Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Peurajussi - 13.09.13 - klo:14:25
-
Kuinka kypsää tulee herneen olla että puinti onnistuu? Seoksena kauran kanssa. Kaura alkais olla parhaillaan murskeviljaan. Herneen siemen alkaa olla jo varsin kova, mutta palko ei hevin rakoile.
-
Kuinka kypsää tulee herneen olla että puinti onnistuu? Seoksena kauran kanssa. Kaura alkais olla parhaillaan murskeviljaan. Herneen siemen alkaa olla jo varsin kova, mutta palko ei hevin rakoile.
Vai murskeviljaan. Onko W-mylly? Muuten saat hommata vasaramyllyn.
Herne on kypsää, kun puimuri ei tukkeennu. Kokemusta on liian raa'an tavaran puinnista. Puimakoneen painepesuun meni kolmen hehtaarin jälkeen tuntikaupalla...
-
Kuinka kypsää tulee herneen olla että puinti onnistuu? Seoksena kauran kanssa. Kaura alkais olla parhaillaan murskeviljaan. Herneen siemen alkaa olla jo varsin kova, mutta palko ei hevin rakoile.
Vai murskeviljaan. Onko W-mylly? Muuten saat hommata vasaramyllyn.
Herne on kypsää, kun puimuri ei tukkeennu. Kokemusta on liian raa'an tavaran puinnista. Puimakoneen painepesuun meni kolmen hehtaarin jälkeen tuntikaupalla...
+ että sitä moskaa irtoaa vielä 10 vuoden kuluttua jostain koneen uumenista ;D Sellaista kovaa kittiä, joka halvaannuttaa vaikkapa elevaattorin yms :P
-
Ei oo kuin 350s Murska.. :P ja puimuri on urakoitsijan. Saa nähdä mitä tapahtuu.. :o
-
Ei oo kuin 350s Murska.. :P ja puimuri on urakoitsijan. Saa nähdä mitä tapahtuu.. :o
Kaura menee ehjänä läpi tai sitten herneet pomppii valsseilta eikä suostu menemään läpi....yhteistä säätöä ei löydy :(
-
Ei oo kuin 350s Murska.. :P ja puimuri on urakoitsijan. Saa nähdä mitä tapahtuu.. :o
Kaura menee ehjänä läpi tai sitten herneet pomppii valsseilta eikä suostu menemään läpi....yhteistä säätöä ei löydy :(
Onneks hernettä on suhteellisen vähän seoksessa ja toisaalta kaura hieman aikaisessa, eli ei tarvitse kummoista käsittelyä. Ei siitä varmaan hyvä tuu mutta jos kosteuden sais aumaan sopivaksi niin ehkäpä hernekin siellä talven aikana muhii.. :)
-
Kuinka kypsää tulee herneen olla että puinti onnistuu? Seoksena kauran kanssa. Kaura alkais olla parhaillaan murskeviljaan. Herneen siemen alkaa olla jo varsin kova, mutta palko ei hevin rakoile.
Anteeksi OT mutta herneet nenässä ja käpy perseessä tekee ihmisen kyyniseksi ja vihaiseksi kielikelloksi. Huumori? Mitä se on ????????
-
Ei oo kuin 350s Murska.. :P ja puimuri on urakoitsijan. Saa nähdä mitä tapahtuu.. :o
Kaura menee ehjänä läpi tai sitten herneet pomppii valsseilta eikä suostu menemään läpi....yhteistä säätöä ei löydy :(
Onneks hernettä on suhteellisen vähän seoksessa ja toisaalta kaura hieman aikaisessa, eli ei tarvitse kummoista käsittelyä. Ei siitä varmaan hyvä tuu mutta jos kosteuden sais aumaan sopivaksi niin ehkäpä hernekin siellä talven aikana muhii.. :)
Herne kyllä muhii ja pehmenee... jos sä vaan saat nypittyä sen siitä valssien päältä pois tukkimasta kauran kulkemista.
-
Millaisia itävyyksiä taikapöly käsitellyille herneen siemenille lupaillaan? Siis puitaville lajikkeille?
-
Kahen 350 murskan läpi. ensimmäiseen säätö mikä pilkkoo herneet ja toiseen säätö mikä (toivottavasti) litistää kauran. Tietysti edellyttää ettei herneet pilko murskan valsseja. ::)
-
Millaisia itävyyksiä taikapöly käsitellyille herneen siemenille lupaillaan? Siis puitaville lajikkeille?
Ilman pölyjä päästiin 94-96 prosenttiin. Loput olivat niitä haljenneita.. tää joskus kasarilla ;D
-
Millaisia itävyyksiä taikapöly käsitellyille herneen siemenille lupaillaan? Siis puitaville lajikkeille?
90+
Nyt löytyi Senkor+fenix seoksen akilleen kantapää, pienillä määrillä kaikki muu paitsi valvatit (tiedossa) ja saunakukat kuolee.
Saunakukkaa pieni mutta sitäkin näkyvämpi pelto totaalisen täynnä. Ja näillä mailla saunakukasta ei yleensä mitään haittaa, ei edes tiedä sen olemassa oloa ::) Nyt pelto valkoisenaan, kokoa hurjat 27 aaria. Parilla muullakin pellolla päisteissä ym. huonommissa kohdissa saunakukkaa hirmuisesti, ehkä puoli hehtaaria jäänyt vajaasta 15 hehtaarista täysin saunakukan armoille. Mitä tuolle pikkupellolle tekisi, kukkii valkoisena, herneen kukinta loppui aiemmin ja saunakukka tuli totaalisen täysin läpi. Murskaimella nyt, ilmoittaen maataloussihteerille vai kannattaako odottaa ja ihmetellä sekä puida?
Kylvin tarkoituksella harvaksi, ja nää jäi tosi harvaksi. Muuten pellot täyttyneet yllättävän hyvin. Kiitos valkuaiskasvituen prosenttirajan ja siementen määrän, siemenmäärää piti venyttää isommalle alalle kun oli tarkoituskaan.
-
Tänä vuonna kauralla olleet lohkot olisi tarkoitus ensi vuonna laittaa herneelle. Kyntää vai kultivoida, siinä pulma? Maalaji on hiuesavi.
Voisi tietenkin tehdä monimutkaisesti; kyntää osan ja kultivoi osan syksyllä ja vielä osan kyntäisi vasta keväällä ::)
-
Saunakukka hernepllossa ei muuta haittaa, kuin että maine menee isännältä varsinkin jos/kun tien varressa. Varsinkin jos joku luulee että luomupelto?
-
Saunakukka hernepllossa ei muuta haittaa, kuin että maine menee isännältä varsinkin jos/kun tien varressa. Varsinkin jos joku luulee että luomupelto?
Ei mun maine noin helpolla mee ;D ;D
Paitsi tuo, jos joku luulee että oon siirtynyt luomuun :o
(Sekin olisi mahdollista ilman valvattia ja juolavehnää...)
Kyllä tuo saunakukka hernepellossa verotti satoa radikaalisti, saunakukan valtaamista tullu oikeen mitään, mittari näytti pieniä lukemia ja ropina hiljeni varstasillalta... Keskisato koko alalta himpun yli 4 tonnia, mihin tyytyväinen näin kuivana kesänä, harvasta kylvöstä ja em. saunakukan valtauksesta huolimatta. TOS-siemen, Y-6 lantaa vaiko starttifosforia pieni tujaus, halpa rikka-aine. Kulut pienet pl. kuivaus ja hieman enemmän aikaa puintiin, tuotot ihan ok. Rehuohraa tai vehnää samoille katetuotoille lähelle kymppitonnia hehtaari, kuulostaa hankalalta vrt. herneestä em. sato. Edellisellä kerralla tuli enemmän, ja nyt kasvustot oli selkeästi harvoja sekä kuivuuden kurittamaa.
4-5 tonnia hehtaarilta tulee melko huoletta herneestä, keinot vähissä sadon lisäämiseksi kasvukauden aikana toisin kuin viljoilla. Puinti ja kuivaus huonona vuonna :-X
-
Mitä herneen hinta nykyisin, ja miten hyvin menee kaupaksi?
-
Herneelle ehdottomasti kyntö eikä yhtään juolaa saa olla. Kaikki rikat verottaa satoa tehokkaasti ja hidastaa puintia. Itsellä nyt kevytmuokattuun mutta maalaji oli hietamultaa joten onnisti hyvän juolatorjunnan ansiosta. Ensi vuodelle kynnettyyn viherlannoitusnurmeen.
-
Valkuaiskasvipalkkioehdoissa sanotaan että peltoherneelle saa laittaa vähän viljaa tukikasviksi.
Tietoa tai villejä arvauksia paljonko tämä "vähän" on?
-
Koulutuksessa kuulin joulukuussa, että tälläinen mahdollisuus olisi tulossa ja puhuivat 7%, en tiedä onko kappalemäärästä vai painosta. Ennenhän tuo oli painosta joten olisiko myös nyt? Enkä tiedä kuka tuon 7% on keksinyt, että miksei se ole esim. 10%
-
Koulutuksessa kuulin joulukuussa, että tälläinen mahdollisuus olisi tulossa ja puhuivat 7%, en tiedä onko kappalemäärästä vai painosta. Ennenhän tuo oli painosta joten olisiko myös nyt? Enkä tiedä kuka tuon 7% on keksinyt, että miksei se ole esim. 10%
300 kg:n kylvömäärällä viljaa 20 kg sekaan, kuulostaa ihan sopivalta helpottamaan pystyssä pysymistä, puimista ja kuivausta. Ainoastaan rikan torjunta tulee haasteelliseksi, paljonko jää henkiin esim. senkor 0.1kg+ Fenix 0.5l/ha käsittelyn jälkeen? Senkor ainakin poistuu herneen rikkakasviaineista, mitä tilalle??
-
Herne se vasta uusi rahasampo on. EFA alalta rupiaa tulemaan kohdentamisalueen vilja-aitasta 5% alalta hernettä. Eli voi myös tarjonta kasvaa nopeasti. Ei ollut oma viljakauppias kovin innostunut sen herneen kanssa pelaamisesta. Eli tuntuu, että valkuaiskasvituella on se käärmeen pää saatu pyssynpiipun suulle. Mutta jonkun muun tarviisi se työnnellä loppuun asti.
-SS-
-
Ei oo kuin 350s Murska.. :P ja puimuri on urakoitsijan. Saa nähdä mitä tapahtuu.. :o
Kaura menee ehjänä läpi tai sitten herneet pomppii valsseilta eikä suostu menemään läpi....yhteistä säätöä ei löydy :(
Väärät lajikkeet. Meillä ainaki meni aikanaan ohra-kaura-herne Murskasta läpi heittämällä, herneet oli semmosia sopivat pehmeitä ettei ruvennu viä pomppiin valssien päällä mutta en myöskään muista että puimurikuski olis moittinu. Sillon tuo loppu lähinnä rikkatorjunnan kalleuteen
-
Koulutuksessa kuulin joulukuussa, että tälläinen mahdollisuus olisi tulossa ja puhuivat 7%, en tiedä onko kappalemäärästä vai painosta. Ennenhän tuo oli painosta joten olisiko myös nyt? Enkä tiedä kuka tuon 7% on keksinyt, että miksei se ole esim. 10%
300 kg:n kylvömäärällä viljaa 20 kg sekaan, kuulostaa ihan sopivalta helpottamaan pystyssä pysymistä, puimista ja kuivausta. Ainoastaan rikan torjunta tulee haasteelliseksi, paljonko jää henkiin esim. senkor 0.1kh+ Fenix 0.5l/ha käsittelyn jälkeen? Senkor ainakin poistuu herneen rikkakasviaineista, mitä tilalle??
Oli kyllä jossain vaiheessa mielessä viime kesänä että pitää kokeilla mutta jäi sitten kumminkin tekemättä. Siis se 8% kauraa oli tukiviljana.
Basagran M:llä mentiin, yllättävän hyvin kyllä piti puhtaana, heikompiinkaan kohtiin ei tullut mitään mahdotonta rikka invaasiota. Tosin sen suhteen oli tehty pohjatyötäkin kahtena edellisenä vuonna. Sikakallishan tuo on verrattuna Fenix+Senkor seokseen.
Ei taida jäädä kauheasti muita vaihtoehtoja jos Senkor kerran poistuu kuin Fenix sekä Basagran SG ja M. Ja pohjavesialueella ei muutenkaan ole ollutkaan kuin Fenix käytettävissä.
-
Koulutuksessa kuulin joulukuussa, että tälläinen mahdollisuus olisi tulossa ja puhuivat 7%, en tiedä onko kappalemäärästä vai painosta. Ennenhän tuo oli painosta joten olisiko myös nyt? Enkä tiedä kuka tuon 7% on keksinyt, että miksei se ole esim. 10%
300 kg:n kylvömäärällä viljaa 20 kg sekaan, kuulostaa ihan sopivalta helpottamaan pystyssä pysymistä, puimista ja kuivausta. Ainoastaan rikan torjunta tulee haasteelliseksi, paljonko jää henkiin esim. senkor 0.1kh+ Fenix 0.5l/ha käsittelyn jälkeen? Senkor ainakin poistuu herneen rikkakasviaineista, mitä tilalle??
Oli kyllä jossain vaiheessa mielessä viime kesänä että pitää kokeilla mutta jäi sitten kumminkin tekemättä. Siis se 8% kauraa oli tukiviljana.
