Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: DB 1690 - 08.08.13 - klo:18:58
-
Kummasta parempi kate??
-
Viljasta jää enemmän tulosta, katteen saa kukin valehdella millaiseksi huvittaa ;D
-
Pitkien laskin sessioiden jälkeen tulin siihen tulokseen että kauran hinnan
kipuraja verrattuna VLN:n on että sadosta on saatava vähintään 134e/tn jos
hinta jää tämän alle on VLN kannattavampi mikali sitä pidetään 2 vuotta. :D
-
Vuosi kerrallaan laskemalla on riski päätyä pitkällä tähtäimellä hankaliin tilanteisiin. Tai tietysti jos on "Maaseudun Tiede" -lehden otsikoiden "Viljelykierto parantaa" -otsikoiden kohderyhmää (joka ei kuitenkaan niitä lue), niin laske vain noita raja-arvoja. (Ohra-lumi)x-kaura-lumi-(Ohra-lumi)x -viljelyssä toimii ihan hyvin.
Mutta jos aiot viljelymaasi kasvukuntoa pidemmällä tähtäimellä pitää yllä, niin excel-laskuharjoitukset eivät aina riitä. Eli niitä vihervuosia peliin!
petri
-
Kyllä juurikin näin ja niin olen tehnytkin harkitsin vain asiaa siitä näkökulmasta
että VLN voisi olla ikään kuin tuotantosuunta eli tukia vähillä kustannuksilla..
-
ikään kuin tuotantosuunta eli tukia vähillä kustannuksilla..
Eli pisnesviljelyä viimeisen päälle?
-
Kyllä juurikin näin ja niin olen tehnytkin harkitsin vain asiaa siitä näkökulmasta
että VLN voisi olla ikään kuin tuotantosuunta eli tukia vähillä kustannuksilla..
Täällä niitä käpyjä joilla päätuotanto suunta on vln/lhp/muut paskaheinät on riesaksi asti >:(
-
Ei nyt sekoteta kunnollista veeänällää noihin paskaheiniin. Paskaheinät kandee kasvattaa siellä missä ei edes virna viihdy....
-
Se on mun mielestä niin tilakohtanen juttu, eka pitää laskee paljoko tilalla ja tilan menetelmillä maksaa viljatonnin tuottaminen = vähimmäismyyntihinta. Sitten se pelto johon tätä vln:nää suunnitellaan. Onko se tarpeeksi tuottava? Itselläni on ns. paskapellot, kurasuot, yms missä todella harvoin vilja onnistuu kannattavalla tavalla LHP:llä, koska vln ei kahdessa vuodessa ehdi auttamaani mitään. Hyvänkin pellon voi taas vln:n kautta parantaa antamaan parempia satoja. Pitkässä juoksussa parinvuoden nurmi saattaa parantaa satotasoa taas paljonkin. :o
-
Kuutamoviljelijälle ihan ok strategia. Itse olen tohon päätynyt eri syistä. Kelvottomat lohkot Lhp ja loput 50/50 vilja/VLN 2v kierto. Ja tavoitteena hyvä satotaso näillä lohkoilla eikä pelkästään tukien takia viljellä
-
Pellonperseet LHP:lle ja kunnollisista lohkoista 25-30% VLN:lle, jos kyseessä viljanviljelytila, niin varmaankin kokonaiskate on aika hyvällä tasolla. VLN:llä on myös hyvä esikasviarvo, se myös kannattaa ottaa huomioon. Vuodet eivät ole veljeksiä, viime vuonna parhaan katteen kyllä antoi VLN johtuen sateisesta kesästä
-
tilakohtasia viimevuosi oli kaikista parhain eu vuosi 6-7 tonnia kauraa/ha yli200 hintaan +tuki ei oo mitään höppäheinää tai vastaavaa ni on nyt kylläkin ruista ja saunakukkaa jonka lasken vln tän vuoden en mee puimaan ollenkaan.nyt kun hinnat laskee niin kyllä se kesantonurmi on olis taas poikaa
-
Monta tapaa laskea.
Yksiselitteisintä on verrata yksittäisen vuoden tuottoja ja muuttuvia kustannuksia (siemenet, lannoitteet, torjunta-aineet, kasvunsääteet jne + polttoaine) olettamalla viljan hinnan olevan jotain.
Esim:
VLN: tuotot = tuet: 500 e. Kustannukset: siemen ja kylvö 60 e, niitto 25 e, lopetus 20 e = 105 e. Hehtaarin tuotto 395 e. Jos viherlannoitusnurmi on kaksi vuotta, kylvö- ja lopetuskustannukset puolittuvat , jolloin tuotto onkin 435.
