli aivan normiyksikkö.
Sikatiloja oli paljon ja 82 tullut kotieläinlupalaki patosi kasvun maitokiintiöiden lailla. Joku neuvottelutulos mahdollisti 20 emakkoa+20 muuta sikaa, sellaisiakin aloitti puoli tusinaa. Nokkelimmat porsittivat ensikoita, eli emakko vieroituksesta lahtiin. Broilereille sai luvan jos oli ensin sopimus teurastamon kanssa, 15000 oli normikoko.
cc-less muistaa mielestäni väärin kiintiöiden alkamisvuoden ja lupavuoden 82 kun taas minäkin muistin väärin vuoden 87 (tuo vuosi 87 oli muuten raivauskieltovuosi). Luvat vaadittiin vuoden 83 syksyllä ja kiintiöt tulivat voimaan samaan aikaan . Muistan tuon liiankin hyvin kun navetan rakennusvuonna 84 kiikutettiin maatalouspiiriin rakennuskuitteja joiden päiväys oli oltava ennen jotain marras joulukuun 83 vaihteen jotta piirissä voitiin määritellä onko navetan rakentaminen aloitettu tai tehty merkittävät hankinnat rakentamista varten ja että tällöin voitiin myöntää rakennushanketta vastaava maitokiintiö (15 kantturaa) :o
Ainoa mitä olen katunut jälkeenpäin oli se ettei rakennettu vielä pidempää navettaa koska navetta oli oma ja kovarahoitteinen ja pihaan jäi iso tiilikasa ,mutta kintiöpolitiikka tuntui niin ehdottomalta että tuli tehtyä tuo virhe. . Olispai ollut helppo nakki saneerata tuo sitten aikanaan 30 lehmän navetaksi
Pakkokesannointi taisi tulla 89 tai noihin aikoihin .Peltoa ei tuon pakkokesannon jälkeen saanut mistään vuokrattua koska pakkokesannon ylittävästä viherkesannosta maksettiin maltaita . Koko navettahomma olikin kuitenkin mennä persiilleen tuona aikana 90-95 ja heinämaasta maksettiinkin tätä päivää vastaavia huippuhintoja rehupulan vuoksi.
-
EU oli pelastus. Nyt MTK on onnistunut taas vesittämään oikean kehityksen. Elintarvikkeita tuotettaisiin siellä missä se on edullisinta. Suomessa toimitaan siten että tuotetaan siellä missä se on mahdollisimman kallista. Ihanan kallista!!! ;D
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.
Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.
Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.
Tuo on kuultu jo. Ja alkutuotevähennys koski koko valtakuntaa, näillä sosiaaliavuilla kuten jollain pinta-alalisillä pidettiin väkeä poissa toiselta luukulta. Olihan Kelan menot toista luokkaa silloin, parisataatuhatta työtöntä ja se tuntui maailmanlopulta. Kannattaa muistaa, että Suomen paremmat lähtökohdat maatalouspolitiikan onnistumisessa menetettiin jo toisessa maailmansodan seurauksena. Kannaksella oli mm. yli 40 peltohehtaarin tiloja paljon jo ennen sotia, sodan jälkeen asutuspolitiikka vei 30-40 vuotta takapakkia koko maatalouteen, vaikka mikä olisi ollut se vaihtoehto? Näitä viisaita joiden ei ole juuri persettään tarvinnut nostaa tilarakenteensa kehittämiseen riittää sitten huutelemaan kaikilla palstoilla jälkiviisaana ja raivaajasukupolvelle uhoamassa olemassa. Hävetä saisitte. Puheet ja kirjoitukset kuin pahimmilla punikeilla.
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.
Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.
Veetikin muistaa hieman väärin ,ylituotanto alkoi jo 50-60 luvulla ,kukaan ei ollut siirtänyt tuotantoa yhtään minnekään .
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/345852/Suomi+havahtui+ylituotantoon
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.
Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.
Tuo on kuultu jo. Ja alkutuotevähennys koski koko valtakuntaa, näillä sosiaaliavuilla kuten jollain pinta-alalisillä pidettiin väkeä poissa toiselta luukulta. Olihan Kelan menot toista luokkaa silloin, parisataatuhatta työtöntä ja se tuntui maailmanlopulta. Kannattaa muistaa, että Suomen paremmat lähtökohdat maatalouspolitiikan onnistumisessa menetettiin jo toisessa maailmansodan seurauksena. Kannaksella oli mm. yli 40 peltohehtaarin tiloja paljon jo ennen sotia, sodan jälkeen asutuspolitiikka vei 30-40 vuotta takapakkia koko maatalouteen, vaikka mikä olisi ollut se vaihtoehto? Näitä viisaita joiden ei ole juuri persettään tarvinnut nostaa tilarakenteensa kehittämiseen riittää sitten huutelemaan kaikilla palstoilla jälkiviisaana ja raivaajasukupolvelle uhoamassa olemassa. Hävetä saisitte. Puheet ja kirjoitukset kuin pahimmilla punikeilla.
Sotien jälkeinen asutuspolitiikka oli aivan eri juttu kuin 1970-luvulla aloitettu maatalouden siirto pohjoiseen, karmeat jälkiseuraukset.
-
mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.
Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.
Veetikin muistaa hieman väärin ,ylituotanto alkoi jo 50-60 luvulla ,kukaan ei ollut siirtänyt tuotantoa yhtään minnekään .
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/345852/Suomi+havahtui+ylituotantoon
Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.
Veeti muistaa hyvin 1960-luvun ylituotannon.
-
Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.
Mitä ihmeellistä siinä on? Demokraattisesti (tai "demokraattisesti") valitut herrat teki päätöksiä, joiden merkitys on aikain saatossa muuttunut. Kepuvihassas et nää mitään selvästi, joten keskustelua on pidemmälle turha jatkaa. Sen verran kuitenkin, että tänä päivänä sun jumalanvalitun puolueen mukanaolo viimeisen kahden vuosikymmenen kyvyttömimmässä hallituksessa ei jää historiankirjoihin menestystarinana ::)
-
Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.
