Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: JackSparrow - 21.05.13 - klo:18:54
-
Elikkä viherlannoitusnurmen toinen vuosi menossa. Voiko niittoajankohdalla jotenkin kikkailla saadakseen maksimoitua typen saannin? Perustamis vuonna kerran niitetty. Glyfoa ja luultavasti kyntö nyt syksyllä. Ideoita?
-
Murskaus kesäkuun lopulla..
Heinäkuussa ne glyfot ja syysviljalle kylvö elokuun lopulla tai syysöljykasville elokuun alussa, niin tulee ne ravinteet paremmin hyödynnettyä kuin jos jättää talveksi kynnökselle...
-
Eikö se apilan typensidonta ole suurimmillaan sen kukkiessa... ::)
-
"...kukkimisvaiheen myötä apilan typensidonta juuristoon pysähtyy ja kasvusto olisikin hyvä saada poikki aina kukkimisvaiheen alettua."
(KM14/2012, s.33)
Enpä tuota ole muualta kuullut tai lukenut... Otin sivun talteen, miesmuisti kun välillä lyhyt.
-
Hiukan asian vierestä, ei paljoo. Miten yhdistää viherlannoitusnurmen niitto ja jankkurointi, olis nyt ekaa vuotta vln (kylvetty viime vuonna suojaviljaan) ja meinasin jos menis hiukan jankkuria näyttämään, mutta mietityttää että milloin, että lähtisi apila hyvin uuteen kasvuun ym. Ei varmaan sitten toista niittoa enää jankkuroinnin jälkeen tänä vuonna, vai??
-
"...kukkimisvaiheen myötä apilan typensidonta juuristoon pysähtyy ja kasvusto olisikin hyvä saada poikki aina kukkimisvaiheen alettua."
(KM14/2012, s.33)
Enpä tuota ole muualta kuullut tai lukenut... Otin sivun talteen, miesmuisti kun välillä lyhyt.
Typensidonta=(vegetatiivinen) kasvu. Yksivuotisilla typensidonta on suurimmillaan silloin, kun biomassa kertyminen on suurimmillaan, herneellä palkojen täyttymisvaiheessa. Sitten kun herneet alkavat tuleentumaan, niin typensidonta hiipuu vähiin, kasvi siirtää versoissa olevaa typpeä siemeniin.
Nurmikasveilla typensidonnan maksimointi = sadon maksimointi. Eli niittorytmit sen mukaan. Ja muistaen, että siinä viimeisillään aktiivisen kasvun vaiheessa sulavuus rupeaa jo heikkenemään, jolloin myös maaperän hajottajamikrobien työskentelykin vaikeutuu ja typen vapautuminen hidastuu (toisaalta kestää useammankin vuoden...). Eiköhän typpilatauksen maksimoimiseksi ole hyvä niittää suunnilleen samassa rytmissä kuin mitä säilörehuakin tehtäisiin (2 niiton systeemi). Jos on kestorikkakasveja, niin sitten niittorytmiä jengataan niin, että niiden heikentymisestä pidetään myös huolta.
Vähän pohdin tuota jutun lausetta "typensidonta juuristoon". En ihan ymmärrä, tunnustan. Mutta niin tai näin, loppupäätelmä on mielestäni oikea.
Petri
-
Itse ollen viljellyt viherlannoitusnurmia silleen kustannustehokkaasti, eli keväällä syyskynnetyn maan äestys, toisinaan riittää pelkkä tasausäestys, kylvetään tukiehdot täyttävällä timotei-apilaseoksella, seuraavan kerran lohkolle onkin asiaa vasta myöhään seuraavan vuoden syksyllä, kyntöauroilla, kynnetään maa, koska kasvusto on ränsistynyt ja kuivettunut, ei ole ongelmia kynnön kanssa, näin saadaan viherlannoitusnurmesta todellinen rahakasvi, kun ei tartte polttaa kallista löpöä niittoihin tai murskauksiin. Ja erinomaisesti kasvaa vilja seuraavana keväänä, typpeä tarvii laittaa vain noin 50 kg/ha ja silti ei meinaa pysyä viljat pystyssä, joten tarvii aina korrenvahvistajan viherlannoitusnurmen jälkeinen viljakasvusto.
