Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Marita Norja - 16.09.08 - klo:22:14
-
8) Terkkuja aurinkoisesta Keski-Norjasta :D!
Ollaan miehen kanssa ajateltu hiukka tulevaisuutta ja olisi vielä noin 25 vuotta työelämää ennen "eläkeläiskottelua" ::)...
Koska olen Suomen maasta (Pertunmaa-Lahti-akselilta), niin olisi kiva vähän vertailla miten siellä ja miten meillä :). Sori oudot sanat maataloudessa, joita olen miehen myötä oppinut Norjaksi ja käännän vapaasti omaksi ilokseni suomeksi ;D...
Nyt on maitokiintiötä 133 000 l/v ja vuokrataan naapurin 50 000 lisää seuraavaksi 5 vuodeksi ensi vuonna.
Navetta on vuodelta 1978, putkilypsätään kolmella lypsyttimellä (ei oikein kuulosta oikealta sanalta ;D), poikiminen ympäri vuoden tasaiseen tahtiin, sonnit lihotetaan 300 kilosiks ja laitetaan lihoiks.
Nyt ajatellaan, että tehdään uusi lisärakennus kylkeen, lypsymonttu ja 2x2+1 tai 2x3 tandemi ja uusi maitotankkihuone, että mä saan vanhan tankkihuoneen pesuhuoneeksi. Ajateltiin automatisoida ovien avaukset ja tietty itseirtautuvat lypsyttimet. Meillä on Lancashire Heeler, maailman pienin ajava karjakoira, joten jos ei lehmykäiset viitti tulla lypsylle, niin pikkuherrasta löytyy rautaa ja tulta ajaa ne sinne (toivotaan siis ???). Toinen vaihtoehto on laitattaa ruokakupit lypsyhäkkiin (miksiköhän sitäkin kutsutaan suomeksi?).
Olen itse vielä talon ulkopuolella töissä: mutta taka-ajatuksena olisi, että minäkin saisin leipäni tilalta. Täällä on paljon "grønn omsorg" eli esim. psyykkisesti sairaat, kehitysvammaiset, vanhukset jne tulevat tilalle ja saavat kosketuksen eläimiin ja maalaiselämään ja sitä olemme ajatelleet, koska olen terveydenhuoltoalalta (niin, miksi muuten olisin muuttanut Norjaan 9 vuotta sitten :'().
Viimeksi, kun olin Suomessa toukokuussa, niin sain kuulla, että siellä porukka alkaa olla kypsiä robottilypsyyn, koska on luultu, että se antaisi enemmän vapaa-aikaa tilallisille, mutta tuntuukin sitovan enemän tilaan (tekniikka, ehkä ei-automatisoitu ruokinta jne...). Että, jos porukka saisi valita uudestaan, niin menisi takaisin tandemiin tai kalanruotoon jne, että saa enemmän ajankäytön hallintaan. Tietää, että on se esim. 2 t aamu + ilta navettatöitä ja se siitä...
Mekin ajattelimme robotin ja esim tandemin osto+rakennus (vertaa ei monttua=kallis robotti tai montun rakentaminen =halvempi tekniikka tandemissa) menisi samoihin hintoihin täällä Norjassa (tandem hiukka halvempi), mutta kustannukset jatkossa on aivan eri luokkaa...
Norjassa on tavallista, että robottilaiset ovat OY tai muunlainen yhtiö ja monta maatilallista samassa (eli joko lopettaa maidontuotanto tai mennä yhteen muiden kanssa ja saada enemmän vapaata; ehkä käydä töissä tilan ulkopuolella). En tiedä vielä alan lehtien + netin perusteella ketään yksinään robotin omistavaa täällä, mutta Suomessa se on näköjään normaalia. Ja siksi ymmärrän, jos ei ole monta samassa ringissä auttamassa esim. yöhälytyksissä. Meillä koirat herättävät, jos navetasta kuuluu epänormaalia ja sitäkään ei tapahdu useasti ;).
Mietteitä; eli onko se robotti nyt niin kauhea? Ja miten niitten kustannusten kanssa esim. vuoden päästä verrattuna esim kalanruotoon tai tandemiin?
Ja sitten tandemi vai kalanruoto? Tuotantoa lisäämme koko ajan mahdollisuuksien mukaan vuosien varrella.