Basagran M:llä mentiin, yllättävän hyvin kyllä piti puhtaana, heikompiinkaan kohtiin ei tullut mitään mahdotonta rikka invaasiota. Tosin sen suhteen oli tehty pohjatyötäkin kahtena edellisenä vuonna. Sikakallishan tuo on verrattuna Fenix+Senkor seokseen.
Ei taida jäädä kauheasti muita vaihtoehtoja jos Senkor kerran poistuu kuin Fenix sekä Basagran SG ja M. Ja pohjavesialueella ei muutenkaan ole ollutkaan kuin Fenix käytettävissä.
Joku hassu ohran tähkä näkyi jääntiviljana hernepellossa, siitä ajattelin että mitenhän jos kylväisi tarkoituksella ohraa sekaan ja kattos miten käy. Tästä lisäharmia myydessä, mikäi onnistuu, lajiteltava ohra pois herneen seasta kun ostajat haluaa puhdasta hernettä. Markkinat on kyllä hankalat, kuten SS sanoi, ne saadaan yhtenä vuonna kuralle kun liian moni innostuu testailemaan. Seuraavana vuonnahan ei enää ongelmaa, kertakokeilu riittänee 90%:lle omalla puimurilla puiville ja omalla kuivaajalla kuivaaville ;D ;D
-
Seuraavana vuonnahan ei enää ongelmaa, kertakokeilu riittänee 90%:lle omalla puimurilla puiville ja omalla kuivaajalla kuivaaville ;D ;D
;D ;D
Taitaa isoa urakkaa pukata laassille herneestä ens syksyksi, ja taitaa jo valmiiks vähä ituttaa...se puimurin puhtaaksivuoleminen ;)
-SS-
-
Seuraavana vuonnahan ei enää ongelmaa, kertakokeilu riittänee 90%:lle omalla puimurilla puiville ja omalla kuivaajalla kuivaaville ;D ;D
;D ;D
Taitaa isoa urakkaa pukata laassille herneestä ens syksyksi, ja taitaa jo valmiiks vähä ituttaa...se puimurin puhtaaksivuoleminen ;)
-SS-
Pitää olla kuiva kevätvehnälaiho siinä hernepellon vieressä missä voi käydä välillä ohentamassa puimurin peltejä.
No, joskus tullut ajettua puimuri kuivurin viljaputken alle siten, että kuiva viljavirta valuu kohlimille. Helpottaa vuolemista kummasti, varsinkin ruuvit putsaantuu yllättävän nopeasti kuivalla vehnällä.
-
Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia herneen puinnissa. No pahaa lakoa joskus. Sen vaan pitää olla riittävän kuivaa puidessa. 2012 olisi varmaan ongelmia riittänyt, mutta "onneksi" tuona vuonna herne lakoontui pahoin ja iti palkoon, joten ei tarvinnut puida. Herneen viljelyn pahimpana riskinä näenkin juuri korjuuajan rankat sateet. Ne voivat viedä koko sadon. -80 luvulla viljelin hernettä enemmänkin mutta lopetin, kun sato jäi saamatta suunnilleen joka 4. vuosi. Nyt viljellään taas. Toivottavasti lajikkeet ovat vähän luotettavampia, kuin silloiset.
-
Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia herneen puinnissa. No pahaa lakoa joskus. Sen vaan pitää olla riittävän kuivaa puidessa. 2012 olisi varmaan ongelmia riittänyt, mutta "onneksi" tuona vuonna herne lakoontui pahoin ja iti palkoon, joten ei tarvinnut puida. Herneen viljelyn pahimpana riskinä näenkin juuri korjuuajan rankat sateet. Ne voivat viedä koko sadon. -80 luvulla viljelin hernettä enemmänkin mutta lopetin, kun sato jäi saamatta suunnilleen joka 4. vuosi. Nyt viljellään taas. Toivottavasti lajikkeet ovat vähän luotettavampia, kuin silloiset.
-80-luvulla taidettiin viljellä vielä aika paljon lehdellisiä päätteettömän kasvutavan omaavia hernelajikkeita?
-
-80-luvulla taidettiin viljellä vielä aika paljon lehdellisiä päätteettömän kasvutavan omaavia hernelajikkeita?
Tässä se ero, silloiset olivat suht. toivottomia puitavia varsinkin hikevillä mailla. Nyt kasvu vain loppuu ja piste.
-
-80-luvulla taidettiin viljellä vielä aika paljon lehdellisiä päätteettömän kasvutavan omaavia hernelajikkeita?
Tässä se ero, silloiset olivat suht. toivottomia puitavia varsinkin hikevillä mailla. Nyt kasvu vain loppuu ja piste.
onko noissa hernelajikkeissa millaisia eroja. onko esim. jotkut lajikkeet tarkoitettu puitaviksi, jotkut toiset rehuksi. joskus nimittäin puinut kaura/hernekasvustoa, herne oli suht pystyä ja lyhytkasvuista. helppoa puida eikä sotkenut konetta.
toinen ääripää herne hlevetin pitkää vihantaa rönsyä maatamyöten kasvaen, kietoutui kelalle ja tukki koko masiinan.
molemmissa esimerkeissä kaura itsessään normaalisti puintikypsäksi joutunutta.
-
onko noissa hernelajikkeissa millaisia eroja. onko esim. jotkut lajikkeet tarkoitettu puitaviksi, jotkut toiset rehuksi.
ON. Nykyiset puitavaksi tarkoitetut ovat ns. puolilehdettömiä, kärhien tyvessä on lehdykkäpari. Sekä kasvutavaltaan ns. päätteellisiä, eli sitä ikuisesti jatkuvaa vihertä ei tietyn pisteen jälkeen pukkaa. Sen sijaan nämä huippuviherrehulajikkeet eivät juuri muuta teekään kuin sitä vartta ja lehteä. Sellainen sato, että niittomurskan kanssa viherrehua niittäessä pitää ainakin pari pykälää pienemmälle heittää vetotraktorin välityksiä.
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
Ihanan kallista rikka-ainetta tuo basaraani... ;D
Onks herneellä joku kasvuasterajotus eri aineille??
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
Ihanan kallista rikka-ainetta tuo basaraani... ;D
Onks herneellä joku kasvuasterajotus eri aineille??
Basagranin ohjeen mukaan pitäis vetää herneelle 5-8cm mittaisena.
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
Ihanan kallista rikka-ainetta tuo basaraani... ;D
Onks herneellä joku kasvuasterajotus eri aineille??
Basagranin ohjeen mukaan pitäis vetää herneelle 5-8cm mittaisena.
Ohjeen noudattaminen ei ole lainkaan huono idea...
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
Ihanan kallista rikka-ainetta tuo basaraani... ;D
Onks herneellä joku kasvuasterajotus eri aineille??
Basagranin ohjeen mukaan pitäis vetää herneelle 5-8cm mittaisena.
Ohjeen noudattaminen ei ole lainkaan huono idea...
Mutta kun näyttää siltä että osittain pitää vetää joko liian lyhyeen tai pitkään kasvustoon, niin kiinnostaisi kumpi olisi pienempi riski.
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
Ihanan kallista rikka-ainetta tuo basaraani... ;D
Onks herneellä joku kasvuasterajotus eri aineille??
Basagranin ohjeen mukaan pitäis vetää herneelle 5-8cm mittaisena.
Ohjeen noudattaminen ei ole lainkaan huono idea...
Mutta kun näyttää siltä että osittain pitää vetää joko liian lyhyeen tai pitkään kasvustoon, niin kiinnostaisi kumpi olisi pienempi riski.
Hernenänä kukkamullan luvatusta maasta ja hiekkamyrskyjen keskeltä kertoo kunhan palaa kanavakaivuultaan. ;D
-
Basagranin ohjeen mukaan pitäis vetää herneelle 5-8cm mittaisena.
Ohjeen noudattaminen ei ole lainkaan huono idea...
Mutta kun näyttää siltä että osittain pitää vetää joko liian lyhyeen tai pitkään kasvustoon, niin kiinnostaisi kumpi olisi pienempi riski.
Hernenänä kukkamullan luvatusta maasta ja hiekkamyrskyjen keskeltä kertoo kunhan palaa kanavakaivuultaan. ;D
Ruistutaks sää niin pienellä vesimäärällä, että seoksen tekeminen on hankalaa vai onko Basagran oikein helposti ruiskuun tarttuvaa? Jos ei tartu suodattimiin tai ruiskun seiniin, on ruiskun peseminen aika nopeasti tehty kunhan sen tekee heti pellolta tultuaan. Aika usein näiden mömmöjen ohjeet kannattaa lukea ja noudattaakin herkillä kasveilla ::)
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
Ihanan kallista rikka-ainetta tuo basaraani... ;D
Onks herneellä joku kasvuasterajotus eri aineille??
Basagranin ohjeen mukaan pitäis vetää herneelle 5-8cm mittaisena.
Ohjeen noudattaminen ei ole lainkaan huono idea...
Mutta kun näyttää siltä että osittain pitää vetää joko liian lyhyeen tai pitkään kasvustoon, niin kiinnostaisi kumpi olisi pienempi riski.
Hernenänä kukkamullan luvatusta maasta ja hiekkamyrskyjen keskeltä kertoo kunhan palaa kanavakaivuultaan. ;D
:-*
Mä voin suositella jotain muita aineita kuin noita em., Basagran ja MCPA on tullut kokeiltua, myös pelkkä MCPA 0.3 tms. hehtaarille. Eihän nuo toimi. Onneks on parempia ja halvempiakin aineita :)
Mulla ajatuksena ruiskuttaa herneestä rikat Mistral/Senkor 0.1kg/ha+Fenix 0.5l/ha. Senkor alle satasen kilo, Fenix noin 150 vitosen purkki. Alvilla. Eli ei pahan kallista. Mistähän se huhu tai tieto lähti, että Senkoria ei saisi enää käyttää herneellä??
Mulla herne samanlaista, tänään nappasin kuvan parista kohtaa poikkipeltoon, hukkunutta on, sateet teki tehtävänsä. Nytkin sataa tihuuttaa,saatana, 11mm jo tänään/yöllä :-X
(http://i4.aijaa.com/t/00016/13858651.t.jpg) (http://aijaa.com/mRNdOI)
(http://i11.aijaa.com/t/00791/13858652.t.jpg) (http://aijaa.com/Kf4hT4)
-
Mitenkäs tuo rikkojenruiskutus, kun on aika epätasaiseen orastunut herne?
Osa jo melkein 5cm mittaista ja osa vasta tullut pintaan. Alueina kuitenkin sen verran pieniä ja hajallaan ettei eri kerroilla ruiskutus tuu kyseeseen. Tarkoitus vetää Basagran SG(0,5kg/ha) + MCPA(0,3l/ha).
Niin ja elämäni ensimmäinen itse suoritettava ruiskutus, ruiskun ostin tänään ::)
Ihanan kallista rikka-ainetta tuo basaraani... ;D
Onks herneellä joku kasvuasterajotus eri aineille??
Basagranin ohjeen mukaan pitäis vetää herneelle 5-8cm mittaisena.
Ohjeen noudattaminen ei ole lainkaan huono idea...
Mutta kun näyttää siltä että osittain pitää vetää joko liian lyhyeen tai pitkään kasvustoon, niin kiinnostaisi kumpi olisi pienempi riski.
Hernenänä kukkamullan luvatusta maasta ja hiekkamyrskyjen keskeltä kertoo kunhan palaa kanavakaivuultaan. ;D
:-*
Mä voin suositella jotain muita aineita kuin noita em., Basagran ja MCPA on tullut kokeiltua, myös pelkkä MCPA 0.3 tms. hehtaarille. Eihän nuo toimi. Onneks on parempia ja halvempiakin aineita :)
Mulla ajatuksena ruiskuttaa herneestä rikat Mistral/Senkor 0.1kg/ha+Fenix 0.5l/ha. Senkor alle satasen kilo, Fenix noin 150 vitosen purkki. Alvilla. Eli ei pahan kallista. Mistähän se huhu tai tieto lähti, että Senkoria ei saisi enää käyttää herneellä??
Mulla herne samanlaista, tänään nappasin kuvan parista kohtaa poikkipeltoon, hukkunutta on, sateet teki tehtävänsä. Nytkin sataa tihuuttaa,saatana, 11mm jo tänään/yöllä :-X
No nuo aineet on jo ostettuna niin niillä mennään.
Tarkoitus ois laittaa ruista herneen perään, niin siksi en Senkoria hommannut.
"Käytön rajoitukset:
Samana vuonna ei käsitellyllä lohkolla saa viljellä muita viljelykasveja, eikä ristikukkaiskasveja vielä seuraavanakaan vuonna (kaali, lanttu, nauris,rypsi, rapsi)."
-
Tässä on monta monessa, mikähän siinä se kriittinen tekijä olisi?
- Rikat ei saisi kasvaa liian suuriksi, jotta aineet vielä tehoaa.
- Liian pieneen herneenituun ei liene hyvä ruiskuttaa, ettei viota liikaa taimia.
- Herneen lehtipinta-ala ei saisi ehtiä liian suureksi, jotta aine vielä kulkeutuu kunnolla rikoillekin. Jos menee pitkäksi, täytyy käyttää isoa vesimäärää ja/tai viistoon puhaltavia suuttimia.
- Sitten oli vielä viotusherkkyys joillakin aineilla maalaji- ja kosteusolosuhteista riippuvainen, minkä voi ottaa huomioon jos sen tiedon löytää
Maalaisjärjellä päätellen itse odottaisin, jotta myöhemmin itävät herneet olisivat siinä 5 cm:n tuntumassa ennen ruiskuttamista ja ajaisin sitten reilulla vesimäärällä. Omat kokemukset on kylläkin tuolta Mistral-Fenix-akselilta.
