Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 17.08.13 - klo:03:51
-
Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?
Jos ottas Skagenille kaverin.....
-
Mulla on mutta aika paljon kärsi talvituhoista.. Vielä ei ole puimaan päässyt eikä kiirekkään kun rehuksi menee.. ootellaan parempaa keliä.
-
Mulla on mutta aika paljon kärsi talvituhoista.. Vielä ei ole puimaan päässyt eikä kiirekkään kun rehuksi menee.. ootellaan parempaa keliä.
Viime talvi taisi kurittaa ihan kaikki syysviljoja.
Onko ollu muina vuosina tuota?
-
Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?
Jos ottas Skagenille kaverin.....
Miten niin joskus? Tuollahan se pellolla lainehtii....
En kehu, enkä moiti, mutta jotkut ovat kritisoineet pitkää kortta. Kasvunsääteitä ajettava pariin kertaan, jos kovia kasvustoja, mitä SKN:llä tietysti yleensä on. Tautiherkkäkin se on, mutta kun normaalina toimenpiteenä on 3l Amistaria, niin eipä kai siitäkään tule ongelmaa. Talvenkestävyys viime talven jäljiltä ei ollut kaksinen, mutta olihan se vaikea talvi muutenkin....
Meikäläisen arviot ja ammattitaito on tietysti täysin kyseenalaisia suuren gurun, syysviljojen maisterin näkemysten rinnalla (kumartelee ja nöyristelee pois päin....)...
-
Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?
Jos ottas Skagenille kaverin.....
Miten niin joskus? Tuollahan se pellolla lainehtii....
En kehu, enkä moiti, mutta jotkut ovat kritisoineet pitkää kortta. Kasvunsääteitä ajettava pariin kertaan, jos kovia kasvustoja, mitä SKN:llä tietysti yleensä on. Tautiherkkäkin se on, mutta kun normaalina toimenpiteenä on 3l Amistaria, niin eipä kai siitäkään tule ongelmaa. Talvenkestävyys viime talven jäljiltä ei ollut kaksinen, mutta olihan se vaikea talvi muutenkin....
Meikäläisen arviot ja ammattitaito on tietysti täysin kyseenalaisia suuren gurun, syysviljojen maisterin näkemysten rinnalla (kumartelee ja nöyristelee pois päin....)...
94 senttiä näyttää vartta lajikekokeissa.
-
Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?
Jos ottas Skagenille kaverin.....
Miten niin joskus? Tuollahan se pellolla lainehtii....
En kehu, enkä moiti, mutta jotkut ovat kritisoineet pitkää kortta. Kasvunsääteitä ajettava pariin kertaan, jos kovia kasvustoja, mitä SKN:llä tietysti yleensä on. Tautiherkkäkin se on, mutta kun normaalina toimenpiteenä on 3l Amistaria, niin eipä kai siitäkään tule ongelmaa. Talvenkestävyys viime talven jäljiltä ei ollut kaksinen, mutta olihan se vaikea talvi muutenkin....
Meikäläisen arviot ja ammattitaito on tietysti täysin kyseenalaisia suuren gurun, syysviljojen maisterin näkemysten rinnalla (kumartelee ja nöyristelee pois päin....)...
94 senttiä näyttää vartta lajikekokeissa.
Itsellä on ollut Magnifikia silloin kun lähseudun vilejlijällä varmaankin oli Arktikaa. Talvehti tosiaan paljon paremmin. Arktika on lakoisa mutta onhan silloin tähkässäkin painoa. Skageniin ja Gunboon siirryttyä on ollut pari erinomaista vuotta ja nyt vähemmän erinomainen vuosi. Mutta lumihome ei todellakaan ole ollut se syy, vaan savisten maiden syksyliettyminen, juurten kehittymättömyys ja lopuksi kevätkuivuus.