Tandemi viehättää siksi, että jokainen lehmä saa käyttää sen ajan mitä tarvitsee, eikä tarvitse odotella ruodossa, että kaikki ovat valmiina. tandemissa on enempi "seurustelunvaraa" lehmän kanssa ja saa tsekattua paremmin päästä jalkoihin. tandemiin tarvitaan hiukka isompi tila ja siksi enempi kustannuksia/m2...
Ja silleen :D
Hyvää syskyä Norjasta
Marita
-
Ka terveppä terve täältä pohojos-suomesta. Taetaapi nuilla litramäärillä olla ropotti poes laskuista.
-
Sitähän mekin ajatellaan, vaikka tiedetään, että tuplataan n. 5 vuoden sisään kiintiö. Eli onko se tandemi esim. 350-400 000/vuosi sittenkin liian hidas?????? Vai pitääkö mennä siihen ruotoon ja toivoa, että kaikki lypsävät suht nopeesti ennenkuin ottaa seuraavan puljun sisään...
Marita taasen
-
Putkikonneellaha se heino... vaen outtelehan, kyllä ne nuo poijjaat kohta selevittää, niillä vaen ujjous nykkii kun uus nätti tytär ilimestyypi maesemiin ;D
-
2*3 tandemi ja 2*5 kalanruoto aikalailla yhtätehokkaita ja samanhintaisia. Ei tilantarpeessakaan kauheansuurta eroa ole. 2*5 suuremmissa kalanruodoissa ei enää hitaampi lehmä kauheasti hidasta. Norjan maatalouspolitiikassa varmaankin tandemikin ihan käypä. (jotain huhupuheita kuullu ja tilastja nähnyt)
-
Ei mitään väliä kumpi asema tiedän tilan missä lypsetään 900000 vuodessa 2*3 tandemilla.
-
Jossain kuulemma lypsetään 3 milj vuodessa 2*5 kalanruodolla. ::)
-
2 x 6 kalanraadolla lypsetään nyt 52 lehmää 1h 20 min, lisäksi pesu. Miten tandemissa, tarviiko lehmiä ajaa asemalle, tuntuu työläälle jos niitä pitää yksitellen ajella. Meillä joutuu viimeiset 5-10 ajamaan asemalle, se ei ole iso homma ryhmänä.
-
En tiedä vielä alan lehtien + netin perusteella ketään yksinään robotin omistavaa täällä, mutta Suomessa se on näköjään normaalia
***Täällä puuttuukin pankeilta normaali harkintakyky.
-
Timppa . Kilpailuta pankkeja ja pärjäile 8)
-
Timppa . Kilpailuta pankkeja ja pärjäile 8)
***Ihan hyvä vinkki.
-
2 x 6 kalanraadolla lypsetään nyt 52 lehmää 1h 20 min, lisäksi pesu. Miten tandemissa, tarviiko lehmiä ajaa asemalle, tuntuu työläälle jos niitä pitää yksitellen ajella. Meillä joutuu viimeiset 5-10 ajamaan asemalle, se ei ole iso homma ryhmänä.
tiloissa varmasti eroja mutta meillä 60lehmää menee yli 2tuntia autotandemilla 2x3
-
Käytiin tänään tilalla, missä 209 000 l ja 2x2 tandemi auttomaattiovilla joka paikassa ja irrottimilla ja tilan emännällä käy navetointi kerrallaan 3:ssa tunnissa kaikkine töineen.
Ovat tykänneet kovasti ja heillä on mahdollisuus saada 2x3 eli tyhjät paikat tandemissa.
Naapurissa on 1x5 ruoto ja n. 220 000 ja käyttävät n. 3-4 t kerralla kaikkiin töihin. Naapuri on sanonut, että ei ikinä enää ruotoa hitaasti lypsävien takia.
Toi haku lypsylle varmaan tyssää kummassakin muodossa ja siksi täytyy miettiä, kuinka paljon painotamme sitä. Meillä on tuo Lancashire Heeler, maailman pienin karjakoira, joka auttaisi hakusissa.
Meillä kävi Tine-suunnittelija (Tine = Valio) eilen ja hän sanoi, että ruoto on ehdottomasti paras, koska saa kerralla niin monta...
