Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Snowman - 22.08.13 - klo:05:09
-
Onkos kellä kokemuksia, tälläinen hiukan vielä kuvitteellinen tilanne että noukkarilla tai tarkkuussilppurilla tehtyä rehua olisi 25 km päässä aumassa. Siito talvella tilakeskuksen tyhjään siiloon sorayrittäjän kalustolla ja uudelleen tiivistys.
Onnistuisko, säilyykö pakkasilla kuinka pitkään vai onko ainut vaihtoehto ajaa joka toinen päivä hakemaan rehut?
Ja jos joku tietää tilan joka tehnyt tätä? Tai jollakin agrolaisella vastaava tilanne mietinnän alla niin toivoisin vastauksia.
-
No just. Äkkiseltään tuntuu että ei näin. Ehkä viisainta neuvotella jonkun hakeyrittäjän kanssa josko saisi "junan" ajoon ja vaikka kuus laatikkoa. Sitten hommaat itte koukkulaitekärryn millä toimit siellä pellolla ja se auto ajaa sitten väliä ja kotona joko siiloon tai aumaan.
-
Nyt ei kyllä tyhmä hoksaa mitä tossa oikeen haetaan..? :o Lisää kustannuksia vai? Mää oon ajatellu että nuo etäaumat on tarkoitettu helpottamaan työhuippuja kun osan rehusta voi kuskata talvella kun ei itellä (tai työntekijällä) ole niin kiirusta. Hakemiseen kuluva aika tietysti riippuu määrästä ja kärryn koosta, mutta ajattelis että 30 kuution kippivaunulla homma kävis laatuun ja rehua tulis saman verran mukana kuin paalilavetissa paaleja.. Ja voikait sitä rehua tammikuun pakkasilla tuoda vaikka kolmen viikon satsin kerralla kun ei lämpenemisvaaraa ole.
Mutta jos rehua pitäis alkaa uudestaan tiivistämään ja peittelemään, niin eikö paali ole jo paljon halvempi varastointitapa.. ::)
-
Jos mietinnän alla tälläinen tilanne laajennetaan 1 robosta kahteen ja lisäpellot sijaitsevat 25 km päässä yhtenä alueena ja tähän asti noukkarilla tehty rehu. Jos samaa vaunua halutaan edelleen käyttää ja tehdään rehut sinne 25 km päähän siiloon/aumaan mikä järkevin tapa siirtää rehut syöttöön? Sitä tässä haetaan ja mitä riskejä tuohon siirtoon sisältyy, eli voiko rehun jättää peittämättä katettuun siiloon moneksikin viikoksi? Yksi vaihtoehto olis tietysti siirto korjuun aikaan mutta silloin ajoitus paljon tarkempi. Paalit on tietysti helppo vaihtoehto mutta jos niitä ei haluta. mitenkäs muut agrolaiset toimii nuiden etäaumojen kanssa?
-
Ajat sitä pakkasilla aina viikon satsin kotio..ei happane vaikka kelit muuttuis
-
Toimii jos molemmissa päissä ympäripyörivät kaivurit ja tiivistys uudestaan heti..90 motin puoliperällä
ajettiin ja tontille siirty hetkessä 300 kiintoa säilistä 60 km päästä..
-
25 kilometrin päästä ajetaan kotio.
Kun rehumäärä kasvaa, alat kaihota silppuria ja oikeaa rehua. Noukkari unohtuu ;D
-
Teon aikana hakeautolla siirto ja auma kotiin, mikäs vaikeus täs on :P
-
Ja miten pahasti ihmiset jossain päin Suomea on riidoissa keskenään jos ei 2 robon rehualaa löydy alle 25km päästä? Itse ei viitsisi tehdä viljelysopimusta 5km päässä olevista pelloista kun lähempääkin löytyy. Juuri naapurin viljelemä lohko perustettiin nurmelle (saa nyt nähdä löytyykö suojaviljan alta mitään), matkaa 500m navetalle. Vuokramaille joku 10km on ehdoton maksimi. Ellei kyseessä ole joku näennäisviljely/hiehonheinälohko jostain kauempaa.