Pointti tämänkaltaisessa menettelyssä on se,että tarkoituksena on "lepuuttaa" maata monen vuoden viljamonokulttuurin jälkeen, joten on vältettävä turhaa ajelua ja maan tallomista, jota aiheutuu, jos monta kertaa kesässä mennään niittelemään kasvustoa.
Jaa että tulee rikkoja, jos ei niitä...so what, antaa tulla, nekin tekevät maalle hyvää sillä aikaa kun maa on levossa, kyllä ne sitten taas viljan vuorossa ollen voi ruiskutella pois. Ja parin vuoden myrkyttämättömyys tekee sekin hyvää maalle.
Monet tuntuvat unohtavan sen tosiasian etteivät rikkaruohot ole "pahoja" sinänsä, ne ovat pellossa haitallisia vain silloin kun viljellään sadoksi tarkoitettuja kasveja, ja kun viherlannoitusnurmesta ei ole tavoitteeena kerätä satoa, ei haittaa vaikka seassa kasvaisi runsaastikin rikkoja. Valitettavasti viljelijät on niin tehokkaasti aivopesty vihaamaan rikkakasveja, että ne pitää tuhota silloinkin kun niistä ei ole mitään todellista haittaa. Joten ei siis viherlannoitusnurmen niittoa ainakaan rikkakasvien taltuttamisen takia.
-
Apila talvehtii paremmin kun se niitetään...enivei miksei tossa kustannuskuurissa mennä vielä pidemmälle...kylvät sen VLN;n ilman kyntöjä edellisen vuoden viljan alle... ::) Jää niitä aukkoja nurmeenkin vähemmän...pelkän nurmen kylväminen on tvähän tuurin kauppaa ja säistä kiinni...hiesut jne ::)
-
Kylvää ne viljan alle ja tapa kaikki 4 talven jälkeen glyfolla ja suorakylvö. Sillen mä olen tehnyt. Tosin olen mä niittänyt ne ihan tavallisella niittokoneella, ei se nyt niin kallista ole. Neljä talvee mukkamatta save se on aika tehokuuri noille ns minuuttisaville, joitain vuotta eteenpäin.
-
Kylvää ne viljan alle ja tapa kaikki 4 talven jälkeen glyfolla ja suorakylvö. Sillen mä olen tehnyt. Tosin olen mä niittänyt ne ihan tavallisella niittokoneella, ei se nyt niin kallista ole. Neljä talvee mukkamatta save se on aika tehokuuri noille ns minuuttisaville, joitain vuotta eteenpäin.
Mulla ei edes ole niittokonetta.
-
Vähentääköhän viherlannotusnurmen (apilaheinäseos) lannotusvaikutusta miten paljon, jos toisena vuonna korjataan kuivaheinäsato?
-
Vähentääköhän viherlannotusnurmen (apilaheinäseos) lannotusvaikutusta miten paljon, jos toisena vuonna korjataan kuivaheinäsato?
Typensidonta tapahtuu pääasiassa juurinystyröissä, mutta se on sitten arvoitus, kuinka paljon tuo korjattu vihermassa parantaisi pellon rakennetta ja pieneliötoimintaa. Ite en korjaa, ajelen vaan murskalla peltoon.
-
Vähentääköhän viherlannotusnurmen (apilaheinäseos) lannotusvaikutusta miten paljon, jos toisena vuonna korjataan kuivaheinäsato?
Ei mitenkään ratkaisevasti. Tuossa vaiheessa puolet kasvuston biomassasta on juuristossa. Ja jos sitten odelman kynnät, niin jäisiköhän neljännes biomassasta saamatta. Ja ne tärkeimmät eli juuret ovat siellä.
Petri
-
Monet tuntuvat unohtavan sen tosiasian etteivät rikkaruohot ole "pahoja" sinänsä, ne ovat pellossa haitallisia vain silloin kun viljellään sadoksi tarkoitettuja kasveja, ja kun viherlannoitusnurmesta ei ole tavoitteeena kerätä satoa, ei haittaa vaikka seassa kasvaisi runsaastikin rikkoja. Valitettavasti viljelijät on niin tehokkaasti aivopesty vihaamaan rikkakasveja, että ne pitää tuhota silloinkin kun niistä ei ole mitään todellista haittaa. Joten ei siis viherlannoitusnurmen niittoa ainakaan rikkakasvien taltuttamisen takia.