Eli nyt ollaan laitettu palloa enempi pyörimään ja ny on seuraavaksi elementtien etsintä vai tehdäänkö puusta jne.... Ollaan saatu vinkkiä "sandwich" elementeistä: onko tuttua Suomessa (sorry, oon naisihminen, en seuraa paljoo rakennusalaa, vaikka rempattiin just talo sisältä ja ulkoo).
Sitten tulee maatilalallisten terveydenhuolto-ihminen käymään ja katsomaan, kuinka paljon saataisiin sieltä tukiaisia, kun miehen polvet ja lonkat pettävät n. 10 v sisällä (hiivatin sukuvika!). Eli niiaukset putkilypsyssä on jo tehnyt tekojaan kulumien muodossa kohta 20 vuotta. Ja sitten nuo miehet tarvitsevat näköjään naisia persuksille potkaisemaan :-[. Tästä voisi saada oman ketjun kirjoitettua, miksi mies tarvii naista ja nainen tarvii miestä ja tällä EN tarkoita näitä biologisia puuhia ;).
Viikonloput sateisen syskyisestä Keski-Norjasta
-
2 x 6 kalanraadolla lypsetään nyt 52 lehmää 1h 20 min, lisäksi pesu. Miten tandemissa, tarviiko lehmiä ajaa asemalle, tuntuu työläälle jos niitä pitää yksitellen ajella. Meillä joutuu viimeiset 5-10 ajamaan asemalle, se ei ole iso homma ryhmänä.
tiloissa varmasti eroja mutta meillä 60lehmää menee yli 2tuntia autotandemilla 2x3
77 lehmää nopeimmillaan 50 min. 2*10 kalanraato ja kokoomatila. Liian hitaat vaihtaa tuotantosuuntaa maidosta lihantuotantoon....
-
kauan normaalisti?
-
Meillä autotadem 2*3 ja 60 lehmää, eli sellaiset puolimiljoonaa litraa vuodessa lypsetään. Meillä emäntä touhuaa lypsyn aikaan yksinään navetalla, isännän ollessa lasten kanssa laatuajalla. Kaikkinensa emännyys navetalla viipyy 3.5-4 tuntia kerrallaan. Lomittajat pääsevät tunnin nopeammin samasta urakasta, meitä on niin monenlaisia, toiset ovat vaan samoissa töissä paljon nopeampia, emäntä on hämeestä. Hän siis lypsää, kuivittaa, kolaa lannat, juottaa vasikat ja muutenkin vastaa oikeastaan kaikesta muusta kuin ruokinnasta. Ruokinta aperuokintana kerran päivässä lehmille ja nuorkarjalle 1 1/2 päivän välein.
Lypsyssä suurin hidastus tulee lehmien laiskuudesta, eli ne jäävät maleksimaan joka paikkaan. Toiseksi pahin hidastus on hoidettavien lehmien erilleen lypsy, jos lypsylle sattuu tulemaan useampi erilleen lypsettävä, hidastuu koko lypsy. Parhaiten homma toimisi, jos lehmien ajoon olisi joku sellainen, joka osaa ajaa oikeassa järjestyksessä lehmiä sisään niin, että lypsy ei jämähdä niihin "erikoistapauksiin". Mahdollisesti koira sen pystyy käskystä tekemään.
Mielestäni liikaa puututaan juuri siihen lypsyyn kuluvaan aikaan, koko navetan päivärutiinien ottama aika olisi mielestäni paremmin sopiva määritelmä.
Eli meillä siis koko karjan tarvitsema aika päivässä on yhteensä molemmat laskettuna 8-8.5 tuntia. Viikottaiset työt lisäksi, eli vasikan karsinoiden kuivikepohjan vaihto 1h ja lietteen pumppaus n1h / 12 päivää.
-
Meillä on nyt noin 2 t/navetta eli n. 4 t päivässä 133 000 l/vuosi putkilypsyllä (3 lypsytintä: apuva, kertokaa nyt mikä se oikea sana on =melkeorgan norjaksi). Eli vois sanoa, että 3 varttia menee ruokintaan (rehuautomaatti, tuorerehu jaetaan vaunulla, jota itse ohjataan ja täytetään uudestaan pyöreällä paalilla puolessavälissä) ja 3 varttia lypsyyn + vasikoille ruuat ja niitten alusten puhdistaminen.
