Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Zetor - 08.04.13 - klo:13:58
-
7,90 e kpl alv 0% , teleoperaattori
-
Herrajumala, kuulostaa ihan soneran touhulta
-
Sehän on selkiö, ei liittymän tarjoajan kannata ruokkia itellaa. Heti kun perinteinen paperiposti kuolee ja siirrytään täysin sähköiseen asiointiin on teleoperaattorien asema sama kuin postin ennen, ja hinnat raketoi.
-
Sähköinen laskutus on ollut helpompi ja varmempi tulemaan perille, paperilaskun hinnoittelusta en ota kantaa, on siis keppi eikä porkkana, varmaankin.
-SS-
-
Viivakoodillinen paperilasku on huomattavasti helpompi käsitellä ainakin OP:n verkkopankissa. Kun menee tulostamaan laskua ei tahdo päästä takaisin laskun hyväksyntään. Esimerkiksi puhelinlasku on paperilaskuna kaksipuoleinen A4. E-lasku on prinrrinä 4 sivua. Jokainen E-lasku tarvitsee hyväksynnän omalla avainluvullaan kun paperilaskuja voi hyväksyä 20 yhdellä avainluvulla. Yksityistalouden laskuiksi voi ottaa E-laskunkin, mutta maataloudessa olen siirtynyt takaisin paperisiin.
-
Viivakoodillinen paperilasku on huomattavasti helpompi käsitellä ainakin OP:n verkkopankissa. Kun menee tulostamaan laskua ei tahdo päästä takaisin laskun hyväksyntään. Esimerkiksi puhelinlasku on paperilaskuna kaksipuoleinen A4. E-lasku on prinrrinä 4 sivua. Jokainen E-lasku tarvitsee hyväksynnän omalla avainluvullaan kun paperilaskuja voi hyväksyä 20 yhdellä avainluvulla. Yksityistalouden laskuiksi voi ottaa E-laskunkin, mutta maataloudessa olen siirtynyt takaisin paperisiin.
Viherpesua koko sähköinen lasku: käytännössä lasku on kuitenkin tulostettava kirjanpitoon liitettäväksi... >:(
-
Viivakoodillinen paperilasku on huomattavasti helpompi käsitellä ainakin OP:n verkkopankissa. Kun menee tulostamaan laskua ei tahdo päästä takaisin laskun hyväksyntään. Esimerkiksi puhelinlasku on paperilaskuna kaksipuoleinen A4. E-lasku on prinrrinä 4 sivua. Jokainen E-lasku tarvitsee hyväksynnän omalla avainluvullaan kun paperilaskuja voi hyväksyä 20 yhdellä avainluvulla. Yksityistalouden laskuiksi voi ottaa E-laskunkin, mutta maataloudessa olen siirtynyt takaisin paperisiin.
Verkkolaskun pdf - tulostus mahdollistaa laskun printtaamisen vaikka 2 sivua A4:lle, kaksipuoleisena, eli neljä sivua arkille.
Nordean nettipankissa voi napsutella hyväksyttävien laskujen vieressä oleviin ruutuihin pukit, silloin voi hyväksyä yhdellä vahvistusluvulla monta laskua kerralla.
Joillakin isommilla kirjanpitotoimisotilla on mahdollisuus ottaa laskut käsittelyyn suoraan sähköisenä, miksi pitäisi kirjalliseen muotoon printata ?
Kehitys kehittyy, mutta pitkä on matka tietenkin siihen, että asia katsotaan luonnolliseksi, eikä siihen kiiinnitetä sen kummempaa huomiota.
-SS-
-
Olenhan tuosta OP:lle antanut palautetta. Nykyisin paperilasku on huomattavasti helpompi käsitellä. Todennäköisesti E-laskun käsittelyäkin pystyttäisiin helpottamaan, mutta pankissa siihen ei ilmeisesti ole kiinnostusta.
