Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peurajussi - 30.06.13 - klo:07:34
-
Tämä on ilmeisesti tabu aihe. Tai ainakaan tästä ei tunnu saavan muuta kuin ympäripyöreää mielipidettä kun kyselee eri koneiden omistajilta. Milloin joku 160 heppainen kone vie 5 litraa tunnissa lumen aurauksessa tai muuta yhtä huvittavaa hiekkalaatikkopuhetta. ???
Miksi nykykoneet vie soppaa niin älyttömästi? Toki perusteita löytyy päästönormeista ja sen vuoksi tekniikasta, mutta silti? Ei kai lisääntynyt painokaan riitä asiaa selittämään? Tästä aiheesta kun kyselee niin osakseen saa yleensä lähinnä hu*****neita ilmeitä, pidetään ilmeisesti köyhänä. Tottahan se onkin, mutta jos käyttömäärä on 1500 tuntia vuodessa niin silläkin asialla on merkitystä kun kokonaiskulua laskee.
Nyt alkaa olla 500 tuntia kokemusta uudesta vihreästä tekniikasta. Paalatessa löpöä meni pahimmillaan (suolla) liki 30 litraa tunnissa. Ensimmäinen kone, jonka tankin jaksoin ajaa tyhjäksi päivän aikana - samalla kun siinä on tähänastisista koneista suurin tankki. Täytyykin tästä ruveta taas soittelemaan Nesteelle että kääntäkää auto takas, vastahan nuo hävis perävalot näkyvistä. Ja tuskin uudet hiukkasloukulla ja katilla varustetut vie ainakaan vähemmän.
Mitä v*ddua?
-
Koneiden omamassan kasvu vaan syö löpöä yllättävän runsaasti. Ja uusilla koneilla on helpompaa käyttää kaikki tehovarat ja kasvattaa vauhtia ja kierroksia hommissa kun hyttiin ei kuulu julmettua pärinää ja räminää eikä koko komeus pompi ja kolise joka montusta.
-
Paljolti kulutus kyllä riippuu koneen kuormitusasteesta.Kun ajetaan talla pohjassa ainetta menee,kevyessä hipsuttelussa sitten riittää pidemmälle.
Ja koneen kokohan se on mikä kulutukseen vaikuttaa.Lähinnä pitäs verrata polttoaineen menekkiä saavutettuun työtulokseen,alamittaiset työkoneet traktorin perässä ovat juuri niitä polttoainesyöppöjä.Jos esim viet 170 hepan koneella viljakuorman 120 hehdon kärryllä 25 kiloometrin päähän siinä palaa likimain saman verran ainetta kuin ajaisit 200 hehdon kuormalla saman matkan 8)
Tuo on ihan totta. Paalauksessakin kyllä järjestin sullojalle tavaraa niin paljon kuin tuo veturi jaksoi punoa sisään. Kyseessä siis nimellisteholtaan 135 heppainen kone että ei tuo mikään mörkö ole, joskus olen jyrsinyt peltoa liki puolet isommalla koneella ja vain hieman isommalla kulutuksella. :o
-
Voimansiirto aiheuttaa turhaa kulutusta. Syngronoimattoman vaihdelaatikon tehohäviö on n.8% portaattoman deeren lootan 30% ja varionkin jotain 28%. Eli jos ennen riitti 108 kaakkinen traktori siihen 100 hevosvoiman tarpeeseen, niin nyt pitää olla 130 konia pellin alla. Samalla paino nousee kun traktorin koko kasvaa ja taas tarvitaan lisää polleja konepellin alta. Eli jos ennen riitti 100 heppanen, niin nykyään pitää löytyä jo n.150 hevosta että koneet vastaa vetotehoiltaan toisiaan. Voimanottoteho saattaakin tuomoisessa 150 heppasessa ollakin 150 kaakin luokkaa. ja voiman syntyyn tarvitaan poltoainetta.
-
Sen verran speksaan tuota taustaa että paalatessa ajonopeus oli luokkaa 3-6 km/h karhottimelta eli massan liikutteluun ei löpöä aiheettomasti mennyt. Ja keppiloota on kyseessä.