Ohra: tuotot = tuet 500 e + myyntitulot (170 x 3500) = 1095 e. Kustannukset: siemen ja kylvö 100 e, lannoitus 150 e, torjunta 50 e, kuivaus 30 e, varastointi ja rahti 15 e = 345 e. Hehtaarin tuotto = 750.
Kustannukset ovat näissä hihasta ravistettuja. Käytännössä riippuu paljon siitä miten lohkoja muokkaa, käyttääkö omaa vai ostosiementä, minkälainen torjunta-aineohjelma on jne. Iso kysymys on se, että minkälaisesta lohkosta on kyse. Onko VLN tilan parhaalla vai huonoimmalla lohkolla. Periaatteessa kuitenkin näyttäisi siltä, että sinulla on vuoden vaihteessa 315 e enemmän rahaa viljan kuin viherlannoitusnurmen viljelijänä.
Liikepääoman korkoa tuossa ei ole kuitenkaan huomioitu. Jos ostat tänä syksynä siemenet, lannoitteet ja torjunta-aineet ja polttoaineet viljapellolle, saat tuoton niille vasta vuotta myöhemmin. Koska useimmilla viljelijöillä on velkaa, voisit viherlannoittajana käyttää nämä rahat lainojen lyhennyksiin ja säästää vielä melkein kympin koroissa (4%:n mukaan laskettuna). Eroa on nyt 305 euroa.
Entä lasketko työllesi tuntipalkkaa? Jos ei ajalla ole vaihtoehtoiskustannusta, ei ole pakko laskea. Jos todellisena vaihtoehtona olisi kuitenkin tehdä jotain muuta rahan arvoista, on tuntikustannus otettava huomioon. Jos joutuu olemaan palkattomalla vapaalla työstä, jossa tienaa tunnissa 25 euroa, on eroa helposti 100 – 200 euroa / ha riippuen siitä, kuinka paljon aikaa kuluu eri töissä hehtaarille. Viherlannoitusnurmen kaikki työvaiheet ovat sellaisia, että ne voi halutessaan ajoittaa viikonlopuille, lomille ja muille vapaapäiville.
Maatalous on pitkäjänteistä toimintaa. Kiinteät kustannukset voi unohtaa vuoden tuottoa arvioitaessa, mutta pitkän päälle ne tulevat vastaan. Jos pinta-alasta on kaksivuotisella viherlannoitusnurmella jatkuvasti 25 %, tulet toimeen selvästi pienemmillä kalustomenoilla. Kone kuluu vähemmän, kun sitä vähemmän käytetään. Jos et äestä vln:a kuin joka toinen vuosi, terälaput kuluvat 12,5 % vähemmän. Puimurilta jää neljännes työstä väliin. Koko koneen osalta säästö ei ole ihan noin suurta, sillä toki myös aika syö ja ruoste raiskaa. Selvää kuitenkin on, että monen koneen osalta viherlannoitusnurmi säästää aikaa myöten konekustannuksissa. Jonkinlainen niittoaparaatti on toisaalta kuitenkin oltava.
Teoriassa koneet ja kuivuri voivat myös olla mitoitetut neljännestä pienemmän tilan tarpeisiin eli olla edullisempia. Käytännössä toki 100 ha:n viljely ei vaadi 75 ha:n viljelyyn verrattuna kuin enemmän siilotilaa, mutta sitä kuitenkin. Jos esimerkiksi lisämaan hankinnan jälkeen olet tilanteessa, jossa siilotila ei riitä, on ihan relevanttia ottaa viherlannoitusnurmi vaihtoehdoksi rakennusprojektille. Ja voihan se olla, että lannoitteetkaan eivät mahdu enää saman katon alle.
Parhaassa tapauksessa viherlannoitusnurmi parantaa maan rakennetta ja vähentää kasvitautipainetta. Joka tapauksessa voit sen jäljiltä vähentää jonkin verran lannoitustasoa seuraavana vuonna. Myös kalkitustarve lykkääntyy parilla vuodella.
Summa summarum: jos kaikki kustannukset otetaan huomioon, viherlannoitusnurmen sisällyttäminen viljelykiertoon todennäköisesti useimmilla viljelijöillä tuottaa pitkällä aikavälillä vähintään saman tuloksen kuin viljan viljely samalla alalla. Lopputulos riippuu kuitenkin kovasti hinnoista, satotasoista, kaluston määrästä ja laadusta, tuotantotavoista ja työtunnin hinnasta.