-
7,90 e kpl alv 0% , teleoperaattori
Herrajumala, kuulostaa ihan soneran touhulta
Morjesta,
Jos ollaan ihan tarkkoja (ja tottakai ollaan ;)) niin meillä noi hinnat menee silleen että henkilöasiakkaalle 1,90eur/lasku (sis. alv) ja yritysasiakkaalle 5eur/lasku (alv 0%).
Ja vielä lisään sellaisen, että Minun Sonera-liittymän omaavilla asiakkailla, paperilasku on maksuton.
Mut, kyllähän sähköiset laskutustavat ovat niin tätä päivää. Helppo maksaa, arkisto löytyy netistä, jne.
Tero@SoneraPartio
-
Mut, kyllähän sähköiset laskutustavat ovat niin tätä päivää. Helppo maksaa, arkisto löytyy netistä, jne.
Tero@SoneraPartio
Peruste on vähän samaa taso kuin "no kun siksi kun naapurillakin on". Sähköisen laskun pitää olla vähintään yhtä käyttökelpoinen laskun maksajankin kannalta kuin vanha paperilasku. Sitten vasta sähkoinen lasku on oikeasti tätä päivää, kun sen saa helposti siirrettyä pikkuputiikin kirjanpitoon ja myös tulostettua paparille. Se ei ole mistään kotoisin, että nätisti yhdelle A4:lle mahtunut paperilasku muututtuaan sähköiseksi vaatii useamman sivun tai rivit menevät miten sattuu... >:(
Tuo sähköinen arkisto on vähän niin ja näin.... Joten kysymyksiä sähköiseen arkistoonne liittyen: kuinka kauan arkistossanne laskut säilyvät ilman lisämaksua? Vaihdan toisen operaattorin asiakkaaksi. Häviävätkö laskuni teidän arkistostanne vaihdon yhteydessä, ja jos eivät häviä, kuinka pääsen niihin myöhemmin käsiksi?
Sähköisen laskun hukaaminen kotioloissa ja kotikoneesta on vähintään yhtä helppoa ja joillekin huomattavasti helpompaa kuin paperien hukkaaminen ::)
-
Mut, kyllähän sähköiset laskutustavat ovat niin tätä päivää. Helppo maksaa, arkisto löytyy netistä, jne.
Tero@SoneraPartio
Peruste on vähän samaa taso kuin "no kun siksi kun naapurillakin on". Sähköisen laskun pitää olla vähintään yhtä käyttökelpoinen laskun maksajankin kannalta kuin vanha paperilasku. Sitten vasta sähkoinen lasku on oikeasti tätä päivää, kun sen saa helposti siirrettyä pikkuputiikin kirjanpitoon ja myös tulostettua paparille. Se ei ole mistään kotoisin, että nätisti yhdelle A4:lle mahtunut paperilasku muututtuaan sähköiseksi vaatii useamman sivun tai rivit menevät miten sattuu... >:(
Tuo sähköinen arkisto on vähän niin ja näin.... Joten kysymyksiä sähköiseen arkistoonne liittyen: kuinka kauan arkistossanne laskut säilyvät ilman lisämaksua? Vaihdan toisen operaattorin asiakkaaksi. Häviävätkö laskuni teidän arkistostanne vaihdon yhteydessä, ja jos eivät häviä, kuinka pääsen niihin myöhemmin käsiksi?
