Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: commonrail - 15.05.13 - klo:09:32
-
Pitäisi saada pirirstystä meidän koneisiin. Onko tietoa kannattaako ottaa suoraan lastutus ilman dynomittausta vai mittauksen kanssa. Mitä ne dynomittaukset tarkoittaa. Jossain mitataan inertialla ja jossain kuormittamalla . Autopojat selittää niistä dynoista kovasti. Mikä firma on halvin ja paras tekeen homman. Mitä olette maksaneet työstä. Koneet keskisuomessa.
-
Helpoin ja varmin tapa on kun vaihdat valtra213een ja df650een
-
Findiesel.fi
-
Fin-dieselin Artun soitat paikalle niin homma toimii
-
"Kun Artun nimi palstalle vilahtaa, niin kymppi mainosmiehen tilille kilahtaa" ;D
-
Helpoin ja varmin tapa on kun vaihdat valtra213een ja df650een
Ainoo vaan että kumpikin noista pitää myös ohjelmoida uudestaan jos meinaa töitä tehdä :P Ad-blue koneinen deutsi 6180 tuntus jos kyllä varsin vääntävältä kun talvella kokeilin... LTR-racingi tai findieseli ;)
-
Helpoin ja varmin tapa on kun vaihdat valtra213een ja df650een
Ainoo vaan että kumpikin noista pitää myös ohjelmoida uudestaan jos meinaa töitä tehdä :P Ad-blue koneinen deutsi 6180 tuntus jos kyllä varsin vääntävältä kun talvella kokeilin... LTR-racingi tai findieseli ;)
älä höpäjää aina on töitä tehty eikä koskaan ohjelmoitu OMILLA KONEILLA.
-
Helpoin ja varmin tapa on kun vaihdat valtra213een ja df650een
Ainoo vaan että kumpikin noista pitää myös ohjelmoida uudestaan jos meinaa töitä tehdä :P Ad-blue koneinen deutsi 6180 tuntus jos kyllä varsin vääntävältä kun talvella kokeilin... LTR-racingi tai findieseli ;)
älä höpäjää aina on töitä tehty eikä koskaan ohjelmoitu OMILLA KONEILLA.
Hiton paljon vaan mukavammin menee kun ohjelmoi koneet säädöt kohdalleen ;) Kannattaa koittaa... Ei tartte olla edes oma kun huomaa eron... Jopa itse isäntä on huomannut eron vaikka ne onkin sen OMIA KONEITA...
-
Helpoin ja varmin tapa on kun vaihdat valtra213een ja df650een
Ainoo vaan että kumpikin noista pitää myös ohjelmoida uudestaan jos meinaa töitä tehdä :P Ad-blue koneinen deutsi 6180 tuntus jos kyllä varsin vääntävältä kun talvella kokeilin... LTR-racingi tai findieseli ;)
älä höpäjää aina on töitä tehty eikä koskaan ohjelmoitu OMILLA KONEILLA.
Nössö! ;D Ei traktorin vaihtaminen isommaksi paljoa hyödytä kun lisääntynyt paino syö lisätehot. Paskapuhetta väittää ettei ohjelmoinnilla ym. virittämisellä (kohtuudella) saavuteta hyötyjä. Vanhojen vapaastihengittävien traktorienkin piristäminen turbolla ja pumpun säädöllä (maltillisesti) lisää käyttöominaisuuksia huomattavasti.
-
Onko jossain päin maailmaa yrittäjä joka ajaa/ajattaa omilla koneilla?
ON!
-
Nettitutkimuksen jälkeen ohjelmanlaittajan valinta onkin vaikeaa. Meneekö rahat hukkaan ja saako varmasti kunnon ohjelmoinnin.
Haluan saada mittaukset paperilla kuinka kone toimii ennen ja jälkeen operaation.
Tässä lista asennuslikkeistä jotka löysin. Onko suosituksia ym.
voimaa.com
ltr racinki.fi
ommekaniikka.fi
major.com
findiesel.com
digituning.com
dynopaja.fi
Runsaudenpulaa !
-
Ei voimaa.comia ainakaan.
-
Findieseliä voi suositella ihan sen perusteella että hinta on kohtuullinen ja jälkimarkkinointi toimii.
Ja perätilalle tiedoksi että euroakaan ei tule tilille näistä kauniista sanoista... :D
-
Nettitutkimuksen jälkeen ohjelmanlaittajan valinta onkin vaikeaa. Meneekö rahat hukkaan ja saako varmasti kunnon ohjelmoinnin.
Haluan saada mittaukset paperilla kuinka kone toimii ennen ja jälkeen operaation.
