Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Timppa - 25.05.13 - klo:19:42
-
Uusimmassa KMssä on taas malliesimerkki kun mennään oikein kunnolla
päin "seinää" kun valitaan muokkausketjua tilalle.
Agrimarketilla on ilmeisesti myymättömiä jyrsimiä kun tuo lehtijuttu piti tehdä.
;D
Tämän suorakylvökevään jälkeen en lainkaan ymmärrä miksi muokkausta täytyisi lisätä
tuohon mittakaavaan.....
:o
-
Ensin luetaan kulutus gallup ketju ja sitten luetaan kv tela cat juttu 8)
-
Uusimmassa KMssä on taas malliesimerkki kun mennään oikein kunnolla
päin "seinää" kun valitaan muokkausketjua tilalle.
Agrimarketilla on ilmeisesti myymättömiä jyrsimiä kun tuo lehtijuttu piti tehdä.
;D
Tämän suorakylvökevään jälkeen en lainkaan ymmärrä miksi muokkausta täytyisi lisätä
tuohon mittakaavaan.....
:o
Näillä savimailla ei massikalla pärjää .
Jaa mut Landehoo "pärjää ". ;D ;D
-
Uusimmassa KMssä on taas malliesimerkki kun mennään oikein kunnolla
päin "seinää" kun valitaan muokkausketjua tilalle.
Agrimarketilla on ilmeisesti myymättömiä jyrsimiä kun tuo lehtijuttu piti tehdä.
;D
Tämän suorakylvökevään jälkeen en lainkaan ymmärrä miksi muokkausta täytyisi lisätä
tuohon mittakaavaan.....
:o
Vielä syksy tai kaks,niin alkaa kissanpoijan silmät aukeen.Saa Claassis heittää kolmosen pesään kun pui :'(
-
Neljäs kevät nyt menossa suorakylvöä ja satotaso ei ole yhtään laskenut.
Osalla satotaso jopa noussut koska pelto ei pääse liikaa kuivumaan.
Työajan säästö on käsittämättömän.
Kiviä ei tarvii kerätä. Ei tomussa ajelua.
N 5000 euron polttoaineen säästö.
Kylvöajankohta oli nyt ennen kuin kukaan muu aloitti.
Miksi helvetissä muokata peltoja.
-
Suorakylvön soveltuvuus on täysin maalajikysymys. Jos on suorakylvöön soveltuvat pellot, niin ilman muuta kannattaa siirtyä siihen. Mutta sekin on hyväksyttävä, että jossain tämä menetelmä ei toimi. Se on ikävä homma, koska taas yksi vaihtoehto viljelyn kehittämiseen on poissa käytöstä.
-
Suorakylvön soveltuvuus on täysin maalajikysymys. Jos on suorakylvöön soveltuvat pellot, niin ilman muuta kannattaa siirtyä siihen. Mutta sekin on hyväksyttävä, että jossain tämä menetelmä ei toimi. Se on ikävä homma, koska taas yksi vaihtoehto viljelyn kehittämiseen on poissa käytöstä.
Jep! Saa tulla koittamaan suorakylöä näille mm ja ct maille. Ne ei vaan kertakaikkiaan lämpene koskaan jos ei niitä jotenkin muokata! Kaikki suorakylvömiehet täälläpäin on tämän todettuaan ruvennu niitä jollakin kraapimaan...
-
Suorakylvö on maalaji ja rikkatorjuntakysymys.
Meilläpäin suorakylväjiä on aika lailla liittynyt vääräkylväjien puolueeseen.Tosin pärjääjiäkin on.
-
Neljäs kevät nyt menossa suorakylvöä ja satotaso ei ole yhtään laskenut.
Osalla satotaso jopa noussut koska pelto ei pääse liikaa kuivumaan.
Työajan säästö on käsittämättömän.
Kiviä ei tarvii kerätä. Ei tomussa ajelua.
N 5000 euron polttoaineen säästö.
Kylvöajankohta oli nyt ennen kuin kukaan muu aloitti.
Miksi helvetissä muokata peltoja.
Esimerkiksi broilerinlanta olisi hyvä mullata ;) Luulis sulta sitä aikaa riittävän keinutuolinjalasten kuluttamiseen vaiks maasikaan tulis 150 tunnin sijasta 180 tuntii vuodessa. ;D
Sunnuntai aamunavetasta kun tulee niin jyvänmonistajan narinat huvittaa.
-
rikkatorjuntakysymys.
Jatkuva ja säännönmukainen glyfosaatin kanssa lutraaminen tuntuu jotenkin vastenmieliseltä. Tässä tavanomaisessa hommassa on tähän asti pärjännyt muutaman vuoden välein tehtävällä kierroksella, mutta suorakylvössä pitää kuulemma joka kevät ajaa glyfosaattia peltoon.