-
Onko alaa paljonkin? Eikö nuo kannata suosiolla paaliin laittaa, jos ei siellä peltoa sitten ole useita kymmeniä hehtaareita.
Kuorma-auto lasteittain sitten paalit pihaan. Helpoin, ja ehkä loppujenlopuksi halvin.
-
Adamille, ihan hyvin vaihtoehtona siellä voi olla myös ajosilppuri... Työhommien takia tätä mietin ja pyörittelen.Tarkoitus selvitellä onko logistiikan tehostamisella mahdollista viljellä selkeästi kauempana tilakeskuksesta olevaa peltoaluetta ja kasvattaa tilakokoa...
http://rekka.savonia.fi/ tälläista hanketta pyöritellään niin uusia toiminta tapoja pitäisi löytää ja laskeskella vaikutuksia kannatavuuteen.
-
Ja miten pahasti ihmiset jossain päin Suomea on riidoissa keskenään jos ei 2 robon rehualaa löydy alle 25km päästä? Itse ei viitsisi tehdä viljelysopimusta 5km päässä olevista pelloista kun lähempääkin löytyy. Juuri naapurin viljelemä lohko perustettiin nurmelle (saa nyt nähdä löytyykö suojaviljan alta mitään), matkaa 500m navetalle. Vuokramaille joku 10km on ehdoton maksimi. Ellei kyseessä ole joku näennäisviljely/hiehonheinälohko jostain kauempaa.
Kyllä meillä on haalittuna oikeastaan kaikki mahdolliset pellot 20km säteellä navetasta ja ala on silti alle 100Ha :'( Suurimmalle osalle on kuitenkin alle 2km matka.
Tietenkin jos alkaisi haalimaan noita 30v sitten viljeltyjä pajukkoja jostain suonlaidoilta niin olis lähempänäkin.
-
Itekin näitä kuljetuksia joutuu pohtimaan aika tavallakin. Paali on kuljetuksen kannalta kätevä, mutta ne pitäisi sit talvisyöttöön olla ehdottoman kuivia, kun muuten palaa käämit verkkoja repiessä ja jääpallukoita hieroessa pienemmäksi.
Oliskohan siinä ideaa, että laittais ajosilppurin perään koukkuvaihtolavakärryn ja pudottelis täydet kuupat odottamaan kuorma-/rekka-autoa. Paikka pitäis olla tietysti tähän sopiva. Tai sitten pitäis olla kaksi traktoria kärryineen kaverina, jolloin silppurin käyttö olisi tehokkaimmillaan. Pääosa konteista siis kulkisi rekoilla, mutta viimeiset tulisi traktoreilla.
-
Kyllä meillä on haalittuna oikeastaan kaikki mahdolliset pellot 20km säteellä navetasta ja ala on silti alle 100Ha :'( Suurimmalle osalle on kuitenkin alle 2km matka.
Tietenkin jos alkaisi haalimaan noita 30v sitten viljeltyjä pajukkoja jostain suonlaidoilta niin olis lähempänäkin.
1250 neliökilometrin (ympyrä jonka säde on 20 km) alueella ei ole kuin alle 100 hehtaaria (eli 1 km2, alle promille koko alueesta) peltoa jolla voi viljellä nurmea? No onneksi on käynyt hyvä tuuri ja suurin osa siitä on navettaa lähimpänä olevalla 12,5 neliökilometrin alueella ;)
-
Täällä pohjoisessa viljely on aikanaankin keskittynyt "keskustan" tuntumaan, eli hyvää peltoa on saatavilla aikalailla ainoastaan keskeltä kyliä. Muuten on metsää ja suota.
Tietenkin on vanhoja pajuttuneita suopeltoja joita ei ole järkeä ostaa/vuokrata, eikä niiden omistajat varmaan edes suostuisi siihen.
Tietenkin on joitain poronkasvattajia/tuen nostajia joilla on jokunen hehtaari peltoa hallussaan.
Jotenkin mielekkäämpää vuokrata edullisesti loistavassa kunnossa olevaa tuellista peltoa kauempaa kuin läheltä jotain vaivaiskoivua kasvavaa suonpohjaa tai vanhoja turvesoita alkaa kunnostamaan.