Tässä lista asennuslikkeistä jotka löysin. Onko suosituksia ym.
voimaa.com
ltr racinki.fi
ommekaniikka.fi
major.com
findiesel.com
digituning.com
dynopaja.fi
Runsaudenpulaa !
Voimaa.comilla tulee vaan vieläkin niitä oho katos kun tuli tehoo.. M420 deutsista vahingossa tapilta 190hv vaikka piti vaan vähän laittaa :o LTR:n Mikko ja Findieselin Arttu tekee ohjelmat itse ja osaavat laskea sieltä ohjelmasta kuinka paljon tulee milloinkin tehoa...
-
Tervehdys
Kun tarinaa kertoo sopivan pyöreesti, vastuu jää lukijalle. Edellisestä postauksesta ei selviä, mitä kaveri Deutsiin tilasi, ja mitä sinne loppujenlopuksi jätettiin. Huteja sattuu jokaiselle eri syistä. Pääasia on että kun pihasta lähdetään toiveet ja toteutettu työ olisivat käsikädessä, ja myös mittauspöytäkirjasta nähtävillä.
Meillä on nyt porukassa traktoridynoja 16 kappaletta, ihan vain siksi että koneisiin saataisiin se määrä tehoa kun kulloinkin halutaan.
Oma arkistomme useamman tuhannen traktorin dynovedoista, niin alkuperäisenä kuin säädettynäkin, auttaa totemaan helposti traktorimoottoreiden epätasalaatuisuuden. Samalla ohjelmasta nähdään helposti, miksi samanlaiset koneet kuluttavat samoissa töissä samoilla laitteilla enemmän kuin toiset vastaavat.
Säätämisessä on myös sellainen haaste, että Isäntä, operaattori, ja ohjelman muokkaaja ymmärtävät keskenään, minkälaista muutosta koneeseen haetaan, ja mihin alueelle. Traktorimaailma ei ole helppo, kun puhutaan milloin moottoritehoista, vakiotehoista, lisätehoista, tappitehoista ja vielä toiset näistä kilowatteina ja toiset hevosvoimina.
Monet kerrat on näitä termejä joutunut tarkentamaan, että päästäisiin säädössä ensimmäisellä jo mahdollisimman lähelle. Kun tarpeeksi tekee, huomaa sen parhaan tavan ja meillä se on muodostunut sellaiseksi että Golf- termejä käyttäen: lyödään ensimmäisellä vedolla pallo viheriölle, ja toisella tavoitellaan reikää.
Tarkoittaa sitä, että pyritään laskemalla saamaan ensimmäinen versio jo lähtötietojen perusteella niin lähelle toivottua kun mahdollista, ja jos tarvetta säätää lisää, niin sitten säädetään vielä siihen haluttuun.
Tässä tulee sitten se haaste: kun moottorit ovat yksilöitä, omien havaintojen perustella erään merkin 160 hevosvoimaisten moottorien ääripäissä on jopa 5.7 milligramman polttoaineen syöttöero vakioohjelmissa!
Tarkoittaa sitä että "heikoin" moottori tarvii 5.7milligrammaa enemmän polttoainetta jokainen moottorin työtahti, verrattuna tehtaan "parhaaseen" versioon tuottaessaan maksimitehon 160 hevosvoimaa.
Sitten kun lasketaan tarvittavaa polttoainemäärää uudelle tavoite-teholle, jos laskennan pohjalla onkin ollut huono moottori, hyvällä moottorilla mennään tehotavoitteen yli herkästi.
Toisin päin taas: herkän hyvän moottorin tarvitsema lisäpolttoainemäärä samaan tavoiteltuun lisätehoon huonossa moottorissa ei taas riitä alkuunkaan.
Tämän laskennan täydelliseen paikkaansapitävyyteen joka kerta, ei riitä Artun, eikä Mikonkaan osaaminen, niin mainioita ja osaavia kavereita kun kumpainenkin ovat. Se on enemmän tai vähemmän lottoa joka kerta. Jos tarkennetaan vielä, niin laskentahan onnistuu kyllä, mutta toteutunut teho ei välttämättä olekaan se laskettu.
Laskennan onnistumisessa auttaa vain ja ainoastaan alkuperäinen teho, ja alkuperäisen tehokäyrän mittaaminen pyörrevirtajarrullisella dynolla. Tehokäyrää kun vertaa moottorille sallittavaan polttoaineeseen, saadaan laskennan suhdeluvut oikeiksi.