Olen tässä odotellut etelärannikolta päin kasitonnareista lesoojia, viime vuosien tapaan, ei vaan oikein ole kuulunut, vaikka lienevät pumpanneet kaikki kemikaalipaketit. Vaikka siis olisi kemikaalia laitettu oraat turvoksiin, ei säitä niillä pysty hallitsemaan. Farmit.netin uutinen
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2013/08/13/lumihomeen-torjunnalla-1000-kg-enemman-syysvehnaa
...niin , tämä uutinen on Bernerin vastaisku talvituhoruiskutusten vähenemiselle, ne ovat niin kuin aidosti muka huolissaan viljelijän satotasoista. Mutta kemikaalituotoista ne ovat huolissaan, ei mistään muusta !
Koealat voidaan kylvää mukavasti näihin aikoihin HUOM ! Nyt pitää kasitonnari olla jo itämässä pellossa ! Polviin asti ulottuva syysoras tarvitsee tietenkin sen ruiskutuksen !
-SS-
-
Niin, kyllä syysvehnällä viljelyvarmuuden ykkönen on talvenkestävyys. Kaikkea muuta voi sitten kasvukaudella tehdä, joskaan viiden tonnin sato ei vastaa edes kevätvehnän kolmea ja puolta tonnia, kun ottaa syylannoituksen, talviruiskutukset ja useamman kesäruiskutuksen mukaan ohjelmaan. Plus ongelmarikkakasvit, juolavehnän ja luohon. No, jos viljan hinta on 250 eur/tn kannattaa ehkä, mutta taitaa mennä lähemmäs 150 eur lähiaikoina.
SW Magnifikin koeruututuloksia lukemalla, sehän se on juuri se nappivalinta SKN:lle, jos tuloksia lukemalla päätös tehdään. Pari vuotta viljelee ja vituttaa, sitten vaihtuu lajike Urhoon...ooja, miten tätä viljaa näin tuleekaan.
Skagen on Tarson sukua, ei siitä mihinkään pääse, se Tarsokin on ollut koekenttien toistuva satotykki. Skagenista ei liene syysvilja-alan valtaajaksi, niin kuin ei Tarsostakaan. En aio kertoa, miksi. Alkavat lajikemarkkinoijat ahdistelemaan. Mutta laitetaan nyt tuo viime vuodelta peräisin oleva punainen siemen maahan, ei sitä kuoppaankaan viitti kierittää.
-SS-
-
Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?
Jos ottas Skagenille kaverin.....
Onko Skagenissa jokin oikein huono ominaisuus vai ihan vaan huvin, harrastuksen ja mielenkiinnon vuoksi? Pikaisesti vilkaisten Arktika voisi talvehtia paremmin, mutta menee lakoon ja pudottaa sakolukuaan helpommin kuin Skagen.
-
Skagen on Tarson sukua, ei siitä mihinkään pääse, se Tarsokin on ollut koekenttien toistuva satotykki. Skagenista ei liene syysvilja-alan valtaajaksi, niin kuin ei Tarsostakaan. En aio kertoa, miksi.
-SS-
Kerros nyt vaan mitä vikaa on Skagenissa ja mikä lajiketta veikkaat seuraavaksi supersatoisaksi ja laatusyysvehnäksi. Tarson siemeniäkään ei taida enää saada ainakaan virallisesti sertifieerattuna, mikä on mielestäni harmi... :'( Kieltämättä Tarso on, tai oikeastaan oli, pienijyväinen, mutta lakoon sitä ei typpilannoituksella saa ja laadunkin pitäisi pysyä pitkään hyvänä. Jos koetuloksia ja varsinkin nettikirjoitttelua uskoo, sen satotaso on lähinnä huumorinkukan tasoa. Itsellä Tarsosta on tullut viimeisenä kuutena kylvövuonna 4.3-6.6 t/ha väliltä, keskimäärin 6.1 t/ha. Kerran tuli täydellinen talvituho, joka ei ole keskiarvossa mukana. Kylvetty joka kerta joskus puintien jälkeen vähintään kohtuullisissa oloissa kultivoituun ja joustopiikkiäkeellä muokattuun maahan, seuraavana kasvukautena pellolla käyty kerran lannoitteenlevittimen kanssa ja kerran myrkkypruutan kanssa.
-
Olikos kylmiksellä ja SS:llä tota kasvamassa joskus? Millasta oli?