Eli tässä on nyt kyseessä, kun mies on navetassa, mutta jos minä olen niin voi helposti laittaa yhden tunnin lisää (melkein Hämeestä ?= Eteläisestä Savosta ;)): saattaa olla, että joku ritilän väli on extrapaskanen ja sitten ollaankin sen kimpussa seuraavat 10 minuuttia...
Eli pääperiaate olis, että ei mene navettakäynteihin enempää kuin tuo 2 t...
-
kauan normaalisti?
tuntiin on koneet viimesissä kiinni. Sitten jos on paljon ternimaitolehmiä/muita erilleen lypsyjä niin vartti lisää.
-
Meillä autotadem 2*3 ja 60 lehmää, eli sellaiset puolimiljoonaa litraa vuodessa lypsetään. Meillä emäntä touhuaa lypsyn aikaan yksinään navetalla, isännän ollessa lasten kanssa laatuajalla. Kaikkinensa emännyys navetalla viipyy 3.5-4 tuntia kerrallaan. Lomittajat pääsevät tunnin nopeammin samasta urakasta, meitä on niin monenlaisia, toiset ovat vaan samoissa töissä paljon nopeampia, emäntä on hämeestä. Hän siis lypsää, kuivittaa, kolaa lannat, juottaa vasikat ja muutenkin vastaa oikeastaan kaikesta muusta kuin ruokinnasta. Ruokinta aperuokintana kerran päivässä lehmille ja nuorkarjalle 1 1/2 päivän välein.
Lypsyssä suurin hidastus tulee lehmien laiskuudesta, eli ne jäävät maleksimaan joka paikkaan. Toiseksi pahin hidastus on hoidettavien lehmien erilleen lypsy, jos lypsylle sattuu tulemaan useampi erilleen lypsettävä, hidastuu koko lypsy. Parhaiten homma toimisi, jos lehmien ajoon olisi joku sellainen, joka osaa ajaa oikeassa järjestyksessä lehmiä sisään niin, että lypsy ei jämähdä niihin "erikoistapauksiin". Mahdollisesti koira sen pystyy käskystä tekemään.
Mielestäni liikaa puututaan juuri siihen lypsyyn kuluvaan aikaan, koko navetan päivärutiinien ottama aika olisi mielestäni paremmin sopiva määritelmä.
Eli meillä siis koko karjan tarvitsema aika päivässä on yhteensä molemmat laskettuna 8-8.5 tuntia. Viikottaiset työt lisäksi, eli vasikan karsinoiden kuivikepohjan vaihto 1h ja lietteen pumppaus n1h / 12 päivää.
Sulla on hyvä vaimo :) Täälläpäin lehmätilojen emännät on nykyään sellaisia ettei ne tee navettatöitä lainkaan, koska lehmät ovat niin pelottavia. Hevonen sensijaan ei ole pelottava ja niitä pitääkin olla vähintään yksi, mieluiten kaksi :-\
-
Hevosta ei meille tule, onneksi, emäntä sattuu olemaan hevospitäjästä, ja tarpeekseen saanut siitä hössötyksestä... ;D
Silloin kun kahdestaan vielä saatiin töitä paiskia, askareet kesti kutakuinkin 2*1,5 tuntia, silloin oli viitisenkymmentä lehmää.
Se lypsytin on täällä lypsin, ja se häkki jossa lehmiä lypsetään, on meillä ainakin lypsyboxi
-
Lypsin: tietty!! Äiti huomauttaa välillä, että puhun ihan hulluja puhelimessa...