Sitten tulee vielä ihan erikseen se, mitä mihinkin koneeseen voidaan laittaa, ja mitä sieltä tulee ulos tapista paikallaan tai tapista liikkeellä, tai renkaista liikkeellä. Asioita voidaan pyöritellä moneen suuntaan. Mittalaitteet tehoille kuten lämmöillekin operaattoreilla helpottavat lopputuloksen kanssa, konekohtainen tuntemus, ja tottakai käyttäjien TÄSMÄLLISET omat toiveet ja kokemukset nopeuttavat toivotun lopputuloksen saavuttamiseen.
Tavoitteet voivat olla yleviä ja kunnianhimoisia, ja lopputulos on kuitenkin vain aina yhtä vahva kuin ketjun heikoin lenkki.
PS: Kohdalleni sattunut pahin pummi on operaattorin tilaamat 200KW tappiin Fendt 714:sta. Ensimmäisen mittauksen jälkeen kaveri tuli polvet hyytelönä totemaan että: "sorry tarkoitus oli kuitenkin 200 HP tappiin" , no siitä oli lappu pöydällä, joten ei tarvinnut inttää kumpaa oli toivottu, mutta näitä sattuu kun puuhaillaan. Tehot pudotettiin haluttuun ja matka jatkui.
Tässä linkki kyseiseen mittaustulokseen.
http://www.voimaa.com/html5uploader/files/Fendt%20714%20-11%20301%20S%20VCX_v1.pdf
(http://www.voimaa.com/html5uploader/files/Fendt%20714%20-11%20301%20S%20VCX_v1.pdf)
Kirpeää pakkasta ja hyviä aurauskelejä:
P. Teppo
VoimaaCom
-
Porintehotuonnin penkissä lastutettiin Steyr 180A
http://www.youtube.com/watch?v=FX1OrEC-tiU
Ilman lastua 27,7 hv ja 342 pto Nm ja lastun kanssa 30,4 ja 393 pto nm.
Lastu asennettiin steyriin huippumekaanikkojen avulla vänkäämällä pihlajan oksasta katkaistu noin kolmetuumaa pitkä lastu startin pääkaapelin väliin niin, että pakkosyöttönappi painui pohjaan.
Eron huomasi heti. Suosittelen 8)
-
Saako portaattomaan John Deere,n kierroksia lisättyä?
-
Saako portaattomaan John Deere,n kierroksia lisättyä?
Kait tuo onnistuu ohjelmaa peukaloimalla. Mutta jos lisää nopeutta tavoittelet niin sitten onkin jo hiukan konstikkaampi homma ::) Siellä on kait niitä antureita mitkä sitä nopeuttamittaa siis useita eri paikoissa. Se vaihteiston äly säätää sitten sitä ajo välitystä niin ettei kulje kuin sen mitä tehdas on asettanut >:( Tälläinen käsitys minulla on JD systeemistä. Kait tuonkin pystyy jotenkin muuttaan sieltä vaihteiston ohjelmasta? Viisaammat voinevat oikaista :-\
-
Terve
Kyllä niihin kaikenlaista voidaan tehdä. Ihmisen tekemiä laitteitahan ne vain on nekin. Kerrotko tarkemmin mallin, niin en tarinoi liikaa, eihän niitä kukaan jaksa lukea, varsinkaan ajatuksella.
T Piedro
-
Terve
Kyllä niihin kaikenlaista voidaan tehdä. Ihmisen tekemiä laitteitahan ne vain on nekin. Kerrotko tarkemmin mallin, niin en tarinoi liikaa, eihän niitä kukaan jaksa lukea, varsinkaan ajatuksella.
T Piedro
Vaikka 6030 sarja ap...????
-
Saako portaattomaan John Deere,n kierroksia lisättyä?
Nopeuden kun sain neljästäkympistä nostettua viiteenkymppiin, mutta miks kierroksia? Harvoin käy yli kahden tuhannen.
-
Tervehdys
Kun tarinaa kertoo sopivan pyöreesti, vastuu jää lukijalle. Edellisestä postauksesta ei selviä, mitä kaveri Deutsiin tilasi, ja mitä sinne loppujenlopuksi jätettiin. Huteja sattuu jokaiselle eri syistä. Pääasia on että kun pihasta lähdetään toiveet ja toteutettu työ olisivat käsikädessä, ja myös mittauspöytäkirjasta nähtävillä.
Meillä on nyt porukassa traktoridynoja 16 kappaletta, ihan vain siksi että koneisiin saataisiin se määrä tehoa kun kulloinkin halutaan.
Oma arkistomme useamman tuhannen traktorin dynovedoista, niin alkuperäisenä kuin säädettynäkin, auttaa totemaan helposti traktorimoottoreiden epätasalaatuisuuden. Samalla ohjelmasta nähdään helposti, miksi samanlaiset koneet kuluttavat samoissa töissä samoilla laitteilla enemmän kuin toiset vastaavat.
