Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: simppu - 30.04.13 - klo:15:06
-
minkälaisia kokemuksia?
-
Kahdenlaisia!
-
kerro nyt ees jonkulainen? kannattaako kokeilla?
-
Varmasti kannattaa jos ei ole tiukkaa pinta-alan riittämisestä.
-
Kannattaa kokeilla jos pellin vesitalous on kunnossa. Tulee paljon satoa... ja menee vanhaksi todella nopeasti. Niitettävä vähintään 3 kertaa kesässä jos aikoo lypsylehmille syöttää..
-
Sitten kun se kasvaa, niin se kasvaa. Ja sitten kun se ei kasva, niin sitten on aika harvaa. Suurin ongelma tuntuu olevan ruokinnassa, tai oikeastaan suunnittelijoilla, silloin, kun sinimailasta on rehussa paljon. Talvehtiminen jos onnistuu, niin hyvä, ei ole niin sanottua että säilyy. Ei oikeen tykkää kun joutuu kostealla kelillä korjaamaan-> kolmas sato lähes aina!
-
eli kokeiluun menee, kiitos vastauksista.
-
Ja tallausta ei ilmeisesti kestä ollenkaan. Jos aikoo lannoittaa niin heti sadonkorjuun jälkeen... Siis ihan muutama päivä aikaa levittää lanta jos aikoo. Mulla ei oo vielä sinimailanen onnistunu niin kuin pitäis. Löytyy kyllä vikaa omista toimistakin, mutta on tosi tarkasti "perustettava" kasvi.
-
mitä kannattas oottaa erityisesti huomioon perustamisessa?
-
mitä kannattas oottaa erityisesti huomioon perustamisessa?
Kylyvö ja rikkakasvin torjuntaaines!
-
mitä kannattas oottaa erityisesti huomioon perustamisessa?
Kylyvö ja rikkakasvin torjuntaaines!
Ei välttämättä tarvi aineksia. Kokemukset Etelä-Savosta niin, että perustetaan ilman suojakasvia (tietty sopiva heinäseos mukana) keväällä, juhannuksen tienoilla tehdään rikkakasvien latvontaniitto ja elokuun puolivälissä onkin jo ihan normi kakkossato korjattavissa. Ilman suojakasvia - rikkakasvit niittäen - vankistuu hyvin talvea varten. Eikä tuon niiton jälkeen niitä rikkoja näe.
Petri
-
mitä kannattas oottaa erityisesti huomioon perustamisessa?
Kylyvö ja rikkakasvin torjuntaaines!
Ei välttämättä tarvi aineksia. Kokemukset Etelä-Savosta niin, että perustetaan ilman suojakasvia (tietty sopiva heinäseos mukana) keväällä, juhannuksen tienoilla tehdään rikkakasvien latvontaniitto ja elokuun puolivälissä onkin jo ihan normi kakkossato korjattavissa. Ilman suojakasvia - rikkakasvit niittäen - vankistuu hyvin talvea varten. Eikä tuon niiton jälkeen niitä rikkoja näe.
Petri
,
NIH! Etelä-Savo Hiakasa kasva ees paaskaruahot!
Jos oheiskasvit om tuatannom perusta ninko luamusa ylleensä, nin sitte soppii!
Vaa ei kannata lypsävie ettee tuara!
-
Sitten kun se kasvaa, niin se kasvaa. Ja sitten kun se ei kasva, niin sitten on aika harvaa. Suurin ongelma tuntuu olevan ruokinnassa, tai oikeastaan suunnittelijoilla, silloin, kun sinimailasta on rehussa paljon. Talvehtiminen jos onnistuu, niin hyvä, ei ole niin sanottua että säilyy. Ei oikeen tykkää kun joutuu kostealla kelillä korjaamaan-> kolmas sato lähes aina!