Mitä ihmeellistä siinä on? Demokraattisesti (tai "demokraattisesti") valitut herrat teki päätöksiä, joiden merkitys on aikain saatossa muuttunut. Kepuvihassas et nää mitään selvästi, joten keskustelua on pidemmälle turha jatkaa. Sen verran kuitenkin, että tänä päivänä sun jumalanvalitun puolueen mukanaolo viimeisen kahden vuosikymmenen kyvyttömimmässä hallituksessa ei jää historiankirjoihin menestystarinana ::)
Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. ;D
-
Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. ;D
Kepulaiset teki siinä ison mokan ja sitä jatkettiin vielä 80-luvun lopullakin. Mutta mitä siitä?
-
mitähän veeti taas horisee, tämän mukaan kokoomus ja demarit oli rakennekehityksen pahin jarru, kepu pelasti suomen maatalouden eu jäsenyyden avulla :o
Maitotilojen laajentaminen oli käytännössä mahdotonta vuosina 87-95 silloisen Kokoomus-demari hallituksen ja MMM demarihenkisen jäykän maitokiintiöidyn ja pian myöhemmin tulojen mukaisen pakkokesannoidun maatalouspolitiikan ansiosta .Ahon hallitus vapautti vasta 93-94 hieman kiintiön ostoa vapailta markkinoilta
Tämä aika olikin sodanjälkeisen maatalouspolitiikan synkimpiä aikoja ei ole ihme että ajalta syntyi melkoisia patoutumia tilojen kehittämiseen jotka pääsi purkautumaan eu.n myötä . Jos rakennemuutoksen hitautta on arvosteltu niin kyseisenä aikana kyllä tehtiin sääntelyn malliesimerkkia
vai olisiko veeti halunnut jatkaa tuolla koivu ja tähti linjalla ;D :o 8)
-
Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.
Mitä ihmeellistä siinä on? Demokraattisesti (tai "demokraattisesti") valitut herrat teki päätöksiä, joiden merkitys on aikain saatossa muuttunut. Kepuvihassas et nää mitään selvästi, joten keskustelua on pidemmälle turha jatkaa. Sen verran kuitenkin, että tänä päivänä sun jumalanvalitun puolueen mukanaolo viimeisen kahden vuosikymmenen kyvyttömimmässä hallituksessa ei jää historiankirjoihin menestystarinana ::)
Veeti onkin tavallaan Agronetissä ristiretkellä...
-
Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. ::) ;D
-
Vuosi kaheksan kuus,kauan on aikaa siis 8) Oliko vuosi -86 vai -87 kun eräällä tilalla päättyi maidontuotanto, noh "kauan on aikaa siis ;)
-
Vuosi kaheksan kuus,kauan on aikaa siis 8) Oliko vuosi -86 vai -87 kun eräällä tilalla päättyi maidontuotanto, noh "kauan on aikaa siis ;)
Koskas sää päätit vakiintua ja lopettaa sen rekan ajelun. ;D
-
Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. ;D
Suomen "ns. kilpailukyky" silloin oli tuonnin pakkosäännöstelyn varassa ulkomaanvaluutan puutteen takia. Täällä on turha kuvitella, että tässä hienossa >:(globaalitaloudessa - meidän luonnon olosuhteissa voidaan pärjätä koskaan. Sitten kun valtiontalouksien pönkitys leikkirahoilla tulee kaiketi joskus tiensä päähän, ja jokainen kansakunta joutuu miettimään millä tuontitavarat maksetaan, voi olla että vanhat hyvät ajat ;D palaavat. :-\
-
Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. ;D
Suomen "ns. kilpailukyky" silloin oli tuonnin pakkosäännöstelyn varassa ulkomaanvaluutan puutteen takia. Täällä on turha kuvitella, että tässä hienossa >:(globaalitaloudessa - meidän luonnon olosuhteissa voidaan pärjätä koskaan. Sitten kun valtiontalouksien pönkitys leikkirahoilla tulee kaiketi joskus tiensä päähän, ja jokainen kansakunta joutuu miettimään millä tuontitavarat maksetaan, voi olla että vanhat hyvät ajat ;D palaavat. :-\
Suomessa oli elintarvikkeet vielä suhteellisen samalla tasolla kuin keskieuroopassa. Sen jälkeen homma lähti lapasesta. Voit helposti etsiä tietoa tästä jos haluat. ;D
-
Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. ::) ;D
No, täällä on sama vain mittakaavassa 1/10. Noiden parin ha plänttien myynnillä kenenkään tili ei paisu sen vertaa, että viitsittäisiin tehdä muuta kun "jos joku lapsista" (jotka ovat jo viiskymppisiä muilla aloilla uraa tekeviä) innostuu -puhetta, kun kysyy (jo pusikoituneita) peltoja viljelyyn.
Petri
-
Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. ::) ;D
Kasvaahan net puuta. ;D
-
sodan jälkeen asutuspolitiikka vei 30-40 vuotta takapakkia koko maatalouteen, vaikka mikä olisi ollut se vaihtoehto? Näitä viisaita joiden ei ole juuri persettään tarvinnut nostaa tilarakenteensa kehittämiseen riittää sitten huutelemaan kaikilla palstoilla jälkiviisaana ja raivaajasukupolvelle uhoamassa olemassa. Hävetä saisitte. Puheet ja kirjoitukset kuin pahimmilla punikeilla.
Itse olen ehkä vähän varovainen sanoissani, mutta hauska, että joku osaa tuulettaa asiasta asiallisesti. Ja kun nimimerkki alkaa "W":llä, niin uskaltaa plussatakin.
Petri
-
Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. ::) ;D
No, täällä on sama vain mittakaavassa 1/10. Noiden parin ha plänttien myynnillä kenenkään tili ei paisu sen vertaa, että viitsittäisiin tehdä muuta kun "jos joku lapsista" (jotka ovat jo viiskymppisiä muilla aloilla uraa tekeviä) innostuu -puhetta, kun kysyy (jo pusikoituneita) peltoja viljelyyn.
Petri
Olet oikeassa ,ne pikkupläntit jäävät myymättä juuri esittämiesi faktojen vuoksi ja rakennemuutos "kenen pelloilla" tästä eteenpäin onkin mielenkiintoinen .Itse olen kasvattanut tilan alun omaa 15ha nyk 30 ja pakotetaanko meidät päätoimiset eläköitymään vain myymällä pellot ja ne pikkutilat jäävät edelleenkin myymättä joita emme mekään ole saaneet ostettua. :-\ :o
-
Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.