Itse kierrätän viherlannoitusnurmea kaikilla lohkoilla niin, että joka vuosi kylvän suojaviljaan yhden lohkon, kasvatan yhtä ensimmäisen vuoden nurmea ja lopetan yhden toisen vuoden nurmen. Nurme n kylvö tapahtuu suorakylvökoneella, piensiemenlaatikosta viljan kylvön ohessa. Käytännössä sen kustannus on vain siemenkustannus ja kiertokokeeseen ja koneen täyttöön käytetty tunti / vuosi. Lohkojen koosta riippuen vln:n osuus vaihtelee jossain 10 ja 25 %:n välillä. Nyt ollaan kympissä, ensi vuonna on 20 %. Lisäksi muutama pieni, huono lohko on ikuisena luonnonhoitopeltona.
Lannoitustarpeen vähenemisen huomaa helposti. Vaikka vln:n jälkeen pudottaa typpimäärää kolmanneksella, siitä lohkosta tulee paras vehnäsato, joka jatkaa kasvuaan vihreänä pisimpään. Maan rakenteen paranemisen huomaa joskus paremmin, joskus huonommin. Rikkakasvi- tai tautipaineeseen en ole havainnut vaikutusta.
Työmäärää vln vähentää ja tasaa huippuja. Niittäminen on mukavan leppoisaa kesäpuuhaa. Se tapahtuu 15 vuotta vanhalla, 7 tilan yhteisellä murskaimella. Itse niitän kahdesti kesässä.
Viime vuonna viherlannoitusnurmea oli noin 15 % alasta. Olisipa ollut enemmän. Yksi 6 ha:n lohko oli sellainen, jolle pääsee vain toisen lohkon läpi ajamalla. Tämä toinen lohko jäi lähes kokonaan puimatta, koska se ei kantanut puimuria – viljakärrystä puhumattakaan. Puimatta olisi jäänyt siis se taaempikin. Viherlannoitusnurmi on siten myös osa riskienhallintaa. Siitä ei tule huipputulosta, mutta ei sitä ikinä myöskään kato kohtaa.
Ja mitä useammalla on viherlannoitusnurmea, sitä vähemmän on viljamarkkinoilla tungosta. Suomalainen viljamarkkinahan toimii niin, että jos kotimaisesta tarjonnasta on pulaa, hinta ei nouse (esim. rypsi ja ruis, joista krooninen pula, mutta hinnassa sitä ei huomaa). Mutta jos markkinoille on tulossa enemmän tavaraa kuin mille on kysyntää, hintataso laskee entisestään.
-
En jaksanu lukea kaikkee...
Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.
-
Mites Jösse ton tekee - myy ohraa vaikka ei pui :)
-
No laskelmassa pitäs sonakin huomioda lannoituskustannukset. Vln:n jälkeen öpuolet riittää varmasti...
-
Mites Jösse ton tekee - myy ohraa vaikka ei pui :)
Nyt putos Jösse kelkasta. Mitä tarkoittaa hän?
-
En jaksanu lukea kaikkee...
Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.
Miksi ja kuinka usein?
Mitenkä pitkään virnan positiivinen vaikutus kestää?
Eikö olisi viisaampaa järjestää myytävistä kasveista ihan kunnollinen viljelykierto?
Esim: vehnä-ohra-herne-syysvehnä-rypsi ??? ??? ???
-
herne ja rypsi ei käsittääkseni sovi kiertoon noin lähekkäin.
-
En jaksanu lukea kaikkee...
Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.
Miksi ja kuinka usein?
Mitenkä pitkään virnan positiivinen vaikutus kestää?
Eikö olisi viisaampaa järjestää myytävistä kasveista ihan kunnollinen viljelykierto?
Esim: vehnä-ohra-herne-syysvehnä-rypsi ??? ??? ???
EI sen pakko ole virnaa olla. retikkaa, mailasta, apilaa ja jotain nataa. Sekottaa ite sellasta sörsseliä että on mieleistä.
Rypsi/rapsi ihan perseestä, savikkaa on muutenkin. Ei sellasta paskaruohoo täysjärkinen kylvä.
-
Mites Jösse ton tekee - myy ohraa vaikka ei pui :)
Nyt putos Jösse kelkasta. Mitä tarkoittaa hän?
Noissa hatusta vedetyissä kustannuksissa ei ollut puimisesta mitään,,,,,,,,,,,, sitä tarkoitin
-
En jaksanu lukea kaikkee...
Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.
Miksi ja kuinka usein?
Miksikö? WTF?????? Kysy Petriltä ja kokeile. Kerran 4 vuodessa?
-
Parhaimmatkin lohkot kerran neljässä vuodessa?
Onko noi vln:t pelkästään suojaviljassa, vai pidätkö SKN niitä vielä vuoden yksistään?
Ymmärtäisin jos on elukoita jotka tuon vihreän hyödyntää... Aika hyvä saa sadonlisä olla jos 25% myytävän sadon vuosista pyhitetään maanparannukseen.
