Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: simmo - 25.10.13 - klo:11:10
-
--että Esko Ahon hallitus on antanut Eu:lle kirjallisen sitoumuksen,että kuntien määrä Suomessa pudotetaan alle sadan,ts.88:een.
Luin tällaisen asian lehdestä.Itse en ole ollut tietoinen.
Jos näin on,niin kepu ei voi välttää oppositiossakaan vastuuta asiassa.
Ei,silti,että minä itse vastustaisin niitä,koska minusta pienten kuntien on järkevää yhdistyä.
Tuo vain jäi askarruttamaan,että määrääkö eu tosiaan kuntien määrän Suomessa?
-
Otan kantaa pelkästään kuntien yhdistymiseen .
Kun kuntia yhdistyy niin homma pitäisi hoitaa niin että kuntia ei yhdistetä vanhojen kuntarajojen mukaan vaan niin että ne reunakylien ihmiset jotka muutenkin asioivat lähimmässä keskuksessa saavat myös palvelut sieltä . Nythän tehdään ihmeellisiä ratkaisuja kuten esim. maaseutuhallinnon palvelut keskitetetään jonnekin entisen pikkupitäjän keskuksen hevonkuuseen ja muu asiointi kuten terveyskeskus taas jonnekin toiseen vanhaan isoimpaan keskukseen . Ja sitten syrjäkylien ihmiset käyvät ruokakaupassa ja maatalouskaupassa kokonaan eri mutta kuitenkin lähimmän kuntapiirin keskuksessa ..bensaa palaa ihan turhaan .
Tää systeemi on ihan.. ..sanonko mistä. :o
-
Pakkoko tuota lobbareitten taivasta on katsella. Eroaminen: Prosessi kestää max 2 vuotta. Aiheesta esim. Sampo Terhon blogissa http://www.sampoterho.net/?p=1307
Komission palveluksessa on 38000 henkilöä. http://europa.eu/about-eu/facts-figures/administration/index_fi.htm Asianomaisten hengentuotteiden nerous ei aina avaudu. Otetaan vaikka yrittäjiä koskeva 40 € vakioviivästyskorvaus, josta on mm. kauppalehdessä valaiseva keskustelu. http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=223727&tstart=0Suomessa Sonera kunnostautuu mallioppilaana ja rokottaa pienistäkin viivästyksistä 40 € muilta kuin kuluttaja-asiakkailta.
-
--että Esko Ahon hallitus on antanut Eu:lle kirjallisen sitoumuksen,että kuntien määrä Suomessa pudotetaan alle sadan,ts.88:een.
Luin tällaisen asian lehdestä.Itse en ole ollut tietoinen.
Jos näin on,niin kepu ei voi välttää oppositiossakaan vastuuta asiassa.
Ei,silti,että minä itse vastustaisin niitä,koska minusta pienten kuntien on järkevää yhdistyä.
Tuo vain jäi askarruttamaan,että määrääkö eu tosiaan kuntien määrän Suomessa?
JOO JOO, jeesus tulee ja sillai. ;D
-
--ylös näin hyvä aihe,pyydän kepujen kommentteja............
Pitää lukea tuo Sampon kirjoitus.
-
--ylös näin hyvä aihe,pyydän kepujen kommentteja............
Pitää lukea tuo Sampon kirjoitus.
Onko sampo joku lapsia "työstävä" tuomiokapitulihintti?
-
JOO JOO, jeesus tulee ja sillai. ;D
[/quote]
-tyypillinen kepu-vastaus.Ei sanaakaan asiasta >:(
-
----no sieltähän löyty asiaa,Sampo on aina uskollinen :)
Olen palannut Brysseliin ja alan nyt muiden kirjoitusten ohessa purkaa minulle lähetettyjä lukijakysymyksiä. Aloitetaan kaikkein perustavanlaatuisimmasta, eli voiko EU:sta erota ja miten se teoriassa tapahtuisi?
EU:sta eroamisen virallinen kaava on niitä harvoja hyviä asioita, joita Lissabonin sopimus toi mukanaan. Näin ollen perussopimukset sisältävät nyt artikloissaan SEU 50 ja SEUT 218 (3) asiasta kohtuullisen selvät ohjeet – joiden käytännön toimivuus tosin on toistaiseksi kokeilematta.
Jäsenmaan, joka päättää erota EU:sta, täytyy ilmoittaa erostaan Eurooppa-neuvostolle. Ilmoituksen jälkeen alkaisivat sitten neuvottelut erosopimuksesta, eli eroamisen ehdoista ja tulevista järjestelyistä kyseisen maan ja unionin välillä. Neuvotteluja EU:n taholta johtaisi neuvoston erikseen nimittämä henkilö.