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=5397&sid=91749099e0987b1f5167416a757fcf80 (http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=5397&sid=91749099e0987b1f5167416a757fcf80)
-
Mulla ajatuksena ruiskuttaa herneestä rikat Mistral/Senkor 0.1kg/ha+Fenix 0.5l/ha. Senkor alle satasen kilo, Fenix noin 150 vitosen purkki. Alvilla. Eli ei pahan kallista. Mistähän se huhu tai tieto lähti, että Senkoria ei saisi enää käyttää herneellä??
Sitä uuttaa formulaattia olevalle Senkorille ei ole käsittääkseni haettu rekisteröintiä herneelle. En tiedä miksi, ehkä liian pieni alainen käyttökohde?
-
Jauhemaista Senkoria, jonka käyttölupa loppuu 1915 lopussa, saa käyttää herneelle. uutta nestemäistä ei saa käyttää. Olikohan tuon jauheen myyntilupa jo päättynyt?
-
Englanninkielisessä Basagran ohjeessa kerrotaan että 15cm on takaraja ruiskutuksilla. Englanninkielinen myyntipäällys on muutenkin paljon tarkempi noiden ruiskutusohjeiden suhteen.
-
Jauhemaista Senkoria, jonka käyttölupa loppuu 1915 lopussa, saa käyttää herneelle. uutta nestemäistä ei saa käyttää. Olikohan tuon jauheen myyntilupa jo päättynyt?
Melko kova säilyvyys tuolla aineella? 100 vuotta!
Kannattaa keksiä ensin hyvä tarina tarkastajalle ennen kuin käyttää. ;D
-
Stompilla näkyy muuten olevan Minor Use hyväksyntä herneelle ennen taimettumista käytettäväksi. Onko kenelläkään kokemusta?
https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/KareDocs%5C1950KayttoohjeMinorUse.pdf
-
Herne on kyllä nenässäkin parempi kuin pellolla ja kuivurissa. :-\
Puhumattakaan puimakoneesta, piikkaat sitä vihreetä mössöö irti lokakuisena sadepäivänä suulin hämärässä tuksun sisuksista... :-\
-
Herne on kyllä nenässäkin parempi kuin pellolla ja kuivurissa. :-\
suulin hämärässä
...jossa on märäntyneet seinälaudat? ;)
-
Herne on kyllä nenässäkin parempi kuin pellolla ja kuivurissa. :-\
suulin hämärässä
...jossa on märäntyneet seinälaudat? ;)
Hengästyttävän luovaa ja uutta huumoripläjäystä. Lisää lisää!! :)
-
Herne on kyllä nenässäkin parempi kuin pellolla ja kuivurissa. :-\
Puhumattakaan puimakoneesta, piikkaat sitä vihreetä mössöö irti lokakuisena sadepäivänä suulin hämärässä tuksun sisuksista... :-\
No herneen puinnista vastaa tietysti viljelyttäjä eli Apetit, mitä sen kanssa enempää ressaamaan?
https://www.youtube.com/watch?v=ltlzJhxDmdo
-
Herne on kyllä nenässäkin parempi kuin pellolla ja kuivurissa. :-\
Puhumattakaan puimakoneesta, piikkaat sitä vihreetä mössöö irti lokakuisena sadepäivänä suulin hämärässä tuksun sisuksista... :-\
No herneen puinnista vastaa tietysti viljelyttäjä eli Apetit, mitä sen kanssa enempää ressaamaan?
https://www.youtube.com/watch?v=ltlzJhxDmdo
Nii pakasteen osalta...
Mut nämä joilla korjuu tapahtuu omalla kalustolla.
Noi tiitin puimakoneet kulkee ku karavaani, aikataulut on just eikä melkein.
-
Herne on kyllä nenässäkin parempi kuin pellolla ja kuivurissa. :-\
Puhumattakaan puimakoneesta, piikkaat sitä vihreetä mössöö irti lokakuisena sadepäivänä suulin hämärässä tuksun sisuksista... :-\
No herneen puinnista vastaa tietysti viljelyttäjä eli Apetit, mitä sen kanssa enempää ressaamaan?
https://www.youtube.com/watch?v=ltlzJhxDmdo
Nii pakasteen osalta...
Mut nämä joilla korjuu tapahtuu omalla kalustolla.
Noi tiitin puimakoneet kulkee ku karavaani, aikataulut on just eikä melkein.
Olen mää luomuhernettä puinu lokakuun alussa eikä siinä mitään ihmettä ole ollut tietysti jos tuoreena pui niin sotkeehan se... ::)
-
Herne on kyllä nenässäkin parempi kuin pellolla ja kuivurissa. :-\
suulin hämärässä
...jossa on märäntyneet seinälaudat? ;)
Hengästyttävän luovaa ja uutta huumoripläjäystä. Lisää lisää!! :)
Laita uudet laudat niin kettuilu loppuu.
...jaa nii ethän sää viitsi sitäkään tehdä...eikä varmaan ole rahaa edes nauloihin...
-
Mä voisin huomenna ottaa kuvan sellaiselta lohkolta johon meni vahingossa 50kg/ha herne/härkäpapu seosta, joista varmaan puolet söi sitten kyyhkyt ;D Kylvetty tietenkin viskalla ja mullattu karhilla 8)
Ei se kyllä oikeesti ees paljon häpeis tolle isjajan kuvalle ???
-
Ekaa kertaa asialla. Onko tää hyvä vai ei?
(http://i5.aijaa.com/t/00449/13915135.t.jpg) (http://aijaa.com/iYNy9h)
Toinen kuva normaalimmasta kohtaa. (Äijän pituus n.170cm, ei allekirjoittanut)
(http://i9.aijaa.com/t/00675/13915136.t.jpg) (http://aijaa.com/VVc4RW)
-
Toinen kuva normaalimmasta kohtaa. (Äijän pituus n.170cm, ei allekirjoittanut)
(http://i9.aijaa.com/t/00675/13915136.t.jpg) (http://aijaa.com/VVc4RW)
Onx toi se lammasvaras? :o
-
Toinen kuva normaalimmasta kohtaa. (Äijän pituus n.170cm, ei allekirjoittanut)
(http://i9.aijaa.com/t/00675/13915136.t.jpg) (http://aijaa.com/VVc4RW)
Onx toi se lammasvaras? :o
Ei, vaan yleisapu, jonka saa paikalle satunnaisesti puhelin soitolla.
-
Mikähän mahtais olla hyvä korjuuaste tehdä lypsäville säilistä herneestä,nurmirehun sekaan?
-
Mikähän mahtais olla hyvä korjuuaste tehdä lypsäville säilistä herneestä,nurmirehun sekaan?
Juuri ennen lakoutumista. Kasvu ja typensidonta on parhaimmillaan palkojen täyttymisen aikaan, kypsymisen aikana biomassa ei enää lisäänny. Veikkaan, että tuossa palkojen täyttyessä, kasvuston ollessa vielä kokonaan vihreää, sulavuus ei paljoa muutu. Silloin kannattaa maksimoida sato mahdollisimman myöhäisellä niitolla. Mutta lakoutunut herne on taas sellaista korjattavaa, että siinä taivasosuus pienenee väkisinkin.
-
Ekaa kertaa asialla. Onko tää hyvä vai ei?
(http://i5.aijaa.com/t/00449/13915135.t.jpg) (http://aijaa.com/iYNy9h)
Toinen kuva normaalimmasta kohtaa. (Äijän pituus n.170cm, ei allekirjoittanut)
(http://i9.aijaa.com/t/00675/13915136.t.jpg) (http://aijaa.com/VVc4RW)
Kyyl.
-
Ekaa kertaa asialla. Onko tää hyvä vai ei?
(http://i5.aijaa.com/t/00449/13915135.t.jpg) (http://aijaa.com/iYNy9h)
Toinen kuva normaalimmasta kohtaa. (Äijän pituus n.170cm, ei allekirjoittanut)
(http://i9.aijaa.com/t/00675/13915136.t.jpg) (http://aijaa.com/VVc4RW)
Kyyl.
Ukko on puol kolmelta yöllä netissä, kyllä on nettiriippuvuus menny pahaksi, eiks oo vaimoa, vai onko netin ääressä oleminen kiinnostavampaa kuin vaimon vieressä oleminen? Vai ootko peräkammarinpoika?
-
Ekaa kertaa asialla. Onko tää hyvä vai ei?
(http://i5.aijaa.com/t/00449/13915135.t.jpg) (http://aijaa.com/iYNy9h)
Toinen kuva normaalimmasta kohtaa. (Äijän pituus n.170cm, ei allekirjoittanut)
(http://i9.aijaa.com/t/00675/13915136.t.jpg) (http://aijaa.com/VVc4RW)
Kyyl.
Ukko on puol kolme yöllä netissä, kyllä on nettiriippuvuus menny pahaksi, eiks oo vaimoa, vai onko netin ääressä oleminen kiinnostavampaa kuin vaimon vieressä oleminen? Vai ootko peräkammarinpoika?
:)
-
Täällä hene aivan hierveän pitkää, heikon alun jälkeen räjähtänyt. Papu puolitoistametristä ja lievästi sekaisin. Alkavaa suklaalaikkua.
-
Täällä hene aivan hierveän pitkää, heikon alun jälkeen räjähtänyt. Papu puolitoistametristä ja lievästi sekaisin. Alkavaa suklaalaikkua.
Toi suklaalaikku ilmestyy aina kun on ollut sateenkaari.... ;D
-
Mikähän mahtais olla hyvä korjuuaste tehdä lypsäville säilistä herneestä,nurmirehun sekaan?
Juuri ennen lakoutumista. Kasvu ja typensidonta on parhaimmillaan palkojen täyttymisen aikaan, kypsymisen aikana biomassa ei enää lisäänny. Veikkaan, että tuossa palkojen täyttyessä, kasvuston ollessa vielä kokonaan vihreää, sulavuus ei paljoa muutu. Silloin kannattaa maksimoida sato mahdollisimman myöhäisellä niitolla. Mutta lakoutunut herne on taas sellaista korjattavaa, että siinä taivasosuus pienenee väkisinkin.
Nurin mennyt vihermassa herne kannattaa ajattaa mcdonelilla.
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
-
Täälläkin eräiden viljelijöiden herneet yltää nenään asti.... :o
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
Ota pois. Mulla sama ajatus suojavyöhykken perustamiseen. Tulee hän siinä pohjoista tukea vkp lisäksi.
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
Eikö tukihakemuksissa ole hallinnon helppo liputtaa pois
nuo nurmen perustamiset kerääjäkasvin avulla ? Se timppa on aivan
ok suojakasvinurmen perustamiseen, mutta miten se yhtäkkiä saisi kerääjäkasvikorvauksen ? Silloinhan normaalit suojaviljat pitää saada myös kerääjäkasvikorvauksen piiriin ?
-SS-
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
Eikö tukihakemuksissa ole hallinnon helppo liputtaa pois
nuo nurmen perustamiset kerääjäkasvin avulla ? Se timppa on aivan
ok suojakasvinurmen perustamiseen, mutta miten se yhtäkkiä saisi kerääjäkasvikorvauksen ? Silloinhan normaalit suojaviljat pitää saada myös kerääjäkasvikorvauksen piiriin ?
-SS-
Täällä ei saa mitään kerääjäkasvitukea ollenkaan.
Toi 100€ on valkuaiskasvipalkkiota. 6% taisi olla se mitä saa olla seoksessa muuta kuin valkuaiskasvia.
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
Eiks se oo 90e?
Eikö tukihakemuksissa ole hallinnon helppo liputtaa pois
nuo nurmen perustamiset kerääjäkasvin avulla ? Se timppa on aivan
ok suojakasvinurmen perustamiseen, mutta miten se yhtäkkiä saisi kerääjäkasvikorvauksen ? Silloinhan normaalit suojaviljat pitää saada myös kerääjäkasvikorvauksen piiriin ?
-SS-
Täällä ei saa mitään kerääjäkasvitukea ollenkaan.
Toi 100€ on valkuaiskasvipalkkiota. 6% taisi olla se mitä saa olla seoksessa muuta kuin valkuaiskasvia.
-
Saatto ollakkin 90€, tai sit oli joku pohjoinen lisäkorvaus. En jaksa tarkistaa.
Riittää kuitenkin kattamaan siemenkustannuksen.
-
Saatto ollakkin 90€, tai sit oli joku pohjoinen lisäkorvaus. En jaksa tarkistaa.
Riittää kuitenkin kattamaan siemenkustannuksen.
Sää saat 90 riittämään valkuaiskasvin siemeneen ja muutamat ei saa riittämään kolmen kilon raiheinään satasta. :o
-
Tahtoo tuo HTC:n ultapixelikamera tehdä melkoista paskalaatua varsinkin pimeällä, mutta paremman puutteessa:
(http://i3.aijaa.com/t/00661/13926877.t.jpg) (http://aijaa.com/2CSHXn)
Siinä vähän yleiskuvaa
(http://i4.aijaa.com/t/00859/13926883.t.jpg) (http://aijaa.com/oJMP1L)
Kyllä sieltä jotain nurmen tapaista oheispaskoineen alta löytyy.
Tuo oli jotain vajaa 80 senttistä keskimäärin. Kylvetty viskalla ja mullattu piikkiäkeellä 12.6 tienoilla. Ainoa lannoitus lehmän kuivalanta (tietysti sallituissa rajoissa).
70kg kumpaakin taisi livahtaa ja joku 10kg timoteitä.