-
Eikö kukaan ole jo hieman uskaltanut vähentää tota glyfon käyttöä. Meinaan tuntuu että jos kolme vuotta onnistuneesti ruiskuttaa eka glyfolla ja sitten normi aineilla kasvustoon niin neljäntenä vuonna pitäisi jo uskaltaa jättää glyfolla välivuoden. Kun maata ei muokkaa niin ei sitä siemenpankkia pitäisi loputtomasti riittää. Noin yleisesti omasta mielestäni suorakylvön perusongelma on liian harvat rivit. Tuplasti jos laittais vantaita kahteen riviin niin peitto ja sitämukaan kilpailu rikkoja vastaan olisi huomattavasti paremi. Nyt pitää jussiin saakka saada rikat pysymään poissa muulla kuin kilpailulla.
-
Neljäs kevät nyt menossa suorakylvöä ja satotaso ei ole yhtään laskenut.
Osalla satotaso jopa noussut koska pelto ei pääse liikaa kuivumaan.
Työajan säästö on käsittämättömän.
Kiviä ei tarvii kerätä. Ei tomussa ajelua.
N 5000 euron polttoaineen säästö.
Kylvöajankohta oli nyt ennen kuin kukaan muu aloitti.
Miksi helvetissä muokata peltoja.
Esimerkiksi broilerinlanta olisi hyvä mullata ;) Luulis sulta sitä aikaa riittävän keinutuolinjalasten kuluttamiseen vaiks maasikaan tulis 150 tunnin sijasta 180 tuntii vuodessa. ;D
Sunnuntai aamunavetasta kun tulee niin jyvänmonistajan narinat huvittaa.
Juu itellä on lehmiä ja kokemuksia suorakylvöstä reilun kymmenen vuoden takaa.
Ensinnäkin peltojen ojitus ja vesitalous ainakin täytyy olla kunnossa. Suorakylvömaata ei saa keinotekoisesti
"äestettyä puhaltumaan". Mut jos olisin pelkkä viljatila, niin suorakylvön edut on haittoja
moninkertaisesti suuremmat, eli omistaisin vain kunnon suorakylvökoneen.
Ongelmia suorakylvön kanssa alkaa tulemaan silloin jos on raivioita, painumia ja varhoja pellossa.
Lisäksi pellon ph täytyisi olla hyvä ennen suorakylvöön siirtymistä. Kalkki liikkuu aika hitaasti ruokamulta
kerrokseen suorakylvössä. Polttoaineen säästö on suorakylvössä se kaikista suurin juttu. :-*
-
Kun savi ei murustu vaikka ajaa kuudes kerta niin rupee mietimään mitä tekee. Ja kun on vähän pakko glyfottaa noi suorakylvölohkot niin mietii koska resistenssi tulee tai tuliko jo kun juola taas rehottaa keväällä. Kalkki imeytyy kyllä aika hyvin maahan, ensimäisenä vuotena voi jo miltei kyseenalaistaa onko kalkittu.
-
Kopioinpa tämän tuolta toisesta ketjusta:
Suorakylvökoneen valinta on vaikea. Parhaita koneita on yhtä paljon kuin omistajiakin.
Tärkein kriteeri on kuitenkin ihan joku muu kuin se kone. Nimittäin ite se pelto.
Ensin vesitalous. Vettä pitää kontrolloida sekä maan päällä että alla. Eli ojitus pitää olla kunnossa. Tulville nyt ei tietenkään voi kauheesti tehdä paitsi patoamalla.
Sitten vetyionit pitää saada kuriin -> kalkitus. Happamuus ei oo hyväks.
Tätä kautta kalsiumin määrä. Esim kalsiitilla.
Humusta voi lisätä lannan tai kompostin muodossa. Eli hiiltä kattilaan.
Jotta sopasta tulisi maittavaa, niin parin vuoden viherlannoitus sinimailasta, ruokonataa timoteitä... Eli vahvajuurisia kasveja.
Ekana viherlannoitusvuotena nurmijankkurointi (maalajista riippuen) key-line (korkeuskäyrä) menetelmää käyttäen. Nurmijankkurilla tarkoitan kiekkoleikkureilla varustettua jankkuria, joka tekee viillon pellon pintaan. Näin pinta pysyy tasaisena, eikä multaa nouse nurmelle. Jankkuri ei saa sekoittaa maakerroksia. Näin saadaan kyntöjankko murrettua ja nurmikasveilla stabiloitua.
Ja nyt kun lähtee sitä uutuudenkiiltävää aparaattia sinne pellolle vetämään, niin ei tartte keskustella koneen painosta tai vannaspainotuksista. Kaikilla romuilla onnistuu varmasti.
