Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: kolapoika - 15.05.13 - klo:07:34
-
riitääkö tulon kasvu jos myis vasut terninä,kaikki lehmät siemennettynä liharodulla ja ostaas hiehot noin 17 kpl per vuosi,maitomäärä kasvais noin 200tonnia eli lehmissä 30kpl 55-60kpl parsinavetassa.tilanne olisi väliaikainen noin 5-vuotta.seiniä ei kaadeta mutta tuloja pitäisi kasvattaa
-
Noin teoriassa ainakin lisääntynyt maitotulo vuodessa noin 100000 ja lisääntynyt vasikkatulo vaikka 3500. samalla hiehoista menee vaikka 17000 eli liikevaihdon muutos noin 113500. niin mun mielestä kannattaa tuottaa 113500 euroon 200000 litraa enemmän maitoa. Asiassa on iso jos eli ne hiehot pitää olla saatavissa ja hyviä.
-
Noin teoriassa ainakin lisääntynyt maitotulo vuodessa noin 100000 ja lisääntynyt vasikkatulo vaikka 3500. samalla hiehoista menee vaikka 17000 eli liikevaihdon muutos noin 113500. niin mun mielestä kannattaa tuottaa 113500 euroon 200000 litraa enemmän maitoa. Asiassa on iso jos eli ne hiehot pitää olla saatavissa ja hyviä.
Itse laskisin enemmän niin että työt ja tilat pois laskettuina hiehojen kustannus nousee 700-800€ (ruokinta, siemennys yms. muuttuvat kulut, noin 600€ katoaa mutta ostohierho maksaa sitten 1300-1500) eli kulut nousevat noin 13-14 tonnia. Vasikkatulot nousevat kun on yhteensä 50 lihavasikkaa joiden keskihinta on vaikka 150 niin tuloja tulee 7500, aiempaan 20 sonniin (keskihinta 150€) verrattuna 4500€ enemmän.
Maitotulo jos kasvaisi vajaa 100 000 niin siitä muuttuvat kulut ilman töitä ovat varmaan about puolet eli 50 000. Eli nopeasti laskien plussalle jäisi taloudellisesti 40 000€ lisätyöt ja muutostöiden kulut pois laskien. mutta sitten pitää laskea minkä verran niistä lisälehmistä tosiaan on enemmän toitä kuin nuorkarjasta. Ja se hyvien, terveiden hiehojen tasainen ja varma saatavuus on iso kysymysmerkki kanssa.
Ottaen huomioon miten vähän siitä liharotusiemennyksestä loppupeleissä hyötyy taloudellisesti, pistäisin muuten tällaisessa tapauksessa mieluummin tilasonnin jos teknisesti mitenkään mahdollista. Simennyskulun ja vaivan säästö voi olla selvästi merkittävämpi kuin se pari tonnia lihalisää. Lisäksi parhaat lehmävasut voisi sitten lähettää muualle kasvamaan omaan tai vasikan ostavan kasvattajan/itse kasvattavan maidontuottajan piikkiin.
Tai sitten pistäsin liharotuisen tilasonnin, win-win.
-
Juu vasikat myyntiin vaan... Sonnivasikoita voi joutua ilmoituksesta pitämään vaikka pari kuukautta.
Lehmävasikat ei vaan liiku senkään vertaa. Onkohan jokin muukin ymmärtänyt mitä tuleman pitää ? :(
-
Hiehoista ei kyllä luulisi olevan pulaa, valmastakin kun katsoo niin eihän siellä muuta olekkaan kuin hiehojen myynti ilmoituksia.
Työtä ja rahaa palaa myöskin hiehojen kuljetuksiin.
-
Meinaat että keskituotos pysyis samana jos ostelet mitäsattuu hiehoja eikä minkäänlaista omaa jalostusta olisi edes mahdollista tehdä?
