Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Mullistaja - 18.05.13 - klo:08:32
-
Onko apulannan haihtumisesta poutakeleillä mitään tutkimustietoa tai muuta faktaa olemassa. Haihtuuko kuivaan maahan levitetty apulanta taivaan tuuliin yökosteuden liuottamana nyt kun tuo foreca perui tämän viikonlopun sateet, ja lupaa viikoksi poutaa....
Pitäis päättää kylvääkö loputkin pois vai siirtääkö hamaan tulevaisuuteen.
Apulantana yaran nk1.
-
Onko apulannan haihtumisesta poutakeleillä mitään tutkimustietoa tai muuta faktaa olemassa. Haihtuuko kuivaan maahan levitetty apulanta taivaan tuuliin yökosteuden liuottamana nyt kun tuo foreca perui tämän viikonlopun sateet, ja lupaa viikoksi poutaa....
Pitäis päättää kylvääkö loputkin pois vai siirtääkö hamaan tulevaisuuteen.
Apulantana yaran nk1.
Yaran apulanta ei kyllä poutakelillä tahdo hävitä minnekkään. Rakeethan näkyy vielä rankojen sateittenkin jälkeen.
-
Yksi yaran henkilö tuumas että kyllä ne ravinteet liukenee vaikka rae olisikin vielä näkyvissä... Omat käytännön kokemukset on kyllä toiset. Vielä on mulla lannoitteet pussissa ja odottelen että nurmi on oikeasti kunnolla kasvussa ennen kuin levitän peltoon. Viime keväänä meni ihan pommiin kun laitoin nopealiukoiset liian aikaisin...
-
Levitin lannat sillon ko oli kosteeta, ja sato vettä päälle. Yaralta kyl väittävät että ei se nykylannasta haihdu.
-
Jos sattuu semmonen vuosi että toukokuun alun ja juhannuksen välissä ei vettä sada, niin yaralaiset on kyllä näkyvissä ja nurmi muistuttaa enemmän luomulla tuotettua.
Mut kyllä se on hyvä että yaralaiset ei liukene samantien. 2 edellisenä vuonna nekin on menneet vain läpi suoraan pohjavesistöön rehuntekojen välissä, kevät levityksessä jotain hyötyä edes ;D
-
Levitin lannat sillon ko oli kosteeta, ja sato vettä päälle. Yaralta kyl väittävät että ei se nykylannasta haihdu.
Nuuka kerää syksyllä rakeet talteen ja levittää seuraavana vuonna uudelleen.
-
On muuten tääl esavossa helvetin hyvin nurmet lähtenyt kasvuun :O
-
Lähti täälläki p-savossa. Lehti tuli koivuun pariin päivään. Iliman apulannan haihtumista. :-[
-
Onko kukaan ottanut rakeen käteen ja katsonut onko siitä pelkkä kuori jäljellä?
-
Onko kukaan ottanut rakeen käteen ja katsonut onko siitä pelkkä kuori jäljellä?
Ainakin joskus Kemiran aikoihin selittivät että ne raeet ovat vaan kipsiä mihin ne ravinteet on sidottu..
-
Täytyy uskoa että kyllä ne ravinteet kasveille menee - ke,to levitimme 35 tn Suomensalpietaria nurmille , syysvehnälle ,syysrapsille ja - rypsille.
Nyt sitten 3-4 päivän päästä su illalla tuli "miljoonasade" joka pisti kasvustoihin kasvu vauhtia.
-
Toukokuun 5 päivä levittelin lannotteet ja kyllä niille on jotain tapahtunut kun nyt rupee nurmet tummumaan siten että näkee hyvin mistä on lannoitettu. Eli ei ainakaan kaikki haihtunut. Mulla on sellainen käsitys että aina kannattaa ajaa jos tarvetta on. odottamalla ei yleisesti olla saavuteettu parempia satoja. yö kaste kin riittää sen apulannan rikkomiseen tarpeeksi.
-
Toukokuun 5 päivä levittelin lannotteet ja kyllä niille on jotain tapahtunut kun nyt rupee nurmet tummumaan siten että näkee hyvin mistä on lannoitettu. Eli ei ainakaan kaikki haihtunut. Mulla on sellainen käsitys että aina kannattaa ajaa jos tarvetta on. odottamalla ei yleisesti olla saavuteettu parempia satoja. yö kaste kin riittää sen apulannan rikkomiseen tarpeeksi.
Joo, hyvin kyllä näkyy lannoitetun ja lannoittamattoman ero. Ja mikäs ihmekään on kun kosteutta vähintäänkin hyvin ja kelit poikkeuksellisen lämpimiä.
-
Sonja ja Frida alkoivat ihan itekseen typentuotannon kuukausi sitten ja pari viikkoa elukat ovat sitä popsineet nahan alle. Tämä typpituotanto jatkuu piiitkälle syksyyn, jonne lämpösumman kertyminen jaksaa niitä avittaa. Pistin vapun jälkeen lisäsiementä kolme kiloa hektaarille ja se turvaa uudet typpitehtaat pariksi vuodeksi eteenpäin. Sade oli juu kiva juttu ja nyt ovat näämmä pienillä sirkkalhdillä jo.