Sähköisen laskun hukaaminen kotioloissa ja kotikoneesta on vähintään yhtä helppoa ja joillekin huomattavasti helpompaa kuin paperien hukkaaminen ::)
No, uskommehan pankkiinkin, että ne bitteinä ovat rahat eivät mene sekaisin. Aika moni käyttää nettipankkia, ja tuntuuhan se sekava laskuarkki toisaalta rasittavaltakin, josta vaikkapa puuttuu viivakoodi, onhan sen naputtelu tai pankkiin vienti oma vaivansa siinäkin. Eli uudistuksilla on oma muutosvastarintansa. Miten paljon viitenumerotkin helpottivat laskuasiointia ja reskontran seurantaa, Meilläkin on yksi suuri kansainvälinen palvelutoimittaja, jolla ei ole vieläkään viitenumeroita laskuissaan. Pari mummelia lueskelee siellä koko ajan laskuja läpi ja vertaa pankin tiliotteen summiin, annas olla, kun on pari senttiä vinossa, vaikka vaan liikaakin maksettu, tulee myöhästymismuistutus, ja tavara pysähtyy maailmalle, Ja uskokaa tai älkää, yritys on Federal Express !
-SS-
-
Pankin arkistossa laskuja säilytetään 3 vuotta, kun verotarkastusta varten pitäisi kuittia säilyttää 6. Mulla on muutama lasku tullut E-laskuna aika pitkään ja ihan oikeasti niiden maksaminen harmittaa, kun on huomattavasti paperilaskua hankalampaa.
-
Asioista on hyvä olla varmuuskopiot, ja postissa ne tulee ikäänkuin itsestään, jos ne arkistoi. Sähköinen tieto kun loppuu, virran katkeamiseen, tai kovalevyn vahingoittumiseen.
Nyt kun laskut on paperilla JA tulostettavissa maksettuina verkkopankista, asia on varmistettu.
Laskunmaksu on helpompaa, kun niitä on vain yhdessä muodossa, eli paperipostina.
KAikkinen varmistuskoodeineen ym verkkopankkiasiointi on jo muutenkin riiittävän hankalaa.
Suoraveloitus on siitä huono, ettei rahaliikenne pysy seurannassa. Kun työn tekee käsin, asioihin pysyy tuntuma.. ::)
-
No, uskommehan pankkiinkin, että ne bitteinä ovat rahat eivät mene sekaisin.
Sivuhuomiona, raha on >95% bittejä tänäpänä, ei siis kannata edes kuvitella, että niille on olemassa paperivastine.
-
Jos kouluajoista on opit haihtuneet, niin tässä oiva muistin virkistys:
http://www.aj-laskenta.fi/kirjanpidon_abc.pdf
Huomattakoon, että tositeaineiston voi tehdä myös täysin sähköisenä. Ainakin Nordea-pankissa saa tilitositeaineiston ja viitemaksulistat sähköisessä ohjelmistoihin yhteensopivassa muodossa, mitä sitä printtaamaan. Monessa kirjanpito-ohjelmassa on mahdollisuus tuoda sähköiset laskut suoraan ja laittaa sähköiset laskut menemään sähköisenä.
Mutta tämä on vasta tulossa pieniin yrityksiin, ymmärrän kyllä paperimappejakin, mutta kun on toisenlaista koettanut, ei vaihtaisi sähköistä tositejärjestelmää pois. Onhan paperitositteidenkin varmuusvarastoinnissa mietittävä vesivahinkoa ja paloa, yhtä hyvin nekin voivat pilaantua ja hävitä.
-SS-
-
Jos kouluajoista on opit haihtuneet, niin tässä oiva muistin virkistys:
http://www.aj-laskenta.fi/kirjanpidon_abc.pdf
Huomattakoon, että tositeaineiston voi tehdä myös täysin sähköisenä. Ainakin Nordea-pankissa saa tilitositeaineiston ja viitemaksulistat sähköisessä ohjelmistoihin yhteensopivassa muodossa, mitä sitä printtaamaan. Monessa kirjanpito-ohjelmassa on mahdollisuus tuoda sähköiset laskut suoraan ja laittaa sähköiset laskut menemään sähköisenä.
Mutta tämä on vasta tulossa pieniin yrityksiin, ymmärrän kyllä paperimappejakin, mutta kun on toisenlaista koettanut, ei vaihtaisi sähköistä tositejärjestelmää pois. Onhan paperitositteidenkin varmuusvarastoinnissa mietittävä vesivahinkoa ja paloa, yhtä hyvin nekin voivat pilaantua ja hävitä.