Jos ottas Skagenille kaverin.....
Onko Skagenissa jokin oikein huono ominaisuus vai ihan vaan huvin, harrastuksen ja mielenkiinnon vuoksi? Pikaisesti vilkaisten Arktika voisi talvehtia paremmin, mutta menee lakoon ja pudottaa sakolukuaan helpommin kuin Skagen.
Ei Skagenissa vikaa ole. Köyhää vaan hirvittää sata ekee kalliimpi sertitonnin hinta kun Arktikassa.
Skagenia tossina pitäs laittaa. Mut vois ottaa yhen säkin tota Arktikaa taikapölytettynä.
-
Onko Skagenissa jokin oikein huono ominaisuus vai ihan vaan huvin, harrastuksen ja mielenkiinnon vuoksi? Pikaisesti vilkaisten Arktika voisi talvehtia paremmin, mutta menee lakoon ja pudottaa sakolukuaan helpommin kuin Skagen.
Skagen siis ei ole kovinkaan laonkestävä, vastaavan sadon antavaan Gunboon verrattuna. Skagenin korsi on lyhyt, lähes kääpiöivä lajike, mutta korsi on myös heinämäisen ohut. Eikä kevätahavan kesto ole parhaiden kotimaisten luokkaa. Lumisten multamaiden satotykki Skagen on, jos Tarsokin tuotti 6 tonnia. Västankvarnissa Gunbo on ollut lähes ylittämätön.
Miksi Magnifik ei kelpaa pohjoisen satokisaajille ?
"SW Magnifikin talvenkestävyys
on lajikkeiston parhaimpia.
Kun tämä ominaisuus yhdistetään
erittäin suureen sadontuottokykyyn,
on vaikeaa löytää perusteita
valita syysvehnälajikkeeksi joku
muu kuin SW Magnifik."
(Peltosiemen.fi)
-SS-
-
Itselläni kokemuksia Skagenista kahdelta vuodelta, 2011 ja 2012, eikä mitään pahaa sanottavaa. Molempina vuosina sato ja laatu olleet kohdillaan.
Vuonna 2011 kasvusto oli hieman ylitiheää ja korsi tästä syystä hentoa ja lakoa havaittavissa (n. 5% pinta-alasta). Sato kuitenkin tuon 7330kg/ha, kun rinnalla kasvaneen Urhon noin 6000 kg/ha. Viime vuonna kasvusto puolestaan hieman harvempi, tuottaen kuitenkin saman sadon. Analyysit Myllyn Parhaalta; kosteus 13,3, hlp 84,1, sako 361, valkuainen 12,5, tjp 49,5, roskat 1, roskat yht. 1, rikkajyvät yht. 1.
Tällä kasvukaudella ei "yllättävistä" syistä kasvanut lainkaan syysviljoja, mutta nyt olisi taas tarkoitus laittaa. Lajike pysyy ehdottomasti samana, Skagenina!
(https://fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash2/226123_113849738762251_558360779_n.jpg)
-
Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?
-
Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?
Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan ::) Pitää vain olla koko pelto samanlaista.
Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha :-\
-
Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?
Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan ::) Pitää vain olla koko pelto samanlaista.
Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha :-\
Mää olen kevätvehnää pistäny aina 300 kg/ha ja nuukana vaan 300 kiloo y1.Se on vehnälle kyl liian vähän.Saatanan tiheää,mut tähkä on pieni.Pitäis varmaan pienentää siemenmäärää ja kasvattaa apushaisseen määrää hiukan :-\ :-\
-
Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?
Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan ::) Pitää vain olla koko pelto samanlaista.
Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha :-\
Jaa........
Kun ollaan siellä 7000kilon ylityksessä, ollaan tässä vaiheessa:
(http://i9.aijaa.com/b/00503/10530780.jpg)
Kun on paikkoja joista tulee 8000kg, se on sitten tän näköstä:
(http://i9.aijaa.com/b/00305/10756479.jpg)
Tällä saa reilun 5000kg:
(http://i6.aijaa.com/b/00324/10530778.jpg)
-
Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?
Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan ::) Pitää vain olla koko pelto samanlaista.
Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha :-\
Jaa........
Kun ollaan siellä 7000kilon ylityksessä, ollaan tässä vaiheessa:
(http://i9.aijaa.com/b/00503/10530780.jpg)
Kun on paikkoja joista tulee 8000kg, se on sitten tän näköstä:
(http://i9.aijaa.com/b/00305/10756479.jpg)
Tällä saa reilun 5000kg:
(http://i6.aijaa.com/b/00324/10530778.jpg)
Täytyy myöntää et on komeen näköstä.Jonain päivänä haluaisin olla yhtä hyvä nisun viljeliä,kun SKN :'( :'(
-
Miten noin harvasta kasvustosta voi tulla tollasia kiloja?
Kai tuollaisesta voisi kymppitonnikin tulla, jyväkoko kohdallaan ::) Pitää vain olla koko pelto samanlaista.
Viime koneviestissähän (?) oli juttua kylvö/tähkätiheyksistä, liian tiheää ei saisi olla. Saman huomion tehnyt, olkimäärä kasvaa mutta ei korreloi satoa. Tähkään pituutta ja jyviin painoa, varsinkin jyväkoolla todella suuri merkitys. Tuossakin 49.5, jos toisaalla 40, satoa tulee isompijyväisestä 25% enemmän... 5500kg/ha vs. 6850kg/ha :-\
Eiku juuu....
Kyllä minä olen samaa mieltä Ijasja2 kanssa. Kunhan jyvissä on painoa ja tähkissä paljon jyviä, satoa tulee paljon vaikkei tähkät toisiinsa kasvustossa kiinni ottaisikaan. Jyväkoko on jonkin verran myös lajikeominaisuus, joten siihen on hankala vaikuttaa muutoin kuin estämällä jyvien surkastumista. Kasvuolosuhteet ja maanrakenteen kun saisi sellaiseksi, että jyvämäärä lisääntyisi niin satokin paranisi paljon. Peltosen Jari kirjoitti joku vuosi sitten Pellervossa juttusarjan satofysiologiasta. Pitäisi kaivaa talvella ne jutut uudelleen esille ja lukea.
-
Täytyy myöntää et on komeen näköstä.Jonain päivänä haluaisin olla yhtä hyvä nisun viljeliä,kun SKN :'( :'(
Jos nyt vaikkapa ensi keväänä aloitat laskemalla kylvömäärän haluamasi kasvutiehyden mukaan ja laitat lannoitetta reilummin, niin siinä olisi jo hyvä alku...
-
Täytyy myöntää et on komeen näköstä.Jonain päivänä haluaisin olla yhtä hyvä nisun viljeliä,kun SKN :'( :'(
Jos nyt vaikkapa ensi keväänä aloitat laskemalla kylvömäärän haluamasi kasvutiehyden mukaan ja laitat lannoitetta reilummin, niin siinä olisi jo hyvä alku...
Eläinten pidosta onkin jo aikaa.Sillon tuli kyl vehnääkin altaan ympäriltä.Milläs sitä satotasoa voi nostaa.Pitikös kaks vuotta olla samaa viljaa samalla lohkolla,ja laskea keskisato :o :o :o
-
Kuva ei kerro kaikkea, komeaa on skännän nisu kuvissa... Tänään puin ohraa jossa silmämääräisesti samannäköisestä kasvustosta tuli tonneja useita enemmän kuin vastaavasta samalla pellolla, eroa ei nähnyt kuin satomittarista. Se härveli sparraa kummasti korjaamaan tilannetta peltolohkon sisällä :)
-
Ei savikkoa ja kukkamultaa voi verrata keskenään. Olen ison siemenmäärän kannalla. Jos siementä vähän, jää paljon versomisesta kiinni. Satoa ei vaan tule. Tiheä oras, tulee sentään jotain. Huono puoli se, että täytyy pelata kasvunsääteiden kanssa ja ne olosuhteet muuttuu monesti kesän aikana...
