Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: kylmis - 21.06.13 - klo:18:57
-
Kissa pöydälle? Noinhan se menee, mutta onko asiat aina yksiselitteisiä?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/investointeja-tehd%C3%A4%C3%A4n-ilman-kannattavuutta-1.41812
Se on kyllä totta, että investointien takaisinmaksuajoista ei puhuta koskaan. Tuleeko se navetta ikinä maksuun vai siirtyykö velka vain jatkajalle ???
-
http://www.digipaper.fi/psviikkolehti/4900/index.php?pgnumb=18 olisiko nordeallakin opittu kanta pään kautta ;D 8)
-
Se on kyllä totta, että investointien takaisinmaksuajoista ei puhuta koskaan. Tuleeko se navetta ikinä maksuun vai siirtyykö velka vain jatkajalle ???
Joo, en lähtökohtaisesti suuruutta ihannoi, mutta joskus pitää investoida, jos haluaa tuotannon jatkuvan. Talousmiesten mukaan niin, että pysyy SUHTEELLISESTI samankokoisena, verrattuna toimialan keskikokoon.
Vaan tuohon kylmiksen kommenttiin: pitääkö velka oikeasti saada nollattua? Jos saat korot hoidettua ja nostettua itsellesi käypäistä palkkaa, niin haittaako yrityksellä oleva velka elämääsi?
Petri
-
Kattotaas vaan miltä näyttää velkoja pelkäämättömien naamat kun korot kirnuaa 20% velasta joka vuosi ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Kattotaas vaan miltä näyttää velkoja pelkäämättömien naamat kun korot kirnuaa 20% velasta joka vuosi ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Mistä luulet tulevan semmoisen talouskasvun, jotta kaikelle markkinoilla olevalle rahalle voisi saada 20% tuoton?
Eikö nykyhetken alhainen korkotaso johdu juuri siitä, että rahalle ei ole tuottavia kohteita?
-
Kattotaas vaan miltä näyttää velkoja pelkäämättömien naamat kun korot kirnuaa 20% velasta joka vuosi ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Mistä luulet tulevan semmoisen talouskasvun, jotta kaikelle markkinoilla olevalle rahalle voisi saada 20% tuoton?
Eikö nykyhetken alhainen korkotaso johdu juuri siitä, että rahalle ei ole tuottavia kohteita?
Ei sillä tuohon ole vastausta. Blogiuskovaisen huuruisessa maailmankaikkeudessa kausaliteetilla ei ole mitään painoarvoa :D :D
Korkojen nousu on tietysti todellinen riski, mutta tällä hetkellä sitä kylmäävämpi näkymä on pitkäaikainen deflaatio. Se uhka on todellinen, koskapa maailmasta alkaa halpatuotantomaat kadota ja ns. kehittyneet maat keskittyy byrokratian eli tuottamattomuuden kasvattamiseen....
Fiksuinta ja kannattavinta paikallaanpysymistä on rakentaa lisää tuotantotilaa (jos se nykypaikalla onnistuu) muutaman vuoden välein ja pysyä siten kelkassa. Jossain vaiheessa on sitten uudistettava perusteellisemmin. Tässä on syytä muistaa, että jos kymmenen vuotta sitten on tehnyt 25 lehmän parsinavettaan 10 paikkaa lisää, on jo korkea aika tehdä lisää, jos ei ole suunnitellut lopettavansa. Sekin on kelpo strategia.
-
Sitten ollaankin tilanteessa, missä se laajennettu parsinavetta ei kelpaa enää jatkokäyttöön.
Eli aika ajoin ollaan tilanteessa, jossa pitää tehdä suuria ja siten arvelluttavia investointeja, jotta pysyy edes kelkan kyydissä.
Jatkuvilla pienillä investoinneilla ei päästä rajaansa pitemmälle.
-
Eikös tuo pitkäaikainen deflaatio tule paremminkin siitä, että oma kustannustaso on noussut sietämättömäksi kilpailijoihin nähden ja jostain muualta löytyy aina vaan edullisempia tekijöitä. Halpamaat ovat edustaneet tätä osastoa ja niitä nyt etsitään mm. Afrikasta, kun Aasian kustannustaso on noussut kehittyneimmissä kehittyvissä talouksissa. Japani on ollut tällä deflaation tiellä viimeiset 20 vuotta ja pahasti Suomen talous ja kustannustaso viittaa samaan latuun.