-
Täällä pohjoisessa viljely on aikanaankin keskittynyt "keskustan" tuntumaan, eli hyvää peltoa on saatavilla aikalailla ainoastaan keskeltä kyliä. Muuten on metsää ja suota.
Tietenkin on vanhoja pajuttuneita suopeltoja joita ei ole järkeä ostaa/vuokrata, eikä niiden omistajat varmaan edes suostuisi siihen.
Tietenkin on joitain poronkasvattajia/tuen nostajia joilla on jokunen hehtaari peltoa hallussaan.
Jotenkin mielekkäämpää vuokrata edullisesti loistavassa kunnossa olevaa tuellista peltoa kauempaa kuin läheltä jotain vaivaiskoivua kasvavaa suonpohjaa tai vanhoja turvesoita alkaa kunnostamaan.
Tuota on hankala etelän perspektiivistä hahmottaa. :-\ Vaikka Turun Tuomiokirkko on 9km päässä tietä pitkin, peltoakin on alle 9km päässä tuhansia hehtaareja. Ei kovin halpaa peltoa, mutta kuitenkin.
-
Adamille, ihan hyvin vaihtoehtona siellä voi olla myös ajosilppuri... Työhommien takia tätä mietin ja pyörittelen.Tarkoitus selvitellä onko logistiikan tehostamisella mahdollista viljellä selkeästi kauempana tilakeskuksesta olevaa peltoaluetta ja kasvattaa tilakokoa...
http://rekka.savonia.fi/ tälläista hanketta pyöritellään niin uusia toiminta tapoja pitäisi löytää ja laskeskella vaikutuksia kannatavuuteen.
Muistelinkin tätä :)
Enkä ajatellut välttämättä ajosilppuria, vaan silppuria yleensä. Pakkaa kuormat tiiviiksi.
Itsellä ei ole tarvinnut tuota vielä miettiä, mutta veikkaisin, että 25 kilsan päässä oleva iso peltokokonaisuus olisi logistisesti helpompi kuin 10 kilsan säteellä pelipaikasta asuttavat perseenalan kokoiset postimerkit. Rehun kuljetusta ajatellen ainakin Flieglillä on rekan lastaukseen tarkoitettu syöttöpöytä/kuljetin, jota voisi ruokkia sukkulakärryillä. Lastaisi turveautoon rehut sillä ja siirtäisi suoraa varastoon. http://www.fliegl-agrartechnik.de/index.cfm?cid=2243&documents.id=1611
rehun laatu heikkenee alustuksen mukaisella toiminnalla melko paljon. Pari kesää sitten pakkasin siilonpohjat uuden sadon tieltä makkaraan, mutta en yritä toiste.
-
Mutta eihän uo 25 km mikään matka olle traktorila siirtoonkaan,miksi siihen pitää ottaa soraauto jonka nupissa ei kulje kummoistakaan kuormaa ja traktorilla ei aikaa kulu kuin matkaan paljonkaa kuormaautoo enempää.
Tämä on toinen hyvä pointti jos haluaa olemassa olevalla kalustolla ne rehut tehdä (mikä on mielestäni yleensä jarkevää). Yhdet min. 18tn kärryt kohtuu kestävillä laidoilla on hyvä tietty olla, mutta selkeää ja aurattua reittiä jos saa haettua yli 15 tonnia rehua kerralla ilman sitomisia niin ei vajaa puoli tuntia/sivu siirtoajoa ole kovin paha nakki.
Mahdollisesti vähemmän tonneja/tunti kertyy kaikkiaan kun kerää 10km säteeltä pellonperiltä paaleja ja reitti pitää ensin aurata moneen eri paikkaan talven aikana. Varsinkin jos ei ole investoinut johonkin nousevalaitaiseen tms. hyvään paalikärryyn.
-
Niin vaikka versiona koukkulava kärry pellolla ja auto siirtoon on mahdollinen niin kovin kaukana ei ole kannattavuus systeemissä että juttelee kauniisti parin viljanviljelijän kanssa ja hommaa pari kippikärryä. Sitten ajelee jollain silppurilla kärryt täyteen pellolla ja vaikka kolme raktoria kuskaa kärryjä siilolle sitämukaa kun täyttyvät. Hyvällä tiellä on aika tehokasta ja voi olla kustannustehokkaintakin. kuitenkin ainut rehu jonka saa jättää maailmalle on paali. Muut pitää kuskata navetalle varastoon.