Tarkoitus kohtapuolin korjata pois, ruiskuttaa staranea ja kylvää pari kiloa timoteitä sähköviskalla pintaan.
Glyfoa tuo pelto ei syksyllä saanut, ainoa toimenpide 4v nurmen aikana oli syyskyntö.
-
Sää saat 90 riittämään valkuaiskasvin siemeneen ja muutamat ei saa riittämään kolmen kilon raiheinään satasta. :o
No jos raiheinän tupsu kymmenen metrin välein on peittävä kasvusto, niin voihan sen koko kilon raiheinäpussin tosiaan laittaa ojarummun kohdalle; suunnilleen pari neliötä, olettaen, ettei valvonta viitsi kävellä rummusta metriä pitemmälle. Tällöin tosiaan riittää kourallinen rainsiemeniä koko peltoon.
Muuten ei.
-SS-
***Ei koske kukkamultia eikä Sisä-Suomea.***
-
Sää saat 90 riittämään valkuaiskasvin siemeneen ja muutamat ei saa riittämään kolmen kilon raiheinään satasta. :o
No jos raiheinän tupsu kymmenen metrin välein on peittävä kasvusto, niin voihan sen koko kilon raiheinäpussin tosiaan laittaa ojarummun kohdalle; suunnilleen pari neliötä, olettaen, ettei valvonta viitsi kävellä rummusta metriä pitemmälle. Tällöin tosiaan riittää kourallinen rainsiemeniä koko peltoon.
Muuten ei.
-SS-
***Ei koske kukkamultia eikä Sisä-Suomea.***
;D ;D
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
Eikö tukihakemuksissa ole hallinnon helppo liputtaa pois
nuo nurmen perustamiset kerääjäkasvin avulla ? Se timppa on aivan
ok suojakasvinurmen perustamiseen, mutta miten se yhtäkkiä saisi kerääjäkasvikorvauksen ? Silloinhan normaalit suojaviljat pitää saada myös kerääjäkasvikorvauksen piiriin ?
-SS-
Täällä ei saa mitään kerääjäkasvitukea ollenkaan.
Toi 100€ on valkuaiskasvipalkkiota. 6% taisi olla se mitä saa olla seoksessa muuta kuin valkuaiskasvia.
Mä öisin sitä mieltä että saa sinne enemmän ajaa timotein siementä kuin 6%. Se nurmihan ei ole tämän vuoden vilhely kasvi. Esim viljaa ei saisi olla kuin hiukan. Se mikä on hiukan on eri asia.
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
Eikö tukihakemuksissa ole hallinnon helppo liputtaa pois
nuo nurmen perustamiset kerääjäkasvin avulla ? Se timppa on aivan
ok suojakasvinurmen perustamiseen, mutta miten se yhtäkkiä saisi kerääjäkasvikorvauksen ? Silloinhan normaalit suojaviljat pitää saada myös kerääjäkasvikorvauksen piiriin ?
-SS-
Täällä ei saa mitään kerääjäkasvitukea ollenkaan.
Toi 100€ on valkuaiskasvipalkkiota. 6% taisi olla se mitä saa olla seoksessa muuta kuin valkuaiskasvia.
Mä öisin sitä mieltä että saa sinne enemmän ajaa timotein siementä kuin 6%. Se nurmihan ei ole tämän vuoden vilhely kasvi. Esim viljaa ei saisi olla kuin hiukan. Se mikä on hiukan on eri asia.
Itse en ainakaan ole miltään viralliselta taholta löytänyt mitään numeroarvoa paljonko vähäinen määrä tukikasvia herneelle on ja lasketaanko kiloissa vai siementen lukumäärässä. Epävirallisia arvauksia löytyy 6-20% väliltä.
-
Tuossa miettinyt että miten menis härkäpapu vihermassaherneen tukikasvina.
Otanko kuvan?
EI kyllä vielä hirveen pitkällä oo, alle metristä varmaan joka paikassa. Kohta menee silti paaliin.
Alle viellä timppaa niin saa 100€ avustuksen nurmen perustamiseen ;)
Eikö tukihakemuksissa ole hallinnon helppo liputtaa pois
nuo nurmen perustamiset kerääjäkasvin avulla ? Se timppa on aivan
ok suojakasvinurmen perustamiseen, mutta miten se yhtäkkiä saisi kerääjäkasvikorvauksen ? Silloinhan normaalit suojaviljat pitää saada myös kerääjäkasvikorvauksen piiriin ?
-SS-
Täällä ei saa mitään kerääjäkasvitukea ollenkaan.
Toi 100€ on valkuaiskasvipalkkiota. 6% taisi olla se mitä saa olla seoksessa muuta kuin valkuaiskasvia.
Mä öisin sitä mieltä että saa sinne enemmän ajaa timotein siementä kuin 6%. Se nurmihan ei ole tämän vuoden vilhely kasvi. Esim viljaa ei saisi olla kuin hiukan. Se mikä on hiukan on eri asia.
Itse en ainakaan ole miltään viralliselta taholta löytänyt mitään numeroarvoa paljonko vähäinenmäärä tukikasvia herneelle on. Epävirallisia arvauksia löytyy 6-20% väliltä.
Pohjosen tukeen riittää että yli 50% on hernettä. Vkp on määritelmä "hiukan" saa olla muuta kuin valkuaiskaavia. Nurmi ei ole satokasvi, vaan aluskasvillisuuden ja sitä saisi olla normaalisti. Eihän nurmi tue hernettä millään tavalla.
-
Mä öisin sitä mieltä että saa sinne enemmän ajaa timotein siementä kuin 6%. Se nurmihan ei ole tämän vuoden vilhely kasvi. Esim viljaa ei saisi olla kuin hiukan. Se mikä on hiukan on eri asia.
Joo toi 6% tuli proagrian neuvojalta eikä timoteitä taidettu siihen laskea.
On meillä sellaistakin hernepapuseosta missä on vielä 10kg kauraa seassa. Ainakin pelkkä herne/kaura seos on toiminut kohtalaisesti lyhytkortisilla lajikkeilla, mutta tahtoo loppukohden painua siltikin.
-
Mä öisin sitä mieltä että saa sinne enemmän ajaa timotein siementä kuin 6%. Se nurmihan ei ole tämän vuoden vilhely kasvi. Esim viljaa ei saisi olla kuin hiukan. Se mikä on hiukan on eri asia.
Joo toi 6% tuli proagrian neuvojalta eikä timoteitä taidettu siihen laskea.
On meillä sellaistakin hernepapuseosta missä on vielä 10kg kauraa seassa. Ainakin pelkkä herne/kaura seos on toiminut kohtalaisesti lyhytkortisilla lajikkeilla, mutta tahtoo loppukohden painua siltikin.
Mulla oli laitumessa 100kg papua ja n.90 ohra kauraa. Juuressa italian raita ja persian apilaa. Ens kesänä lautan toisen satasen hernettä joukkoon.
-
Siinä olis herne/härkäpavun analyysituloksia:
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Säilönnällinen laatu SJ >
pH 4,38 alle 4,27 (ka 287 g/kg)
Ammoniakkityppi 54 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo 37 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot 7 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi 496 g/kg N alle 500
Sokeri 103 g/kg ka 50 - 150
Arvosana 7
Koostumus SJ >
Kuiva-aine 287 g/kg
Raakavalkuainen 161 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) 458 g/kg ka 500 - 600
D-arvo 688 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 102 g/kg ka 50 - 80
Tuhka 60 g/kg ka 50 - 100
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 10,7 MJ/kg ka Ry=ME/11,7 ry/kg ka
OIV 90 g/kg ka 71 - 88
PVT 29 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi 125 90 - 120
ME-indeksi 126 85 - 130
Sinällään ei ole mitään vikaa, mutta liian vähän primaa tainnut mennä paalatessa. Hyvin kyllä lehmille maittaa.
Härkäpavun lajike oli fuego.
-
Kuinka kypsää tulee herneen olla että puinti onnistuu? Seoksena kauran kanssa. Kaura alkais olla parhaillaan murskeviljaan. Herneen siemen alkaa olla jo varsin kova, mutta palko ei hevin rakoile.
Kyl ne ahneesti pui pitkin syksyä madon syömiä lakoisia savella höystettyjä herneitä. On siinä voittaja fiilis kun pöydällä on ruskean vihreetä paskaa joka lykkää edellään maata. Kaatokela ylös, pöytä alas, pakkia, uus yritys, edellisen toisto jne..
Säiliössä on savikokkareita ja herneitä, puimurin koneisto ku vihreetä mannapuuroa täynnä. Kyllä 90euroo valkuaispalkkiota on hyvä korvaus... ;D ;D
Ai ruokaherne? Perkele, niissä kun ei maasta tulevia kokkareita passaa olla... ;D
-
Kuinka kypsää tulee herneen olla että puinti onnistuu? Seoksena kauran kanssa. Kaura alkais olla parhaillaan murskeviljaan. Herneen siemen alkaa olla jo varsin kova, mutta palko ei hevin rakoile.
Kyl ne ahneesti pui pitkin syksyä madon syömiä lakoisia savella höystettyjä herneitä. On siinä voittaja fiilis kun pöydällä on ruskean vihreetä paskaa joka lykkää edellään maata. Kaatokela ylös, pöytä alas, pakkia, uus yritys, edellisen toisto jne..
Säiliössä on savikokkareita ja herneitä, puimurin koneisto ku vihreetä mannapuuroa täynnä. Kyllä 90euroo valkuaispalkkiota on hyvä korvaus... ;D ;D
Ai ruokaherne? Perkele, niissä kun ei maasta tulevia kokkareita passaa olla... ;D
LUomuna! 8)
-
Oon kattonu näitä Ingrid ja rocketti lajikkeita,onko kokemuksia?
Suht hurjia kilo määriä ne pitäis antaa per heh paperilla,tietty!
-
Rocketilla paras sato myytynä 60 tn / 12 ha , oli paikoin niin laossa ettei kaikkea saatu edes talteen
-
Kuulostaa hyvältä,ootko ruuttaillu jotai tököttiä tuholaisille?
-
Te jotka olette viljelleet ja kuivanneet noita pienempiesiemenisiä rehulajikkeita (esim.Astronaute, Rocket): Tarviiko 2-vaiheista kuivausta, vai kuivuuko yhdellä kuivauksella lämminilmakuivurissa?
-
Ensimmäistä kertaa hernettä viljelyssä. Laji Rocket. Oli kyllä sellainen pehmeä lasku herneen viljelyyn. Mukavaa puitavaa. Jos ensivuonna saisi sitten taistella kunnolla puinnin kanssa. Pitää myös panostaa rikkojen torjuntaan. Taisi kuivatessa palaa enemmän energiaa savikan kuin herneen kuivaamiseen.
Niin ja kuivaus. Kyllä se kaksivaiheinen kuivaus varmasti hyvä olisi.
-
Herneen siemen kuulemma kysyttyä rahakasvi vissiin ainakin jos saa siemeneksi. Mites pohjoisessa olette vielä siementä saaneet tuotettua? Ingid olisi tarjolla voisiko onnistua tossia P-savossa?
-
Herneen siemen kuulemma kysyttyä rahakasvi vissiin ainakin jos saa siemeneksi. Mites pohjoisessa olette vielä siementä saaneet tuotettua? Ingid olisi tarjolla voisiko onnistua tossia P-savossa?
Onnistuu varmasti, kun pohjoisempanakin onnistuu. Meri toki lähellä tasaamassa lämpöä, mutta tuo myös ongelmansa kun syksyisin sumuja. Aika usein meinaa herneet itää jo pellossa, vaikka ei olisi vielä kypsääkään, varsinkin varjopaikkoja ei saisi olla lainkaan. Ne menee poikkeuksetta pilalle.
Viime kesänäkin sai hyvää itävää herneen siementä, jemmasin muutaman tonnin syksyllä lajittelijan läpi, jos sattuu innostumaan kylvöstä. Lajike ingrid, ja pysyi hieman paremmin pystyssä kuin samalla lohkolla ollut Karita. Satoeroa ei oikeen saanut, mutta ihan ok. sato vaikka vuosi oli vähintäänkin haastava herneenkin osalta.
Herneen viljely vaatii sellaista urheilumieltä, ei onnistu naps ja kops ainakaan puinti hikevillä/pehmeillä mailla. Sotkii puimuria lähes aina, joten ois hyvä jos ois vaikka 10ha välein muuta puitavaa päiväksi pariksi. Putsais koneistoa välillä. Muuten saattaa tulla päivässäkin totaalinen jumi kuljettimissa :) Kuivaus onnistunut aina ongelmitta, tosin pahimmat sotkut meni eräänä vuonna litistykseen suoraan ja pelasti sen sadon osan.
-
Viime kesän sadosta idätin Ylistarossa,entisen koeaseman työntekijän firmassa. Erittäin sekalainen kasvusto puidessa eikä kuivattu mitenkään siemeneksi. Itävyys 84,tjp 408 ja kylvömäärä 388 kg/ha jos 80 kpl/ m2. Meinaan kylvää tuolla osan. Lajike Ingrid,alue EP.
-
Jos on alueella paljon riistaa, varaudu siihen että käyvät syömässä ja sotkemassa kasvustoa aika rankasti. Joku oli täällä nähnyt eilen aamulla suden jäljet tuoreella lumella. Pitäiskö vähän peuroja kurissa, toivottavasti.
-
Viime kesän sadosta idätin Ylistarossa,entisen koeaseman työntekijän firmassa. Erittäin sekalainen kasvusto puidessa eikä kuivattu mitenkään siemeneksi. Itävyys 84,tjp 408 ja kylvömäärä 388 kg/ha jos 80 kpl/ m2. Meinaan kylvää tuolla osan. Lajike Ingrid,alue EP.
