Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 11.08.13 - klo:01:50
-
VK 3/2000 vp - Juha Korkeaoja /kesk ym.
VÄLIKYSYMYS 3/2000 vp
Polttonesteiden hintojen alentaminen
Eduskunnalle
Polttonesteiden hinnat ovat nousseet ennätyksellisen korkealle. Viime keväänä, kun välikysymyksellä vaadimme hallitukselta tekoja polttoaineiden hintojen alentamiseksi, hallitus valtiovarainministerin johdolla lupasi palata syksyllä asiaan.
Eduskunnan kyselytunnilla 7.9.2000 valtiovarainministeri Sauli Niinistö lupasi kertoa eduskunnalle budjettikeskustelussa 12.9.2000, mitä hallitus polttoaineiden hintojen alentamiseksi tekee ja milloin. Keskustelun aluksi ministeri ilmoitti, ettei hallitus tule millään tavoin alentamaan polttonesteiden hintoja.
Nykyisillä hinnoilla polttonesteiden hinnat kuuluvat Suomessa koko Euroopan korkeimpiin. Keskivertoautoilijan bensalasku on vuodessa kasvanut lähes 3 500 markkaa. Suomessa bensan hinnassa veron määrä on noin 80 penniä korkeampi kuin keskimäärin EU-maissa. EMU-maista hintataso on Suomessa korkein. Suomessa liikenteen polttonesteiden verotus on ollut perinteisesti ankaraa. Muuhun energiaan verrattuna sitä on veroratkaisuilla entisestään kiristetty.
Polttonesteiden hintojen nousu on kiihdyttänyt entisestään inflaatiota. Viime kuukausien inflaatiovauhdista polttonesteiden hintojen nousun osuus on ollut 40 prosentin luokkaa. Polttonesteiden hintojen alentaminen on välttämätöntä kansantaloutta vaurioittavan inflaatiokierteen hillitsemiseksi.
Korkeat liikennepolttoaineiden hinnat ovat merkittävä kustannustekijä niin kaupunkiseutujen työmatka- ja asiointiliikenteessä kuin maaseudullakin, jossa autoa tarvitaan välttämättä työmatkaliikenteessä. Liikennetottumuksia on varmasti syytä pohtia, mutta monilla ei ole kuitenkaan polttoainetta vähemmän kuluttavaa liikkumisen vaihtoehtoa.
Aivan viime aikojen polttonesteiden hintojen nousun kielteisimmät vaikutukset ovat kohdistuneet ankarimmin elinkeinonharjoittajiin ammattiliikenteessä, koneurakoinnissa ja maataloudessa. Pitkät kuljetussopimukset ovat estäneet kustannusten siirtämisen hintoihin. Tästä on seurannut kuljetusyrittäjien lisääntyneitä konkursseja. Linja-autoliikenteen lippujen hintoja on jo korotettu ja taksiliikenteen korotetut taksat on vahvistettu.
Öljyllä lämmitettävän omakotitalon vuotuinen öljylasku on kohonnut hintojen nousun vuoksi jopa 4 000 markalla. Maatalousyrittäjille kohonneet polttoaineiden hinnat ovat tuoneet vuositasolla erittäin huomattavan lisälaskun.
Kansalaiset, maanrakennus- ja koneyrittäjät sekä eri ammattijärjestöjen edustajat ovat viime päivinä monin tavoin vedonneet päättäjiin polttonesteiden hintojen alentamiseksi. Myös eduskunnassa on laajalla poliittisella kirjolla vaadittu hallitukselta toimenpiteitä.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä polttonesteiden hintojen pikaiseksi alentamiseksi?
Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
Juha Korkeaoja /kesk
Mauri Pekkarinen /kesk
Mirja Ryynänen /kesk
Hannu Aho /kesk
Olavi Ala-Nissilä /kesk
Sirkka-Liisa Anttila /kesk
Maria Kaisa Aula /kesk
Jorma Huuhtanen /kesk
Liisa Hyssälä /kesk
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
Anneli Jäätteenmäki /kesk
Timo Kalli /kesk
Kyösti Karjula /kesk
Tanja Karpela /kesk
Inkeri Kerola /kesk
Niilo Keränen /kesk
Mari Kiviniemi /kesk
Katri Komi /kesk
Seppo Kääriäinen /kesk
Seppo Lahtela /kesk
Markku Laukkanen /kesk
Johannes Leppänen /kesk
Jari Leppä /kesk
Mika Lintilä /kesk
Eero Lämsä /kesk
Hannes Manninen /kesk
Kari Myllyniemi /kesk
Tero Mölsä /kesk
Lauri Oinonen /kesk
Osmo Puhakka /kesk
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Antti Rantakangas /kesk
Juha Rehula /kesk
Pauli Saapunki /kesk
Mauri Salo /kesk
Hannu Takkula /kesk
Matti Vanhanen /kesk
Anu Vehviläinen /kesk
Jukka Vihriälä /kesk
Pekka Vilkuna /kesk
Matti Väistö /kesk
Jaana Ylä-Mononen /kesk
Risto Kuisma /rem
Raimo Vistbacka /ps
Jouko Jääskeläinen /skl
Päivi Räsänen /skl
Sakari Smeds /skl
Bjarne Kallis /skl
Marja-Leena Kemppainen /skl
Toimi Kankaanniemi /skl
Ismo Seivästö /skl
Kari Kärkkäinen /skl
Sulo Aittoniemi /alk
-
Välikysymys 2/2000 vp
Tarkistettu versio 2.0 VK 2/2000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
Polttonesteiden hintojen alentaminen
Eduskunnalle
Polttonesteiden hinnat ovat nousseet Suomessa viimeisten kuukausien aikana ennätyksellisen korkealle.
Vuoden 1999 alusta 95-oktaanisen bensiinin hinta on noussut yli kahdella markalla ja tavaraliikenteen käyttämän dieselin hinta runsaalla markalla litralta.
Kuluvan vuoden alusta lukien 95-oktaanisen bensiinin hinta on noussut noin markalla litralta. Tällä hetkellä Helsingissä bensiinilitra maksaa noin 7,50 mk. Se on kaikkien aikojen ennätys.
Näillä lukemilla liikenteen polttonesteiden hinnat kuuluvat Suomessa koko Euroopan korkeimpiin. Yhteisvaluuttaan kuuluvista EU-maista hintataso on kaikkein korkein.
Polttonesteiden hintojen nousun taustalla on monia eri syitä. Öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet ja neljänneksellä devalvoitunut yhteisvaluutta nostaa raakaöljyn tuontihintaa. Nousun taustalla on myös joukko kotimaisia syitä.
Suomessa liikenteen polttonesteiden verotus on ollut perinteisesti poikkeuksellisen ankaraa. Suhteessa muuhun energiaan sitä on viimeisissä energiaveroratkaisuissa entisestään kiristetty. Bensiinilitran hinnassa on veroa noin 70 prosenttia.
Polttonesteisiin kohdistuva arvonlisävero kasvattaa liikenteen verotaakkaa sitä mukaa kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousee.
Eräissä muissa Euroopan unionin jäsenmaissa öljyn hinnannousua on pehmennetty eri tavoin. Näin olisi tehtävä myös Suomessa.
Bensiinin ja dieselöljyn hintojen nousu tuntuu sekä alan elinkeinonharjoittajien että tavallisten paljon liikkumaan joutuvien kansalaisten kukkarossa.
Korkeat liikenteen polttonesteiden hinnat ovat merkittävä kustannustekijä yhtä lailla kaupunkiseuduilla, joissa työmatkat ovat pitkät, kuin harvaan asutulla maaseudulla, jossa autoa tarvitaan asiointi- ja työmatkoihin. Toteutuneet bensan hintojen korotukset ovat jo syöneet monelta kansalaiselta palkankorotukset ja verotarkistusten annin.