Kannattavuus on oleellista kaikessa yrittäjyydessä ja maatalouden ulkopuolinen yritystoiminta joutuu kamppailemaan vielä maataloutta tiulemmin, johtuen heikoista omavaraisuuksista ja tästä johtuvasta vieraan pääoman saantivaikeudesta ja hinnasta. Maatalous on isojen investointien osalta samassa veneessä, sillä omavaraisuusaste ja sen pitäminen riittävänä on vain kannattavalla toiminnalla mahdollista. Maataloudessa oman lisänsä tähän tuo toiminnan pääomavaltaisuus liikevaihtoon nähden ja pääoman hidas kiertonopeus, toki kannattavuus on helpommin saavutettavissa moneen matalan erityisosaamistason yritystoimintaan nähden.
-
Investoinnit ovat lähes aina osittain korvaavia, mutta laajennuksista aina puhutään. Siinä olisi hyvä esim. navetan tapauksessa laskea sellainen simppeli summa kuin että paljonko maksaa omaa/lainarahaa yksi lisätty lehmäpaikka. Jos on vanhassa laajennetussa parsinavetassa vaikka 40 lypsävää, ja tekee 75 lehmän robottinavetan, lisäpaikkoja tulee 35. Jos Omaa/lainaa menee 700 000€, yksi uusi lehmäpaikka maksaa itselle 20 000€.
Meillä tuli 118 lisättyä lehmäpaikkaa ja omaa rahaa meni rakentamiseen 900 000 ja uudistuseläimiin 100 000 eli uudistuseläimineen yksi lisätty lehmäpaikka lehmineen maksoi vajaa 8500.
-
Investoinnit ovat lähes aina osittain korvaavia, mutta laajennuksista aina puhutään. Siinä olisi hyvä esim. navetan tapauksessa laskea sellainen simppeli summa kuin että paljonko maksaa omaa/lainarahaa yksi lisätty lehmäpaikka. Jos on vanhassa laajennetussa parsinavetassa vaikka 40 lypsävää, ja tekee 75 lehmän robottinavetan, lisäpaikkoja tulee 35. Jos Omaa/lainaa menee 700 000€, yksi uusi lehmäpaikka maksaa itselle 20 000€.
Meillä tuli 118 lisättyä lehmäpaikkaa ja omaa rahaa meni rakentamiseen 900 000 ja uudistuseläimiin 100 000 eli uudistuseläimineen yksi lisätty lehmäpaikka lehmineen maksoi vajaa 8500.
muuten totta mutta onko se vanha lehmäpaikka todellakin olemassa eli että se on sekä hoitajalle että lehmälle hyvä paikka ja siinä olisi mahdollista pitää lehmää vaikka seuraavat 15 vuotta. Jos esimerkiksi lehmät on parsinavetassa niin ainut vaihtoeho on että tilat muutaa nuorkarjalle. Silloinkin on yleensä kyse melko perustavaa laatua olevasstta rempasta ja jäljelle ei useiten jää kun seinät ja katto. Harva isäntä joka on rohennu ttyöntää vanhat rakennuksset nurin on älkeenpäin niiden perään haikaillu. Vanhan korjaamisen ja uuden rakentamisen välimuoto on kuitenkin niin pieni.
-
Velasta sen vertaa että velka ei ole mikän ongelma jos se on kohdennettavissa alle 10 vuotta vanhoihin tuoteisiin. Jos näin ei ole pitää toivoa että velka liittyy kiinteeseen omaisuuteen eikä tuotantottiloihin tai laitteisiin.
-
Mitä tulee tuohon kirjoittelijaan, ei ole eka kerta, kun Jaakkola heittelee tarkoituksella provosoivaa juttua. Mutta, huomasitteko siellä kirjoituksen alla kommentit, ja erityisesti se, jossa kysyttiin: Onko Jaakkola maanviljelijä vai pankinjohtaja!! ;D Itse huutelee, että sikatilan isännän pitää olla sikalassa, ja traktorikusin ajaa vain traktoria, samalla itse on pankinjohtajaa ja viljelijää!! ;D ;D ;D
Vanha viisaus: Jos osaat, teet, jos ET osaa, alat neuvomaan muita!! 8)
-
On tainnut trossaajilta unohtua 90-luvun lama,Mitä tulee kollesen paskahousuun joka pääsi valmiiseen pöytään niin itse sain käsiini tilan jota ei ollut kehitetty mutta nyt tila on keskimääräistä suurempi ja koneinvestoinitkin on suurempia ainakin mitä petrillä ;D joten on parasta että kollonen keskittyy leukansa louskutteluun 8)
-
Minulle on opetettu, että poistot pitää siihen todelliseen reaalitalouslaskelmaan (ei siis rahoittajalle tai verottajalle vaan ihan itselle) laittaa sen mukaan, että niillä maatila pysyy suhteellisesti samankokoisena toimialan kehitykseen verrattuna. Eli vaikka velkaa ei just nyt satukaan olemaan riittävästi (eli tilanteessa korot < poistot), niin poistotasoa pitää korjata, jotta oikeasti nähdään, missä mennään.