Jos mää siis oikein ymmärsin ::)
-
Meinaat että keskituotos pysyis samana jos ostelet mitäsattuu hiehoja eikä minkäänlaista omaa jalostusta olisi edes mahdollista tehdä?
Jos mää siis oikein ymmärsin ::)
siin tulee kyl säästöä, siementää omat elukat halvalla raakkisiemenellä ja ostaa sitten halpoja raakkihiehoja takaisin ;)
-
Mitähän tuota nyt on menny pelekillä ostohiehoilla... 35 vuotta ainaki...
Ku on ollu päätuotantosuuntana maidontuotanto, eikä hiehojen kasvatus.
-
Meinaat että keskituotos pysyis samana jos ostelet mitäsattuu hiehoja eikä minkäänlaista omaa jalostusta olisi edes mahdollista tehdä?
Jos mää siis oikein ymmärsin ::)
siin tulee kyl säästöä, siementää omat elukat halvalla raakkisiemenellä ja ostaa sitten halpoja raakkihiehoja takaisin ;)
Tai sitten jos ei osta niitä halvimpia raakkihiehoja, saattaa jalostustyö edetä nopeammin kuin omia raakkeja siementämällä. ???
-
Vaikeasti laskettava hyöty olisi tosiaan jos navettaan olisi tehty tilat niin että kolmeen kuukauden päästä saisi lypsävät ryhmään jossa sonni hoitaisi astutuksen. lehmien saaminen kantavaksi lähestulkoon ilman työtä olisi rahan arvoinen paikka.
-
Meinaat että keskituotos pysyis samana jos ostelet mitäsattuu hiehoja eikä minkäänlaista omaa jalostusta olisi edes mahdollista tehdä?
Jos mää siis oikein ymmärsin ::)
siin tulee kyl säästöä, siementää omat elukat halvalla raakkisiemenellä ja ostaa sitten halpoja raakkihiehoja takaisin ;)
Tai sitten jos ei osta niitä halvimpia raakkihiehoja, saattaa jalostustyö edetä nopeammin kuin omia raakkeja siementämällä. ???
Järkihintaiset ostoeläimet ovat valitettavasti "raakkeja" lähtökohtaisesti (elleivät ole lopettavasta karjasta). Hiehonkasvattajalla on vain eläimiä jotka on "raakattu" lypsykarjoista nuorina ja lypsykarjat myyvät vain eläimiä jotka ne ovat "raakanneet" jossain vaiheessa ternijuoton jälkeen.
Nuorempia ei-tiineitä eläimiä en luultavasti enää osta näkemättä (ellen tunne omistajia ja luopumisen syytä) koska siinä vaiheessa "raakataan" yleensä ne joista pelätään että ei edes saada tiineksi, ja niistä näkee helpoiten päältä jos ovat huonommassa hapessa kuin karjan muut saman ikäiset eläimet.
Kohta poikivat tiineet hiehot ovat siinä mielessä hyvä ostos että hinta on yleensä samaa luokkaa kuin vasta tiineeksi todetulla ja ne on ehkä päätetty raakata vasta ihan loppuvaiheessa, eli niihin on luotettu pisimpään. :)
Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa että hyvän karjan raakit voivat olla parempia kuin huonon karjan keskiarvo ja tosiaalta sattumalla on aina sijaa.
Ja monen tonnin jalostuseläimet sitten erikseen.
-
Ei ne aina mitään raakkeja oo mitkä myynnissä on. Mä en ainakaan edes huonosta lehmästä lypsylehmää ota, liha-annoksen se saa. Silti niitä ylimääräisiä lehmävasikoita ja hiehoja tulee. Nyt kyllä alan käyttää melkein puolelle lihaa, ei millään jaksa nähdä myymisen vaivaa verrattuna lihavälitysvasikoihin.
Tiineen pian poikivan hiehon hinta ei oikeasti ole kovin korkea näin keskimääräisesti ajateltuna.
Vaatisi kyllä vaan jonkin verran aikaa, koska katsomassa pitäisi ehdottomasti käydä.