Liikenteen polttonesteiden hintojen korotukset näkyvät myös ammattimaisessa liikenteessä. Linja-autoliikenteen taksoja ollaan korottamassa. Suoranaisiin taloudellisiin vaikeuksiin ovat joutuneet monet tavaraliikenteen yrittäjät, kun he eivät ole pystyneet siirtämään nousevia polttoainekuluja kuljetusten hintoihin.
Hintojen nousu on jo vaikuttanut inflaation kiihtymiseen. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomen viime kuukausien inflaatiovauhdista polttoaineiden hintojen nousun suorat vaikutukset ovat jopa noin 30 prosenttia.
Kansalaiset, yritykset ja liikenteen ammattijärjestöt ovat toistuvasti vaatineet hallitukselta toimenpiteitä liikennepolttonesteiden verotuksen alentamiseksi. Myös Keskustan ja Kristillisen Liiton eduskuntaryhmät ovat eri kannanotoin, kysymyksin ja aloittein vaatineet samaa. Hallituksen edustajat ovat kuitenkin toistuvasti torjuneet toimenpide-ehdotukset polttonesteiden hintojen nousun hillitsemiseksi.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä polttonesteiden hintojen pikaiseksi alentamiseksi?
Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
Mauri Pekkarinen /kesk
Anneli Jäätteenmäki /kesk
Sirkka-Liisa Anttila /kesk
Kyösti Karjula /kesk
Niilo Keränen /kesk
Juha Korkeaoja /kesk
Seppo Lahtela /kesk
Eero Lämsä /kesk
Tero Mölsä /kesk
Lauri Oinonen /kesk
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Pauli Saapunki /kesk
Anu Vehviläinen /kesk
Matti Väistö /kesk
Hannu Aho /kesk
Maria Kaisa Aula /kesk
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
Tanja Karpela /kesk
Ossi Korteniemi /kesk
Jari Leppä /kesk
Hannes Manninen /kesk
Petri Neittaanmäki /kesk
Osmo Puhakka /kesk
Juha Rehula /kesk
Mauri Salo /kesk
Jukka Vihriälä /kesk
Jaana Ylä-Mononen /kesk
Olavi Ala-Nissilä /kesk
Jorma Huuhtanen /kesk
Timo Kalli /kesk
Inkeri Kerola /kesk
Katri Komi /kesk
Seppo Kääriäinen /kesk
Paula Lehtomäki /kesk
Mika Lintilä /kesk
Kari Myllyniemi /kesk
Pekka Nousiainen /kesk
Antti Rantakangas /kesk
Mirja Ryynänen /kesk
Hannu Takkula /kesk
Pekka Vilkuna /kesk
Jouko Jääskeläinen /skl
Ismo Seivästö /skl
Leea Hiltunen /skl
Bjarne Kallis /skl
Sakari Smeds /skl
Toimi Kankaanniemi /skl
Leena Rauhala /skl
Marja-Leena Kemppainen /skl
Päivi Räsänen /skl
Kari Kärkkäinen /skl
-
Kumpikin välikysymys oli Mauri Pekkarisen junailema.
Asiaan kuului, että kun Pekkarisesta itsestään tuli vastuuministeri, kauppa- ja teollisuusministeri v. 2003, eivät polttoaineet olleetkaan enää liian kalliita, vaikka niitten hinnat eivät olleet laskeneet. Pekkarinen itse nosti niitten veroja ja aloitti hillittömän valtionyhtiöitten myynnin (vastusti jyrkästi valtionyhtiöitten myyntiä aina v. 2003 vaaleihin asti).
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
.... tyypillistä pekkarointia
-
VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle
EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.
Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.
Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?
Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk
-
Ovattenko nuo jotain vanhan herran säilyttämiä lehtileikkeitä,vai mistä ammennat tuollaisia edelleen.
-
Kumpikin välikysymys oli Mauri Pekkarisen junailema.