Aika iso toi tjp ja sitä johtuva kylvömäärä.
https://www.tilasiemen.fi/fi/lajikkeet/herne/astronaute
-
^
Niin munkin mielestä iso tjp. Taisi jossain taulukossa mainittu Ingridille tjpeeksi 324 grammaa. Mutta uskon tuon,tuo kaveri on kuitenkin tehnyt idätyksiä toistakymmentä vuotta työkseen. Siinä rajamailla että viitsiikö noita käyttää mutta kokeilen jonkun lohkon noilla kylvää.
-
Torppaakos herneellä fenix + senkorin käyttö syysvehnän kylvön, senkorilla näköjään rajotteita.
Kokemuksia kellään? Tai siis metro/mistral tarkotin.
-
Torppaakos herneellä fenix + senkorin käyttö syysvehnän kylvön, senkorilla näköjään rajotteita.
Kokemuksia kellään? Tai siis metro/mistral tarkotin.
Näyttää ainakin Mistraalin käyttöohjeissa lukevan että ei saa viljellä samana vuonna muita viljelyskasveja jos on ajettu Mistraalia. Eikä seuraavana vuonna ristikukkaiskasveja...rypsi,rapsi ym.
Kokemusta noista comboista ei ole mutta tiettyjen aineiden kanssa kannattaa olla varovaisempia kuin toisten. Naapurin perunakasvulohkolla näkyi selvä raja missä oli edellisvuonna ollut rypsiä johon oli ajettu Galera rikkakasveille. Sitä tutkittiin enemmänkin ja myöhemmin Galeran käyttömäärä suosituksia tarkennettiin alaspäin.
-
Herneelle Mistral 50g basagran 0,5l ja fenix 0,5l combo ollut käytössä parina viime kesänä.
Syksyllä kyntö ja syysvehnää perään.
Ei ole ollut itämisessä minkäänlaista ongelmaa.
-
Herneelle Mistral 50g basagran 0,5l ja fenix 0,5l combo ollut käytössä parina viime kesänä.
Syksyllä kyntö ja syysvehnää perään.
Ei ole ollut itämisessä minkäänlaista ongelmaa.
Kyntään tuskin kerkee, kultivointi ja kylvö systeemillä mentäis.
10 ha turhan suuri koealaksi, täytyy kai hommata basagrania tai kylvää vehnät muualle.
Lohko kyllä ihanteellinen syysvehnälle..
-
Mihin myytte herneet ja härkäpavut? Itsellä noiden viljelyn esteeksi nousee, ettei ole ostajia, kun kotieläintiloja ei lähettyvillä ole, paitsi maitotiloja, ostaako ne noita, en tiedä. Ja niin isoja aloja, että saisi kasaan täysperävaunullisen rekan verran, ei uskalla viljellä noita erikoiskasveja.
-
millasella koneella kylvätte hernettä. Mulla tumen vantaiden putket menee tukkoon kun vantaiden päät ovat niin ahtaat. Pitäis ajaa todella hittaasti. Kylvääkö joku lannoitevantailla olis väljempi ja sais siemenen syvempään helposti
-
millasella koneella kylvätte hernettä. Mulla tumen vantaiden putket menee tukkoon kun vantaiden päät ovat niin ahtaat. Pitäis ajaa todella hittaasti. Kylvääkö joku lannoitevantailla olis väljempi ja sais siemenen syvempään helposti
Minä kylvän Jukon lannoitevantailla. Syöttö on vähän runsas A1:llä. Jukon lannoitevantaiden putket menee tukkoon kun vantaiden päät ovat niin ahtaat.....missähän näin tuon viimeisen lauseen aikaisemmin ?
-SS-
-
Mihin myytte herneet ja härkäpavut? Itsellä noiden viljelyn esteeksi nousee, ettei ole ostajia, kun kotieläintiloja ei lähettyvillä ole, paitsi maitotiloja, ostaako ne noita, en tiedä. Ja niin isoja aloja, että saisi kasaan täysperävaunullisen rekan verran, ei uskalla viljellä noita erikoiskasveja.
Suursäkkiin ja omalla rahdilla käyttäjälle. Aika hyväkäs ele tuli viljakauppiaalta joku vuosi sitten, kun aloin hernettä kysellä, että jospa laittaisin hernettä ihan kauhiasti, niin oli ilme heti harmistuneen näköinen, ja ärähti äärrrhh ja viskasi kättänsä alas samalla ravistaen päätään kieltävästi.
Ei siis todellakaan innostunut asiasta kovin korkealentoisesti. Tulkitsin kyseistä elekieltä, että herne olisi Vilja-Suomen eteläosissa niin tuottoisa kasvi, että liiasta rahasta olisi tuleva ongelma.
Kyyhkysten metsästäjät tykkäävät herneestä.
-SS-
-
Mihin myytte herneet ja härkäpavut? Itsellä noiden viljelyn esteeksi nousee, ettei ole ostajia, kun kotieläintiloja ei lähettyvillä ole, paitsi maitotiloja, ostaako ne noita, en tiedä. Ja niin isoja aloja, että saisi kasaan täysperävaunullisen rekan verran, ei uskalla viljellä noita erikoiskasveja.
Periaatteessa A-rehulle mutta nyt menee osa itselle siemeneksi ja loppu naapurille elukoiden ruuaksi.
Jukolla ja Junkkarilla noita on kylvetty.
Niin, kyyhkysen jahtaajat tykkää hernepelloista kuten kyyhkysetkin,viime kesänä tuli soitto että saako ampua peltoon,annoin luvan tietyille henkilöille. Rintapaloja tuli kiitokseksi. Näin se toimii.
-
Lantmänni vei helmikuussa rehutehtaalleen nupillisen Karitaa.
Kyllähän metsästäjät tykkää hernepelloista, viimevuoden heikolla pellolla riitti jahtihenkilöitä ja ammuttavia hernerosvoja. Itsekin olen mukana herneveroa keräämässä siivekkäiltä ;D
Kyllä se kylvö kävi ihan hyvin Jukollakin siemenvantaiden kautta. Ei nykyinen VM suorakylvökonekaan mitenkään tukkinut.
-
millasella koneella kylvätte hernettä. Mulla tumen vantaiden putket menee tukkoon kun vantaiden päät ovat niin ahtaat. Pitäis ajaa todella hittaasti. Kylvääkö joku lannoitevantailla olis väljempi ja sais siemenen syvempään helposti
Minkälainen Tume? Mulla on peltikantinen jyräcombi laahavantailla eikä sen kanssa ole koskaan ollut ongelmia.
-
millasella koneella kylvätte hernettä. Mulla tumen vantaiden putket menee tukkoon kun vantaiden päät ovat niin ahtaat. Pitäis ajaa todella hittaasti. Kylvääkö joku lannoitevantailla olis väljempi ja sais siemenen syvempään helposti
VM SK:lla mennyt ainakin Hulda ja Astronaute ilman syöttöhäiriöitä, 250-280 kg/ha ja ajonopeus jotain 9 km/h luokkaa.
-
Täs oli hyödyllistä kirjoitettuna, siks nostin, nyt ensimmäistä kertaa tosiaan mäkin kylvin hernettä. Syyskyntö, tasausäestetty ja tyyliin 4-6.5 kylvetty, tasainen nättisti tullu pintaan. Rikkoja vähäsen, nyt savikka ja tämösii, juolaa ei nyt sillä lailla eikä saunakukkaa vielä löytänyt, onko pakko ruiskuttaa rinkat vai vain hieman moddusta että pysyy pystyssä helpottaen puintii? Ja kuinka paljoa moddus evoo? Parempaa savee ja oisko sen 30kg N nyt kylvön yhteydes.
Entäpä noi hivenet, netistä löytyi listaa, lähes ne kaikkee, mutta mitä litkuu esm kukinalle tärkein?
Semmonen huomio myös, säädin konetta ja vedin pari kierrosta tien viereen, sitten kylvin kaikki muu, en hirveesti koskennu säätöihin, ennemmin vähentänyt syötöt, mutta kolmen päivän ero on hurja, ja nyt myöhempi kylvetty on tuuheempi ja pidemmälle kehittynyt, ei ole muuta selitystä kun että maa lämpimämpi, asiat menee nopeammin?
-
Kylvääkö joku lannoitevantailla olis väljempi ja sais siemenen syvempään helposti
Joo jos sietää 25 cm riviväliä, lannoitevantaat tuntuvat olevan vanhoilla kylvökoneilla se helpoin systeemi. Jos lannoitevantaiden kärkien sivulevyt ovat kuluneet - erityisesti Jukossa - niin voi juuttua niihinkin vantaisiin. En tiedä, miten syöttölaitteet herneellä kuluvat, ainakin jonkinlaista paukkinaa ja ropinaa ne pitävät kylväessä.
-SS-
-
Täs oli hyödyllistä kirjoitettuna, siks nostin, nyt ensimmäistä kertaa tosiaan mäkin kylvin hernettä. Syyskyntö, tasausäestetty ja tyyliin 4-6.5 kylvetty, tasainen nättisti tullu pintaan. Rikkoja vähäsen, nyt savikka ja tämösii, juolaa ei nyt sillä lailla eikä saunakukkaa vielä löytänyt, onko pakko ruiskuttaa rinkat vai vain hieman moddusta että pysyy pystyssä helpottaen puintii? Ja kuinka paljoa moddus evoo? Parempaa savee ja oisko sen 30kg N nyt kylvön yhteydes.
Entäpä noi hivenet, netistä löytyi listaa, lähes ne kaikkee, mutta mitä litkuu esm kukinalle tärkein?
Semmonen huomio myös, säädin konetta ja vedin pari kierrosta tien viereen, sitten kylvin kaikki muu, en hirveesti koskennu säätöihin, ennemmin vähentänyt syötöt, mutta kolmen päivän ero on hurja, ja nyt myöhempi kylvetty on tuuheempi ja pidemmälle kehittynyt, ei ole muuta selitystä kun että maa lämpimämpi, asiat menee nopeammin?
En ole koskaan jättänyt herneen roskaruiskutusta tekemättä,ei kiinnosta ajatella sitä että puitaessa on jotain ylimääräistä haittaamassa puintia.Kesän mittaan niitä vain yleensä nousee mutta se on sitten isäntä joka päättää mitä tekee ja mikä on mahdollista.
Ingrid hernettä pääasiassa viljellyt ja Moddus evoa laittanut 0,5 l/ha.Toiminut hyvin yleensä mutta viime kasvukauden lopun helle vei sen maata myöten.Varsi vain luhistui.Puinnin kanssa ei ollut ongelmaa kun oli puhdas laiho ja sopivat kelit.Pöytä maahan ja menoksi.
Lannoittanut en ole koskaan eikä hiveniäkään ole tullut ajettua.A-rehun koeruuduilla kun on käynyt kuuntelemassa ja katselemassa niin kyllä niissä eroja silmällä näkyy kun ruokitaan eri aineilla ja annoksilla.
Mutta tuo herneen kans on niin monta muuttujaa ja aika iso osa on sitä että kuinka suurella prosentilla saa saaliin leikkupöydälle ja säiliöön...kasvukauden kelien lisäksi.
-
Mihin myytte herneet ja härkäpavut? Itsellä noiden viljelyn esteeksi nousee, ettei ole ostajia, kun kotieläintiloja ei lähettyvillä ole, paitsi maitotiloja, ostaako ne noita, en tiedä. Ja niin isoja aloja, että saisi kasaan täysperävaunullisen rekan verran, ei uskalla viljellä noita erikoiskasveja.
Herne nyt on täydellisesti kahtiajakautunut tuotantotukikasvi: ensimmäinen tyyli on kotipuutarhan kokoinen hehtaarin tai pienempi palsta, josta rikkoja voi kitkeä käsin ja vaikka sadonkorjuussa haravoida käsin karheelle ja kuivaa sitten vaikka kärrykuivurin pohjalla. Sitten varastoi ne herneet siemeneksi riistapeltoihin ja muihin rahakohteisiin. Käy talvellakin hypistelemässä sitä suursäkissä olevaa hernekasaa, ja hätistää samalla ne hiiret pois.
Toinen vaihtoehto sitten on alkaen 50 ha - 500 ha , Feniksiä ja Lentagrania autonkuormallinen, niin kauppias antaa lippalakin kaupan päälle. Tai sitten 500 ha, on jo Bernerin mielitietty silloin, pääsee vaikka risteilylle.
Semmoinen 5 ha viljelyä yrittävä voi mennä saunan taakse ja lopettaa itsensä juomalla sen puoli ylijäänyttä kannua Feniksiä.
Välimuotoa ei ole. Tai jotain.
-SS-
-
Onpa mulla karu kohtalo. ::) Tuli kylvettyä 4 ha hernettä. Tarkoitus saada siitä siementä ensivuodeksi vähän reilummalle alalle. Varaston Fenix on 9 vuotta vanhaa, jäännöstä edellisestä herneenviljelystä. Voi olla jo aika happaman makuista. :o
Pitäis olla vielä vanhempaa varastoa. Kokkarekoulun kasvintuotannon opettaja opetti että "Dinosebi on myrkyllistä siis käyttäkää sitä."
-
Mihin myytte herneet ja härkäpavut? Itsellä noiden viljelyn esteeksi nousee, ettei ole ostajia, kun kotieläintiloja ei lähettyvillä ole, paitsi maitotiloja, ostaako ne noita, en tiedä. Ja niin isoja aloja, että saisi kasaan täysperävaunullisen rekan verran, ei uskalla viljellä noita erikoiskasveja.