Joo.. sinimailanen (ja apilat) menevät vanhoiksi paljon nopeammin, kuin mitä 60-luvulla uskottiin. Analyyseissä (Artturissa) arvot ovat ihan hyvät, mutta käytössä rehu on usein paljon huonompaa. Käyttömäärä rajoittuu 2-4 kuiva-ainekiloon päivässä. Sinimailanen pitäisi siis niittää 26 päivän välein ::) Ehkä 30 päivää on maksimi.. 40 päivän välillä sato on pelkkää "vihreää puuta", joka käy hiehoille mutta umpilehmille jo rajoituksin. Lypsäville huonosti..
Kuiva pelto kestää tuon niittovälin, mutta märällä sinimailanen ei edes yritä kasvaa eikä missään josta on ajettu yli. Tuo Petrin ehdottama puhdistusniitto on kanssa aika vaarallinen, se voi väärällä hetkellä tappaa kaikki sinimailasetkin ;D Mulla on tästä kokemusta... Seuraava sinimailanen saa niskaansa Basagran SG:tä hinnalla 88€/hehtaari :'(
-
mites sitten säilyvyys paaleissa? eikä oo tulossa lypsäville.
-
mites sitten säilyvyys paaleissa? eikä oo tulossa lypsäville.
Hapolla säilyy ainakin hyvin. Ehkä se Eurotradingin uusi biologinen, oliko se "Alfa" yms. voisi olla hyvää tuollaiselle kamalle ??? Mun mielestäni se on kehitetty juurikin palkokasvien säilöntään.
-
NIH! Etelä-Savo Hiakasa kasva ees paaskaruahot!
Jos oheiskasvit om tuatannom perusta ninko luamusa ylleensä, nin sitte soppii!
Vaa ei kannata lypsävie ettee tuara!
Se maahanmurskattu suojakasvusto oli enimmäkseen savikkaa. Tuon niiton jälkeen ne oheiskasvit eivät haitanneet. Kesän satotaso jotain 8-9000 kuiva-ainekiloa, kahden niiton systeemissä. Tiedä sitten, mitä olisi lännempänä tullut...
Petri
-
ei oo happoo käytössä eikä taida tullakkaan, eli ilman kokellaan :P
-
ei oo happoo käytössä eikä taida tullakkaan, eli ilman kokellaan :P
Hiukkasen on nyt heikkoa säilönnällinen laatu, tehty sill-all aineella. Ihmekään ole kun syksy oli mikä oli. Vettä valuu irrotuksen jälkeen kakusta....
Ajattelin pistää kaikki peliin, ja kokeilla sitä Raision kovasti markkinoimaa Safe-sill säilöntäainetta???
-
Osaako kukaan noista lajikkeiden välisistä eroista kertoa mitään? Satoisuus, viihtyvyys, talvenkestävyys, aikaisuus, rehuarvot? Vastaan tullut ainakin Derby, Live, Plato, Karlu/Juurlu (ilmeisesti rehumailasia?) + Olderin lajikkeet. Tässä vaiheessa on jo hyvä miettiä ensi vuoden nurmiseoksia ;D. Ilmeisesti herneen ja viljan suojaviljaan perustaminen on parempi unohtaa?
-
Osaako kukaan noista lajikkeiden välisistä eroista kertoa mitään? Satoisuus, viihtyvyys, talvenkestävyys, aikaisuus, rehuarvot? Vastaan tullut ainakin Derby, Live, Plato, Karlu/Juurlu (ilmeisesti rehumailasia?) + Olderin lajikkeet. Tässä vaiheessa on jo hyvä miettiä ensi vuoden nurmiseoksia ;D. Ilmeisesti herneen ja viljan suojaviljaan perustaminen on parempi unohtaa?
Kysytpä vaikeita.. Sen voin sanoa, että maan pinnalla oleva mailanen ei kestä talvea -> jos kolmas sato jää niittämättä, niin jänikset syövät jokaisen mailasen lumen alta kaivaen. Näin täällä, C2-pohjoisen rajasta 20 km etelään ;D
Aikaisuudesta ja rehuarvoista... kuukaudessa tuo kasvaa 40 senttiä ja sitten poikki. Muuta sääntöä korjuuajalle ei tarvita.