Säätämisessä on myös sellainen haaste, että Isäntä, operaattori, ja ohjelman muokkaaja ymmärtävät keskenään, minkälaista muutosta koneeseen haetaan, ja mihin alueelle. Traktorimaailma ei ole helppo, kun puhutaan milloin moottoritehoista, vakiotehoista, lisätehoista, tappitehoista ja vielä toiset näistä kilowatteina ja toiset hevosvoimina.
Monet kerrat on näitä termejä joutunut tarkentamaan, että päästäisiin säädössä ensimmäisellä jo mahdollisimman lähelle. Kun tarpeeksi tekee, huomaa sen parhaan tavan ja meillä se on muodostunut sellaiseksi että Golf- termejä käyttäen: lyödään ensimmäisellä vedolla pallo viheriölle, ja toisella tavoitellaan reikää.
Tarkoittaa sitä, että pyritään laskemalla saamaan ensimmäinen versio jo lähtötietojen perusteella niin lähelle toivottua kun mahdollista, ja jos tarvetta säätää lisää, niin sitten säädetään vielä siihen haluttuun.
Tässä tulee sitten se haaste: kun moottorit ovat yksilöitä, omien havaintojen perustella erään merkin 160 hevosvoimaisten moottorien ääripäissä on jopa 5.7 milligramman polttoaineen syöttöero vakioohjelmissa!
Tarkoittaa sitä että "heikoin" moottori tarvii 5.7milligrammaa enemmän polttoainetta jokainen moottorin työtahti, verrattuna tehtaan "parhaaseen" versioon tuottaessaan maksimitehon 160 hevosvoimaa.
Sitten kun lasketaan tarvittavaa polttoainemäärää uudelle tavoite-teholle, jos laskennan pohjalla onkin ollut huono moottori, hyvällä moottorilla mennään tehotavoitteen yli herkästi.
Toisin päin taas: herkän hyvän moottorin tarvitsema lisäpolttoainemäärä samaan tavoiteltuun lisätehoon huonossa moottorissa ei taas riitä alkuunkaan.
Tämän laskennan täydelliseen paikkaansapitävyyteen joka kerta, ei riitä Artun, eikä Mikonkaan osaaminen, niin mainioita ja osaavia kavereita kun kumpainenkin ovat. Se on enemmän tai vähemmän lottoa joka kerta. Jos tarkennetaan vielä, niin laskentahan onnistuu kyllä, mutta toteutunut teho ei välttämättä olekaan se laskettu.
Laskennan onnistumisessa auttaa vain ja ainoastaan alkuperäinen teho, ja alkuperäisen tehokäyrän mittaaminen pyörrevirtajarrullisella dynolla. Tehokäyrää kun vertaa moottorille sallittavaan polttoaineeseen, saadaan laskennan suhdeluvut oikeiksi.
Sitten tulee vielä ihan erikseen se, mitä mihinkin koneeseen voidaan laittaa, ja mitä sieltä tulee ulos tapista paikallaan tai tapista liikkeellä, tai renkaista liikkeellä. Asioita voidaan pyöritellä moneen suuntaan. Mittalaitteet tehoille kuten lämmöillekin operaattoreilla helpottavat lopputuloksen kanssa, konekohtainen tuntemus, ja tottakai käyttäjien TÄSMÄLLISET omat toiveet ja kokemukset nopeuttavat toivotun lopputuloksen saavuttamiseen.
Tavoitteet voivat olla yleviä ja kunnianhimoisia, ja lopputulos on kuitenkin vain aina yhtä vahva kuin ketjun heikoin lenkki.
PS: Kohdalleni sattunut pahin pummi on operaattorin tilaamat 200KW tappiin Fendt 714:sta. Ensimmäisen mittauksen jälkeen kaveri tuli polvet hyytelönä totemaan että: "sorry tarkoitus oli kuitenkin 200 HP tappiin" , no siitä oli lappu pöydällä, joten ei tarvinnut inttää kumpaa oli toivottu, mutta näitä sattuu kun puuhaillaan. Tehot pudotettiin haluttuun ja matka jatkui.
Tässä linkki kyseiseen mittaustulokseen.
http://www.voimaa.com/html5uploader/files/Fendt%20714%20-11%20301%20S%20VCX_v1.pdf
(http://www.voimaa.com/html5uploader/files/Fendt%20714%20-11%20301%20S%20VCX_v1.pdf)
Kirpeää pakkasta ja hyviä aurauskelejä:
P. Teppo
VoimaaCom
Joo joo... ;D Kukas teidän ohjelmat muuten nykyään tekee??