Herne nyt on täydellisesti kahtiajakautunut tuotantotukikasvi: ensimmäinen tyyli on kotipuutarhan kokoinen hehtaarin tai pienempi palsta, josta rikkoja voi kitkeä käsin ja vaikka sadonkorjuussa haravoida käsin karheelle ja kuivaa sitten vaikka kärrykuivurin pohjalla. Sitten varastoi ne herneet siemeneksi riistapeltoihin ja muihin rahakohteisiin. Käy talvellakin hypistelemässä sitä suursäkissä olevaa hernekasaa, ja hätistää samalla ne hiiret pois.
Toinen vaihtoehto sitten on alkaen 50 ha - 500 ha , Feniksiä ja Lentagrania autonkuormallinen, niin kauppias antaa lippalakin kaupan päälle. Tai sitten 500 ha, on jo Bernerin mielitietty silloin, pääsee vaikka risteilylle.
Semmoinen 5 ha viljelyä yrittävä voi mennä saunan taakse ja lopettaa itsensä juomalla sen puoli ylijäänyttä kannua Feniksiä.
Välimuotoa ei ole. Tai jotain.
-SS-
Jotenkin tuntuu, että Schutzstaffel-miesoletettu on täydellisen syrjäytynyt herneen viljelystä. Ei tää touhu nyt ihan noin perkelöitynyttä ole.
Rakkineelle tiedoksi , että rekkakuormallisen kun saa tuotettua, niin asiat on aika hyvin. Kolmen tonnin sadolla 15 hehtaaria riittää. Ostajia ovat ainakin A-rehu ja Hankkija.
-
Jeps, katoin mitä aineet maksaa, en ole köyhä, mutta, , Kävelin peltoo, ne on nytten n10cm pitkiä, ja ihan ok näköisii, pieniä rikkoja, oisko nyt savikkaa, mutta en vaan löytä'ny kuin yhden saunakukan eikä yhdenkään mataraa, Haluaisin kuulla ne jotka ei ruiskuta, tietoinen riski sen puinnin kanssa, ajais vain moddus evoo, hieman hivenii?
Silloin kun rypsi/rapåsia viljelin, en kertaakaan galeraa yms ruiskuttanu, vain juolaa ja ötököitä, ja pystyi puimaan
-
Fenix maksaa reilun 30€/l. Käyttömäärä 5- 8 cm pituiselle 0,6-1 l/ha. Putsaa kohtuullisesti. Onko tuo nyt sitten kallista?
-
Fenix maksaa reilun 30€/l. Käyttömäärä 5- 8 cm pituiselle 0,6-1 l/ha. Putsaa kohtuullisesti. Onko tuo nyt sitten kallista?
Ei ole kallista. Ei vaan oikein tehoa perusongelmiin eli saunakukkaan ja valvattiin. Nimimerkki juuri Pilottia herneelle ruutannut. Juolavehnää....
-
Fenix maksaa reilun 30€/l. Käyttömäärä 5- 8 cm pituiselle 0,6-1 l/ha. Putsaa kohtuullisesti. Onko tuo nyt sitten kallista?
Ei ole kallista. Ei vaan oikein tehoa perusongelmiin eli saunakukkaan ja valvattiin. Nimimerkki juuri Pilottia herneelle ruutannut. Juolavehnää....
Seokseen voi lisätä pienen määrän (0,2 - 0,3 l/ha) MCPA:ta. Basagran SG toimii paremmin, mutta on todella kallista.
-
miten toimii viljely luomussa? katoin et yhen tienvarsipelto onkii kylvetty herneellä... ja luomuilijan viljelyssä..
-
Metributsiinivalmisteet (Metro, Senkor) muuten menivät juuri käyttökieltoon. Mitä tilalle? Lentagran WP?
Vai oliko tässä jo viimeinen naula kuivaherneen arkkuun?
Itselleni jo lupasin viime syksynä kahden katkenneen C4:n olkikelan hihnan jälkeen, että saa riittää, mutta taas meni 'vahingossa' jämäsiemenestä 5 ha kylvöön. Jos kumminkin yhtä kuivauserää taas koittais siemenlisäykseen. Saa ainakin valkuaiskasvipalkkion.
-
Fenix maksaa reilun 30€/l. Käyttömäärä 5- 8 cm pituiselle 0,6-1 l/ha. Putsaa kohtuullisesti. Onko tuo nyt sitten kallista?
Ei ole kallista. Ei vaan oikein tehoa perusongelmiin eli saunakukkaan ja valvattiin. Nimimerkki juuri Pilottia herneelle ruutannut. Juolavehnää....
Seokseen voi lisätä pienen määrän (0,2 - 0,3 l/ha) MCPA:ta. Basagran SG toimii paremmin, mutta on todella kallista.
Ei kannata merkitä lohkokortille. ;)
Fenix kurittaa savikkaa jonkinverran ja vesiheinään on hyvä teho. Vesiheinä voi haitata herneen puintia. ::)
-
Hyviä vinkkejä, kauppiaan mielestä kun kuvia pellosta laitoin, oli tietty kalliinman seoksen tietty, sitten luin ne realiteetit, sanoi suoraan että kuulut ei ruiskuta lainkaan ja Feeniks menee kaupaksi hyvin...
Jotain boori kuparia litkuu, mitä vielä? Nyt jo pieni annos moddusta?
-
miten toimii viljely luomussa? katoin et yhen tienvarsipelto onkii kylvetty herneellä... ja luomuilijan viljelyssä..
Niinkuin kaikki muukin viljely...
Ekaksi kannattaa opetella hyväksymään et rikkoja on aina jonkinverran. Loppuja saa sit oikeanlaisilla muokkauksilla hallittua.
Mä en taviksessa hernettä ruiskuttanut koskaan, kun monesti vielä kylvöt kesken kun olisi pitänyt olla jo ruuttaamassa herneitä. Silloin ainakin oli joku maksimi koko herneellä kun sai ruutata. Olen myös sitä mieltä et jos viljavuosina on rikat torjuttu niin yksi vuosi välissä ei kyl voi olla ongelma..
-
Metributsiinivalmisteet (Metro, Senkor) muuten menivät juuri käyttökieltoon. Mitä tilalle? Lentagran WP?
Vai oliko tässä jo viimeinen naula kuivaherneen arkkuun?
Lentagran joo, Fenixin kaveriksi. Tähänkään asti ei pohjavesialueella ole ollut muita vaihtoehtoja. Lentagrani on perin ikävää tavaraa käyttää mutta kyllä sen kanssa pärjää kun lukee ohjeet ja toimii ajatuksella.
-
miten toimii viljely luomussa? katoin et yhen tienvarsipelto onkii kylvetty herneellä... ja luomuilijan viljelyssä..
Niinkuin kaikki muukin viljely...
Ekaksi kannattaa opetella hyväksymään et rikkoja on aina jonkinverran. Loppuja saa sit oikeanlaisilla muokkauksilla hallittua.
Mä en taviksessa hernettä ruiskuttanut koskaan, kun monesti vielä kylvöt kesken kun olisi pitänyt olla jo ruuttaamassa herneitä. Silloin ainakin oli joku maksimi koko herneellä kun sai ruutata. Olen myös sitä mieltä et jos viljavuosina on rikat torjuttu niin yksi vuosi välissä ei kyl voi olla ongelma..
En ole koskaan ruiskuttanut mitään palkokasvia muilla kuin valikoivilla juolavehnäaineilla. Nytkin pitäisi herneelle ajaa Agil, mutta vain ja ainoastaan sen takia, että saan jääntiviljan torjuttua, kun perustavoite on tehdä puhdasta alustaa tulevan vuoden siemenviljelykselle. Jos ei olisi tätä siemenviljelyä taustalla, niin en todennäköisesti ajaisi herneelle yhtään mitään. Ei se yksinkertaisesti tarvitse mitään kovilla savimailla. Kasvusto tukahduttaa kaiken alleen. Vaikka olisi kaikenlaista rikkaa, niin ei ne sieltä pääse valloilleen. Jurovat siellä. Syksyllä sitten olisi hyvä ajaa glyfosaatti, niin sillä saa jo mukavasti siivottua peltoa seuraavaa kesää varten. Olen tästä monelle puhunut, mutta ei se pahemmin ketään kiinnosta. Kaikki kalliit aineet on sinne päästävä ajamaan ja sitten tullaan vielä minulta kysymään jotain täppitietoja, kun ei ole mitään käsitystä koko aiheesta. Tuo ruiskuttaminen, se istuu aika lujassa isännillä.
-
Savella varmaan toimiikin paremmin. Itse en näillä pykälän verran kevyemmillä mailla ihan heti kokeilisi toista kertaa, oli se aika karsea kun rikat kasvoi läpi sieltä herneestä. Onneksi oli kuiva syksy, herne ei kaipaa muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä puinti kiusaavaa sekaan.
-
En ole koskaan ruiskuttanut mitään palkokasvia muilla kuin valikoivilla juolavehnäaineilla. Nytkin pitäisi herneelle ajaa Agil, mutta vain ja ainoastaan sen takia, että saan jääntiviljan torjuttua, kun perustavoite on tehdä puhdasta alustaa tulevan vuoden siemenviljelykselle. Jos ei olisi tätä siemenviljelyä taustalla, niin en todennäköisesti ajaisi herneelle yhtään mitään. Ei se yksinkertaisesti tarvitse mitään kovilla savimailla. Kasvusto tukahduttaa kaiken alleen. Vaikka olisi kaikenlaista rikkaa, niin ei ne sieltä pääse valloilleen. Jurovat siellä. Syksyllä sitten olisi hyvä ajaa glyfosaatti, niin sillä saa jo mukavasti siivottua peltoa seuraavaa kesää varten. Olen tästä monelle puhunut, mutta ei se pahemmin ketään kiinnosta. Kaikki kalliit aineet on sinne päästävä ajamaan ja sitten tullaan vielä minulta kysymään jotain täppitietoja, kun ei ole mitään käsitystä koko aiheesta. Tuo ruiskuttaminen, se istuu aika lujassa isännillä.
Sulla lienee sitten jotain steroidi-hernettä jos se noin kevyesti voittaa roinat :-) Mäkin haluun sellaista....
Aika pakko ajaa jotain kun neliöllä on - ylläri pylläri - kymmeniä valvatin taimia. Kiitos tuulen yläpuolella sijaitseville luomu- ja hömppäpelloille, laskuvarjojoukot ovat hyökänneet. Viljalla pysyy tietty puhtaana kun ruiskuttelee kunnolla mutta jätäpä myrkyttämättä... syksyllä ei tarvitsisi puimurilla lähestyä. Seuraava naapuri tuulen suuntaan saattaisi etsiä toisen niistä kasvaneista herneistä ja vetää senkin nenään.
Ja savimaa.
Toinen asia on tietysti että miksi tuollaiselle pellolle pitää yleensä laittaa hernettä... oma vika ja peiliin katsomisen paikka. Pääsi vähän yllättämään kun edellisen syksyn laskuvarjojoukot eivät aikaisin keväällä vielä oikein missään näy :-/
-
En ole koskaan ruiskuttanut mitään palkokasvia muilla kuin valikoivilla juolavehnäaineilla. Nytkin pitäisi herneelle ajaa Agil, mutta vain ja ainoastaan sen takia, että saan jääntiviljan torjuttua, kun perustavoite on tehdä puhdasta alustaa tulevan vuoden siemenviljelykselle. Jos ei olisi tätä siemenviljelyä taustalla, niin en todennäköisesti ajaisi herneelle yhtään mitään. Ei se yksinkertaisesti tarvitse mitään kovilla savimailla. Kasvusto tukahduttaa kaiken alleen. Vaikka olisi kaikenlaista rikkaa, niin ei ne sieltä pääse valloilleen. Jurovat siellä. Syksyllä sitten olisi hyvä ajaa glyfosaatti, niin sillä saa jo mukavasti siivottua peltoa seuraavaa kesää varten. Olen tästä monelle puhunut, mutta ei se pahemmin ketään kiinnosta. Kaikki kalliit aineet on sinne päästävä ajamaan ja sitten tullaan vielä minulta kysymään jotain täppitietoja, kun ei ole mitään käsitystä koko aiheesta. Tuo ruiskuttaminen, se istuu aika lujassa isännillä.
Sulla lienee sitten jotain steroidi-hernettä jos se noin kevyesti voittaa roinat :-) Mäkin haluun sellaista....
Aika pakko ajaa jotain kun neliöllä on - ylläri pylläri - kymmeniä valvatin taimia. Kiitos tuulen yläpuolella sijaitseville luomu- ja hömppäpelloille, laskuvarjojoukot ovat hyökänneet. Viljalla pysyy tietty puhtaana kun ruiskuttelee kunnolla mutta jätäpä myrkyttämättä... syksyllä ei tarvitsisi puimurilla lähestyä. Seuraava naapuri tuulen suuntaan saattaisi etsiä toisen niistä kasvaneista herneistä ja vetää senkin nenään.
Ja savimaa.
Toinen asia on tietysti että miksi tuollaiselle pellolle pitää yleensä laittaa hernettä... oma vika ja peiliin katsomisen paikka. Pääsi vähän yllättämään kun edellisen syksyn laskuvarjojoukot eivät aikaisin keväällä vielä oikein missään näy :-/
Minulla on yksi normi viljalohko voikukan vallassa ollut jo pari vuotta. Naapurin luomuheinässä sitä näyttää olevan ja lykkää täydennystä tännepäin. Vuosi sitten ajoin glyfot ja muut. Tänä keväänä sama homma. Kinvaraa tulee niskaan, eiköhän se tuo happea.