Mitä ihmeellistä siinä on? Demokraattisesti (tai "demokraattisesti") valitut herrat teki päätöksiä, joiden merkitys on aikain saatossa muuttunut. Kepuvihassas et nää mitään selvästi, joten keskustelua on pidemmälle turha jatkaa. Sen verran kuitenkin, että tänä päivänä sun jumalanvalitun puolueen mukanaolo viimeisen kahden vuosikymmenen kyvyttömimmässä hallituksessa ei jää historiankirjoihin menestystarinana ::)
Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. ;D
Höpöhöpö, näiden asutustilojen taustalla oli metsätalouden tarpeet, ennen tarvittiin metsiin miehiä töihin, kesäksi niiden piti hakea muita hommia, annettiin tiloja metsistä ja asumattomilta alueilta, niin niiden oli sitten helppo siirtyä savotoille metsätöihin talvisin ;)
Tämä työvoimatarve poistui kun metsätyöt koneellistui, mies, pokasaha ja hevonen vaihtuivat pikkuhiljaa moottorisahoihin ja metsätraktoreihin, nyt on sitten metsäkoneet ihan erikseen 8)
Ihan normaalia rakennemuutosta, koko ala muuttui yhdessä sukupolvessa ihan toiseen asentoon :o
Siinä kepulla ole mitään senkummempaa roolia, maailma muuttuu ja siihen on sopeuduttava :(
-
Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. ::) ;D
Kasvaahan net puuta. ;D
Pitääkö toivoa että pääsee sairaseläkkeelle :o silloinhan saa tehdä mitä lystää ;D
-
mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta :-\ :-\ :-\ :-\
-
mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta :-\ :-\ :-\ :-\
Mikäli olisi jääty ETA sopimuksen varaan, niin todennäköisesti tilanne olisi suunnilleen sama kuin nyt ;)
-
mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta :-\ :-\ :-\ :-\
Mikäli olisi jääty ETA sopimuksen varaan, niin todennäköisesti tilanne olisi suunnilleen sama kuin nyt ;)
Ainut että EU tukia ei olisi tullut, eikä tukipaketteja olisi tarvinnut maksaa. ;)
-
Suomessa oli elintarvikkeet vielä suhteellisen samalla tasolla kuin keskieuroopassa. Sen jälkeen homma lähti lapasesta. Voit helposti etsiä tietoa tästä jos haluat. ;D
Enpä nyt kehtaa ettiä, mutta on omakohtaista kokemusta tuolta asti, ja aina suomalaista maataloutta on jopa kirottu ja syytetty kalliista tuottajahinnoista, ja on esitetty käppyröitä miten paljon halvemmalla saataisiin elintarvikkeet maailmanmarkkinoilta jne.. Totuushan on, että tuottajahinnat elävät omaa elämäänsä ilman sen kummempaa yhteyttä kuluttajien maksamaan hintaan. Esim tämän syksyn viljan hinta - tuskin näkyy kovin kummoisesti kuluttajan pussissa.
-
Suomessa oli elintarvikkeet vielä suhteellisen samalla tasolla kuin keskieuroopassa. Sen jälkeen homma lähti lapasesta. Voit helposti etsiä tietoa tästä jos haluat. ;D
Enpä nyt kehtaa ettiä, mutta on omakohtaista kokemusta tuolta asti, ja aina suomalaista maataloutta on jopa kirottu ja syytetty kalliista tuottajahinnoista, ja on esitetty käppyröitä miten paljon halvemmalla saataisiin elintarvikkeet maailmanmarkkinoilta jne.. Totuushan on, että tuottajahinnat elävät omaa elämäänsä ilman sen kummempaa yhteyttä kuluttajien maksamaan hintaan. Esim tämän syksyn viljan hinta - tuskin näkyy kovin kummoisesti kuluttajan pussissa.
Niin se on vähän sama asia kuin joku t-paita. Tuodaan vinkuintiasta 3 eurolla. Myydään 3 kympillä ;D
-
mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta :-\ :-\ :-\ :-\
Meillä oli juuri ennen EU-jäsenyyttä katastrofaalinen tilanne, kaikki varastot täynnä ja hirmuiset markkinointimaksut uhkasivat viedä viljelijän tulot nollille. Silti pohjoisessa sai vielä lisätä tuotantoa. Johannes Virolaisen viitoittama tie oli tuhoisa.
Samanaikaisesti valtiotalous oli kaaoksessa Mauno-koivistolaisen hurlumhei-talouspolitiikan seurauksena.
ETA ei olisi pelastanut
-
Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.
Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.
Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen ;D ;D Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri :'(
9 lehmää oli meillä, sen mitättömän maitokiintiön kanssa jatkuvat ongelmat. Ei siitä touhusta rikastumaankaan päässy, muttei ollu isoja riskejäkään. Kyl se 150000 litraa maidosta sitten eu-jäsenyyden alusta alkaen alko tuntumaan jo vähän toisenlaiselta, vaikka se siihen jäikin ja loppuikin. Mutta kylmä totuus oli se vieläkin, että jäljessä oltiin muusta Euroopasta ja paljon. Maitolitraa kohti meni liikaa aikaa, koneistus oli kelasilppuria ja pellot ympäri kyliä. Kylällä oli vuonna 1995 kahden robon navetan verran lehmiä, nyt ei ole enää. Olihan niissä ajoissa jotain hyvääkin, joskus kiirettömyyttäkin, mutta vastapuolella raskasta työtä tuottoon nähden ja eikä rahastakaan riesaa ollut. Ja takaraivossa silti tunne, että ei tällä tyylillä tämä voi kuitenkaan jatkua, ennen eu:ta täydellinen helvetti rajoitteiden takia. Noilla tuotantotekniikoilla on jo sitten näin neljän ja viidenkympin välillä kädet, olkapäät ja polvi aika finaalissa. Käsin paskaa ja rehua talikoiden, siihen päälle joka talvi hankintasavottaa..Suunta on silti ollut maatalouspolitiikassa oikea nyt.