-
Sen verran speksaan tuota taustaa että paalatessa ajonopeus oli luokkaa 3-6 km/h karhottimelta eli massan liikutteluun ei löpöä aiheettomasti mennyt. Ja keppiloota on kyseessä.
Kyllä näissä nykyajan keppilootissakin tehohäviö on n.20%
-
Tämä on ilmeisesti tabu aihe. Tai ainakaan tästä ei tunnu saavan muuta kuin ympäripyöreää mielipidettä kun kyselee eri koneiden omistajilta. Milloin joku 160 heppainen kone vie 5 litraa tunnissa lumen aurauksessa tai muuta yhtä huvittavaa hiekkalaatikkopuhetta. ???
Miksi nykykoneet vie soppaa niin älyttömästi? Toki perusteita löytyy päästönormeista ja sen vuoksi tekniikasta, mutta silti? Ei kai lisääntynyt painokaan riitä asiaa selittämään? Tästä aiheesta kun kyselee niin osakseen saa yleensä lähinnä hu*****neita ilmeitä, pidetään ilmeisesti köyhänä. Tottahan se onkin, mutta jos käyttömäärä on 1500 tuntia vuodessa niin silläkin asialla on merkitystä kun kokonaiskulua laskee.
Nyt alkaa olla 500 tuntia kokemusta uudesta vihreästä tekniikasta. Paalatessa löpöä meni pahimmillaan (suolla) liki 30 litraa tunnissa. Ensimmäinen kone, jonka tankin jaksoin ajaa tyhjäksi päivän aikana - samalla kun siinä on tähänastisista koneista suurin tankki. Täytyykin tästä ruveta taas soittelemaan Nesteelle että kääntäkää auto takas, vastahan nuo hävis perävalot näkyvistä. Ja tuskin uudet hiukkasloukulla ja katilla varustetut vie ainakaan vähemmän.
Mitä v*ddua?
Olen kanssa ihmetellyt kuinka moottori voi kuluttaa
niinpaljon savuttamatta. Vertailuja olen tehnyt
vanha/ uusikone sama työ ja samat laitteet ja
ällistynyt jokakerta. Ajotapa tietysti vaikuttaa.
Tarpeettoman kovia kierroksia täytyy välttää.
Mutta silti :(
-
Tämä on ilmeisesti tabu aihe. Tai ainakaan tästä ei tunnu saavan muuta kuin ympäripyöreää mielipidettä kun kyselee eri koneiden omistajilta. Milloin joku 160 heppainen kone vie 5 litraa tunnissa lumen aurauksessa tai muuta yhtä huvittavaa hiekkalaatikkopuhetta. ???
Miksi nykykoneet vie soppaa niin älyttömästi? Toki perusteita löytyy päästönormeista ja sen vuoksi tekniikasta, mutta silti? Ei kai lisääntynyt painokaan riitä asiaa selittämään? Tästä aiheesta kun kyselee niin osakseen saa yleensä lähinnä hu*****neita ilmeitä, pidetään ilmeisesti köyhänä. Tottahan se onkin, mutta jos käyttömäärä on 1500 tuntia vuodessa niin silläkin asialla on merkitystä kun kokonaiskulua laskee.
Nyt alkaa olla 500 tuntia kokemusta uudesta vihreästä tekniikasta. Paalatessa löpöä meni pahimmillaan (suolla) liki 30 litraa tunnissa. Ensimmäinen kone, jonka tankin jaksoin ajaa tyhjäksi päivän aikana - samalla kun siinä on tähänastisista koneista suurin tankki. Täytyykin tästä ruveta taas soittelemaan Nesteelle että kääntäkää auto takas, vastahan nuo hävis perävalot näkyvistä. Ja tuskin uudet hiukkasloukulla ja katilla varustetut vie ainakaan vähemmän.
Mitä v*ddua?