Asiaan kuului, että kun Pekkarisesta itsestään tuli vastuuministeri, kauppa- ja teollisuusministeri v. 2003, eivät polttoaineet olleetkaan enää liian kalliita, vaikka niitten hinnat eivät olleet laskeneet. Pekkarinen itse nosti niitten veroja ja aloitti hillittömän valtionyhtiöitten myynnin (vastusti jyrkästi valtionyhtiöitten myyntiä aina v. 2003 vaaleihin asti).
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
.... tyypillistä pekkarointia
Kymmenen vuotta sitten ollut polttoaineen hinta oli monelle vielä kohtuuhintaisempaa. Voihan sitä retostella jonninjoutavalla perättömälläkin jossittelulla,mutta taas ensi vuonna saamme nauttia kasvavista polttoainekuluista. Kiitos sinipunan.
-
Ovattenko nuo jotain vanhan herran säilyttämiä lehtileikkeitä,vai mistä ammennat tuollaisia edelleen.
Eduskunnan pöytäkirjoista löytyy ;D
-
Kerrottakoon vielä tositarina maatalousministeri Korkeaojan ajoilta: siihen aikaan tehtiin TUPO-ratkaisuja, maaataloudelle annettiin 20 milj. € viljelijäväestön tulojen korottamiseksi.
Korkeaoja ohjasi tästä rahasta 15 milj. € lomittajien palkankorotuksiin ja 5 milj € sikatalouden tukiin, sianlihan tuotanto oli lisääntynyt.
Tämä sikatuki kostautui, tuotanto oli lisääntynyt vastoin EU-liittymissopimusta. EU leikkasi sikatukiaan.
Viljelijäväestölle tästä 20 milj € TUPOsta irtosi tasan 0 €.
Jopa oma puoluekin huomasi Korkeaojan "kyvyt", hän ei saanut jatkaa ministerinä ja vaaleissa hänen äänimääränsä puolittui, sitä seuraavissa vaaleissa hän putosi eduskunasta.
Korkeaoja toteutti TUPO-rahan jaon MTK:n vaatimalla tavalla.
-
Kerrottakoon vielä tositarina maatalousministeri Korkeaojan ajoilta: siihen aikaan tehtiin TUPO-ratkaisuja, maaataloudelle annettiin 20 milj. € viljelijäväestön tulojen korottamiseksi.
Korkeaoja ohjasi tästä rahasta 15 milj. € lomittajien palkankorotuksiin ja 5 milj € sikatalouden tukiin, sianlihan tuotanto oli lisääntynyt.
Tämä sikatuki kostautui, tuotanto oli lisääntynyt vastoin EU-liittymissopimusta. EU leikkasi sikatukiaan.
Viljelijäväestölle tästä 20 milj € TUPOsta irtosi tasan 0 €.
Jopa oma puoluekin huomasi Korkeaojan "kyvyt", hän ei saanut jatkaa ministerinä ja vaaleissa hänen äänimääränsä puolittui, sitä seuraavissa vaaleissa hän putosi eduskunasta.
Korkeaoja toteutti TUPO-rahan jaon MTK:n vaatimalla tavalla.
Missä on Veetin suhteellisuudentaju? VAIN 5 miljoonaa euroa lisää tukea, ja siitä ylituotanto ja sikakriisi. Laskepa tuo tuotettujen sianlihakilojen kohdalle. Veetin tarinat ovat näitä "pieru Saharassa"-juttuja. Pikkusummista kyse, samaa älämölöä voisit pitää nyt näistä tulevista"isommista" leikkauksista......
-
Kerrottakoon vielä tositarina maatalousministeri Korkeaojan ajoilta: siihen aikaan tehtiin TUPO-ratkaisuja, maaataloudelle annettiin 20 milj. € viljelijäväestön tulojen korottamiseksi.
Korkeaoja ohjasi tästä rahasta 15 milj. € lomittajien palkankorotuksiin ja 5 milj € sikatalouden tukiin, sianlihan tuotanto oli lisääntynyt.