Jokainen tekee päätökset niihin olosuhteisiin, mitä itsellä on. Herneen kohdalla maalaji ja edellisten vuosien rikkapaine ovat asioita, joita ei voine väheksyä. Kirjoitan kokemuksista, jotka ovat kertyneet 16 vuoden palkokasviuran jäljiltä. Tämä ei tietysti takaa sitä, etteikö tänä vuonna ongelma äkkiä laukeisikin käsiin.
-
Mites toi herneen kasvunsäätö? Oletteko perehtyneet? Luin jostain, että moddus evoa voisi käyttää 0,5l/ha. Onko moddus herneelle hyvä ratkaisu vai onko jotain huomioon otettavia asioita. Yksi lohko on sellainen, että ehkä 3ha on multavampaa maata, siinä olisi hyvä, jos herne ei olisi ihan etanoiden kanssa samalla tasolla.
-
Ninmenomaan ne esityöt, jo viime vuonna syysviljaa joka sai suht myöhään kunnolisia aineit, puhdasta tuli. Sitten vielä syksyllä glyfoo. Syyskyntöö, tasaus äestystä reilusti ennen kylvöö jne. Just ne valvatti ohdake saunakukka suht vapaata nää nytte. Savimaa joka suht kokkareinen pinta, vähäisiä sateita osunnu, ja rupee jo täytyy ne rivit, feniksiä on kotona jo, tuulee aika lailla ja iltaa myös, saas nähdä, ja se moddus nytten jo, just kun on kuivahkoa, lämmöt tuli, ja ihan ok kasvusto nytte, just se että sais sen jotenkuten pysyy pystys?
-
Mites toi herneen kasvunsäätö? Oletteko perehtyneet? Luin jostain, että moddus evoa voisi käyttää 0,5l/ha. Onko moddus herneelle hyvä ratkaisu vai onko jotain huomioon otettavia asioita. Yksi lohko on sellainen, että ehkä 3ha on multavampaa maata, siinä olisi hyvä, jos herne ei olisi ihan etanoiden kanssa samalla tasolla.
Nämähän on vähän maalajikohtaisia asioita....niinkuin nuo rikkaruiskutuksetkin herneelle.Jäsen boulin kanssa samoilla linjoilla tuossa asiassa.Mutta joo,en myöskään jätä ajamatta Moddus evoa mainitulla annoksella 0.5 l/ha.Aivan vain sen takia että säästää puimuria ja hermoja ja takaa mahdollisesti paremman saaliin syksyllä vähemmällä taistelulla.Ei tuokaan mikään satavarma ole jos vaikkapa kova helle lannistaa kasvuston.Moddus lyhentää kärhöjä eli kärhöt ei kietoudu toisiinsa niin lujasti kuin tiheämmässä kasvustossa.Pitäisi lisätä siemenmäärää neliölle jos ruiskuttaa tuota mutta kesä ja syksyhän tuon ratkaisee.A-rehulla näitä on jonkin verran tutkittu.
Lajikkeet ja viljelymenetelmät on tuolta 1990 luvun alkuvuosilta kehittyneet huimasti mutta tältäkin vuostuhannelta on sankaritarinoita kerrottavaksi tuon kasvin kanssa...päiväkausien puhdistusta puimurien ja kuivureiden kanssa ;D .Itsellä välivuosi mutta mielenkiinnolla seuraa vaikka täällä agronetissä.Joskus se on oikein helppo kasvi ja joskus sitten vähän vähemmän helppo.
Joskus tekee mieli vetää vastapalloon jotain viherpiipertäjää joka sanoo että pitää viljellä enemmän kotimaisia valkuaiskasveja,hernettä ja härkäpapua.Juu...
-
N. Litra Fenix, ja dl moddusta ja boori kuparilientä meni nyt, SaaS nähdä. Herneen lehdet meni nippuun, maa paljaampi, mutta kopiin asti ei vaan rikkoja näy. Tietty nollaruutuja referensiin.
Eniten tää ruisku pesut ärsyttää .
Gramma aineesta herneeseen. Jo pellolla kahta eri vedellä huudon kaikki kasvustoon, kotona sitten lisää vesistä ja se pesulientä ajoin puomiin. Ja se sitten ennen täyttöön ulos ja pohja proput auki.
Se Fenix taitaa olla maavaiukuteinen? Luvatut sateet, jos idättää uusia rikkoja ehkä torjuu niitä nytten. Savimaa, pinta karmean suolan tapainen, alla on kosteutta. Kaivuri miehet sanoo että on hyvinkin kuivaa
-
Eniten tää ruisku pesut ärsyttää .
Taitaa olla sellaisiakin ruiskuja, joissa ei tehdä seosta säiliöön vaan annostelupumput johdattavat aineet suoraan putkiin, jolloin laite itse huuhtelee linjat, pumppaa yli jääneen tehoaineen takaisin kannuun, tekee pesun itse ja sitten voi jatkaa toisella kasvilla. Herne ja öljykasvit, kuminat, vihannekset, pellavat, härkäpavut, soijapavut, apila, sinimailanen, ym. ovat sen verran erikoisviljelyä, että viljan ruiskutukset on parempi siirtää toiselle kalustolle kokonaan. Näin ollen köyhällä on mielestäni aivan toimiva vaihtoehto hankkia oma ruisku öljykasveille ja herneille , toinen ruisku viljalle, jollei sitten vielä kolmas Roundupille. Samanlainen pesuruljanssi tulee hukkakaura-aineiden jäämien varomisessa kauralla, tai vehnän heinämäisten rikka-aineiden puhdistamisessa ennen ohran ja kauran ruiskutusta. Kun Youtubesta seuraa vaikka Larson Farmia, siellä on jonkun kerran silti kuollut soijapapu ensimmäisellä kilometrin laistolla. Samat ongelmat sielläkin. RoundupReady® on kyllä helpottanut rock'n roll-viljelyä kovastikin: Lisäksi glufosinaatti-ammoniumin kestävät lajikkeet (LibertyLink) ovat keino ratkaista rikkakasvien glyfosaattiresistenssi: Soijapapu, maissi, puuvilla, rypsit ja rapsit, sokerijuurikas, sinimailanen. Vehnästä on ollut toimiva ja tehokas Roundup Ready-versio jo 20 vuotta sitten, mutta GMO-vastaisten ryhmien äänekkyys sai Monsanton perääntymään. Argentiinassa viljellään kuitenkin jo ns. kuivuudenkestävää vehnää HB4, joka kestää glufosinaatti-ammoniumia ("LibertyLink"), on selvää, että vehnänviljelyynkin ennen pitkää tulee tällainen kaikkipois-aine valittavaksi, joka samalla ei olisi vaarallinen muille LibertyLink-lajikkeille, maissille, öljykasveille, soijapavuille.
Suurissa viljantuottajamaissa ainevalikoima itse asiassa vähenee, mikä helpottaa suurten alojen rikkakasvien hallintaa. Rehu- ja ruokaherne ja härkäpapu ovat oikeastaan melko vähäisiä kasveja maailmassa, niille ei nopeasti saatane tällaisia tehokkaita yleisrikka-aineita.
Käytettyjä 12-15 - m ruiskuja löytynee melko pikkurahalla, monen ruiskun katsastaminen tietty alkaa nostaa kustannuksia enemmän.
-SS-
-
^
Ei kai kukaan ole niin tyhmä et katsastais useamman kuin yhden ruiskun? ::)
-
Olen koittanut pärjätä yhdellä ruiskulla. Ja esim. jos olen Rounduppia ruiskuttanut ensiksi, ihan vaan yksinkertaisesti pistän seuraavaksi ruiskun täyteen puhdasta vettä ja päästän sen säiliöllisen jonnekin kesantoon tms. ikäänkuin ruiskuttaen mutta traktori paikallaan. Ikinä ei ole mitään vioittumisia kasveihin tullut, vaan ruisku on tyhjentynyt riittävästi tällä tapaa. En jaksa innostua useamman ruiskun omistamisesta, eri juttu jos olisi yli 100 ha viljeltävää, silloin kannattaisi omistaa toinen ruisku varakoneena, sillä joskus ruiskutuksen aikaikkuna on todella lyhyt.
-
^
Ei kai kukaan ole niin tyhmä et katsastais useamman kuin yhden ruiskun? ::)
Katsastaja tulee mielellään paikalle, jos on useampia ruiskuja tehtäväksi, säästää omaa aikaa, ei viitsi ajaa kaupunkiin maatalouskaupan katsastuskentälle. Ruiskut sinänsä ovat romuina hankittuja; Poiskorjuun hinnalla saatuun Eho ruiskuun sain eri paikoista sopivasti uuden puomiston, vakaajan ja kampihissin. Oli siinä tietty monenlaista näpertämistä. Mäntäkalvopumppu romutetusta Ehosta. Puomiventtiilipaketin hankin uutena Agropointilta, siinä on parempi säätö. Inkoosta sain Moteskan erittäin edullisesti, piti Comettiin kalvot ja venttiilit huoltaa, siinä oli painekompensoitu venttiili vakiona, mutta jäätymisvaurio. Niin löysin toisen romutetun, jossa juurikin se osa venttiilistä oli vielä ehjä. Moteska on tukevarakenteinen ja raskas, ei pahaa sanaa. Ehot ovat semmoisia rimpuloita, mutta vanhalla traktorilla on mukava ajella, kun etupyörät eivät kevene liikaa ja nostolaitekin säästyy vähemmällä. Ehossa pikamutterit suuttimissa ovat mukavat, kun ei ole semmoisia triplettejä. Itsellä on viuhkat, IDKT ja Guardian Airit pussukassa verstaalla, pikamuttereissa sisällä valmiina, niin on nopea vaihtaa. Pikamuttereita ja venttiilirunkoja keräsin romutettavista ämpärillisen. Niin on varaosia.
Niin vain nytkin on rikkaruiskutukset käyty läpi, en näe eroa tehtävään toimenpiteeseen, eli rikkakasvin torjuntaan, onko perässä orantsi-vihreä Eho vai orantsi-vihreä Amazone.
-SS-
-
Kyllä mä ruiskutuksen ostajana ennemmin palvelun ostan siltä amazone ruiskuttajalta, tai oletan että se on uudempi kuin Eho. Tekniikasta en tiedä, mutta aika kovalla tuulella onnistuu ja tekniikan ohjaamana sulkee suuttimia kiiloissa ja muuten
-
en näe eroa rikkakasvin torjuntaan, onko perässä orantsi-vihreä Eho vai orantsi-vihreä Amazone.
;D ;D ;D
-
Puna-vihreä Kontu.... vieläkö joku muistaa?
-
Kyllä mä ruiskutuksen ostajana ennemmin palvelun ostan siltä amazone ruiskuttajalta, tai oletan että se on uudempi kuin Eho. Tekniikasta en tiedä, mutta aika kovalla tuulella onnistuu ja tekniikan ohjaamana sulkee suuttimia kiiloissa ja muuten
Itseasiassa siihen Ehoon saa pitkälti samaan kykenevän varustuksen.
Suuttimet saa vaihdettua juuri sellaiseksi kuin haluaa, vaikka samat kuin siihen Amazoneen saa tehdasvarusteena. Suutinkohtaisesta automaatioista täytyy tinkiä mutta lohkoautomaatio on suht helposti järjestettävissä jälkiasenteisella modulilla.
-
OK näin sitten ja Eholla menoksi🙂. Kai sen siihen Kontuunkin saa näperrettyä…
-
40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.
Suuttimet saa vaihdettua juuri sellaiseksi kuin haluaa, vaikka samat kuin siihen Amazoneen saa tehdasvarusteena. Suutinkohtaisesta automaatioista täytyy tinkiä mutta lohkoautomaatio on suht helposti järjestettävissä jälkiasenteisella modulilla.
Kyllä lohkoja pystyy käsinkin sulkemaan kiiloissa ja kapeikoissa ? Osaako uusi viljelijäsukupolvi enää tulevaisuudessa ollenkaan katsoa silmällä päisteitä, käyttää käsin säädettävää paineensäätöä, lohkoventtiilejä, traktorin kierrosnopeusmittaria ja vaihdekaavion nopeusluetteloa ? Voi tulla tarpeeseen aivan yllättäen. Oheistamassani videossa selviää melko upouusi löytö Euroopan yhteisön maiden yhteistyönä, että Venäjä halutessaan voi tukkia tarkoitukseen varatuista satelliiteistaan käsin koko Euroopan GPS-signaalin (ja myös Kiinan vastaavan), eipä enää purkki prentin katolla ota vastaan mitään....
Something is jamming GPS over Europe (https://youtu.be/tz23G_UXCGA?si=630r8DgJWiY34GRw) (Veritasium)
-SS-
-
40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.
-SS-
40 kiloeuron ruiskulla touhutessa saattaapi kulua vähemmän aikaa / hehtaari kuin jollain aatamin aikasella 10 metrin Eholla.Säästyy polttoainetta ja omaa aikaa,kai sillekin pitää joku hinta laskea.Toki jos haluaa asuilla joka hehtaarilla ylimääräistä niin se ei maksa kai mitään...
-
40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.
-SS-
40 kiloeuron ruiskulla touhutessa saattaapi kulua vähemmän aikaa / hehtaari kuin jollain aatamin aikasella 10 metrin Eholla.Säästyy polttoainetta ja omaa aikaa,kai sillekin pitää joku hinta laskea.Toki jos haluaa asuilla joka hehtaarilla ylimääräistä niin se ei maksa kai mitään...