Olen kanssa ihmetellyt kuinka moottori voi kuluttaa
niinpaljon savuttamatta. Vertailuja olen tehnyt
vanha/ uusikone sama työ ja samat laitteet ja
ällistynyt jokakerta. Ajotapa tietysti vaikuttaa.
Tarpeettoman kovia kierroksia täytyy välttää.
Mutta silti :(
Mulla 6800 valtra vei 16 litraa tunnissa kun veti 5 metristä potilan masteria. 5480 Fergu vei saman äkeen vetokoneena 13 litraa.
Eli johtopäätös että teillä on suhteessa pienempi traktori kuin edellinen.
-
Toinen mikä oli mielenkiintoista, niin keskimäärin säästövoimanotolla ei saanut juurikaan hyötyä paalauksessa. Ainoastaan erittäin kovilla pelloilla jolloin kulkemiseen ei tarvinnut laittaa paukkuja. ???
-
Voimansiirto aiheuttaa turhaa kulutusta. Syngronoimattoman vaihdelaatikon tehohäviö on n.8% portaattoman deeren lootan 30% ja varionkin jotain 28%. Eli jos ennen riitti 108 kaakkinen traktori siihen 100 hevosvoiman tarpeeseen, niin nyt pitää olla 130 konia pellin alla. Samalla paino nousee kun traktorin koko kasvaa ja taas tarvitaan lisää polleja konepellin alta. Eli jos ennen riitti 100 heppanen, niin nykyään pitää löytyä jo n.150 hevosta että koneet vastaa vetotehoiltaan toisiaan. Voimanottoteho saattaakin tuomoisessa 150 heppasessa ollakin 150 kaakin luokkaa. ja voiman syntyyn tarvitaan poltoainetta.
Paitsi että vario hukkaa enemmän voimaa kuin deeren loota 8)
-
Tuntikulutuksen tuijottaminen on ihan höpöhöpö -hommaa, ennemmin pitäisi tuijottaa lukuja l/ha, l/km tai vaikka l/ton. Eniten kulutukseen voi vaikuttaa kuljettaja ajotavallaan.
Tosihomma silti on, että nykykoneet vievät hieman enemmän kui vanhemmat. Kyllähän valmistajat kehuvat kiukaitaa maasta taivaaseen ja PELKÄN MOOTTORIN ominaiskulutukset ovat pienentyneet, nämäkin luvut tosi ilmoitetaan maksimiteholla. Koko traktorisysteemi on janoisampi, mukavuus maksaa..
-
Toinen mikä oli mielenkiintoista, niin keskimäärin säästövoimanotolla ei saanut juurikaan hyötyä paalauksessa. Ainoastaan erittäin kovilla pelloilla jolloin kulkemiseen ei tarvinnut laittaa paukkuja. ???
Ekaa vuotta paalaan autopoverilla ja säästövoimanotolla.Ja koskaan ei ole mennny näin vähää löpöö :) Toki mulla on n200hv eli jaksaa kulkee kevyen tuntuisesti.
-
Tuntikulutuksen tuijottaminen on ihan höpöhöpö -hommaa, ennemmin pitäisi tuijottaa lukuja l/ha, l/km tai vaikka l/ton. Eniten kulutukseen voi vaikuttaa kuljettaja ajotavallaan.
Tosihomma silti on, että nykykoneet vievät hieman enemmän kui vanhemmat. Kyllähän valmistajat kehuvat kiukaitaa maasta taivaaseen ja PELKÄN MOOTTORIN ominaiskulutukset ovat pienentyneet, nämäkin luvut tosi ilmoitetaan maksimiteholla. Koko traktorisysteemi on janoisampi, mukavuus maksaa..
Jo 90luvulla esim jd 6100 kulutus oli pitkälle alle 200g/hv,eipä nykykoneista taida löytyä niin pieniä lukuja :(
-
Ensimmäinen kone, jonka tankin jaksoin ajaa tyhjäksi päivän aikana - samalla kun siinä on tähänastisista koneista suurin tankki.