-
Yksi vaihtoehto on myös että ajaa noukinvaunulla johonkin avosiiloon ja sitten rekka omalla nosturilla ja kippaavalla kärryllä ottaa aina kuorman siitä siilosta. Silloin tiekuljetus on liikenteen mukaista ja rehut on taas kotosalla siiloon tampattuna. Mielestäni pitää myöskin ajatella hieman sitä että tiellä liikutaan liikenteen mukana. Ei ole vilkasliikenteisellä tiellä mukava kulkea raktorilla kun ei viitsi pysähtyä kuormalla pysäkille ja jonoa kertyy.
-
Kyllä meillä vaan rekalla kasetti sora-autolla ajetaan paskat tuonne etälohkoille vaikka matkaa on vain 20km.
Jos oikeasti aletaan laskemaan että kannattaako tuohon hintaan mihin nyt ajattaa alkaa hankkimaan 15tn maansiirtokärryä ja ravata kylä+valtatietä pitkin molempia se 10km niin ei ole mitään intressejä siirtyä traktorikuljetukseen. Risteyksiä pihojen välillä on tosiaan tasan yksi kylläkin.
Eikä tarvi kaivuriakaan seisottaa niin pitkään tunkion laidalla vrt. kuorma-autoon+traktorilla läheiselle helpisuolle vapolle.
-
45km siirsivät viimeisten pakkasten aikaan keväällä kahdella traktorilla auman reilun 40km päästä erään robonavetan pihalle. Ei siitä näkynyt ainakaan savu nousevan kun ohi tuli ajeltua.
-
Jos vetokone on riittävän kokoinen kannattaa laittaa noin pitkälle matkalle kaksi vaunua peräkkäin. Aikaa ei mene kovin paljoa lisää, koska lastauksen takia niitä ei tarttee irrottaa toisistaan, vain etuvaunun kippauksen takia. Jos omistaa vain yhden kärryn niin ei kun vetokita, pistoke, kippiletku ja jarruletkun liitin perään ja toisen kärryn voi vuokrata. Muistaa vain, ettei tee ylikuormaa etuvaunun telille. Saa kohtuu hinnalla tehokkaan kuljetusyksikön.
-
Jos vetokone on riittävän kokoinen kannattaa laittaa noin pitkälle matkalle kaksi vaunua peräkkäin. Aikaa ei mene kovin paljoa lisää, koska lastauksen takia niitä ei tarttee irrottaa toisistaan, vain etuvaunun kippauksen takia. Jos omistaa vain yhden kärryn niin ei kun vetokita, pistoke, kippiletku ja jarruletkun liitin perään ja toisen kärryn voi vuokrata. Muistaa vain, ettei tee ylikuormaa etuvaunun telille. Saa kohtuu hinnalla tehokkaan kuljetusyksikön.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kyllä tuo on kaikki joutavaa värkkäämistä ja tupakkia kuluu. Paljonko tulee maksimissaan kerralla tällä yhdistelmällä? Veikkaisin että jää puoleen siitä mitä turvepuoliperällä tulee. Itselle maksoi 60 km siirto/kuorma 240e sis. alv. Ei tullut kyllä mieleenkään traktorilla alkaa hinkkaamaan sitä, vaikka riski ja hyvin kulkeva kone ja kärryt olisi ollut saamaksissa..
-
Monessa tapauksessa olemassa oleva tehokas 50km/h traktori ja siihen vähintään 16-18t kantavuudella oleva kärry
on tehokkaampi kuljetusmuoto. Matkaa kun on kymmeniä kilsoja ja jos vielä valtatietä niin silloin auto tehokkaampi.