Mää muistan kun maitokiintiö oli 39600 litraa ja lisäkiintiön hinta olisi ollut 5 tai 6 markkaa ;D Ihme ja kumma että ajatus maidontuotannon kehittämisestä lopahti, kai se oli vaan sitä mainittua "Etelän vetelyyttä" :'(
mullakin oli kiintiö aloittaessa alle 10% nykyisestä,eli 60 tonnia ;D
-
mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta :-\ :-\ :-\ :-\
Ainakin kaikista talousvaikeuksista olis silloin helppo syyttää maajusseja..
-
Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. ::) ;D
Nih,j sitten kun se iso tilallinen iän tai muun syyn takia lopettaa,kellä maasta tulonsa saavalla on resursseja lunastaa sitä tila,jos mahdollisella jatkajalla on sisaruksia esim.muut katsovat mikä olis markkinahinta ja alkavat hinta-arviot siitä,niin ostajia ei löydy viljelijäpiireistä vaan näistä Olliloista ,Wahlruuseista ja Laakkosista,,
Palataan taas kartanosysteemiin tai englannin malliin että maanomistus ja viljely ovat kaksi eri asiaa..
-
mutta eiköhän näistä ongelmista suurin osa ole kotokutoisia juttuja? meillä on liiiian monta virkamiestä jokaista viljelijää kohti jotta olisi toimivat systeemit kuten muualla europassa. en tiiä, kun en ole käynyt ulkomailla mutta luulen että paikallisia viljelijöitä jututtaen selviäisi moni epäkohta täälläkin, saisimma tietoa kuin muuaalla on sama tirektiivi tehty. nyt vain porukka luulee ja tekee oman pään mukaan!
-
mutta eiköhän näistä ongelmista suurin osa ole kotokutoisia juttuja? meillä on liiiian monta virkamiestä jokaista viljelijää kohti jotta olisi toimivat systeemit kuten muualla europassa. en tiiä, kun en ole käynyt ulkomailla mutta luulen että paikallisia viljelijöitä jututtaen selviäisi moni epäkohta täälläkin, saisimma tietoa kuin muuaalla on sama tirektiivi tehty. nyt vain porukka luulee ja tekee oman pään mukaan!
Juu,olen monasti aprikoinut että montako maataloutta käsittelevää virkamiestä on yhtä maajussia kohti,onhan näitä virkamiehiäkin kyllä viljeliöinäkin mutta saman palkanhan nekin saavat kun sillä ainoastaan virkapalkkaa saavat....
Siis montako virkapaikkaa maatalous tarvitsee näitten vähenevien viljeliöiden neuvomiseen ja kaitsemiseen
-
mooonta ja yhä enemmän kun porukka täälläpäässä vähenee! etteivät vaan milliäkään lipsu systeemistä jonka luominen on vaatinut niiiiiin paljon .... älynlahjoja?
-
Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut kaikille töitä.
Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma ;D
-
Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.
Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma ;D
Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.
Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:
"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.
Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "
-SS-
-
Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut kaikille töitä.
Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma ;D
Poliitikot tekevät päätöksiä niiden tietojan varassa mitä niillä on käytössä ja sellaisia päätöksiä, jotka on poliittisesti parhaita tai mahdollisia, mutta ei aina järkevin päätös ;)
Se että maailma muuttuu kokoajan, ei pitäisi olla kellekkään yllätys :o
-
Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.
Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma ;D
Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.
Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:
"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.
Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "
-SS-
Hyvin kirjootit. Maanviljelijän turva on monesti ollut SKDL, ja Vasemmistoliitto ;D
-
mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta :-\ :-\ :-\ :-\
Meillä oli juuri ennen EU-jäsenyyttä katastrofaalinen tilanne, kaikki varastot täynnä ja hirmuiset markkinointimaksut uhkasivat viedä viljelijän tulot nollille. Silti pohjoisessa sai vielä lisätä tuotantoa. Johannes Virolaisen viitoittama tie oli tuhoisa.
Samanaikaisesti valtiotalous oli kaaoksessa Mauno-koivistolaisen hurlumhei-talouspolitiikan seurauksena.
ETA ei olisi pelastanut
tuolla edellä kirjoitettiin että vastuu tästä kuuluu sinipunahallituksaelle joka ei tarttunu toimeen ja leikannu tuotantoa=vaalikarjan ruokintaa ;)
-
mikähän olis tilanne jos eu-jäsenyys olis jääny hakematta tai peräti saamatta :-\ :-\ :-\ :-\
Meillä oli juuri ennen EU-jäsenyyttä katastrofaalinen tilanne, kaikki varastot täynnä ja hirmuiset markkinointimaksut uhkasivat viedä viljelijän tulot nollille. Silti pohjoisessa sai vielä lisätä tuotantoa. Johannes Virolaisen viitoittama tie oli tuhoisa.
Samanaikaisesti valtiotalous oli kaaoksessa Mauno-koivistolaisen hurlumhei-talouspolitiikan seurauksena.
ETA ei olisi pelastanut
tuolla edellä kirjoitettiin että vastuu tästä kuuluu sinipunahallituksaelle joka ei tarttunu toimeen ja leikannu tuotantoa=vaalikarjan ruokintaa ;)
Sinipunahallitus leikkasi jopa enempi mitä piti, palautti EU:lle jo meille maksettuja tukia yli 600 miljoonaa, palautti ne takaisin kun ei ollut maksanut niitä ajoissa jusseille, kuten olisi pitänyt tehdä, rahat oli valtion kassassa ja ne palautettiin takaisin :o
-
Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.
Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma ;D
Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.
Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:
"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.
Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "
-SS-
Hyvin kirjootit. Maanviljelijän turva on monesti ollut SKDL, ja Vasemmistoliitto ;D
Hyvä oli kirjoitus ,ei huomauttamista .Sen verran sanon että tuskin kukaan maatalouden hidasta rakennemuutosta tai maatalouspolitiikkaa kritisoiva olisi niin objektiivinen että omaisi ainoan oikean viisauden arvostella jo tehtyjä ratkaisuja ...ei siis sepekään ;D
-
Kukahan olisi ollut se viisas joka olisi leikannut ylituotannon ,sanonut sitten kuka saa jatkaa ja kenen pitää lopettaa .Kenen maíta lunastetaan kellekin ja mihin hintaan . Mitään muuta vaihto-ehtoa ei käsittääkseni olisi ollut ja valtion olisi kai pitänyt korvata jotenkin lopettavien ansionmenetys .Vai olisiko liikaväki laitettu Ruotsiin ,olisiko Ruotsissakaan ollut töitä.