Jos tuo johtuu siitä että päivä on nyt pisimmillään ??? ;D
-
Mullekkin tuli lievänä yllätyksenä että kierrosten tiputtaminen 1500 ei vaikuttanut kokonaiskulutukseen eli tekniikka pitää huolen että kun vauhtia on tarpeeksi ja konetta rasitettu tarpeeksi niin kulutus on tasan niin paljon kun putkista mahtuu eli 30 litraa tunnissa. Valmistakin toki syntyy mutta ainetta menee. valtteri kulutti ekaan 300 tuntiin yli 10 litraa tunnissa ja silloin oli seassa ihmettelyä ja klapikoneen pyöritystäkin. tositöissä on kova paikka päästä 15. Ja ainahan voi työkonetta suurentaa jos raktori rupee pääsemään liian helpolla. :)
-
Tuntikulutuksen tuijottaminen voi olla höpöhommaa, mutta jos muut muuttujat ovat suunnilleen vakioita niin kyllähän se silloin on ihan käyttökelpoinen tieto.
Jospa tuo tuosta vähän rauhoittuu kun koneesta pahin karkeus häipyy.
-
Ja ainahan voi työkonetta suurentaa jos raktori rupee pääsemään liian helpolla. :)
Yhdistelmäpaalain tuntuu olevan riittävä jarru ainakin säästövoimanotolla tuolle veturille.. :P Maksimitehot pitäis olla jossakin 160 kieppeillä, en tiedä onko ne jossain paperilla mutta pellin alta en ole niitä vielä löytänyt.
Katkeraa tilitystä. Mutta kai sitä sen verran munaa pitää olla että uskaltaa myöntää että oma kone tuntuu (ainakin näin uutena) vähän laiskalle ja juopolle..? ;D
-
Katkeraa tilitystä. Mutta kai sitä sen verran munaa pitää olla että uskaltaa myöntää että oma kone tuntuu (ainakin näin uutena) vähän laiskalle ja juopolle..? ;D
Mää olen koittanut tätä välttää, kun riitahan tästä kuitenkin tulee...
mutta en ole kenenkään, koskaan kuullut kiittävän Jonnun 30-sarjan polttoainetaloutta.
Sori. :D ;D
-
Katkeraa tilitystä. Mutta kai sitä sen verran munaa pitää olla että uskaltaa myöntää että oma kone tuntuu (ainakin näin uutena) vähän laiskalle ja juopolle..? ;D
Mää olen koittanut tätä välttää, kun riitahan tästä kuitenkin tulee...
mutta en ole kenenkään, koskaan kuullut kiittävän Jonnun 30-sarjan polttoainetaloutta.
Sori. :D ;D
Hep,7530 optimoituna on tosi pieniruokainen 8)
-
Lastua kehiin.. :D
-
Ainakin muutamat ärrän omistajat puhuvat että kulutus olis hieman suurempi kuin edellisessä 30- sarjalaisessaan. Mutta suoraan tietysti hankala verrata.
En mä ainakaan ala näitten romujen päältä riitoihin menemään.. ;)
Mut sen verran pitää vastapainoksi sanoa, että pihahommissa (joita myös paljon tuolla koneella teen) kuten paalijumpassa ainetta tuntuu kuluvan todella vähän ja mittarikin keikkuu muutamassa litrassa vaikka konetta pitäis liikkeessä jatkuvasti. Vaikka luulis että tuon mallinen kone ei alaväännöllä ole oikein taloudellinen niin tässä suhteessa se ei ainakaan näytä pätevän.