Se on sitten enemmän tilakohtainen kysymys, mennäänkö jatkuvalla pienellä investoinnilla vai rysäytetäänkö harvemmin. Tosin kuten joku tuossa jo kirjoitti, esmes lypsykarjataloudessa parsinavetan jatkaminen 5 lehmäpaikkaa aina kerralla ei pitkän päälle onnistu, vaan on rysäytettävä vähän rajummin, että päästään isomman karjakoon vaatimaan tuotantotekniikkaan.
Omalla kohdalla lähdimme tyhjästä nykyiseen, "tyypillisen" kokoiseen katraaseen kertarykäisyllä, koska pikku hiljaa väkertämällä tuotantotekniikka olisi jäänyt liian käsityövaltaiseksi. Käsityötä se nykyiselläänkin on, eli tästä emme pääse kohtuudella enää kovin paljoa isommaksi. Ja jos ajan mukana pysyminen vaatii laajentaista ja tuotantotekniikkaa on muutettava, niin se saaminen kannattavaksi vaatii aika reilua hyppäystä eteenpäin taas katraskoossa. Jotain samantapaista saatan kuvitella lehmäpuolellakin.
Mutta kyllä raha eli velka on nykyoloissa "vain" yksi tuotantotekijä, jonka käyttöä on mietittävä siinä missä jotain muutakin. Velan pelko on ihan sama, jos pelkäisi lypsykonetta, vuokrapeltoa, apevaunua tai vieraan työntekijän palkkaamista.
Ja siinä viimeisessä palttoossa on sen verran pienet taskut, ettei kovin paljoa mukaansa saa kuitenkaan.
Petri
-
On tainnut trossaajilta unohtua 90-luvun lama,Mitä tulee kollesen paskahousuun joka pääsi valmiiseen pöytään niin itse sain käsiini tilan jota ei ollut kehitetty mutta nyt tila on keskimääräistä suurempi ja koneinvestoinitkin on suurempia ainakin mitä petrillä ;D joten on parasta että kollonen keskittyy leukansa louskutteluun 8)
En silti pidä velan ottoa itsetarkoituksena; koneet hankitaan meillä tulorahoituksella, ei velaksi.
Ja 90-luvun lamaa sekä automaalaus-ruosteenesto -yrittäjän valuuttalainan maksua seurasin aika likeltä: en usko ikuiseen talouskasvuun ja muuhunkaan talouselämän pysyvään vakauteen...
Mutta jos seuraa ympäristöä ja huolehtii, ettei ole siinä ensimmäisessä neljänneksessä, jonka pankit laittavat lihoiksi tosi kriisin tullessa, niin en olisi kovin huolissani...
Petri
-
Mitä tulee tuohon kirjoittelijaan, ei ole eka kerta, kun Jaakkola heittelee tarkoituksella provosoivaa juttua. Mutta, huomasitteko siellä kirjoituksen alla kommentit, ja erityisesti se, jossa kysyttiin: Onko Jaakkola maanviljelijä vai pankinjohtaja!! ;D Itse huutelee, että sikatilan isännän pitää olla sikalassa, ja traktorikusin ajaa vain traktoria, samalla itse on pankinjohtajaa ja viljelijää!! ;D ;D ;D
Vanha viisaus: Jos osaat, teet, jos ET osaa, alat neuvomaan muita!! 8)
Kaikki maatalous perustuu pellon tuotteisiin. Sikatilallinen muuttaa ohraa lihaksi ja maitotilallinen nurmea ja viljaa maidoksi ja lihaksi.
Kyllä Nordeassakin katsotaan vieroksuen tilaa, jolla ei ole peltoa vaan pelkkä sikala...luulen niin.
Kyllä tilallisen pitää ymmärtää sekä viljelyä että sen perässä mahdollisesti olevaa jalostusta maidoksi ja lihaksi.