Olisiko tämmöinen sosialisoinnin tapainen ollut mahdollista porvarillisessa maassa ja kuka sen olisi tehnyt Kepu ,SMP vai Kokoomus ? Vasemmisto kylläkin .
Saitin kirjoituksista päätellen Kokoomuksesta en olisi enää varma ;D
Siis kyllä "laki oikeudesta ostaa maatalousmaata" oli sen ajan hallituksien ja maatalousministerien ajama sosialisoinnilta tuntuva säännöstö, mutta lähtökohtana se, että maanhimo käytännössä teki monesta vanhaporvarillisesta ihmisestä kovan sosialistin. Sodankäyneet vanhatisännät eivät sitten myyneet kellekään, tai sitten odottelivat lapsenlapsien varttumista, suoraan alenevassa polvessa kas sai kaupat tehdä sentään ilman ostajan ostolupaa. Sen ajan nuoret tuottajat, eli kotona lähdes nelikymppisiksi hengailleet pöyhkeät talollepääsyn odottelijat, kirjoittivat monessa mediassa, kuinka heitä sorsitaan, kun maata ei tule tarjolle, valtio ei heille sitä hanki tai siittä joutuisi jotakin maksamaan. Nämä neliapilanuoret juuri kannattaivat pakolunastamista, jotta jäärät saataisiin luopumaan maistaan ilman.
Kirjoitin toiselle palstalle jo vuosia sitten:
"On muistettava, että sota vei koko Suomen kansalta laajasti ja tasa-arvoisesti paljon, mutta monet Etelä-Suomen kopeammat isännät ovat edelleenkin sitä mieltä, että tuo aukea on heiltä vääryydellä viety asutus- ja evakkotilojen luomisen takia, ja heille se entinen suuruus edelleen joskus vielä palautuu, keinolla millä hyvänsä. Tämä näkemys tavallaan oikeuttaa heille periaatteellisen yksitysomaisuuden suojan ja valtion interventioiden vastustuksen sivuun sellaisen pienen punavihreän ajatuksen, että jospa lobattaisiin se maanhankkiminen takaisin sillä tavalla, että annettaisiin sitä keppiä ja porkkanaa niille "maan-anastajien" jälkeläisille, tai näiden jälkeläisten sijaan tulleille maanomistajille: Korkeampia veroja ei-aktiiviviljelijöille, rajoituksia ulkopuolisten maanostoon ja hankkimiseen, etuoikeuksia oman lähialueen maanhankintaan ja verovapauden varmistaminen perustilan siirrossa seuraavalle suvun esikoiselle, ja lopuksi, ja etenkin nyt EU:n ollessa kyseessä, tukimuotojen suuntaamisella siten, että se maa tulisi tarjolle sopivasti, kun sen tuottoarvo olisikin riippuvainen siitä, kuka on mahdollisena ostajana tai vuokraajana.
Porvari-oikeistolainen rakennemuutosta lobbaava "isoo-isäntä" on aina nähty Raamattu ja Perustuslaki käsissään paasaavaksi yhteiskunnan perinteitä ja lakeja kunnioittavaksi aatteen ihmiseksi. Kun tällainen osuukin pienemmän maatilan rajanaapuriksi, on puistattavaa nähdä, että ainoa turva pienemmän säilymiselle onkin joku kommunisti Lapintie tai sosialisti Kiljunen...(perustuslakivaliokunnan jäseniä), jotka ovat mm. viivytelleet EU:n tilatukioikeussosialisointia, tietenkin perustuslain ja omaisuuden suojan vastaisina. Tai sitten se viimeinen pelastus on ex-taistolainen Nalle Wahlroos, joka sosialisoi nykyään maata rahatukon kanssa, ei jää sentään luu käteen pientilallisella. "
-SS-
Taisi olla niin, että vain ruåtsinkielisiltä alueilta ei maita pakkolunastettu. Helvetinmoinen vääryys sekin.
-
Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. ::) ;D
Nih,j sitten kun se iso tilallinen iän tai muun syyn takia lopettaa,kellä maasta tulonsa saavalla on resursseja lunastaa sitä tila,jos mahdollisella jatkajalla on sisaruksia esim.muut katsovat mikä olis markkinahinta ja alkavat hinta-arviot siitä,niin ostajia ei löydy viljelijäpiireistä vaan näistä Olliloista ,Wahlruuseista ja Laakkosista,,
Palataan taas kartanosysteemiin tai englannin malliin että maanomistus ja viljely ovat kaksi eri asiaa..
Lopputuloksena voi ja luultavasti tulee olemaan isot yhtiöt jjoiden torppareiksi viljelijät pakotetaan tyyliin ota tai jätä. Ketkä katsoivat vast ikään docventurissa uusitun ruokayhtymä dokumentin tietävät mitä on tulossa. Saa siinä sitten kuluttajatkin purnata ja heille nämä jättiyhtiöt kaiketi virnuilevat maksa tai ole syömättä. ;D
En löytänyt suomeksi tekstitettyä versiota, mutta jos lontoonkieli on vähänkään hallinnassa niin jotain tuosta linkistä saa irti, jos alkuperäinen tv-lähetys jäi katsomatta.
http://www.youtube.com/watch?v=BwA0IfhJabw
-
]Luvat vaadittiin vuoden 83 syksyllä ja kiintiöt tulivat voimaan samaan aikaan . Muistan tuon liiankin hyvin kun navetan rakennusvuonna 84 kiikutettiin maatalouspiiriin rakennuskuitteja joiden päiväys oli oltava ennen jotain marras joulukuun 83 vaihteen jotta piirissä voitiin määritellä onko navetan rakentaminen aloitettu tai tehty merkittävät hankinnat rakentamista varten ja että tällöin voitiin myöntää rakennushanketta vastaava maitokiintiö (15 kantturaa) :o
Pakkokesannointi taisi tulla 89 tai noihin aikoihin .Peltoa ei tuon pakkokesannon jälkeen saanut mistään vuokrattua koska pakkokesannon ylittävästä viherkesannosta maksettiin maltaita . Koko navettahomma olikin kuitenkin mennä persiilleen tuona aikana 90-95 ja heinämaasta maksettiinkin tätä päivää vastaavia huippuhintoja rehupulan vuoksi.
Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? ::) Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti :-X Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä::)
Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...
-
Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? ::) Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti :-X Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä::)
Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...
Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.
Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.
-
Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? ::) Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti :-X Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä::)
Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...
Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.
Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.
Kehno vitsiksikin, että Suomen maatalous on tai joskus olisi ollut kansainvälisesti kilpailukykyinen. ;D
http://hiki.pedia.ws/wiki/J%C3%A4lkiviisaus
-
Kehno vitsiksikin, että Suomen maatalous on tai joskus olisi ollut kansainvälisesti kilpailukykyinen. ;D
http://hiki.pedia.ws/wiki/J%C3%A4lkiviisaus
Kaikkea propagandaa ei pidä uskoa. Noin maailmanlaajuisesti vesi on minimitekijä maataloustuotannossa. Esimerkiksi viljojen keskisadot ovat meillä niiden pääviljelyalueita korkeammat ja korkeammat tuotantokustannukset johtuvat enemmän kehittymättömyydestä ja perinteistä. Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista ;)
-
Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista ;)
[/quote]
Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..
-
Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..
Mutta pellosta on vara maksella enemmän kuin Puolassa?
Ei ne muiden paremmat olot mitään todista, vaan se, että kustannusrakenne on sovitettu tuotantoon sopivaksi. Jossain kuivassa lännessä vehnäsato on 2500 kiloa hehtaarilta joka toinen vuosi. Välivuosi kerätään vettä.
-
Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? ::) Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti :-X Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä::)
Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...
Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.
Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.
Kehno vitsiksikin, että Suomen maatalous on tai joskus olisi ollut kansainvälisesti kilpailukykyinen. ;D
http://hiki.pedia.ws/wiki/J%C3%A4lkiviisaus
tällä palstalla joka toinen on sitä mieltä että ainoastaan maatalouden osalta voidaan puhua kilpailukyvystä, muilla aloilla kaikki on patalaiskoja vätyksiä :D :D :D :D
-
Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista ;)
Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..
[/quote]
Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä (joka on eri juttu kuin maanomistus) jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.
Petri
-
Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä (joka on eri juttu kuin maanomistus) jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.
Petri
MTK:n tupailloissa on 30 vuotta hoettu päinvastaista. Vieläkin vanha kaarti uskoo omaa propagandaansa ;D
-
Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista ;)
Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..
Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä (joka on eri juttu kuin maanomistus) jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.
Petri
[/quote]
Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse ;)
-
Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse ;)
Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.
-
Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista ;)
Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..
Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä (joka on eri juttu kuin maanomistus) jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.
Petri
Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse ;)
[/quote]
Ja mikähän on kauppojen keskikoko ja lähtötaso ;)
-
Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse ;)
Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.
"Kilpailukyvyn" menettäminen on valitettavan usein oma syy. Aina on syytä muistaa, että osalla maatiloista menee varsin hyvin
-
Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse ;)
Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.
"Kilpailukyvyn" menettäminen on valitettavan usein oma syy. Aina on syytä muistaa, että osalla maatiloista menee varsin hyvin
Jooo ja ne on niitä, jotka ymmärtää ettei maajussit ole toistensa kilpailijoita ;D ;) ::)
-
Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse ;)
Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.
"Kilpailukyvyn" menettäminen on valitettavan usein oma syy. Aina on syytä muistaa, että osalla maatiloista menee varsin hyvin
Jooo ja ne on niitä, jotka ymmärtää ettei maajussit ole toistensa kilpailijoita ;D ;) ::)
Ai, kun sinä olet edelleen siinä utopiassa etteivät ole ;D
-
minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen ::) ::) :-\ :-\
Tuohon aikaan lehmät olivat märehtijöitä. Viljan hinta ei vaikuttanut mitään maidontuotannon kannattavuuteen.
-
minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen ::) ::) :-\ :-\
Tuohon aikaan lehmät olivat märehtijöitä. Viljan hinta ei vaikuttanut mitään maidontuotannon kannattavuuteen.
Niin, meillä oli sellainen ihme kummajainen kuin olikosenyt nimeltään tasaväkirehuruokinta. Eli kaikille sama annos kaura- ja ohrajauhoa, kivennäiskupillinen joukkoon. Sitten AIV:ta niin paljon kuin meni, kaksi kertaa vuorokaudessa ja kuivaheinää joutoajaksi.
En tiedä, minä vuosikymmenenä tuo tapa oli muodissa, vai oliko ollenkaan. Meillä se kesti 1986 asti.
-SS-
-
Raision ruokintaneuvo 80-luvulla
-
Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? ::) Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti :-X Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä::)
Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...
Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.
Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.
Mulle toi -92 alkanut pakkokesannointi toimi kuin sotakorvaukset suomelle ;) Silloin mulla alkoi kova duuni pellonhankinnan parissa ja tuolloinen 25ha on sitten reilusti yli kymmenkertaistunut 8)
-
Raision ruokintaneuvo 80-luvulla
Niinpäs olikin varmaan viimeisillään rehutehtaan keksintö, oli tietenkin viljan joukossa jotakin rehutehtaan soijaseosta. Isä vaan oli oppinut sen oman kotipuolensa navetassa jo 1900 - luvun alkupuolella ::)
Oli aputyövoimalle helppo malli, kun ei tarvinnut miettiä mitä annetaan, samat määrät heitettiin kaikille. Aivtä sitten lisäkasa niille, joille maistui. Ja rehujuurikkaan leikettä. Ja naattia . Ja rehukaalia , oli kaalimainen maku maidossa sen rehukaalin kanssa läträtessä :P
Vaikka tämä on nyt vähän ulkopuolella topiikin, niin oliko yleistä 80-luvulla syöttää kauranpahnaa lihanaudoille ? Meillä melkeen kauranpahnalla ja ohra+kaurajauholla ne sonnit teuraaksi asti vietiin. Sontakin oli semmosta kuivaa olkipurukikkaretta, helppohoitoista verrattuna läts läts aiv syöttiläisiin.