-
Takuuajan jälkeen vois ylimääräiset nokat lähteä ja lastua ilmaantua.. 8) ;D
-
Perustin 6ha lohkolle viherlannoitusnurmen. Ajoin sen kertaalleen lautasmuokkaajalla, tuntivauhdilla 12km/h. Työleveys oli 3m ja traktori vei 4,1l/ha. Sitten kylvin sen 3m kylvinkoneella, nopeudella 11km/h, traktori vei 4,5l/ha (apulantasäiliö tyhjä, siemensäiliö alussa aivan täysi). Tankin viisari kyllä laski mielestäni enemmän kuin nuo kulutukset edellyttäisi, siltä ainakin tuntui. Täytyisi vaan hommata lisää tekniikkaa tontille, että pystyisi vielä paremmin seuraamaan menekkiä eli farmarisäiliöön mittari. Vaihde vapaalla vie 2,1l/h ja P-asennossa 1,6l/h. Ettei sillä tyhjäkäynnin välttämisellä ja koneen ainaisella sammuttamiselle, kun hytistä poistuu, nyt niin isoa tiliä tee.... :D ;D
-
Toinen mikä oli mielenkiintoista, niin keskimäärin säästövoimanotolla ei saanut juurikaan hyötyä paalauksessa. Ainoastaan erittäin kovilla pelloilla jolloin kulkemiseen ei tarvinnut laittaa paukkuja. ???
Ekaa vuotta paalaan autopoverilla ja säästövoimanotolla.Ja koskaan ei ole mennny näin vähää löpöö :) Toki mulla on n200hv eli jaksaa kulkee kevyen tuntuisesti.
Jos on nimimerkki +250 . Pitää olla 250hv. .ei vaitiskaan
Ei uusi ruiskutus tekniikka ole syypää kulutuksen kasvun.. päin vastoin. syypäitä ovat : traktorien kasvannu koko. (rengaat, välitykset, ilmastointi, hydrauliikka) Ei ne ilmaiseksi pyöri.
Ruiskuttelin taannoin kaverin alkeellisella 390fsonnilla. 50ha ruiskutusten (pieni ruisku 600hardi, pieniä lohkoja 3-4ha + paljon siirtymisiä, pötankki aloittaessa täynnä, homman jälkeen sain tankkiin sullottua 45 litraa polttoainetta. Varmaan jonkin supermega pruuttaurakoitsijan mielestä: sehän on aivan vitusti polttoainetta hehtaaria kohden!!!, mutta ottaen huomioon mainitsemani syyt, minun mielestä se on todella vähän. saman hehtaari määrän rällläämiseen olisi varmaan menny N141:llä 150litraa (samalla ruiskulla)
-
punaiselle ahdettu nelonen ottaa paalaimen edessä aika tarkalleen tuplaeväät verrattuna +250 tappitehoiseen kuutoseen.
-
punaiselle ahdettu nelonen ottaa paalaimen edessä aika tarkalleen tuplaeväät verrattuna +250 tappitehoiseen kuutoseen.
Valitettavasti totta
-
punaiselle ahdettu nelonen ottaa paalaimen edessä aika tarkalleen tuplaeväät verrattuna +250 tappitehoiseen kuutoseen.
Mut tuokin on suhteutettava ajettaviin tuntimääriin. Tuplakulutus on sinällään sivuseikka jos kokonaiskulutus tuollaisessa rankemmassa hommassa jää vuositasolla huomattavasti pienemmäksi kuin isolla koneella.
Näitten commonrailien kanssa kiehtois tavattomasti tuo optimointi. Teknisesti ajatellen commonrailissa olis kaikki tarvittava, jotta moottorin toiminnan saisi tehostettua mahdollisimman taloudelliseksi ja käyttöominaisuuksiltaan miellyttäväksi. Autot ja traktorit ei tietty ole täysin vertailukelpoisia, mutta ompahan autopuolella saatu kulutusta pudotettua uudella moottoritekniikalla ihan mukavasti, vaikka autoissakin on paino lisääntynyt ja mukavuusvarusteetkin pikkuautoja myöten.
-
Valtra 6550 vaihdettu stanadynen syöttöpumppuun isommat elementit ja isommat suutinkärjet tavoitteena 20% tehonlisäys. Kone kiinteäkammiosen kompipaalaimen veturina. Kulutuslukemat sähköisen tankkauspumpun mittarin mukaan 11 - 14 l/h . Lukemaan sisältyy kaikki käyntiaika muovirullan vaihtoajat sekä happotynnörien vaihdot ja siirtymät peltolohkoille . Moottori käy myös eväskahvien juonnin aikana jotta ilmastointi toimii.