Tekijöitä pitää sitten palkata tekemään rutiineja, jos oma aika ei riitä.
-
Kattotaas vaan miltä näyttää velkoja pelkäämättömien naamat kun korot kirnuaa 20% velasta joka vuosi ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Mistä luulet tulevan semmoisen talouskasvun, jotta kaikelle markkinoilla olevalle rahalle voisi saada 20% tuoton?
Eikö nykyhetken alhainen korkotaso johdu juuri siitä, että rahalle ei ole tuottavia kohteita?
Eikun siitä että tiettyihin kohteisiin rahoituksen antaminen on riskitöntä ja rahaa on suhteessa paljon pankeilla siihen nähden kuin on rahoituskohteita. Korkotaso on viimeiset 10 vuotta ollut suurinpiirtein pikkuisen korkeampi kuin inflaatio, eli joko marginaali on ollut korkea ja viitekorko alhainen tai toisin päin.
-
Täh...Eikös niitä kuulukki joskus tehdä ilman kannattavuutta.En mäkään saa kaivuria kannattavaksi investoinniksi,mutta se on tosi kiva 8)
-
eiks jaakkola ite oo investoinu peltoon. laittais sen takasinmaksuajan näkyville ensimmäittees ni kyl mää kanalan laitan sit.
-
Täh...Eikös niitä kuulukki joskus tehdä ilman kannattavuutta.En mäkään saa kaivuria kannattavaksi investoinniksi,mutta se on tosi kiva 8)
Mut.... mä saan 8) Ja silloin se homma vasta kivaa onkin 8)
-
Täh...Eikös niitä kuulukki joskus tehdä ilman kannattavuutta.En mäkään saa kaivuria kannattavaksi investoinniksi,mutta se on tosi kiva 8)
Mut.... mä saan 8) Ja silloin se homma vasta kivaa onkin 8)
Sä olet saanu sen kannattavaksi ja tilannehan ei saa siitä huonontua=stressi ja se ei ole kivaa.
Mulla se ei ollu kannattava investointi,eli ei tulostavoitetta=konevoi olla raakupitkänä vaikka vuoden ja kun taas lähtee kaivaan,se on kivaa 8)
-
Täh...Eikös niitä kuulukki joskus tehdä ilman kannattavuutta.En mäkään saa kaivuria kannattavaksi investoinniksi,mutta se on tosi kiva 8)
Mut.... mä saan 8) Ja silloin se homma vasta kivaa onkin 8)
Sä olet saanu sen kannattavaksi ja tilannehan ei saa siitä huonontua=stressi ja se ei ole kivaa.
Mulla se ei ollu kannattava investointi,eli ei tulostavoitetta=konevoi olla raakupitkänä vaikka vuoden ja kun taas lähtee kaivaan,se on kivaa 8)
Jokainen tunti tuottaa pelkkää plussaa 8)
-
Täh...Eikös niitä kuulukki joskus tehdä ilman kannattavuutta.En mäkään saa kaivuria kannattavaksi investoinniksi,mutta se on tosi kiva 8)
Mut.... mä saan 8) Ja silloin se homma vasta kivaa onkin 8)
Sä olet saanu sen kannattavaksi ja tilannehan ei saa siitä huonontua=stressi ja se ei ole kivaa.
Mulla se ei ollu kannattava investointi,eli ei tulostavoitetta=konevoi olla raakupitkänä vaikka vuoden ja kun taas lähtee kaivaan,se on kivaa 8)
Jokainen tunti tuottaa pelkkää plussaa 8)
vuokrasit jollekkin ;) ;D 8) ::)
-
Investoivat maidontuottajat ovat olevinaan jotain eliittiviljelijöitä, vaikka tosiasiassa he ovat niitä suurimpia tukielättejä, ja vielä kehtaavat haukkua niitä, jotka tulevat toimeen pienemmillä tuilla ja investoivat ilman tukia, niin kuin etelän viljanviljelijät joutuvat tekemään, kerta kaikkiaan röyhkeää porukkaa ainakin osa maidontuottajista.
-
joillain "toimitusjohtajilla" on kyllä kieltämättä hieman vino katysantokanta asioihin mutta, toisaalta niinhän kaikilla aloillakin on.
