Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Temge - 11.06.13 - klo:21:28
-
Tartteeko kiinnikkeen vai kannattaako ruiskuttaa erikseen? Voiks Dassoilii käyttää noitten kanssa?
-
Anteeks nyt töykeyteni mutta sekoitustaulukoita on netti pullollaan ja tietoa aineista on huru mykke.
-
Tartteeko kiinnikkeen vai kannattaako ruiskuttaa erikseen? Voiks Dassoilii käyttää noitten kanssa?
aika selkeesti sanotaan että desi/ha. Jos nyt yhtään muistan sinnepäinkään.
-
Anteeks nyt töykeyteni mutta sekoitustaulukoita on netti pullollaan ja tietoa aineista on huru mykke.
Sellaiset ohjeistukset käyvät hyvin maatalouskoulutuksen saaneelle fysiikat ja kemiat opiskelleelle peruskoulun käyneelle. Mutta saattaa olla myös monia kouluaikana kapinoineita, joilta on jäänyt tyysti aritmetiikka, prosenttilasku ja lukemisen harrastaminen vähemmälle. Siksi tällainen palsta on omiaan, että joku osaavampi tekisi kirjallisuuden haeskelemisen kysyjän puolesta valmiiksi.
Kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksien mielletyt hyödyt muutenkin ovat sellaisia, että aineita laitetaan kuin ravinteita; panos tuo aina tuoton.
Itse asiaan : Agrimarketin tankkiseostaulukoissa mainitaan Puma Extran ja Starane 180:n kohdalla vihreä "1"
Sitten Puma Extran kannun kyljessä lukee "1-2 dl/ha kiinnite on aina lisättävä kuivalla/kylmällä ilmalla sekä tankkiseoksissa."
Tuota premium classic sx en löytänyt välittömästi. Joka tapauksessa tankkiseokset tuonevat riskin hukkakauratehon vähenemiseen. Hukkakauran torjunnan optimiaikakin on vasta ehkä viikon päästä rikkakasviruiskutuksesta ?
-SS-
-
Joo Pumaa ei kannata sekoittaa, ajaa juhannuksen alla sen sitten niin on varmempi.
Tässä ainakin K-U alueella tuli nyt vasta viikon sisään kevään ensimmäiset oikeat sateet jotka idättää vielä hukkista.
-
Anteeks nyt töykeyteni mutta sekoitustaulukoita on netti pullollaan ja tietoa aineista on huru mykke.
Sellaiset ohjeistukset käyvät hyvin maatalouskoulutuksen saaneelle fysiikat ja kemiat opiskelleelle peruskoulun käyneelle. Mutta saattaa olla myös monia kouluaikana kapinoineita, joilta on jäänyt tyysti aritmetiikka, prosenttilasku ja lukemisen harrastaminen vähemmälle. Siksi tällainen palsta on omiaan, että joku osaavampi tekisi kirjallisuuden haeskelemisen kysyjän puolesta valmiiksi.
Kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksien mielletyt hyödyt muutenkin ovat sellaisia, että aineita laitetaan kuin ravinteita; panos tuo aina tuoton.
Itse asiaan : Agrimarketin tankkiseostaulukoissa mainitaan Puma Extran ja Starane 180:n kohdalla vihreä "1"
Sitten Puma Extran kannun kyljessä lukee "1-2 dl/ha kiinnite on aina lisättävä kuivalla/kylmällä ilmalla sekä tankkiseoksissa."
Tuota premium classic sx en löytänyt välittömästi. Joka tapauksessa tankkiseokset tuonevat riskin hukkakauratehon vähenemiseen. Hukkakauran torjunnan optimiaikakin on vasta ehkä viikon päästä rikkakasviruiskutuksesta ?
-SS-
Näin teinkin ja jätin Puman pois, vaikka tuokin ylimääräistä ajoa, tosin ei sen optimi aikakaan ole vielä niinkuin sanoit. Sitä on tullut varovaiseksi noitten aineitten kanssa, ku oon kerran laittanu väsyneenä vahingossa väärää ainetta tankkiin ja kasvusto ei oikein tykännyt, tosin oli vika pikku kulma mikä jäi kesken..
-
ite laitoin kiinnitettä lurun. ei pahitteeksi varmaan.
koska ohra on siinä vaiheessa, ettei pumaa sais ajaa. korrenkasvun alku.. se on semmosta 25 senttistä nyt. äitienpäivänä kylvetty. viikko tulee kohta rikkaruiskutuksesta (tooler + tomahawk + moddus) et sen puolesta olis lupa varmaan.
-
Anteeks nyt töykeyteni mutta sekoitustaulukoita on netti pullollaan ja tietoa aineista on huru mykke.
Kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksien mielletyt hyödyt muutenkin ovat sellaisia, että aineita laitetaan kuin ravinteita; panos tuo aina tuoton.
-SS-
Rikka- ja tautiaineet ei sinänsä lisää satoa, ne vain ehkäisevät rikoista ja taudeista aiheutuvaa sadon pienentymistä. Varsinkin tautiainemainokset on hieman harhaanjohtavia, niissä kun puhutaan sadonlisästä; että tuli 500 kg/ha lisää satoa, kun käytettiin tätä ja tätä ainetta, verrattuna käsittelemättömään alaan ja tuossa onkin se pointti, kun mainitaan että verrattuna käsittelemättömään alaan, niin ei syyllistytä suoranaiseen valehteluun, koska käsitelemättömällä alalla taudit pienensi satoa sen 500 kg/ha, ja tautiainekäsitellyllä alalla saatiin 500kg/ha surempi sato.
Eli oikeaoppisempaa ja täsmällisempää olisi puhua siitä että käyttämällä tautiaineita ehkäistään taudeista johtuva sadon alentuminen, sama koskee tietysti myös rikkamyrkkyjäkin. Mutta on siis turhaa kuvitella että mitä enemmän käyttää näitä em. aineita, sitä parempi sato tulee, aineilla on tietty optimikäyttömäärä, jonka ylitys tai alitus ei anna vastaavaa hyötyä, tosin tuon optimimäärän tarkka määrittäminen eri olosuhteissa on varsin hankalaa, sillä on niin että kunkin aineen ohjeelliset määrät on keskiarvoja, jotka on saatu koeolosuhteissa, ne ovat likiarvoja, mutta käytännön olosuhteet toki vaihtelevat huomattavasti.
Hivenlannoitteiden kanssa on vähän eri juttu, jos on puutetta jostain hivenaineista, niin lisäyksellä voidaan saada sadonlisää, mutta tässäkin toimii se optimisääntö, eli kun tarve on tyydytetty, niin lisämäärä ei enää lisää satoa, ja sama tietenkin myös toisinpäin, jos puutetta ei esiinny, niin varmuuden vuoksi hivenien antamisesta ei ole mitään hyötyä, rahat vain menee hukkaan.
-
.....aineilla on tietty optimikäyttömäärä, jonka ylitys tai alitus ei anna vastaavaa hyötyä, tosin tuon optimimäärän tarkka määrittäminen eri olosuhteissa on varsin hankalaa, sillä on niin että kunkin aineen ohjeelliset määrät on keskiarvoja, jotka on saatu koeolosuhteissa, ne ovat likiarvoja, mutta käytännön olosuhteet toki vaihtelevat huomattavasti.
Tässä oli puolet asiasta, toinen puoli tietenkin on käytön ajankohta, tai se, onko torjuntatarvetta ainekulua ja aineen toimintamahdollisuutta vastaavasti. Oheistan tähän vuoden 2008 Kasvuohjelma™ - tuloksia ohran ja kevätvehnän osalta, alkukesä oli melko vähäsateinen ja kuiva, kesäkuulla alkoivat sitten märät sateet. Saatu vaste oli suuri, ehkäpä paras näinä vuosina, mutta siltikin pitäisi huomioida koetuloksista myös ruiskutusohjelman ajoitus. Melkoisen optimistinen pitää olla, jos ajattelee tautisuojan riittävän rikkaruohoruiskutuksesta puintiin. Pikemminkin näyttää siltä, että pensastumisvaiheen tautitorjunnalla ei kevätvehnällä saada riittävää vaikutusta, eli jos esim. ei ole tarve laittaa erillistä hukkakauraruiskutusta, voi yhtä hyvin käydä potkaisemassa puolet tautiainepurkeista korkki aukinaisena nurin pellon laitaan, saa nukkuakin silloin, vaikutus on marginaalinen. Vasta lippulehti - tähkälleruiskutus antaa kunnon suojaa sadolle.
Edit. Kas, serveri on alhaalla, odotellaan kuvaa tuonnempana....
(http://www.viistonninen.com/muut/Tauti.jpg)
Raakadata:
Ohra
Ei tautiruiskutusta 3987 kg/ha
pensastumisvaihe 4310 kg/ha
Lippulehtivaihe 4580 kg/ha
Jaettu käsittely T1 + T2 4805 kg/ha
Kevätvehnä
Ei tautiruiskutusta 3851 kg/ha
pensastumisvaihe 3889 kg/ha
Tähkälle 4497 kg/ha
korrenkasvun loppuvaihe/Lippulehti + tähkälle 5119 kg/ha
-SS-