Tämä sikatuki kostautui, tuotanto oli lisääntynyt vastoin EU-liittymissopimusta. EU leikkasi sikatukiaan.
Viljelijäväestölle tästä 20 milj € TUPOsta irtosi tasan 0 €.
Jopa oma puoluekin huomasi Korkeaojan "kyvyt", hän ei saanut jatkaa ministerinä ja vaaleissa hänen äänimääränsä puolittui, sitä seuraavissa vaaleissa hän putosi eduskunasta.
Korkeaoja toteutti TUPO-rahan jaon MTK:n vaatimalla tavalla.
Missä on Veetin suhteellisuudentaju? VAIN 5 miljoonaa euroa lisää tukea, ja siitä ylituotanto ja sikakriisi. Laskepa tuo tuotettujen sianlihakilojen kohdalle. Veetin tarinat ovat näitä "pieru Saharassa"-juttuja. Pikkusummista kyse, samaa älämölöä voisit pitää nyt näistä tulevista"isommista" leikkauksista......
5 milj ei ollut syy tuotannon kasvuun vaan se annettiin tuotannon kasvun seurauksena. Korkeaojan ja MTK:n olisi pitänyt jarruttaa EU-sopimuksen vastaista kasvua eikä kiihdyttää sitä lisätuella. Seurauksena oli, että EU leikkasi sikatukiamme.
Koko hommelin hulluus oli siinä, että viljelijöiden tulonkorotuksiin tarkoitetusta TUPO-rahasta liikeni tulonkorotuksiin 0 € ja loppuviimeksi myös sikatilojen tuet putosivat.
Tuo 20 milj € oli tarkoitettu ensisijaisesti AB-alueen heikon tukitason korottamiseen, mikä taas olisi ollut myrkkyä kepulle ja ämteekoolle.
-
Kerrottakoon vielä tositarina maatalousministeri Korkeaojan ajoilta: siihen aikaan tehtiin TUPO-ratkaisuja, maaataloudelle annettiin 20 milj. € viljelijäväestön tulojen korottamiseksi.
Korkeaoja ohjasi tästä rahasta 15 milj. € lomittajien palkankorotuksiin ja 5 milj € sikatalouden tukiin, sianlihan tuotanto oli lisääntynyt.
Tämä sikatuki kostautui, tuotanto oli lisääntynyt vastoin EU-liittymissopimusta. EU leikkasi sikatukiaan.
Viljelijäväestölle tästä 20 milj € TUPOsta irtosi tasan 0 €.
Jopa oma puoluekin huomasi Korkeaojan "kyvyt", hän ei saanut jatkaa ministerinä ja vaaleissa hänen äänimääränsä puolittui, sitä seuraavissa vaaleissa hän putosi eduskunasta.
Korkeaoja toteutti TUPO-rahan jaon MTK:n vaatimalla tavalla.
Missä on Veetin suhteellisuudentaju? VAIN 5 miljoonaa euroa lisää tukea, ja siitä ylituotanto ja sikakriisi. Laskepa tuo tuotettujen sianlihakilojen kohdalle. Veetin tarinat ovat näitä "pieru Saharassa"-juttuja. Pikkusummista kyse, samaa älämölöä voisit pitää nyt näistä tulevista"isommista" leikkauksista......
5 milj ei ollut syy tuotannon kasvuun vaan se annettiin tuotannon kasvun seurauksena. Korkeaojan ja MTK:n olisi pitänyt jarruttaa EU-sopimuksen vastaista kasvua eikä kiihdyttää sitä lisätuella. Seurauksena oli, että EU leikkasi sikatukiamme.
Koko hommelin hulluus oli siinä, että viljelijöiden tulonkorotuksiin tarkoitetusta TUPO-rahasta liikeni tulonkorotuksiin 0 € ja loppuviimeksi myös sikatilojen tuet putosivat.
Tuo 20 milj € oli tarkoitettu ensisijaisesti AB-alueen heikon tukitason korottamiseen, mikä taas olisi ollut myrkkyä kepulle ja ämteekoolle.