No onhan tämä melkeen aiheesta, kultaista kasaria, takatukka liuhuten ajettiin foortilla :D Tai siis oli vielä tukkaa....
-SS-
-
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
[/quote]
Lisäisin vielä, että maanhankintalain aikaan "väärä henkilö" ei lupaa saanut. Maatalouslautakunnat pääsääntöisesti jakoi myytävät tilat kepun jäsenkirjan omaaville ;D
Meikäläisestäkään ei mv olis tullut ilman demareiden, kokoomuksen ja skdl:n myötämielisyyttä. Kiitos heille tästä mv. käsimyksestä. ;D
[/quote]
-kyllä näin oli.Mekään ei saatu peltoa kuin itse raivaamalla.Kepulaiset keplotteli kaikki myytäväksi tulevan maan ja hintatarjouksia ei päästy edes tekemään.
Ja jos maan myyjä oli viinaan menevä,ostotarjouksessa oli mukana hienot juotavat,niin että eihän sitä niin hienojen juomien jälkeen kehdannut edes tarjota muille,joiden jäsenkirjastakaan ei ollut varmuutta. :(
-
Ainoa kerta,kun saatiin ostaa lisämaata oli säästöpankin vastaan tulo.
Meille tarjottiin sen pankin aloituksesta pientä maa ja metsäpalaa,jonka omistaja oli joutunut maksukyvyttömäksi.
-
Ainoa kerta,kun saatiin ostaa lisämaata oli säästöpankin vastaan tulo.
Meille tarjottiin sen pankin aloituksesta pientä maa ja metsäpalaa,jonka omistaja oli joutunut maksukyvyttömäksi.
Sen ainoan kerran kun isommat tilat joutuivat 70-luvun lopulla Valittujen isäntien sivu suun, tosiaankin olivat juuri pankin pakkomyynnit, tämä laki oikeudesta ostaa maatalousmaata oli varmaankin pankkien vaatimuksesta rajattu pois pakkomyynneistä.
Silloin tuli talolle arkkitehtiä ja lentokapteenia, taisi tulla jokunen eläinkirurgikin tilallisiksi tuonne. Ja hyvin ovat osanneet, eli ei se "ammattitaito" oikeastaan voi syy olla rajoittaa "sivullisten" tuloa maatilalle.
Ja on muistettava, että alle kahden hehtaarin palat olivat ulkopuolella tuon lain. Siksi jo kahdeksankymmenluvun alussa olivat suurimmat pienten palstojen tarjotut hinnat jopa 70000 mk/ha, kun "ostolupalaiset" maksoivat sen maksimi 17000, joka oli lainoitusraja.
Mutta on muistettava, että siihen aikaan sisäänlämpiävissä pikkukunnissa oli myös sosiaalilautakunnan ja muutaman muun lautakunnan jäsenyys avain lisämaihin ja edullisiin vuokrasopimuksiin. Vanhainkotipaikka mammalle avasi varman väylän siihen parin hehtaarin rintamamiespeltoon, siinä ei muualta tarjottu raha purrut. Samoin jos kuntaan tuli vain muutama reilu peruskorjausavustus, niin totta kai pellot menivät sille, joka avitti sen jatkeen tekoa siihen lautamökkiin.
Mutta tämä siis on vain realismia ja todellisuutta, toisaalla enemmän, toisaalla vähemmän. Ja jokaisella on ollut mahdollisuus tähän reittiin myös, siis pulinat pois. Tiedän monia politisoituneella 70-luvulla vasemmistolaisen jäsenkirjan ottaneita, joista todellisuudessa löytyy sisältä salaporvari, mutta kun jäsenkirja olennaisesti piti olla suuren kaupungin hyviin virkoihin, niin piti sitten vaikka teeskennelläkin.
-SS-
-
Tuo että kepu keplotteli maakauppoja tuntuu kyllä kummalliselta . Omalta kohdaltani asia on ollut niin että kun tarjouksia ei ole päässyt tekemään ,niin takana on ollut ehkä muuta vanhaa kaunaa jo usean sukupolven ajalta, tai sitten joku on tarjonnut jollekin mieluisalle henkilölle eikä asioista ole sen enempää huudeltu . Kauppa on aina kahden välinen sopimus eikä sivllinen tiedä kauppaan vaikuttavia tekijöitä
Omalta kohdalta totean että en ole päässyt jättämään tarjousta ,olen myös hävinnyt tarjouksen ,mutta ostamaankin olen päässyt ja iän kertyessä ostamattakin olen jättänyt
-
Tuo että kepu keplotteli maakauppoja tuntuu kyllä kummalliselta .
Tämä ei ole yleistettävissä, tosiaan. Tarvitaan pieni kunta, jossa muutamat suvut hallitsevat parin suuren puolueen luottamusmieskiintiötä. Tällöin paikkakunnalle muodostuu tietynlainen paketti jaettavista tiluksista, joihin ulkopuolisilla ei ollut asiaa. Toisaalta, 80-luvun lopulle tullessa tämä maanostolaki oli muodostunut kuolleeksi kirjaimeksi.
Kuitenkin, jos luet kyseistä lakia tarkasti, onhan se aika pöyristyttävä asenne elinkeinonvapautta ja omaisuuden hyödyntämistä kohtaan, ja kuitenkin riittävän porvarillisen lainsäädäntöjärjestyksen läpi mennyt. Eli maanhimo tekee porvarista pikasosialistin, jos tämä hyöty on itselle realisoitavissa.
-SS-
-
Tuo että kepu keplotteli maakauppoja tuntuu kyllä kummalliselta .
Tämä ei ole yleistettävissä, tosiaan. Tarvitaan pieni kunta, jossa muutamat suvut hallitsevat parin suuren puolueen luottamusmieskiintiötä. Tällöin paikkakunnalle muodostuu tietynlainen paketti jaettavista tiluksista, joihin ulkopuolisilla ei ollut asiaa. Toisaalta, 80-luvun lopulle tullessa tämä maanostolaki oli muodostunut kuolleeksi kirjaimeksi.