-
Jos sattuu semmonen vuosi että toukokuun alun ja juhannuksen välissä ei vettä sada, niin yaralaiset on kyllä näkyvissä ja nurmi muistuttaa enemmän luomulla tuotettua.
Mut kyllä se on hyvä että yaralaiset ei liukene samantien. 2 edellisenä vuonna nekin on menneet vain läpi suoraan pohjavesistöön rehuntekojen välissä, kevät levityksessä jotain hyötyä edes ;D
Kyl sul on vielä paljon opittavaa! ;)
-
Ai että pitäis osata ennustaa seuraavan 1,5kk sää ja levittää lannat sen mukaan ???
En tiiä mitään luomumiesten keinoa tietää säätä 10v eteenpäin, valitettavasti ;D
Apilaat jonkin verran sitä typpeä kuitenkin tuovat suurimmalle osalle nurmista että ihan kuollutta siellä ei ole ilman lannoitteitakaan.
-
Apilaat jonkin verran sitä typpeä kuitenkin tuovat suurimmalle osalle nurmista että ihan kuollutta siellä ei ole ilman lannoitteitakaan.
[/quote]
Varmin konsti hävittää apila on antaa sille jaraa,kantsii ne apilikolle aijotut kylvää viljoille ja tasata sitten paperilla..
-
Kyllä meillä alkaa apilaa olla suurimmalla osalla lohkoista ja kaikille sitä jaranpaskaa ajetaan :P Tietysti apilalle myöhemmin ja vähemmän kuin apilattomalle.
Viljaa meillä ei viljellä kuin kauraa suojaviljana.
-
Apila on antanut edellisen vuoden typpensä muille nurmiheinäkasveille heti kasvukauden alkaessa ja jatkaa siitä typensidontaa myöhään syksyyn. Tarkoittaa sitä, ettei kasvukaudesta jää päivääkään ruohon kasvussa hyväksikäyttämättä ja keltaisia raitoja ei ole. Näin laidunkauden voi aloittaa aikaisin pellon alettua kantaa ja sitä voi jatkaa myöhään syksyyn kunnes lämpötila lopettaa kasvun. Apulannoitetuilla nurmilla tavaraa tulee kun/jos jaraa annetaan ja kasvukaudesta voidaan menettää huomattavastikin.
Apilan tuottama ylimääräinen typpi pääsääntöisesti sitoutuu hidasliukoiseksi jemmaan jos sitä ei tarvita. Ylimääräiset/väärin huiskitut jarat häipyvät vesistöihin.
Kattavasta apilakasvustosta on huolehdittava kylvämällä lisäsiementä joka toinen vuosi.
Apulantatypen levittäminen apiloille on käsittämättömän turhaa ja jopa haitallista.
-
Kyl tämä "apulannan haihtuminen" on taas yksi selitys lieventää omia epäonnistumisia ;D
Hyvä muistaa että "apulanta ei pala eikä räjähdä, mutta kuumetuessaan se saattaa vapauttaa myrkyllisiä kaasuja". Eli haihtumista tapahtuu jossain +140 asteen jälkeen.. Kasvit haihduttavat typpeä varmaan itse kuin mitä tuuli apulannasta pystyy irroittamaan. Esim. rypsimaa päästää typpeä ilokaasuna karkuun hyvinkin paljon.
Mulla ei ole vielä ikinä haihtunut yhtään typpeä suoraan apulannasta. Raakavalkuaista on aina kertynyt kasveihin 10-15% enemmän kuin mitä sitä on lannoitteina annettu. Kaikilla kasveilla ja joka vuosi 8)
-
Kyl tämä "apulannan haihtuminen" on taas yksi selitys lieventää omia epäonnistumisia ;D
Hyvä muistaa että "apulanta ei pala eikä räjähdä, mutta kuumetuessaan se saattaa vapauttaa myrkyllisiä kaasuja". Eli haihtumista tapahtuu jossain +140 asteen jälkeen.. Kasvit haihduttavat typpeä varmaan itse kuin mitä tuuli apulannasta pystyy irroittamaan. Esim. rypsimaa päästää typpeä ilokaasuna karkuun hyvinkin paljon.
Mulla ei ole vielä ikinä haihtunut yhtään typpeä suoraan apulannasta. Raakavalkuaista on aina kertynyt kasveihin 10-15% enemmän kuin mitä sitä on lannoitteina annettu. Kaikilla kasveilla ja joka vuosi 8)
en tiedä mihin menee,mut niinkuin täällä etelän savikoilla useimpina vuosina ensimmäiset kevätsateet tulevat joskus juhannuksen maissa niin heinät lykkäävät tähkää jo alle kymmensenttisinä ,apilavaltainen nurmi kasvaa ilman lannoitustakin paremmin,olen pähkäillyt voiko kasvit ,kun tottuvat pinnasta saamaan sen voiman jäädä matalajuurisemmiksi ja kuivuudelle aremmiksi.
harva ei-luomuviljelijä ei vaan uskalla jättää sitä lannoitteen huiskimista,kantsis kokeilla vaikka pienemmälläkin alalla ens..