-
Investoivat maidontuottajat ovat olevinaan jotain eliittiviljelijöitä, vaikka tosiasiassa he ovat niitä suurimpia tukielättejä, ja vielä kehtaavat haukkua niitä, jotka tulevat toimeen pienemmillä tuilla ja investoivat ilman tukia, niin kuin etelän viljanviljelijät joutuvat tekemään, kerta kaikkiaan röyhkeää porukkaa ainakin osa maidontuottajista.
Kuulun siihen ryhmään joka tulee toimeen pienemmillä tuilla ja investoin ilman tukia vaikka
tuotan maitoa... Ne ketkä ovat investoineet peltoon, saavat rahansa takaisin korkojen kera
jos jostain syystä haluaa muuttaa rahaksi.
Jos taas velkapääomalla ollaan investoitu seiniin, niin kovan paikan tullen se investointi voi viedä torpan alta !
Näin taitaa vaan käydä monelle laajentamiskierteeseen joutuneelle "eliittiviljelijälle" :-[
-
Vaikka jaakkola kiertelee hieman asiassa ja ehkä ilmaisee sen hieman töksähtäen niin aivan oikeassa hän on. Faktatietoa joka valkenee kaikille karjaihmisille ennemmkin tai myöhemmin on että jos pihalle pykää eläinhallia niin siitä eteenpäin se kulkee kaikkien asioiden edelle töiden järjestelyssä. vaihtoehtoja on tasan kaksi eli joko luopuu muista hommista tarpeen mukaan jotta itse jaksaa hoitaa eläin tuotannon tai sitten hankkii hyvin pätevää työvoimaa eläimiä hoitamaan jotta itte saa täpinöidä pellolla. Kuitenkin käyttöaste pitää olla nyky koneilla niin suurta että harvalla isännällä riittää virtaa siihen vaan edukkaampaa on antaa konetyö teetettäväksi tai sitten poistaa eläintilat ja siirtyä kunnolla konemieheksi.
Se on mulle isompi mysteeriö miten joku saa rakennettua kannattamattoman tuotannon kun pitäisi olla pilvin pimein esimerkkejä kannattavista eläinhalleista. Onko neuvonnan vika että ei kukaan uskalla lyödä päätänsä pantiksi että kun rakennat tällaisen ja hoidat sen kunnolla niin homma pelaa. Itselle on tullut lievänä yllätyksenä uutta hallia suunniteltaessa miten vähän neuvojat ottavat kantaa esimerkiksi hallin hintaan. Puhtaaksi kyllä piirretään isännän ajatuksia mutta sitten kun kysytään mitä maksaa niin heitellään hatusta arvioita. Vaikka toiminnallisuus on tärkeää niin talouden pitää kuitenkin kulkea aina etusijalla.
-
Luulen, että yrittäjien kannattaisi myös ottaa annetut neuvot tosissaan. Jos laskelmat näyttävät huonoilta tai osaamisen suhteen on vähän epävarmuutta, niin investointi olisi jätettävä siihen. Mutta niin ei aina tehdä. Minä investoin nyt kun minä haluan. Halu voi tulla tarpeesta jatkaa tilapitoa, helpottaa työntekoa tai jotakin muuta vastaavaa. Onhan toki varmaan niitäkin, jotka jättävät investoinnin tekemättä laskelmien niin näyttäessä.
Vähän ihmettelen pankin rahoittajan syyttäessä neuvontaa heidän epäonnistuneista rahoituksista. Se on vakava syytös. Yrittääkö pankki väittää, että heitä on harhautettu? Luulen (en missään nimessä tiedä), että pankki haluaa asiakkaita ja joutuu sen vuoksi ottamaan riskejä. Aivan kuin yrittäjätkin.
-
Luulen, että yrittäjien kannattaisi myös ottaa annetut neuvot tosissaan. Jos laskelmat näyttävät huonoilta tai osaamisen suhteen on vähän epävarmuutta, niin investointi olisi jätettävä siihen. Mutta niin ei aina tehdä. Minä investoin nyt kun minä haluan. Halu voi tulla tarpeesta jatkaa tilapitoa, helpottaa työntekoa tai jotakin muuta vastaavaa. Onhan toki varmaan niitäkin, jotka jättävät investoinnin tekemättä laskelmien niin näyttäessä.