Kuitenkin, jos luet kyseistä lakia tarkasti, onhan se aika pöyristyttävä asenne elinkeinonvapautta ja omaisuuden hyödyntämistä kohtaan, ja kuitenkin riittävän porvarillisen lainsäädäntöjärjestyksen läpi mennyt. Eli maanhimo tekee porvarista pikasosialistin, jos tämä hyöty on itselle realisoitavissa.
-SS-
Vielä nykyisinkin voimassa oleva kuntien etuostolaki kuuluu henkisesti samaan sarjaan. Täällä kokoomuksen kunnanhallituksen jäsenet äänestävät näissä silmääkään räpäyttämättä pakkososialisoinnin puolesta. Kun näitä pakko-ottoja tehdään pari kappaletta, niin vanhempi väki ei enää edes uskalla tarjota maitaan muille kuin kaupungille...
-
Totta on että vas.puolueiden tuella sai peltoa ostaa, tiedän tapauksen kun Mulkkusalmen Armas pääsi ostamaan peltoa ja hieman metsää skdl.n avittamana. ;)
-
Jotkut toiset saa peltoa "reittä pitkin" ja vähän muutakin,,,,,,, joskus. ;D
-
Vaikka tämä on nyt vähän ulkopuolella topiikin, niin oliko yleistä 80-luvulla syöttää kauranpahnaa lihanaudoille ? Meillä melkeen kauranpahnalla ja ohra+kaurajauholla ne sonnit teuraaksi asti vietiin. Sontakin oli semmosta kuivaa olkipurukikkaretta, helppohoitoista verrattuna läts läts aiv syöttiläisiin.
No onhan tämä melkeen aiheesta, kultaista kasaria, takatukka liuhuten ajettiin foortilla :D Tai siis oli vielä tukkaa....
-SS-
Vielä 1990 LSO:n julkaisemassa Lihanaudan kasvatus-raamatussa oli kaksi ruokintamuotoa: Keltainen linja, jossa sonni kasvatettiin 14 iässä 280 kg:n teuraspainoon vapaalla väkirehulla, osuus n.80%, kortena vapaa heinä/olki ja toisena Vihreä linja= 15 kk 280 kg 60% vapaa/>7 kk 3-4 kg/d s-rehu vapaa.
-
Jotkut toiset saa peltoa "reittä pitkin" ja vähän muutakin,,,,,,, joskus. ;D
NUS25. 8) 8)
-
Kaikenlaista hömppää maatiloille myytiin 80-luvun alkupuolella. Oli sellainenkin ihme rehu kuin Kopsi,joka oljista puritettua minikokoista palaturpeen näköistä pötkylää. Olkien puristamisen yhteydessä siihen oli lisätty melassisiirappia pötkön koossa pysymisen vuoksi. Muistuu mieleen eräs karjatila jotka vannoivat olkirehun nimeen.
-
Kaikenlaista hömppää maatiloille myytiin 80-luvun alkupuolella. Oli sellainenkin ihme rehu kuin Kopsi,joka oljista puritettua minikokoista palaturpeen näköistä pötkylää. Olkien puristamisen yhteydessä siihen oli lisätty melassisiirappia pötkön koossa pysymisen vuoksi. Muistuu mieleen eräs karjatila jotka vannoivat olkirehun nimeen.
;D
Itse asiassa... Just tuota tavaraa olisin tarvinnut viime viikolla
-
ja kun liityttiin ey;hyn niin samalla menetettiin monta muutakin hyvää asiaa joita ennen käytettiin yleisesti ja tyytyväisenä! en nyt ihan sata varma ole siitä että nykymeno on parempaa kuin ennen, jotenkin silloin oli joku motivaatio tehdä asioita mutta nyt on vaan pakko tehdä! tulonmuodostus ehkä nyt toinen mutta silloin oli jotain iloa työstä eikä tätä helevetin kyttäysmentaliteettia vaan vapautta! ja järkeä sai käyttää että siitä ei rankaistu!
-
Kaikenlaista hömppää maatiloille myytiin 80-luvun alkupuolella. Oli sellainenkin ihme rehu kuin Kopsi,joka oljista puritettua minikokoista palaturpeen näköistä pötkylää. Olkien puristamisen yhteydessä siihen oli lisätty melassisiirappia pötkön koossa pysymisen vuoksi. Muistuu mieleen eräs karjatila jotka vannoivat olkirehun nimeen.
Eikös kaikkia viljankuoria saa konttikaupalla?
;D
Itse asiassa... Just tuota tavaraa olisin tarvinnut viime viikolla
-
Kaikenlaista hömppää maatiloille myytiin 80-luvun alkupuolella. Oli sellainenkin ihme rehu kuin Kopsi,joka oljista puritettua minikokoista palaturpeen näköistä pötkylää. Olkien puristamisen yhteydessä siihen oli lisätty melassisiirappia pötkön koossa pysymisen vuoksi. Muistuu mieleen eräs karjatila jotka vannoivat olkirehun nimeen.
Eikös kaikkia viljankuoria saa konttikaupalla?
;D
Itse asiassa... Just tuota tavaraa olisin tarvinnut viime viikolla
Saa kyl, 30€/tonni +rahti +alvit.
-
Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
Lisäisin vielä, että maanhankintalain aikaan "väärä henkilö" ei lupaa saanut. Maatalouslautakunnat pääsääntöisesti jakoi myytävät tilat kepun jäsenkirjan omaaville ;D
Meikäläisestäkään ei mv olis tullut ilman demareiden, kokoomuksen ja skdl:n myötämielisyyttä. Kiitos heille tästä mv. käsimyksestä. ;D
[/quote]
-kyllä näin oli.Mekään ei saatu peltoa kuin itse raivaamalla.Kepulaiset keplotteli kaikki myytäväksi tulevan maan ja hintatarjouksia ei päästy edes tekemään.
Ja jos maan myyjä oli viinaan menevä,ostotarjouksessa oli mukana hienot juotavat,niin että eihän sitä niin hienojen juomien jälkeen kehdannut edes tarjota muille,joiden jäsenkirjastakaan ei ollut varmuutta. :(
[/quote]
Niin ja nyt ne meinaa vielä kieltää raivaamisenki :o