Karhottamattomasta luomuheinästä menee tosi kevyesti, ja karhotetussa tavarassa voimaa niukanlaisesti. Paalauskohteet tasaisia peltoja, rinnepelloilla varmaan tulisi tunne että varsa laitettu hevosen töihin.
Parhaassa kohteessa tunnissa syntyi 42 paalia ja epätasaisella lohkolla heikosta kasvustosta toinen ääripää 10 paalia tunnissa joten polttoaineenkulutus voi vaihdella paalia kohti tosi paljon.
-
punaiselle ahdettu nelonen ottaa paalaimen edessä aika tarkalleen tuplaeväät verrattuna +250 tappitehoiseen kuutoseen.
Mut tuokin on suhteutettava ajettaviin tuntimääriin. Tuplakulutus on sinällään sivuseikka jos kokonaiskulutus tuollaisessa rankemmassa hommassa jää vuositasolla huomattavasti pienemmäksi kuin isolla koneella.
Näitten commonrailien kanssa kiehtois tavattomasti tuo optimointi. Teknisesti ajatellen commonrailissa olis kaikki tarvittava, jotta moottorin toiminnan saisi tehostettua mahdollisimman taloudelliseksi ja käyttöominaisuuksiltaan miellyttäväksi. Autot ja traktorit ei tietty ole täysin vertailukelpoisia, mutta ompahan autopuolella saatu kulutusta pudotettua uudella moottoritekniikalla ihan mukavasti, vaikka autoissakin on paino lisääntynyt ja mukavuusvarusteetkin pikkuautoja myöten.
170cr Findieselin Arttu kävi optimoimassa. 1400rpm tuntumaan tehtiin mahdollisimman taloudellinen --> syöttökasvaa tasaisesti aina 2100rpm. poni muuttui hevoseksi
-
punaiselle ahdettu nelonen ottaa paalaimen edessä aika tarkalleen tuplaeväät verrattuna +250 tappitehoiseen kuutoseen.
Mut tuokin on suhteutettava ajettaviin tuntimääriin. Tuplakulutus on sinällään sivuseikka jos kokonaiskulutus tuollaisessa rankemmassa hommassa jää vuositasolla huomattavasti pienemmäksi kuin isolla koneella.
Näitten commonrailien kanssa kiehtois tavattomasti tuo optimointi. Teknisesti ajatellen commonrailissa olis kaikki tarvittava, jotta moottorin toiminnan saisi tehostettua mahdollisimman taloudelliseksi ja käyttöominaisuuksiltaan miellyttäväksi. Autot ja traktorit ei tietty ole täysin vertailukelpoisia, mutta ompahan autopuolella saatu kulutusta pudotettua uudella moottoritekniikalla ihan mukavasti, vaikka autoissakin on paino lisääntynyt ja mukavuusvarusteetkin pikkuautoja myöten.
170cr Findieselin Arttu kävi optimoimassa. 1400rpm tuntumaan tehtiin mahdollisimman taloudellinen --> syöttökasvaa tasaisesti aina 2100rpm. poni muuttui hevoseksi
Miller on asian ytimessä ;)
-
mutta en ole kenenkään, koskaan kuullut kiittävän Jonnun 30-sarjan polttoainetaloutta.
Tiiä kertooko mitään, mutta viljanajossa ohojelmoitu 6920s ja vakio 6630 kulutti meleko pilikulleen saman verran / siirretty viljatonni. 20:llä kului vaan kuorman viennissä vähemmän aikaa =)
-
mutta en ole kenenkään, koskaan kuullut kiittävän Jonnun 30-sarjan polttoainetaloutta.
Tiiä kertooko mitään, mutta viljanajossa ohojelmoitu 6920s ja vakio 6630 kulutti meleko pilikulleen saman verran / siirretty viljatonni. 20:llä kului vaan kuorman viennissä vähemmän aikaa =)
Kun piristetyllä 6430AP:lla (about 150hp) olen tehnyt 12 tuntia lumitöitä urakkatahtia, se yleensä pyytää about 100l löpöä. Ei tuota pahana osaa pitää kun on hiukan eri olosuhde kuin hytittömällä massikalla lykkiessä :)
Kun koko ajan ottaa kaiken tehon irti pellolla (esim. savea kyntäessä) se on kyllä vähän tehoton juoppo.