Jos vannaspainotus ei riitä, vika on pellossa ja sen rakenteessa, jota voi yrittää korjata em. toimilla.
Sitten alkaa se keskustelu, mikä kone on paras. Monesti mennään jo hifistelyn puolelle.
Muistaakseni koneviestissä oli joskus juttua pellosta, jota oli kylvetty suorakylvöllä jo toistakymmentä vuotta. Edelleen kuoppatestissä oli havaittavana kyntöjankko, joka nyt on muodostunut jo sieltä hevosajoista.
Ensin se vesitalous on saatava toimimaan. Sitten pH vähintään seittemään ja puoleen ruokamultakerroksessa. Kalsium arvot kohdalleen. Viherlannoitusnurmella stabilointi ja jankkurilla mekaaninen avustus.
Ja sitten se turha lyhvosaatin ruiskutus pois. Viljelykiertoa kehiin.
Silti se ei joka peltoon sovi. Suorakylvöön pitää siirtyä aktiivisesti, eli suorakylvää niitä lohkoja, joihin se soveltuu. Ei väkisin jurnuuttamista periskoopin avulla jossain silmäkkeessä.
Avoimuutta asenteisiin. Ei mitään Mekkaan päin kumartelua ja vääräuskoisten pommittamista ;), vaan empiiristen kokemusten yhdistämistä tutkimusaineistoihin.
Saa sinne Mekkaan kumarrella, kunhan ei niitä pommeja paukuttele. 8) 8) 8)
-
Suorakylvön soveltuvuus on täysin maalajikysymys. Jos on suorakylvöön soveltuvat pellot, niin ilman muuta kannattaa siirtyä siihen. Mutta sekin on hyväksyttävä, että jossain tämä menetelmä ei toimi. Se on ikävä homma, koska taas yksi vaihtoehto viljelyn kehittämiseen on poissa käytöstä.
Jep! Saa tulla koittamaan suorakylöä näille mm ja ct maille. Ne ei vaan kertakaikkiaan lämpene koskaan jos ei niitä jotenkin muokata! Kaikki suorakylvömiehet täälläpäin on tämän todettuaan ruvennu niitä jollakin kraapimaan...
Samma på här... Olikohan paras vuosi kun 9 vieskalaista tuli kerralla, kaikki ajaa edelleen samalla koneella tai tuoreemmalla, mutta hyvin on harvinaista suorakylvöt. Tänä keväänä alkaisi pikkuhiljaa olemaan pellot parhailta paikoilta suorakylvökunnossa ::)
Parhailla Kht mailla satotasosta lähtee normivuonna pari tonnia, märkänä vuonna enemmän ja kuivana vuonna pääsee nollille... Mitään muuta plussaa ei hommassa ole kuin Timpan mainitsema pölyttömyys, kivien keräys sekä lisänä kantavat pellot ts. kevyt kylvää.
Vaikka hommaa moitinkin omille huudeille sopimattomaksi, silti suorakylvän ensikeväänä yhden ison lohkon 4ha:n peränurkan. Vaikka mm/ct maalaji, ei sitä louhikkoa viitsi enää ensikeväänäKIN perkata. Jos vaikka jokatoinen vuosi, ja kyntää syksyllä sekä keräilee kivet silloin ::)
Sama Telakatti möyri uutena njaapurissa, 936 ventti oli tilalla ja jäi tilalle, syystä ei tietoa. Onhan se komea laitos ja ne äänet, pintakaasulla ikkunat " helisi huminasta" koko kylällä 8)
-
Kävin lukemassa tämän artikkelin Catepillari muokkauksesta. Aluksi hymähtelin säälivästi, mutta mitä pitemmälle juttua luki, niin kyllähän se pisti ajattelemaan. Ensinnäkin kysymyksessä on ihan ammattimies, jolla on aika paljon samoja näkemyksiä, mihin itsekin on helppo yhtyä. Ja jos tulokset ovat tähän astisilla menetelmillä olleet 5 tonnia keskisatoa viljoista 400 hehtaarilta, niin ei tuolla nyt kovin pahasti ole voitu tehdä väärin. Eihän noista vehkeistä ja työmenetelmistä tiedä, ennenkuin niitä itse omilla pelloillaan kokeilee. Hurjalta tuo telavehje ja jyrsin tuntuu, mutta on sille perustelutkin löydettävissä. Jos valinnat tuntuu vääriltä ja virheellisiltä, niin kyllähän noista vehkeistä aina eroon pääsee. En lähtisi enää tuomitsemaan noita valintoja. Aika näyttää kuinka käy.