""""Täälläpäin lehmätilojen emännät on nykyään sellaisia ettei ne tee navettatöitä lainkaan, koska lehmät ovat niin pelottavia"""
Onko maalaisemännäksi haluava sukupuuttoon kuolemassa???? Minä monessa suuressa kaupungissa (ulkomailla + Suomessa) asunut ja pieneltä tilalta (siis ekat 2 vuotta elämästäni....) tuleva tajusi jossain vaiheessa haluavan maalle ja epäonnistuneiden suhteitten jälkeen sain elämänarvot uusiksi (vai sittenkin "vanhoiksi"; takaisin sinne mistä tuli) :). Ei muuta kuin netistä urakalla etsimään maajusseja ja löytyikin oikein oma nettideitti maatilallisille www.bonderomantikk.no (pakko mainostaa, onko Suomessa vastaavaa?). Ja siellä oli nykyinen avosiippa: eikä todellakaan ykkösenä kirjoittamisiensa perusteella, mutta oli pakko tavata naamat vastusten ja vahvistaa, että ei kelpaa, mutta mites kävikään :-* ;D! Nyt ollaan kolmatta vuotta yhdessä ja minä olen jättänyt sairaalatyöt taakse ja hoidan kirkuvien ja hankalien synnättäjien sijasta eläimiä (jotka nekin välillä potkaisee :o,)...
Kuinkas monta naista muuten on keskutelupalstalla??????
-
"Kuinkas monta naista muuten on keskutelupalstalla???"
Kuinkas sattuikaan! Ainakin minä olen! Lähetäänkös yhdessä pilettämään? Sillai tyttöporukalla?
-
oha nuita tyttärie, ne aen ei hoksaa tätä ketjuo täältä konepuolelta... maijjon ja lihantuotantopuoli voesi paremminnii...
-
Iiikkis:
Juu, vois ottaa lauantaipilsnerit (eli punaviinit) :D! Tervetuloo meille Norjaan Trondheimin tienoille 8)!
-
Mulla on ollu tandemi vuojesta -93. Käsittääkseni pienehkösä karijasa paras. Lehemät ajetaan odotustilaan kahesa tai kolomesa ryhymäsä, utareterveys tilanteen mukaan. Lypsyjärijestys siis totteutuu. Työskentelyasento on hyvä, koska lehemä on ihan siinä "palakkakuopan" reunala, ja ei oo jalaka lypsäjän ja utareen välisä niinku kalanruovosa.
-
Miten sorkkahoito on Norjassa järjestetty , onko tilat rakennettu pihatoihin vai hoidetaanko ulkona , hoidetaanko talvella , miten usein ja kuka hoitaa kiirreelliset tapaukset (eläinlääkäri vai sorkkahoitaja ) . Saavako sorkkahoitajat käyttää antibioottia . ;)
-
Meillä parsinanavetassa (eli siis kytkettyinä? Täyty tarkistaa oikeiden sanojen käyttö...) vuollaan kerran vuodessa keväällä ennen laitumelle päästöä. Ulkona hoidellaan erillisessä häkintapaisessa, missä saadaan hyvä asento sekä naudalle, että sorkkaajalle. Lehmät ja kesällä poikivat hiehot pääsevät ulos heti, kun ruoho alkaa vihertämään eli tänä vuonnna oli 5.5. Sorkanhoitaja on vain jonkun kurssin käynyt, joten ei ole lupaa käyttää AB. Kiireelliset tapaukset hoitaa kunnaneläinlääkäri. Kun uudistetaan vapaasti olevaan nautakarjaan (løsdrift), niin silloin hoidetaan kaksi kertaa vuodessa sorkat: keväällä ja myöhäissyksyllä
Pihattoja meillä on todella vähän ainakin meidän läänissä: naapurissa on sonnit pihatossa, mutta voi sitä lietteen määrää talvella ja todella epäonnistunutta olkipetiä...
Oon nyt surffaillut Suomen sivuilla etsimässä enempi tietoa tekniikoista yms navettaan. Mites vasikat? Täällä alkaa ollaa suurta huutoa, että vasikat ovat ulkona: pärjäävät kuulemma +10 asteeseen: kunhan ei ole kosteaa ja vetoa. Ja jos lämpötila menee alemmaksi, niin enempi vaan ruokaa.
Tuo tandemi viehättää siksi, että näkee sen lehmän pääpuolenkin, yksilöllisempää lypämistä ja jos navetta ei ole osakeyhtiö, niin yksittäinen maatilallinen ei saa ylittää 400 000 l/v maitokiintiötä. Eli ei päästä koskaan mihinkään "huippulukemiin". Raa'asti tossa laskin, että 50 lehmällä päästäisiin tuohon määrään. Eli 2*5 tai 6 kalanruoto tai 2*3 tandemi....