-
Osaako kukaan noista lajikkeiden välisistä eroista kertoa mitään? Satoisuus, viihtyvyys, talvenkestävyys, aikaisuus, rehuarvot? Vastaan tullut ainakin Derby, Live, Plato, Karlu/Juurlu (ilmeisesti rehumailasia?) + Olderin lajikkeet. Tässä vaiheessa on jo hyvä miettiä ensi vuoden nurmiseoksia ;D. Ilmeisesti herneen ja viljan suojaviljaan perustaminen on parempi unohtaa?
Luomu sivulla hra Older taisi kertoa, että uusilla lajikkeilla vai oliko kanadan maatiasilla, on kasvupiste alempana, elikkäs kestää paremmin tallausta.
-
Alfalfa has three general types of root system: tap root, branch root, and creeping root .
• Tap Root – Tap root system consists of one main deep-penetrating root with some smaller lateral roots.
Under favourable conditions the tap root may penetrate 15 to 20 feet . The deep rooting habit makes
alfalfa a very drought resistant plant .
• Creeping Root – Creeping rooted plants develop secondary root stalks from the main roots which are
capable of becoming independent plants . Creeping-rooted alfalfas are generally more persistent and
tolerate adverse conditions such as drought, grazing, and winter severity .
• Branch Root – Branch root alfalfas have characteristics of both tap root and creeping root plants and
adapt their rooting structure depending on the conditions they are grown under . Branching of the tap root
and greater fibrous root mass develop under conditions of high moisture as an attempt by the plant to
keeps its roots above the water table and avoid stresses
-
Alfalfa has three general types of root system: tap root, branch root, and creeping root .
• Tap Root – Tap root system consists of one main deep-penetrating root with some smaller lateral roots.
Under favourable conditions the tap root may penetrate 15 to 20 feet . The deep rooting habit makes
alfalfa a very drought resistant plant .
• Creeping Root – Creeping rooted plants develop secondary root stalks from the main roots which are
capable of becoming independent plants . Creeping-rooted alfalfas are generally more persistent and
tolerate adverse conditions such as drought, grazing, and winter severity .
• Branch Root – Branch root alfalfas have characteristics of both tap root and creeping root plants and
adapt their rooting structure depending on the conditions they are grown under . Branching of the tap root
and greater fibrous root mass develop under conditions of high moisture as an attempt by the plant to
keeps its roots above the water table and avoid stresses
Normimailanen on tuollaista 'tap root' tyyppiä, Naturcomin myymät rehu- eli sirppimailaset lähinnä tuota 'branch root' mallia, eli pystyy itse paikkaamaan aukkoja. Mihin tavallinen sinimailanen ei juuri pysty.
Petri
-
http://www.plantnexgrow.com/stellent/groups/public/documents/web_content/nexgrow_spredor_pdf.pdf
Tätä ensi kesänä...
"Tap rooteissa" on nykyään lajikkeita, mitkä tekee kasvupisteensä maan sisälle suojaan tallaukselta. Olderilla yksi sellainen lajike- kait.
-
Kiitos hyvistä vastauksista! Regent, mistä meinasit hankkia siemenen?
-
Tohtiiko sinimailasta lannottaa perustamis vaiheessa samallain kun normaali nurmi perustetaan eli kynnöksen alle 50-70t ja pinnalle n.30t lietettä
-
Tohtiiko sinimailasta lannottaa perustamis vaiheessa samallain kun normaali nurmi perustetaan eli kynnöksen alle 50-70t ja pinnalle n.30t lietettä
Ei mitään järkeä; eka vuonna typpeä on niin rajusti, että heinät kasvavat mailasesta ohi -> heikentynyt talvehtiminen.
Petri