-
Se lienee taloudellisuutta ajatellen tuon portaattoman paras ominaisuus, että se tietokoneaivo jaksaa säätää kulutuksen kannalta optimaalisen vaihteen vielä sen 12 tunnin työpäivän loppupuolellakin.
-
vaihtakaa sinne stanaan pienemmät polttoainekengät niin se teho nousee 8)
-
Näillä uusilla SCR-moottoreilla aletaan päästä samaan kulutukseen g/kWh kuin 90-luvun "saastuttajilla". Tämä koskee siis vain moottoria. Kokonaiskulutukseen ha tai tuntia kohden vaikuttaa traktori ja työkone kokonaisuutena.
Voimansiirron häviöt, lisääntyvä hydrauliikka, ilmastointi, päästörajojen takia yli-iso jäähdytystarve, enempi työvaloja jne jne haukkaavat ison osan moottorilta lähtevästä tehosta. Voimansiirtoon liittyvät portaattomuus (hydrostatiikka), monilevypakkojen laahaus, ajonopeuden kasvu viiteenkymppiin (jarrujen laahausvastus kasvaa), isot hydraulitehot vaativat tehokkaan jäähdytyksen esimerkkeinä.
Sopivan kokoinen työkone traktoriin voi vaikuttaa kulutukseen paljonkin. Liian pieni kone voi olla hiukan säädöiltän metsässä, mutta se ei tunnu kuin kukkarossa. Taas liian iso kone voi lisätä luistoa tai johtaa siihen että vedetään epätaloudellisella kierrosalueella.
Liika paino kuluttaa turhaan ja liian pieni paino samoin.
Ajotyyli ja koneiden optimointi vaikuttaa lopputulokseen. Ensin tietysti pitäisi löytää sopivat koneet.
-
Näillä uusilla SCR-moottoreilla aletaan päästä samaan kulutukseen g/kWh kuin 90-luvun "saastuttajilla". Tämä koskee siis vain moottoria. Kokonaiskulutukseen ha tai tuntia kohden vaikuttaa traktori ja työkone kokonaisuutena.
Voimansiirron häviöt, lisääntyvä hydrauliikka, ilmastointi, päästörajojen takia yli-iso jäähdytystarve, enempi työvaloja jne jne haukkaavat ison osan moottorilta lähtevästä tehosta. Voimansiirtoon liittyvät portaattomuus (hydrostatiikka), monilevypakkojen laahaus, ajonopeuden kasvu viiteenkymppiin (jarrujen laahausvastus kasvaa), isot hydraulitehot vaativat tehokkaan jäähdytyksen esimerkkeinä.
Sopivan kokoinen työkone traktoriin voi vaikuttaa kulutukseen paljonkin. Liian pieni kone voi olla hiukan säädöiltän metsässä, mutta se ei tunnu kuin kukkarossa. Taas liian iso kone voi lisätä luistoa tai johtaa siihen että vedetään epätaloudellisella kierrosalueella.
Liika paino kuluttaa turhaan ja liian pieni paino samoin.
Ajotyyli ja koneiden optimointi vaikuttaa lopputulokseen. Ensin tietysti pitäisi löytää sopivat koneet.
aliasnimi weijo sanoi että eri merkkien polttoainekulutus mahtuu 10% poikkeamaan, loppu tulee sitte kuskin ajotaidottomuudesta ja suuruudenhulludesta jos vähän yksinkertaistaa ;D ;D ;D ;D aika pitkälle varmaan totta :-[ :-[ :-[ :-[
mielellään kuulisin kuinka on weijon verkku vastannu odotuksiin????
-
Jos kiinnittäisi äkeeseen rakettimoottorin ??? Äestäisi hehtaarin minuutissa, oliko kerosiinikustannus/tunti tai hehtaari kohdillaan.