Auton mukana saa lisäksi kuljettajan jollei itse jouda ajamaan samasta syystä ei oman kaivinkoneen omistaminenkaan kannata. 16 tonnin pyöriväkaivuri kuljettajineen 50€/h. Lisäksi työt tulee aloitetuksi kun kuljettaja soittaa milloin aloitetaan :D
-
Niin kuin tuolla aikaisemmin totesin niin vaikka raktori isolla kärryllä on tehokas siirtoväline niin vilkkaalle tielle sen käyttö ei ole järkevää koska se häiritsee muuta liikennettä. Siksi maatalouskäyttöön olisi hienoa jos yleistyis kuorma-autot jotka vetäisi maatalous perävaunua tai raktorit saisi kulkemaan sen 80.
-
Menee kyllä jo täpinöinniksi tuollaiset siirtomatkat. Tokipa sitä poikkeustilanteissa on joutunut rehuja haalimaan ja siirtämään pitkiä matkoja, mutta jos ihan normitilanteessa pitäisi rehu- ja paskalogistiikkaa pyöritellä yli 20 kilometrin etäisyyksille, niin nou tänks. Kyllä peltoa pitää olla 5 kilometrin etäisyydellä riittävä määrä, jotta edes kannattaa suunnitella tuotannon laajentamista. :-X
-
itsella on vain 40 lehmää ja silti keskimääräinen rehunajo matka on noin 5 km. Ei jokapaikassa ole lopettavia tiloja joilta vapautuisi peltoa eivätkä olisi kilpailemassa niistä vähistä vapautuvista pelloista.
-
Itekin näitä kuljetuksia joutuu pohtimaan aika tavallakin. Paali on kuljetuksen kannalta kätevä, mutta ne pitäisi sit talvisyöttöön olla ehdottoman kuivia, kun muuten palaa käämit verkkoja repiessä ja jääpallukoita hieroessa pienemmäksi.
Oliskohan siinä ideaa, että laittais ajosilppurin perään koukkuvaihtolavakärryn ja pudottelis täydet kuupat odottamaan kuorma-/rekka-autoa. Paikka pitäis olla tietysti tähän sopiva. Tai sitten pitäis olla kaksi traktoria kärryineen kaverina, jolloin silppurin käyttö olisi tehokkaimmillaan. Pääosa konteista siis kulkisi rekoilla, mutta viimeiset tulisi traktoreilla.
eikö jalkalava olisi parempi, jos olis kova alusta... pudottaa vaan kontit suoraan linjaan niinkuin näkee rehukuskin tekevän p-paikalla tai huoltsikan pihalla ja auto kärryineen alta pois ja täysien alle
sittenhän on tiesti näitä autoja joilla kantoja ajavat, mutta kuinka nopeaa tekis kuorman jos tuommoseen puutavahiiappiin laittas ison piikkikahmarin ja laatalta lapiois kyytiin.
talvellahan tuommosella kanto-autolla tulis rapea kuorma aumastakin jos vain irroitus onnistuisi jotenkin...
-
Itekin näitä kuljetuksia joutuu pohtimaan aika tavallakin. Paali on kuljetuksen kannalta kätevä, mutta ne pitäisi sit talvisyöttöön olla ehdottoman kuivia, kun muuten palaa käämit verkkoja repiessä ja jääpallukoita hieroessa pienemmäksi.
Oliskohan siinä ideaa, että laittais ajosilppurin perään koukkuvaihtolavakärryn ja pudottelis täydet kuupat odottamaan kuorma-/rekka-autoa. Paikka pitäis olla tietysti tähän sopiva. Tai sitten pitäis olla kaksi traktoria kärryineen kaverina, jolloin silppurin käyttö olisi tehokkaimmillaan. Pääosa konteista siis kulkisi rekoilla, mutta viimeiset tulisi traktoreilla.
eikö jalkalava olisi parempi, jos olis kova alusta... pudottaa vaan kontit suoraan linjaan niinkuin näkee rehukuskin tekevän p-paikalla tai huoltsikan pihalla ja auto kärryineen alta pois ja täysien alle
sittenhän on tiesti näitä autoja joilla kantoja ajavat, mutta kuinka nopeaa tekis kuorman jos tuommoseen puutavahiiappiin laittas ison piikkikahmarin ja laatalta lapiois kyytiin.
talvellahan tuommosella kanto-autolla tulis rapea kuorma aumastakin jos vain irroitus onnistuisi jotenkin...
Eikös koukkusysteemi ole nopeampi, ainakin mun havaintojen mukaan, eikä alustan (maaperä) lujuus ole niin tarkkaa.