Olen eri mieltä. Rikkaruohot on aina rikkaruohoja. Jos ne saa vallan eli kasvaa vapaasti niin niiden hävittäminen tulee kalliimmaksi kun ja jos vaihtoehtona on pitää ne kohtuudella kurissa. Haittahan ei tule silloin kun satoa ei korjata. Haitta tulee siinä vaiheessa kun maassa on mahdoton siemenpankki peippiä tai savikkaa tai jotain muuta. Torjunta taas ei ole ongelma viljoilla tai nurmilla mutta monilla muilla kasveilla se on.
-
Latzin kanssa vähän samoilla linjoilla. Viherlannoitusnurmen oikea-aikainen niitto on kuitenkin aika kevyt toimenpide, jos ja kun sillä saadaan esim. ohdake- ja valvattiongelmaa pienennettyä merkittävästi. Omat kokemukset on kyllä luomupuolelta, en tiedä kuinka helppoa kanssa rikkakasvien elämä on, kun "helposti" saadaan aineilla "kaikki" rikat pois?
Petri
-
Latzin kanssa vähän samoilla linjoilla. Viherlannoitusnurmen oikea-aikainen niitto on kuitenkin aika kevyt toimenpide, jos ja kun sillä saadaan esim. ohdake- ja valvattiongelmaa pienennettyä merkittävästi. Omat kokemukset on kyllä luomupuolelta, en tiedä kuinka helppoa kanssa rikkakasvien elämä on, kun "helposti" saadaan aineilla "kaikki" rikat pois?
Petri
Juuristoista kasvaneet ohdakkeet on aika homma kiduttaa kuoliaaksi. Avokesannolla se onnistuu, jos jaksaa aina äestellä kompensaatiopisteen nurkilla ohdakkeet nurin. Tai tietenkin sitten katkoo se niin matalalta, että joutuu taas voimia juuristosta imemään.
Sokerijuurikaspellolla nuo ohdakeet, pähkämöt, valvatit ja nenätit ovat aika riesa. Mutta parin vuoden viljakierrolla käyttäen myrkkyinä Ariane Ässää ja pelkkää MCPA:ta, saadaan yllättävän hyviä tuloksia. Kun vielä sopivat glyfot puinnin jälkeen, niin kyllä ne siitä tokenee. Sitten tehokasta viljelykiertoa, niin ei joudu käyttämään niin paljoa myrkkyjä muutenkaan.
Luomussa nuo myrkyt ei tietenkään onnistu.
-
Meillä on hankalia kasveja kasvussa. Muutamia mainitakseni tilli, persilja, nippusipuli, pinaatti jne. Rikkatorjunta ei ole ihan helppoa kemiallisesti. Kyllä se siemenpankki näkyy mikä on syntynyt aikojen saatossa mm. karjanlannan mukana.
Riittävää viljelykiertoa on hankala saada aikaiseksi mm kastelumahdollisuuden takia. Porkkana ja peruna vaatii taasen omalaisen maan. Sitten vielä kesäduunareiden ajokortittomuus aiheutaa rajoituksia vihanneslohkoille. Eli ei se kemikaalien käyttö autuaaksi tee. Petrillä lienee aavistus asiasta mitä tarkoitan.
-
Meillä on hankalia kasveja kasvussa. Muutamia mainitakseni tilli, persilja, nippusipuli, pinaatti jne. Rikkatorjunta ei ole ihan helppoa kemiallisesti. Kyllä se siemenpankki näkyy mikä on syntynyt aikojen saatossa mm. karjanlannan mukana.
Riittävää viljelykiertoa on hankala saada aikaiseksi mm kastelumahdollisuuden takia. Porkkana ja peruna vaatii taasen omalaisen maan. Sitten vielä kesäduunareiden ajokortittomuus aiheutaa rajoituksia vihanneslohkoille. Eli ei se kemikaalien käyttö autuaaksi tee. Petrillä lienee aavistus asiasta mitä tarkoitan.
Taas ohi aiheesta mutta...
Mistä helvetistä sitä savikkaa ja muuta sihen elukan paskaan oikeen tulee? Sapuska on puhdasta.
-
Meillä on hankalia kasveja kasvussa. Muutamia mainitakseni tilli, persilja, nippusipuli, pinaatti jne. Rikkatorjunta ei ole ihan helppoa kemiallisesti. Kyllä se siemenpankki näkyy mikä on syntynyt aikojen saatossa mm. karjanlannan mukana.