-
Kyl tämä "apulannan haihtuminen" on taas yksi selitys lieventää omia epäonnistumisia ;D
Hyvä muistaa että "apulanta ei pala eikä räjähdä, mutta kuumetuessaan se saattaa vapauttaa myrkyllisiä kaasuja". Eli haihtumista tapahtuu jossain +140 asteen jälkeen.. Kasvit haihduttavat typpeä varmaan itse kuin mitä tuuli apulannasta pystyy irroittamaan. Esim. rypsimaa päästää typpeä ilokaasuna karkuun hyvinkin paljon.
Mulla ei ole vielä ikinä haihtunut yhtään typpeä suoraan apulannasta. Raakavalkuaista on aina kertynyt kasveihin 10-15% enemmän kuin mitä sitä on lannoitteina annettu. Kaikilla kasveilla ja joka vuosi 8)
en tiedä mihin menee,mut niinkuin täällä etelän savikoilla useimpina vuosina ensimmäiset kevätsateet tulevat joskus juhannuksen maissa niin heinät lykkäävät tähkää jo alle kymmensenttisinä ,apilavaltainen nurmi kasvaa ilman lannoitustakin paremmin,olen pähkäillyt voiko kasvit ,kun tottuvat pinnasta saamaan sen voiman jäädä matalajuurisemmiksi ja kuivuudelle aremmiksi.
harva ei-luomuviljelijä ei vaan uskalla jättää sitä lannoitteen huiskimista,kantsis kokeilla vaikka pienemmälläkin alalla ens..
Kasveilla lämpösumman kertyminen vaikuttaa tähkimisajankohtaan
-
Kasveilla lämpösumman kertyminen vaikuttaa tähkimisajankohtaan
[/quote]
Juu,mut jos savikko on kuivaa kun kallio niin ei siinä apulannat auta pituuskasvuun,saattaa jäädä kukinnot tuppeenkin vaikka olis huiskittu jaraa miten paljon tahansa.
Kyllä se sanonta on nähty monesti todeksi että juhannusta edeltävät sateet satavat laariin..
-
Kasveilla lämpösumman kertyminen vaikuttaa tähkimisajankohtaan
Juu,mut jos savikko on kuivaa kun kallio niin ei siinä apulannat auta pituuskasvuun,saattaa jäädä kukinnot tuppeenkin vaikka olis huiskittu jaraa miten paljon tahansa.
Kyllä se sanonta on nähty monesti todeksi että juhannusta edeltävät sateet satavat laariin..
[/quote]
Mutta onko tällöin kyseessä apulannan haihtuminen vaiko vaan se että vettä ei ole ollut ???
-
Apulanta ja sen levitysajankohta on vain osatekijä siinä heinän kasvussa ja kehityksessä.
Pari muuttujata aina johon ei voikkaan vaikuttaa.
-
Apulanta ja sen levitysajankohta on vain osatekijä siinä heinän kasvussa ja kehityksessä.
Pari muuttujata aina johon ei voikkaan vaikuttaa.
Juurikin näin.. Mä uskon että apulannan tarkka levityshetki on niin pieni tekijä, että sen vaikutusta ei pystytä selvittämään edes laboratorio-olosuhteissa. Saati sitten järkevästi Suomen 2 500 000 peltohehtaarilla ::) Luultavasti 50 vaikuttavampaa tekijää pitäisi ensin sulkea pois..
-
Apulanta ja sen levitysajankohta on vain osatekijä siinä heinän kasvussa ja kehityksessä.
Pari muuttujata aina johon ei voikkaan vaikuttaa.
Juurikin näin.. Mä uskon että apulannan tarkka levityshetki on niin pieni tekijä, että sen vaikutusta ei pystytä selvittämään edes laboratorio-olosuhteissa. Saati sitten järkevästi Suomen 2 500 000 peltohehtaarilla ::) Luultavasti 50 vaikuttavampaa tekijää pitäisi ensin sulkea pois..
Apulannan levitys pellolle on turhaa.
-
[/quote]Apulannan levitys pellolle on turhaa.
[/quote]
Ainakin rehunurmille...
-
Itsellä on noita apilanurmia nyt kuitenkin lannoitettu jonkin verran apulannalla ja apila ei mun mielestä siitä tykkää niin huonoa kun on täällä väitetty. Mun mielestä ongelmaksi tulee apilanurmilla se että apila valtaa liikaakin kasvualaa ja nurmi jää tappiolle mikä ei välttämättä ole lypsävillekään parasta evästä... Siis pelkkä apila. Kuinka apila toimii/käyttäytyy kolmen niiton systeemissä ilman lannoitusta. Se on kyllä tiedossa että apilanurmista tulee tavaraa ihan valtavasti ilman lannoitusta kun pari satoa tehdään kasvukaudella.