Tällaista Norjasta, kylmä ilma täällä :-(
-
Jaaha: tänään kävi eka myyntimies ja antoi hintatietoja :o
Tandemilla 2x3 tulis navetta n. 600 000 kr (n. 73 000 euroo) halvemmaksi kuin robotti......
Eli Lelyn mies oli tänään ja ens viikolla tulee Delavallin mies.
Pikku epävarmuus nyt iskee, että kannattaisiko sittenkään tandemi... maitokiintiötä saadaan ensi vuodeksi enemmän jos halutaan ja ruohopalloistakaan ei ole pula eli miksi ei robo??????????
Oikeastaan Lely on ainoa vaihtoehto, koska tällä puolen Trondheiminvuonoa on n. 20 Lelya ja 4(?) Delavallia, joten jo huollon saatavuus painaa paljon ::)
Silleen täältä syksyisestä Norjasta
-
Jaaha: tänään kävi eka myyntimies ja antoi hintatietoja :o
Tandemilla 2x3 tulis navetta n. 600 000 kr (n. 73 000 euroo) halvemmaksi kuin robotti......
Eli Lelyn mies oli tänään ja ens viikolla tulee Delavallin mies.
Pikku epävarmuus nyt iskee, että kannattaisiko sittenkään tandemi... maitokiintiötä saadaan ensi vuodeksi enemmän jos halutaan ja ruohopalloistakaan ei ole pula eli miksi ei robo??????????
Oikeastaan Lely on ainoa vaihtoehto, koska tällä puolen Trondheiminvuonoa on n. 20 Lelya ja 4(?) Delavallia, joten jo huollon saatavuus painaa paljon ::)
Silleen täältä syksyisestä Norjasta
siis samalla lehmä määrällä vai tandemilla 40-50ammua? jos 10ammun parsipaikat tulee hinnalla 7600e kpl niin on kai se ihan kohtuullinen. siis kun saa robotinkin.
-
Nii, jos oot yksin yrittäjä eli et oo oy:ssä muiden kanssa, niin Norjassa saa olla maks n. 400 000 l/v ja ollaan laskettu raaasti, että n. 50 lehmällä päästäisiin tähän ja se olis tavoite.
Eli tandemi 2x3 vai ropotti? Jos joku päivä tuo kiintiö raja yksittäiselle jussille olis pois/lähtis pois, niin ropo olis ehdoton... Mutta näin täällä Norjassa. En tiedä onko Suomessa jotain rajoituksia? En oo huomannu missään...
Mutta selkä on kipeenä tietokoneen ääressä istumisesta: kulutin yhden työpäivän tänään etsimällä juttuja monttu vastaan ropo ja Lely vastaan DeLavalli........ Ihmeen huonosti löytää Norjan sivustoilta, joten onneksi on Suomi ja suomalaisten avoimuus ja rehellisyys ja kivoja tutkimuksia ammattikorkeakoululaisten lopputöissä :-))))
Ja miehen (40 v) huonot polvet painaa tässä itseasiassa eniten: olis kiva eläkeläisinä vielä tehdä virkistyspatikointia Teneriffalla, heh...
-
Nii, jos oot yksin yrittäjä eli et oo oy:ssä muiden kanssa, niin Norjassa saa olla maks n. 400 000 l/v ja ollaan laskettu raaasti, että n. 50 lehmällä päästäisiin tähän ja se olis tavoite.
Mielenkiintoinen rajoitus, milläs tuo norjassa perustellaan? En sitten tiedä onko välttämättä huono juttu. :-\
-
Marita Norjalle :
Oli tosi mukava kuulla tai lukea Norjalaisesta sorkkahoidosta . On eräs asia joka vähän mieltäni painaa . Yrittäjänä kun töitä tekee niin olisi mukavaa tehdä töitä ympäri vuoden samalla alalla . Suomessa pikku hiljaa sorkkahoito muuttuu ympäri vuotiseksi urakoinniksi , osittain sen tekee leudottalvet ja pihatot joissa teline saadaan sisälle lämpimään . Oman haasteensa tuo telineen pesu ja sen sulatus . Tsemppiä Norjaan ja vastaile oma kommenttisi ja tuuria karjan pitoon ;)