Riittävää viljelykiertoa on hankala saada aikaiseksi mm kastelumahdollisuuden takia. Porkkana ja peruna vaatii taasen omalaisen maan. Sitten vielä kesäduunareiden ajokortittomuus aiheutaa rajoituksia vihanneslohkoille. Eli ei se kemikaalien käyttö autuaaksi tee. Petrillä lienee aavistus asiasta mitä tarkoitan.
Taas ohi aiheesta mutta...
Mistä helvetistä sitä savikkaa ja muuta sihen elukan paskaan oikeen tulee? Sapuska on puhdasta.
Sanoppas se. Niin se vaan menee että kun on paskahäntiä niin on paskaheinää. Ja vaikka ne paskahännät lähtee niin sitä paskaheinää riittää sata vuotta.
-
Meillä on hankalia kasveja kasvussa. Muutamia mainitakseni tilli, persilja, nippusipuli, pinaatti jne. Rikkatorjunta ei ole ihan helppoa kemiallisesti. Kyllä se siemenpankki näkyy mikä on syntynyt aikojen saatossa mm. karjanlannan mukana.
Riittävää viljelykiertoa on hankala saada aikaiseksi mm kastelumahdollisuuden takia. Porkkana ja peruna vaatii taasen omalaisen maan. Sitten vielä kesäduunareiden ajokortittomuus aiheutaa rajoituksia vihanneslohkoille. Eli ei se kemikaalien käyttö autuaaksi tee. Petrillä lienee aavistus asiasta mitä tarkoitan.
Taas ohi aiheesta mutta...
Mistä helvetistä sitä savikkaa ja muuta sihen elukan paskaan oikeen tulee? Sapuska on puhdasta.
Sanoppas se. Niin se vaan menee että kun on paskahäntiä niin on paskaheinää. Ja vaikka ne paskahännät lähtee niin sitä paskaheinää riittää sata vuotta.
Ei nyt luulis laidunkaudenkaan keräävään sellasta määrää siemeniä? Ja syökö ne edes savikkaa??
-
Meillä on hankalia kasveja kasvussa. Muutamia mainitakseni tilli, persilja, nippusipuli, pinaatti jne. Rikkatorjunta ei ole ihan helppoa kemiallisesti. Kyllä se siemenpankki näkyy mikä on syntynyt aikojen saatossa mm. karjanlannan mukana.
Riittävää viljelykiertoa on hankala saada aikaiseksi mm kastelumahdollisuuden takia. Porkkana ja peruna vaatii taasen omalaisen maan. Sitten vielä kesäduunareiden ajokortittomuus aiheutaa rajoituksia vihanneslohkoille. Eli ei se kemikaalien käyttö autuaaksi tee. Petrillä lienee aavistus asiasta mitä tarkoitan.
Taas ohi aiheesta mutta...
Mistä helvetistä sitä savikkaa ja muuta sihen elukan paskaan oikeen tulee? Sapuska on puhdasta.
Sanoppas se. Niin se vaan menee että kun on paskahäntiä niin on paskaheinää. Ja vaikka ne paskahännät lähtee niin sitä paskaheinää riittää sata vuotta.
Ei nyt luulis laidunkaudenkaan keräävään sellasta määrää siemeniä? Ja syökö ne edes savikkaa??
Söi ne aikoinaan mun piponkin ja yksi hollannikas hukkui ruokintapöydälle. Niillä aivoilla syödään mitä vaan.
-
Moon bruukannu ekana vuonna kylvää sen VLN:n 20kg/ha siemenmäärällä viljan alle (Kasvinsuojelu toki vähä kompromissi apilan takia, yleensä ruiskutus aikasin ni ei suurempia murheita) ja sit kahtena seuraavana vuonna kahesta kolmeen murskausta ja annetaan talvehtia murskattuna
Keväällä glyfo niskaan ja vehnä perään. Ja nyt kun joku kysyy et mikse syysviljoja ni vastaus on se et 95% maista tulvii keväisin ja syksysin.
Kuinkahan herne (Rocketti) tykkäis jos tota VLN:ää tarjoais sinne alle? Onko ns. *****akäteen diili sit syksyllä yrittää sitä puida? Johonko kiertoon toi herne pitäis sovitella ni ei tarvis noita pieniä sinisiä nikotiinipillerei olla alvariinsa kiroamas