Vähän ihmettelen pankin rahoittajan syyttäessä neuvontaa heidän epäonnistuneista rahoituksista. Se on vakava syytös. Yrittääkö pankki väittää, että heitä on harhautettu? Luulen (en missään nimessä tiedä), että pankki haluaa asiakkaita ja joutuu sen vuoksi ottamaan riskejä. Aivan kuin yrittäjätkin.
mutta perjaatteesa hyvä neuvonta ei torppaa laskelmilla projektia vaan ohjaa sitä niille uomille jossa se on kannattavaa. Kyseessä voi sitten olla kokoluokka muutos, tai yrittäjän koulutus tai joku muu asia. Kuitenkin kun ollaan investoimassa johonkin tuotantoon niin sen sijan että ajatus torpataan pitää opastaa miten projekti toteutetaan kannattavasti. Sitten jää isännän mietinnälle haluaako hän toteuttaa projkektin saauilla opeilla. Teoriaan liittyy asiaa sivuteen leimatut piirustuksset kun rakennustyö alkaa mitä ei korjata projektin edetessä. Useiten nistä korjauksista tulee suhteettoan kalliit.
Tohon pankin ajatukseen niin olen saanut käsityksen että siitä on kyse ihan inhimillisyydestä. Ei pankkia kiinnosta melkein hirressä kiikkuva loppuunpalanut yrittäjä joka on jossain vaiheessa ruikuttamassa lyhennsvapaita ja välillä jopa koronmaksungelmia. Hyvinvoiva yrittäjäpariskunta joka tekee tulosta on pankille paljon mielekkäämpi. Jollain asteella on ihan oikeutettu kritioida neuvontaa jos jälkimmäinen ei toteuddu.
-
Investoivat maidontuottajat ovat olevinaan jotain eliittiviljelijöitä, vaikka tosiasiassa he ovat niitä suurimpia tukielättejä, ja vielä kehtaavat haukkua niitä, jotka tulevat toimeen pienemmillä tuilla ja investoivat ilman tukia, niin kuin etelän viljanviljelijät joutuvat tekemään, kerta kaikkiaan röyhkeää porukkaa ainakin osa maidontuottajista.
Kuulun siihen ryhmään joka tulee toimeen pienemmillä tuilla ja investoin ilman tukia vaikka
tuotan maitoa... Ne ketkä ovat investoineet peltoon, saavat rahansa takaisin korkojen kera
jos jostain syystä haluaa muuttaa rahaksi.
Jos taas velkapääomalla ollaan investoitu seiniin, niin kovan paikan tullen se investointi voi viedä torpan alta !
Näin taitaa vaan käydä monelle laajentamiskierteeseen joutuneelle "eliittiviljelijälle" :-[
Taitavat pankit laskea sen niin että maatalouden EU tuet tulevat heidän tililleen hamaan tulevaisuuteen ja velkaviljelijä on löysässä hirressä loppuunsa saakka ja perilliset maksavat velan pois tai kuolinpesä tekee sen konkurssin (joka saattaa muuttua mahdottomaksi jos on ottanut ennakko perintöjä).
-
Investoivat maidontuottajat ovat olevinaan jotain eliittiviljelijöitä, vaikka tosiasiassa he ovat niitä suurimpia tukielättejä, ja vielä kehtaavat haukkua niitä, jotka tulevat toimeen pienemmillä tuilla ja investoivat ilman tukia, niin kuin etelän viljanviljelijät joutuvat tekemään, kerta kaikkiaan röyhkeää porukkaa ainakin osa maidontuottajista.
Kuulun siihen ryhmään joka tulee toimeen pienemmillä tuilla ja investoin ilman tukia vaikka
tuotan maitoa... Ne ketkä ovat investoineet peltoon, saavat rahansa takaisin korkojen kera
jos jostain syystä haluaa muuttaa rahaksi.
Jos taas velkapääomalla ollaan investoitu seiniin, niin kovan paikan tullen se investointi voi viedä torpan alta !
Näin taitaa vaan käydä monelle laajentamiskierteeseen joutuneelle "eliittiviljelijälle" :-[
Taitavat pankit laskea sen niin että maatalouden EU tuet tulevat heidän tililleen hamaan tulevaisuuteen ja velkaviljelijä on löysässä hirressä loppuunsa saakka ja perilliset maksavat velan pois tai kuolinpesä tekee sen konkurssin (joka saattaa muuttua mahdottomaksi jos on ottanut ennakko perintöjä).
Ei keskiverto suomalainen pankinjohtaja paljon ymmärrä maataloudesta tai sen pelisäännöistä, siiinä luotetaan aikalailla siihen viljelijään ja siihen, onko kaveri yleensäkin uskottava toimija ;)