-
Olen odotellut, milloin kasvuohjelmissa kevätvehnän kylvötiheys nousee yli 800 kpl m2, syysvehnilläkin alkaa tuo 600 menemään rikki.
Onko siemenjalostaja sekä kasvunsäädetehtailija tämän takana, viljelijän siis tärkeintä laittaa raha sertisiemeneen ja kolmeen kasvunsääderuiskutukseen ja saada sama ylitiheästä heinästä takaisin.
-SS-
-
En sitten ottanu Arktikaa. Aattelin kauhulla sitä lakomahdollisuutta. :o Nyt on alustettu tukevasti luonnon lannoitteella syysvehnämaita.
Tilasin pari säkkiä TOSSin jatkeeks taas vaihteeks paljon parjattua Skagenia.
Lopullinen hinta oli 585euroo tonni alvin kanssa, rahtia kerty parille säkille 50euroa.
-
En sitten ottanu Arktikaa. Aattelin kauhulla sitä lakomahdollisuutta. :o Nyt on alustettu tukevasti luonnon lannoitteella syysvehnämaita.
Vinkiksi satokilpailulohkolle:
Käytä 60 kg typpeä / ha syksyllä, 20 kg fosforia. Vaikuttaa todella paljon, tämä jo 1990-luvulla Gårskullan kokeissa huomattiin
Foliar Extra 4 l/ha 1. kasvitautiruiskutuksen yhteydessä
Kasvitautiruiskutus syksyllä pensastumisvaiheessa, strobiluriini plus puolikas annos triatsoleja, lumihomeeseen sitten ennen pakkasia Proline, pitkinä syksyinä kaksi ruiskutusta selvästi parempi.
Keväällä pitää lannoittaa ensimmäinen 100 kg N jo routaiselle maalle. Viime talven koealat rukiilla, myöhästytin 3 vrk lannoitusta toiselle puolikkaalle, erittäin suuri ero kasvussa ! Eli se sulamisvaiheen veden kihoaminen pintaan kestää päivän-kaksi. Sitten onkin jo kuivaa ollut. Näihin päiviin asti.
Toukokuussa toinen lannoitus 70 kg N ja kastelu 2000-4000 m3/ha
Sitten normaali kemikaalipaketti kesän mittaan, ja pari nestetyppikierrosta rikkilisäyksineen
Jos et Skagenilla pääse noihin oheisiin Olivinin lukuihin, niin sitten puuttui jokin panos.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2005/07/05/olivin-voitti-kmn-satokilpailun
-SS-
-
Satokilpailut on turhia. Pääasia että itsellä on hyvä mieli ja saa viedä kauppaankin jotai.
Toi sun kasvuohjelma on vähän utopistinen, jos meinaa leivän päälle saada muutakin kun ylähuulen. ;D
-
Satokilpailut on turhia. Pääasia että itsellä on hyvä mieli ja saa viedä kauppaankin jotai.
Toi sun kasvuohjelma on vähän utopistinen, jos meinaa leivän päälle saada muutakin kun ylähuulen. ;D
Mut se on se libido joka on ruokittava ekaks. Eli silloin kun syysvehnän sato alkaa ysillä, voi hankkia Claassiin erikoisvalmisteisen penkin, jossa on semmoinen kunnon kuoppa kulkusten kohdalla, ei ole sitten epämukava istua niiden turvokkaiden päällä kun kattelee kahisevaa ysitonnaria sieltä pukilta.
-SS-
-
Satokilpailut on turhia. Pääasia että itsellä on hyvä mieli ja saa viedä kauppaankin jotai.
Toi sun kasvuohjelma on vähän utopistinen, jos meinaa leivän päälle saada muutakin kun ylähuulen. ;D
Mut se on se libido joka on ruokittava ekaks. Eli silloin kun syysvehnän sato alkaa ysillä, voi hankkia Claassiin erikoisvalmisteisen penkin, jossa on semmoinen kunnon kuoppa kulkusten kohdalla, ei ole sitten epämukava istua niiden turvokkaiden päällä kun kattelee kahisevaa ysitonnaria sieltä pukilta.
-SS-
Pullakädet avaruusohjaamossa.... ;D