-
Jos vetokone on riittävän kokoinen kannattaa laittaa noin pitkälle matkalle kaksi vaunua peräkkäin. Aikaa ei mene kovin paljoa lisää, koska lastauksen takia niitä ei tarttee irrottaa toisistaan, vain etuvaunun kippauksen takia. Jos omistaa vain yhden kärryn niin ei kun vetokita, pistoke, kippiletku ja jarruletkun liitin perään ja toisen kärryn voi vuokrata. Muistaa vain, ettei tee ylikuormaa etuvaunun telille. Saa kohtuu hinnalla tehokkaan kuljetusyksikön.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kyllä tuo on kaikki joutavaa värkkäämistä ja tupakkia kuluu. Paljonko tulee maksimissaan kerralla tällä yhdistelmällä? Veikkaisin että jää puoleen siitä mitä turvepuoliperällä tulee. Itselle maksoi 60 km siirto/kuorma 240e sis. alv. Ei tullut kyllä mieleenkään traktorilla alkaa hinkkaamaan sitä, vaikka riski ja hyvin kulkeva kone ja kärryt olisi ollut saamaksissa..
En mä tarkoittanutkaan, että pitäisi maailman ääristä sitä tavaraa kuskailla traktorilla, vaan sitä, että jos traktorilla haluaa ajaa tai jos paikkaan ei pääse rekalla, niin kahden vaunun kayttö tehostaa pidemmällä (aloittajan mainitsema 25 km) matkalla kuljetusta, vaikka letkan joutuu katkaisemaan etuvaunun kippauksen takia (ellei ole sivukaatokippi). Tavallisilla kärryillä pääsee kuitenkin melkoiseen hyötykuormaan, riippuu tietysti vetokoneen painosta, mikä on maksimikytkentämassa.
Ja voihan sen puoliperävaunun laittaa traktorinkin perään laittamalla vetoaisan tai dollyn.
Vois joskus mitata kauanko aikaa menisi tähän kippaus-irrotus-toinen kippaus-kytkentä -sykliin. Ei kasettimiehilläkään ihan kauheasti aikaa mene.
no joo, en mäkään niin hurja ole, että kuuttakymmentä kilsaa alkaisin traktorilla rehua kuskaamaan.
-
Itekin näitä kuljetuksia joutuu pohtimaan aika tavallakin. Paali on kuljetuksen kannalta kätevä, mutta ne pitäisi sit talvisyöttöön olla ehdottoman kuivia, kun muuten palaa käämit verkkoja repiessä ja jääpallukoita hieroessa pienemmäksi.
Oliskohan siinä ideaa, että laittais ajosilppurin perään koukkuvaihtolavakärryn ja pudottelis täydet kuupat odottamaan kuorma-/rekka-autoa. Paikka pitäis olla tietysti tähän sopiva. Tai sitten pitäis olla kaksi traktoria kärryineen kaverina, jolloin silppurin käyttö olisi tehokkaimmillaan. Pääosa konteista siis kulkisi rekoilla, mutta viimeiset tulisi traktoreilla.
eikö jalkalava olisi parempi, jos olis kova alusta... pudottaa vaan kontit suoraan linjaan niinkuin näkee rehukuskin tekevän p-paikalla tai huoltsikan pihalla ja auto kärryineen alta pois ja täysien alle
sittenhän on tiesti näitä autoja joilla kantoja ajavat, mutta kuinka nopeaa tekis kuorman jos tuommoseen puutavahiiappiin laittas ison piikkikahmarin ja laatalta lapiois kyytiin.
talvellahan tuommosella kanto-autolla tulis rapea kuorma aumastakin jos vain irroitus onnistuisi jotenkin...
Eikös koukkusysteemi ole nopeampi, ainakin mun havaintojen mukaan, eikä alustan (maaperä) lujuus ole niin tarkkaa.
voi ollakki, riippuu varmaan siitäkin onko kärryssä 1 vai 2 lavaa... niin tietty nopein ois jos kärryssäkin ois oma koukku mutta taitaa yleensä olla niin että autolla siirtelevät ja kippaavat nuo kontit...