Oon myös miettinyt joskus, kun nuorison tilat on todella rajalliset että pitäis vaan muutaman parhaan lehmävasikat itsellä ja loput tarpeet sitten ostais muutama kuukausi ennen poikimista. Ostetuilla vaan on paljon korkeampi poistoprosentti kuin omilla, ikävä kyllä.
Tällähetkellähän hiehoja on ylitarjonnalla paljon, mutta miten vaikka vuoden päästä..?
-
Ei ne aina mitään raakkeja oo mitkä myynnissä on.
Raakki = Karsittu, kelpaamaton, hylätty. Tässä tapauksessa alkuperäisestä karjasta karsittu.
-
Mun tapauksessa, kun lypsyhomma kestää maksimi 10v, jos omia parhaita vasikoita ei saa kasvatukseen jossain vaiheessa niin menen sitte lopun matkaa ostoelukoilla. Ei niitä alle 30 lehmän karjaan montaa tartte vuotta päälle ostaa.
Yllätyspoistoja tuleee kuitenkin aika harvakseltaan niin ehtii kattella vaihtoelukoita yleensä hyvinkin etukäteen.
-
Paljonko pitää olla lypsäviä kun tarttee noin 17 kpl hiehoja voudessa ::),tuli mieleen ajat kun Malenit,Tilströmit ja kopolat ajovat ympäri suomea hiehoja kauppaamassa
-
Tautiasiat on yksi juttu mikä heittää talouslaskelman melko helposti vituralleen. Melkoinen Hannu hanhi saa olla jos vuodesta toiseen ostaa vapaasti markkinoilta hiehot eikä kummempia satu. ???
-
jos keskipoikima noin 3, niin 50 tarvitaa 17kpl, 60 jo 20. tietenkin jos lehmiä ei trvii poistaa niin....
-
Tuollalailla eräs hienosti hoidetun tuntuinen tanskalaistila teki ainakin joskus kymmenkunta vuotta sitten. Tilalla oli silloin puolentoistasataa lehmää.
-
jos keskipoikima noin 3, niin 50 tarvitaa 17kpl, 60 jo 20. tietenkin jos lehmiä ei trvii poistaa niin....
Tästä keskusteltiin ja aivan noin suureen vaihtuvuuteen en usko . Jos keskipoikimakerta saadaan 3 , uusinta-% jää 20% kieppeille = 10 hiehoa vuodessa . Alkusatsaus pystytään tekemään omilla hiehoilla . Vuoden 2014 keväällä 50 lehmää täynnä normipoistoilla . Vuoden 2015 uudistus omilla hiehoilla , mikäli talvikasvatus saadaan järjestymään . Sen jälkeen uudistustarve tarkistetaan esim. kolme kertaa vuodessa - lehmiä tai tiineitä hiehoja . Omista lehmistä maitorodulla siemenys n. 15-20% , loput lihalla . Oletetaan , että 10 uudistuseläintä poikii vuodessa keskim. 5 le-vasikkaa ja omista lehmistä 10 maitorotusiemennyksestä tulee 5 le-vasikkaa , tällä määrällä olisi mahdollista edelleen taata uudistus omasta karjasta , jos tilat sen sallisivat . Aika monta jossia , mutta laskennallisesti mahdollista .
T:Kola-akka
-
moni asia on laskennallisesti ja teoriassa mahdollista, käytäntö sen näyttää muu on pelkkää spekulointia.
-
Käytäntöä pitää kokeilla , sitä ei muuten tiedä - jos jo teoriassa näyttää mahdottomalta , niin harvemmin se toimii käytännössäkään . Mikään oletuksista ei sulje pois paluuta tuttuun ja turvalliseen käytäntöön . Mikään valinta ei ole lopullinen .
-
juurikin noin. laskemalla ja teorisoimalla voidaan arvioida riskejä,käytäntö näyttää lopullisen tuloksen ajan kanssa.