Mitä olisit ostanut parillakympillä?
-
Veeti on löytänyt politiikan punaisen langan, joka toimii kaikkien puolueiden osalta ihan samalla tavalla.
Oppositiossa arvostellaan ja hallituksessa ollaan tekemättä mitään.
Kuinka monta avausta esim. kannustinloukkujen purkamiseksi onkaan tehty viimeisen parinkymmenen vuode aikana eikä homma etene juuri mihinkään. Taitaa jokaista purkutoimea seurata kaksi uutta kiristystä muualla aivan kuten muunkin byrokratian osalla tapahtuu.
-
Kerrottakoon vielä tositarina maatalousministeri Korkeaojan ajoilta: siihen aikaan tehtiin TUPO-ratkaisuja, maaataloudelle annettiin 20 milj. € viljelijäväestön tulojen korottamiseksi.
Korkeaoja ohjasi tästä rahasta 15 milj. € lomittajien palkankorotuksiin ja 5 milj € sikatalouden tukiin, sianlihan tuotanto oli lisääntynyt.
Tämä sikatuki kostautui, tuotanto oli lisääntynyt vastoin EU-liittymissopimusta. EU leikkasi sikatukiaan.
Viljelijäväestölle tästä 20 milj € TUPOsta irtosi tasan 0 €.
Jopa oma puoluekin huomasi Korkeaojan "kyvyt", hän ei saanut jatkaa ministerinä ja vaaleissa hänen äänimääränsä puolittui, sitä seuraavissa vaaleissa hän putosi eduskunasta.
Korkeaoja toteutti TUPO-rahan jaon MTK:n vaatimalla tavalla.
Missä on Veetin suhteellisuudentaju? VAIN 5 miljoonaa euroa lisää tukea, ja siitä ylituotanto ja sikakriisi. Laskepa tuo tuotettujen sianlihakilojen kohdalle. Veetin tarinat ovat näitä "pieru Saharassa"-juttuja. Pikkusummista kyse, samaa älämölöä voisit pitää nyt näistä tulevista"isommista" leikkauksista......
5 milj ei ollut syy tuotannon kasvuun vaan se annettiin tuotannon kasvun seurauksena. Korkeaojan ja MTK:n olisi pitänyt jarruttaa EU-sopimuksen vastaista kasvua eikä kiihdyttää sitä lisätuella. Seurauksena oli, että EU leikkasi sikatukiamme.
Koko hommelin hulluus oli siinä, että viljelijöiden tulonkorotuksiin tarkoitetusta TUPO-rahasta liikeni tulonkorotuksiin 0 € ja loppuviimeksi myös sikatilojen tuet putosivat.
Tuo 20 milj € oli tarkoitettu ensisijaisesti AB-alueen heikon tukitason korottamiseen, mikä taas olisi ollut myrkkyä kepulle ja ämteekoolle.
Mitä olisit ostanut parillakympillä?
1000 € keskimäärin / AB-alueen maatila.
-
Kumpikin välikysymys oli Mauri Pekkarisen junailema.
Asiaan kuului, että kun Pekkarisesta itsestään tuli vastuuministeri, kauppa- ja teollisuusministeri v. 2003, eivät polttoaineet olleetkaan enää liian kalliita, vaikka niitten hinnat eivät olleet laskeneet. Pekkarinen itse nosti niitten veroja ja aloitti hillittömän valtionyhtiöitten myynnin (vastusti jyrkästi valtionyhtiöitten myyntiä aina v. 2003 vaaleihin asti).
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
.... tyypillistä pekkarointia
Sitähän tää politiikka on,pitää kosiskella äänestäjiä silloin kun ei itse ole päättämässä ,päätökset tehdään sitten valtaan päästyä monesti pakon sanelemana,,Saa nyt nähdä seuraavan jytkyn jälkeen,jos, tulee uusi pääministeri miten suu käy..