Jösse puhuu täyttä kuraa. Ei niin tyhmää Jussia ole että ostaisi peltoa ajattelematta että koneketjut sen kestää. Aika taantumuksellista ajattelua jos maatalouskoneita aletaan säälimään työn määrällä. Tuolta löytyy apuja koneiden työmäärän vähentämiselle: https://www.opkk.fi/opkk/opkk/opkk_portal/kiinteistonvalitys/maa_ja_metsatilavalitus;jsessionid=Gt15SFFByy5SskTbWyvWT2CYh1mzQThnsyTw1wWGPLM7J8SP734l!1545178179?pid=ea70
-
Fiksuinta olisi viljellä matalaa yksivuotista apilaa korkean viljan seassa. Mutta oliko se niin, että tämä ei vaan ole sallittua ??
Tai jos perustaisi vaan "säilörehulohkoja" suojaviljaan joka neljäs vuosi ja kyntäisi silti syksyllä...
-
Fiksuinta olisi viljellä matalaa yksivuotista apilaa korkean viljan seassa. Mutta oliko se niin, että tämä ei vaan ole sallittua ??
Miksei muka olisi sallittua? ???
-
Fiksuinta olisi viljellä matalaa yksivuotista apilaa korkean viljan seassa. Mutta oliko se niin, että tämä ei vaan ole sallittua ??
Miksei muka olisi sallittua? ???
No käsittääkseni tuommosta ei voi merkita VLN:ksi, vaan joksikin muuksi (mutta sitten saattaa tulla se sadonkorjuupakko) kun pitää olla 20% typensitojaa seoksessa... tai jos laittaa 40-50 kg/ha apilaa ;D
Virna+viljaseoksella 1v, VLN jo pelittää...
-
En jaksanu lukea kaikkee...
Kyl ne parhaimatkin lohkot täytyy joskus virnattaa.
Miksi ja kuinka usein?
Mitenkä pitkään virnan positiivinen vaikutus kestää?
Eikö olisi viisaampaa järjestää myytävistä kasveista ihan kunnollinen viljelykierto?
Esim: vehnä-ohra-herne-syysvehnä-rypsi ??? ??? ???
Ite olen ajatellut seuraavan kierron...
VLN1-VLN2-Syysrypsi-Syysvilja-Kevätvilja1-(kevätvilja2)-VLN1-VLN2-....
Mutta taitaa jäädä multa testaamatta käytännössä... :(
-
Mä pidän jotain 10% vln. Kylvö yleensä viljan sekaan, pari vuotta, kyntö toisena syksyna ja ruis tai syysrapsii, tai kolmantena keväänä suorakylvö. Tänä keväänä kun oli taas liettynyt savi talvella ilman routaa niin huomasi eron selkeesti viereisillä lohkoilla joka toinen ollut viljalla 6v ja toinen neljä talvee mukoaamatta, nyt edelis syksynä kultivoitu. Toinen äestin varmaan 5 kertaa, toinen kyvölvökuntoon kahdella äestyksellä
-
Jössen pitkä pohdinta oli antoisaa luettavaa. Mielestäni viljatilan viherlannoitus on perusmalliltaan juurikin tuo suojaviljaan perustettu apilanurmi; virnacoctailit eivät tarjoa vastaavaa lepoa ja muokkaustaukoa maalle, lisäksi apilanurmen perustamiskustannus on kertaluokkaa pienempi. Ja vaikutukset parempia, ainakin pitkäaikaisvaikutukset.
Aluskasvien taas soisi yleistyvän ja paljon.
http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/MTT/JULKAISUT/paattyneet/sarjab/E301A15FD6426216E0340003BA16D803
Tuossa on yksi vanha(vanhentunut?) tutkimuskooste, mutta säännöllinen aluskasvien käyttö parantaa mururakennetta, veden imeytymistä, typen vapautumista, suunnilleen kaikkia mahdollisia peltomaan agronomisia ominaisuuksia. Lisäkulua tulee vain siemenestä sekä mahdollisesti kalliimmasta herbisidistä, jos ja kun on järkevää laittaa aluskasviseokseen myös apilaa.
Petri
-
Mites Jösse ton tekee - myy ohraa vaikka ei pui :)
Nyt putos Jösse kelkasta. Mitä tarkoittaa hän?
Noissa hatusta vedetyissä kustannuksissa ei ollut puimisesta mitään,,,,,,,,,,,, sitä tarkoitin
No, juu. Totta töriset, tööt. Siispä viherlannoitusnurmi on entistäkin kannattavampaa. Jokainen joutuu silti edelleenkin laskemaan nämä asiat itse omalle kohdalleen.