Sopimus eroamisesta täytyy hyväksyä europarlamentissa, ja viimein vielä neuvoston on hyväksyttävä se määräenemmistöllä. Hyväksyjiä täytyy siis olla 72% neuvoston jäsenistä, joiden jäsenmaat edustavat vähintään 65% unionin väestöstä. Eroava jäsenmaa ei itse saa osallistua äänestykseen. Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta toisaalta jos sopimusta ei kahdessa vuodessa eroilmoituksesta synny, niin ero toteutuu joka tapauksessa.
Jäsenyyden loppuminen tarkoittaa käytännössä, että EU:n perussopimuksia lakattaisiin noudattamasta siitä päivästä alkaen, jolloin erosopimus astuu voimaan. Mikäli eronnut jäsen sitten myöhemmin tulisi katumapäälle ja haluaisi takaisin, täytyisi jäsenyysprosessi käydä läpi alusta saakka, aivan kuten kaikkien muidenkin kandidaattimaiden.
Mikä olisi EU:sta eronneen Suomen asema kansainvälisesti ja mitä seurauksia erolla muuten olisi? Tästä voisi tietenkin spekuloida loputtomiin, mutta luettelen tässä vain joitakin välittömiä seurauksia ja eteen tulevia valintoja.
EU:sta vapaaehtoisesti eronnut maa voisi teoriassa säilyttää eurovaluutan. Tällaisia EU:n ulkopuolisia euron käyttäjiä ovat tosin tällä hetkellä vain jotkin kääpiövaltiot, kuten Monaco. Käytännössä tämä lieneekin vain teoriaa ja epäilemättä EU:sta eroava valtio haluaisi eroon eurostakin.
Todennäköisesti siis otettaisiin käyttöön oma vanha valuutta ja palautettaisiin täydellinen rahapoliittinen suvereniteetti kaikkine mahdollisuuksineen ja ongelmineen. Myös kauppasopimukset tulisi sopia jälleen valtioiden välisin sopimuksin. Yksi todennäköinen vaihtoehto Suomelle olisi esimerkiksi palata EFTA:n jäseneksi ja haluttaessa voitaisiin varmaankin myös pysytellä ETA-sopimuksessa, joka pitäisi meidät EU:n yhteismarkkinoiden sisällä ilman EU-jäsenen velvollisuuksia tai oikeuksia.
Myös ihmisten liikkuvuutta määrittelevä Schengenin sopimus voisi periaatteessa olla edelleen voimassa, ellei siitä sanouduttaisi irti erikseen. Nytkin Schengenistä puuttuu joitakin EU-jäseniä ja siihen toisaalta kuuluu EU:n ulkopuolisia maita. Toisin sanoen kansalaisten vapaa liikkuvuus voisi teoriassa jatkua nykyisellään, jos niin haluttaisiin.
Monet eroamisen aiheuttamista muutoksista siis saattaisivat olla vähemmän dramaattisia, kuin äkkiseltään ajattelisi. Siitä miten kävisi EU:lle työskentelevien suomalaisten virkamiesten, joilla monilla on periaatteessa elinikäinen virka, ei ole selvää tietoa. Seuraukset saattaisivat olla erilaiset komission, neuvoston ja parlamentin virkamiehille.
Lopuksi muistutan, että EU:sta eroamisesta on Suomessa yritetty tehdä erityisen teoreettinen vaihtoehto, sillä edellinen hallitus ajoi EU-jäsenyyden merkitsemistä perustuslakiin. Päätös vaatii vielä nykyisen eduskunnan hyväksynnän kahden kolmasosan enemmistöllä, minkä saavuttaminen on varsin epävarmaa. Olisikin toivottavaa, ettei perustuslain muutos astuisi voimaan, koska tulevaisuus on aina tuntematon ja päätös sitoisi käsiämme tuottamatta vastaavasti minkäänlaista etua.
47 kommenttia kirjoitukselle Lukijakysymyksiä: Miten EU:sta voi erota?
mika
31/08/2011
Törkeää se perustuslaki päätös. Kansan pitäisi saada päättää eikä eduskunnan.
vähän kuin avioero
31/08/2011
Erota siis voi. Ihan hyvin. Toivottavasti Suomi laittaa erohakemuksen vireille mahdollisimman pian.
Eurosta kai voisi erota nopeamminkin. Molemmista kuitenkin olisi hyvä erota mahdollisimman pian.
LateO
05/09/2011
Tämäkin vaihtoehto kannattaa pitää mielessä esim. siinä tapauksessa, että Turkki otettaisiin EU:hun. Jos Suomessa tuotetaan laatua, se käy kaupaksi ilman EU-jäsenyyttäkin. Samalla rahavirrat pummimaille lakkaisi. Suomessa ei tarvitsisi myöskään noudattaa EU:n kilpailutussäännöksiä, mikä toisi työtä suomalaisille ja järkevöittäisi muutenkin asioita. (TKL:n pyykit pestään Virossa ja Tampereen koululaiset syö puolalaisia perunoita). Tärkeintä olisi että Suomi saisi itsenäisesti päättää, ketkä tulee maahan ja ketkä potkitaan pihalle.
-
Sampo?? KETÄ sampo????