Tavisaikana ajelin hinnattavalla ruiskulla jossa 3000l säiliö (todellinen täytös jotain reilu 2500l) ja 20m puomilla. Ajonopeutta en enää muista mut sen muistan et liikaa siinä tuntui aikaa menevän. Ajoin lähes kaikki aineet 100l vesimäärällä jolloin säiliöllä pääsi sen +25ha. Yleensä ajoin sen yhden pöntön illassa. Sänky ja yöunet veti liikaa puoleensa :D
Nyt kun seurannut näitä rokken roll viljelijöitä niin tuntuu illassa menevän monta kymmentä hehtaaria. Ei kai siinä silloin ole mikään ongelma kiertää samaa lohkoa useasti.
-
^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.
Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.
-
^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.
Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.
Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..
-
^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.
Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.
Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..
Tuo ei tullut edes mieleeni. Tosin viimeiset sähkötolpat lähtee pelloilta ens talvena. Sen jälkeen pelloilla olevat esteet ovat kahdella vuokralohkolla olevat ladot.
-
^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.
Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.
Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..
Tuo ei tullut edes mieleeni. Tosin viimeiset sähkötolpat lähtee pelloilta ens talvena. Sen jälkeen pelloilla olevat esteet ovat kahdella vuokralohkolla olevat ladot.
Täällä ei sähköyhtiöt ota tolppia pelloilta pois. Pistävät ennemmin metsissä niitä maahan niin ongelmat (sähkökatkot) vähenevät reilusti.
On siellä tietysti jotain muutakin estettä kuten niitä vanhoja latoja. Taitaa olla muutama iso kivikin. Joo molemmista pitäisi päästä eroon kunhan ehtisi. ;D
Isolla säiliöillä tulee sit noita lohkon vaihtojakin kun ei lohkot ole amerikkaa. Tota jälkeenpäin kun miettii niin se ajonopeus oli se missä se tehoero tuli. Tuo vanha hinattava ei ollut tehty mihinkään +25km/h vauhteihin. Tuollai kun voisi ajella niin äkkiähän se pönttö olidi tyhjä..
-
^
Caruna upottaa kait vain pelloilla linjat. Ainakin joskus 5v sitten urakoija sanoi, että ei linjoja mettässä upotella. %- määrät saadaan täyteen aukeilla upotuksillakin. Tosin eihän ne vaikuta sähkökatkoihin, mutta eipä niitä oo ollu ennenkään.
-
Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..
Tämäpä se harha tässäkin maatalouskonekeskustelussa onkin, monet miesmäistelevät huippukalustollaan, ja sitten peltolohkolla on sähkötolppia tai lohko ei ole suorakulmainen. Tai lohko on alle 50 ha.
Normaali maatalouden lohkokoko Pohjois-Amerikassa, varsinkin Kanadan viljanviljelyalueilla on Section , 259 ha, tai pientiloilla Half-Section, noin 130 ha.
-SS-
-
Oisko nyt 6vrk siitä ku feniks, vähä vitamiinii ja moddus evoo herneelle. Se mikä huoletti, gramma aineet. Vaikka lioitettu ja puhtaalla vedetty tyhjäksi, niin oisko 15 ensimäisiä metrejä just klassikko tommosii miltei täys vioitettu kunnes ei mitään. Herkkää se on, tai gramma aineet hyvinkin myrkyllisiä. Varsinaiset pellot ei vioituneet ja ei eroo nytten vielä ruiskutettu vs ilman, ehkä ne rikat lakkas kasvamasta, ehkä ei, ei vielä ainakaan kuoleet.
Ja n20mm sade ei nyt vuorokausi sen jälkeen näy savessa juuri mitenkä, niin kuiva se pinta ja kuurotaista niin se imi kaiken.
Pieni lenkki Suomen niemee kun rauta ja petroolia tapahtumassa kävin, on hyviä muttä myös ei niin hyviä niin syyskylvöksiä kuin kevätkylvöksii
-
Oisko nyt 6vrk siitä ku feniks, vähä vitamiinii ja moddus evoo herneelle. Se mikä huoletti, gramma aineet. Vaikka lioitettu ja puhtaalla vedetty tyhjäksi, niin oisko 15 ensimäisiä metrejä just klassikko tommosii miltei täys vioitettu kunnes ei mitään. Herkkää se on, tai gramma aineet hyvinkin myrkyllisiä. Varsinaiset pellot ei vioituneet ja ei eroo nytten vielä ruiskutettu vs ilman, ehkä ne rikat lakkas kasvamasta, ehkä ei, ei vielä ainakaan kuoleet.
Ja n20mm sade ei nyt vuorokausi sen jälkeen näy savessa juuri mitenkä, niin kuiva se pinta ja kuurotaista niin se imi kaiken.
Pieni lenkki Suomen niemee kun rauta ja petroolia tapahtumassa kävin, on hyviä muttä myös ei niin hyviä niin syyskylvöksiä kuin kevätkylvöksii
Palkokasvit on herkkiä. Takavuosina rypsissä oli aina ensimmäinen 10m enemmän tai vähemmän kärsinyttä, pesi ruiskua miten paljon tahansa. Jostain sitä karstaa vaan lähti irti, kun ruiskutus alkoi.
-
Jos vioitus jää alkuun on vioittava neste ollut vain puomeissa.
-
Ainakin Hardin säiliön materiaali on sellainen, että gramma-aineet ei pelkällä huuhtelulla lähde. Sitten kun on rypsille menossa joku Fusilade tai vastaava öljypohjainen emulsio niin se liuottaa ne gramma-aineen jämät irti siitä muovista.
Ite oon aina kun vaihtuu vilja -> rypsi tai päinvastoin, huuhtonut ensin parilla vedellä, sitten pessyt jollain Tehopesulla tai vastaavalla, ja perään 2-3 huuhteluvettä. Jos on ruiskussa filleri niin sen kiertoon jää helposti ainetta, pitää muistaa joka vedellä käännellä kaikki hanat joka asentoon. Vähän työlästä ja aikaa vievää, mutta ei ole ainkaan toistaiseksi mitään kämmiä noiden herkkien kasvien kanssa käynyt. Kopkop...
-
Ainakin Hardin säiliön materiaali on sellainen, että gramma-aineet ei pelkällä huuhtelulla lähde. Sitten kun on rypsille menossa joku Fusilade tai vastaava öljypohjainen emulsio niin se liuottaa ne gramma-aineen jämät irti siitä muovista.
Ite oon aina kun vaihtuu vilja -> rypsi tai päinvastoin, huuhtonut ensin parilla vedellä, sitten pessyt jollain Tehopesulla tai vastaavalla, ja perään 2-3 huuhteluvettä. Jos on ruiskussa filleri niin sen kiertoon jää helposti ainetta, pitää muistaa joka vedellä käännellä kaikki hanat joka asentoon. Vähän työlästä ja aikaa vievää, mutta ei ole ainkaan toistaiseksi mitään kämmiä noiden herkkien kasvien kanssa käynyt. Kopkop...
Hyvin oikeaoppisesti tehty.
-
Gramma aineesta herneeseen. Jo pellolla kahta eri vedellä huudon kaikki kasvustoon, kotona sitten lisää vesistä ja se pesulientä ajoin puomiin. Ja se sitten ennen täyttöön ulos ja pohja proput auki.
Näin tein ja täytön yhteydessä pohjaproppu oli auki muistaakseni ja se pesulimi puhtaalla vedellä ajoin ulos
-
40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.
Suuttimet saa vaihdettua juuri sellaiseksi kuin haluaa, vaikka samat kuin siihen Amazoneen saa tehdasvarusteena. Suutinkohtaisesta automaatioista täytyy tinkiä mutta lohkoautomaatio on suht helposti järjestettävissä jälkiasenteisella modulilla.
Kyllä lohkoja pystyy käsinkin sulkemaan kiiloissa ja kapeikoissa ? Osaako uusi viljelijäsukupolvi enää tulevaisuudessa ollenkaan katsoa silmällä päisteitä, käyttää käsin säädettävää paineensäätöä, lohkoventtiilejä, traktorin kierrosnopeusmittaria ja vaihdekaavion nopeusluetteloa ? Voi tulla tarpeeseen aivan yllättäen. Oheistamassani videossa selviää melko upouusi löytö Euroopan yhteisön maiden yhteistyönä, että Venäjä halutessaan voi tukkia tarkoitukseen varatuista satelliiteistaan käsin koko Euroopan GPS-signaalin (ja myös Kiinan vastaavan), eipä enää purkki prentin katolla ota vastaan mitään....
Something is jamming GPS over Europe (https://youtu.be/tz23G_UXCGA?si=630r8DgJWiY34GRw) (Veritasium)
-SS-
Monilla kasveilla, esim, juurikas tuplaruiskutus aiheuttaa viotusta.
Naapurin kanssa on ollut kimpparuisku 55 vuotta. Nyt on kolmatta vuotta suutinkohtaisella sululla. On sillä näppärä ruiskutella hankalanmallisiakin lohkoja. Hydraulipuomit ja sähköohjatut lohkot tuli jo isän aikana 35 vuotta sitten.
Hyvin kaatui savikka litralla Fenixiä. Ruisku on varmaankin silloin Fenixin jäljiltä puhdas kun vesi ei ole enää keltaista. ;D
-
Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.
-
Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.
Suutinkohtainen sulku ja kaarrekompensaatio, käytännössä ihan sama miten pellolla kurvailee, menee oikeaa määrää oikeaan paikkaan. Kiilamaisissa kohdissa ei tarvi tähdätä tiettyyn kohtaan puomia, voi vapaasti lähteä kääntämään jouhevalle ajolinjalle takaisinpäin. Jos ainemäärässä säästää 3-5% kuten SS tuolla mainitsi, tekee esim. 1000ha alalla samalla satasen hehtaarikohtaisella annoksella 3000-5000€ vuodessa. Sama tulee sitten kasvussa jollain tapaa, on aineita joita ei saa ajaa tuplamäärää kuten korrensääteet ja tietyt rikkakasvit, tekee ihan selkeää vioitusta.
Ennen kaikkea automatiikka tuo helpotusta työhön, sen merkitystä ei voi väheksyä, se on todennäköisesti yhtä tärkeä hankintaperuste kuin aineiden saaminen oikeaan paikkaan oikealla määrällä. Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana onkin satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä :)
-
Katoiko joku klarksonnin uusin(S5) siinä se hollantilainen pottu farmari, suutinkohtaisesti ja vielä kartassa mitäkin. Siinä vielä ruisku missä kahdet tankit, kahdet linjat saa kahta eri riippuen tarpeesta.
-
Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä :)
Tässä tuo kiinnittyminen todellisuuteen näkyykin. Suomessa pienviljelyn tukitaso ja lohkorakenne, ja teknologia kuitenkin kuin neljännestuhannen hehtaarin lohkojen Section-rallin mukaan. Suuressa maailmassa ruiskuilla ajetaan kameraohjattuna, että aineliuosta ruiskutetaan vain kameroilla ja hahmontunnistuksella löydetyn rikkakasvin päälle. Green-on-brown (ennen kylvöä Roundup) on laajasti käytössä, ja myös "green-on-green" toiminee hyvin leveälehtisillä. Ainesäästöt 60% luokkaa.
No, herneet jurovat paikoin rinteillä, onko lajikkeiden välillä eroja kuivuuden kestossa ? Kuinka iso osa herneistä kylvetään aitosuorakylvönä ?
-SS-
-
Se feniks aine kai kyllä vaikutti, ne rikat on jääneet pieniksi ja herne kasvaa päälle nytte.
Kuin tarkaa nytte sen feniksen kanssa mennä taas vehnälle?
-
Se feniks aine kai kyllä vaikutti, ne rikat on jääneet pieniksi ja herne kasvaa päälle nytte.
Kuin tarkaa nytte sen feniksen kanssa mennä taas vehnälle?
Ei se varmaan viljaa ja heinämäisiä kokonaan tapa, lehdet voivat kellastua ja kasvu pysähtyä. Satokin saattaa kärsiä, myyntipäällyksessä mainitaan tuotteen olevan vaarallinen muille viljelykasveille kuin myyntipäällyksessä mainituille. Tehopesu vaan päälle, erikoiskasvipalkkion saa palkakseen peseskelyistä.
-SS-
-
Siis vedellä usemman kerran silloin feniksin jälkeen vedin, nytten pesin cleanrilla, on kyllä aika kellertävää suodattimet sun muut.
Herne itestään voi hyvin, se ruisku vioutus, sekin elpyi, hieman värieroa ja hieman lyhyempi.
-
tuossa kun ajelin kylällä ni katoin kuin hyiltä näyttää hernekasvustot... luomupeltoja ja oli nii tasaset kasvustot.. melkein meinasin pysähtyä ja kattoa olikos palkoja jo kuin paljon... kukkineet kait jo/kohta... ?
-
tuossa kun ajelin kylällä ni katoin kuin hyiltä näyttää hernekasvustot... luomupeltoja ja oli nii tasaset kasvustot.. melkein meinasin pysähtyä ja kattoa olikos palkoja jo kuin paljon... kukkineet kait jo/kohta... ?
Siellä ei varmaan oo satanut yli 100 mm viikossa. Täällä meni kaikki kylän herneet keltaiseksi kylvöajasta riippumatta.
-
täälä kait sen 80 milliä satannu vajaassa puolessa kuussa. mutta oikein hyviltä näyttää nuo herneet... elikoista en tiijä..