-
Allekirjoittanutta saa syyttää valtaosasta niiden puolesta, viimoset seittemän vuotta. Joitain harvinaisia poikkitietellisiä joutuu hankkiin muualta, kun ei vaan aika (ja kiinnostuskaan) riitä kaikkien, varsinkaan epäkaupallisten opiskeluun.
Mitä Deeren nopeuksiin tai, niin tai kierroksiin tulee, jos on 6030 ap, neljänkympin ap saadaan menemään viittäkymppiä, viiden kympin ap konetta ei enää kovempaa. Neljänkympin pq ekolaatikollinen jopa kuuttakymppiä, samoin kun viidenkympin pq eko myös. Nämä eivät ylikierrä, vaan menevät huippunopeuttaan joko alkuperäisillä maksimikierroksilla tai sen alle.
Koneet jotka ottavat suurimmalla vaihteella täydet rundit, saadaan menemään kovempaa nostamalla max rpm:ää, mutta niissä kymppi lisää vauhtia tarvii jo noin 4-500 rpm lisää moottorin alkuperäiseen maksimiin. Tulikohan tarpeeksi epäselvästi taas yritettyä.
-
Saako portaattomaan John Deere,n kierroksia lisättyä?
Nopeuden kun sain neljästäkympistä nostettua viiteenkymppiin, mutta miks kierroksia? Harvoin käy yli kahden tuhannen.
Ihan kotikonsteinko tuo onnistuu? Jöntikästä paljoa tiedä mutta yksi tavaritshi tuskaili tuon nopeudennoston kanssa kylläkin kovalla lootalla ja 6620 kait. Eivät kait muka huollossa saaneet tuohon vauhtia lisää ??? Siis tuo kone on toverin kones. Vanhemmassa kuulemma autto jonkun piuhan katkaisu.
-
Allekirjoittanutta saa syyttää valtaosasta niiden puolesta, viimoset seittemän vuotta. Joitain harvinaisia poikkitietellisiä joutuu hankkiin muualta, kun ei vaan aika (ja kiinnostuskaan) riitä kaikkien, varsinkaan epäkaupallisten opiskeluun.
Mitä Deeren nopeuksiin tai, niin tai kierroksiin tulee, jos on 6030 ap, neljänkympin ap saadaan menemään viittäkymppiä, viiden kympin ap konetta ei enää kovempaa. Neljänkympin pq ekolaatikollinen jopa kuuttakymppiä, samoin kun viidenkympin pq eko myös. Nämä eivät ylikierrä, vaan menevät huippunopeuttaan joko alkuperäisillä maksimikierroksilla tai sen alle.
Koneet jotka ottavat suurimmalla vaihteella täydet rundit, saadaan menemään kovempaa nostamalla max rpm:ää, mutta niissä kymppi lisää vauhtia tarvii jo noin 4-500 rpm lisää moottorin alkuperäiseen maksimiin. Tulikohan tarpeeksi epäselvästi taas yritettyä.
Eli vanhempiin (6X20) ei onnistu?
-
Allekirjoittanutta saa syyttää valtaosasta niiden puolesta, viimoset seittemän vuotta. Joitain harvinaisia poikkitietellisiä joutuu hankkiin muualta, kun ei vaan aika (ja kiinnostuskaan) riitä kaikkien, varsinkaan epäkaupallisten opiskeluun.
Mitä Deeren nopeuksiin tai, niin tai kierroksiin tulee, jos on 6030 ap, neljänkympin ap saadaan menemään viittäkymppiä, viiden kympin ap konetta ei enää kovempaa. Neljänkympin pq ekolaatikollinen jopa kuuttakymppiä, samoin kun viidenkympin pq eko myös. Nämä eivät ylikierrä, vaan menevät huippunopeuttaan joko alkuperäisillä maksimikierroksilla tai sen alle.
Koneet jotka ottavat suurimmalla vaihteella täydet rundit, saadaan menemään kovempaa nostamalla max rpm:ää, mutta niissä kymppi lisää vauhtia tarvii jo noin 4-500 rpm lisää moottorin alkuperäiseen maksimiin. Tulikohan tarpeeksi epäselvästi taas yritettyä.
Mites jos joku asiakas pyytää jotain poskettomia tehoja? Siis vaikka motista irtoaiskin niin mites onko tietoa paljonko eri masiinoiden loput osat kestää? Meinaan toppuutteletko jos joku pyytää esim 200hp eikä esim loota kestä kuin 170hp?