-SS-
Tuossa se varmaankin tulee se kysymys, että paljonko sitä paperisotaa on. Minulle riittää neuvojat ja kirjanpitäjä, jolla on veroasiantuntemus. Loput teen itse ja kopiot on olemassa paperilla ja jossain bittiavaruudessa.
Reskontraan ja laskujen maksuun ja laskujen tekoon menee ehkä 2-3h viikossa. Kesällä ei sitäkään.
-
Jos kouluajoista on opit haihtuneet, niin tässä oiva muistin virkistys:
http://www.aj-laskenta.fi/kirjanpidon_abc.pdf
Huomattakoon, että tositeaineiston voi tehdä myös täysin sähköisenä. Ainakin Nordea-pankissa saa tilitositeaineiston ja viitemaksulistat sähköisessä ohjelmistoihin yhteensopivassa muodossa, mitä sitä printtaamaan. Monessa kirjanpito-ohjelmassa on mahdollisuus tuoda sähköiset laskut suoraan ja laittaa sähköiset laskut menemään sähköisenä.
Mutta tämä on vasta tulossa pieniin yrityksiin, ymmärrän kyllä paperimappejakin, mutta kun on toisenlaista koettanut, ei vaihtaisi sähköistä tositejärjestelmää pois. Onhan paperitositteidenkin varmuusvarastoinnissa mietittävä vesivahinkoa ja paloa, yhtä hyvin nekin voivat pilaantua ja hävitä.
-SS-
Tällä palstalla on pääosin maanviljelijöitä, jotka eivät ole kirjanpitovelvollisia, ainoastaan muistiinpanovelvollisia. ;)
-
Viivakoodillinen paperilasku on huomattavasti helpompi käsitellä ainakin OP:n verkkopankissa. Kun menee tulostamaan laskua ei tahdo päästä takaisin laskun hyväksyntään. Esimerkiksi puhelinlasku on paperilaskuna kaksipuoleinen A4. E-lasku on prinrrinä 4 sivua. Jokainen E-lasku tarvitsee hyväksynnän omalla avainluvullaan kun paperilaskuja voi hyväksyä 20 yhdellä avainluvulla. Yksityistalouden laskuiksi voi ottaa E-laskunkin, mutta maataloudessa olen siirtynyt takaisin paperisiin.
Olen ihan samaa mieltä. Op:lla olisi kehitettävää.
Sähköisten tiliotteiden kanssa hankaluus ettei vanhoja enää voi tulostaa. Pitäsi tulostaa ajoissa, mutta mitä hyötyä koko jutusta on jos kuitenkin pitää ottaa paperi printti.
Minäkin olen laiskuuttani tilannut takaisin paperisia.
-
Suoraveloitus on siitä huono, ettei rahaliikenne pysy seurannassa. Kun työn tekee käsin, asioihin pysyy tuntuma.. ::)
Kyllä tuntuma pysyy suoraveloituksellakin, jos et meinaa tuntumaan tilin saldoon. Se saattaa suoraveloituksella lipsahtaa ikävän pieneksi, jos sattuu olemaan pajon muuta puuhaa ja ajateltavaa.
Pankin arkistossa laskuja säilytetään 3 vuotta, kun verotarkastusta varten pitäisi kuittia säilyttää 6.
Tuossa on ihan riittävä syy pysyä paperilaskuissa, jos näppärää ja halpaa kirjanpito-ohjelmaa ei ole saatavilla sähköisten laskujen siirtämistä varten omalle koneelle tms. Lisäksi ongelmia todennäköisesti tulee tiedostomuotojen yms. kanssa kun aikaa kuluu muutama vuosi. Joitain laskuja saattaa kaivata paljon myöhemmin, esim. kiinteistön hankita kaikkien kuluineen, lohkomiset yms. jos kyseistä kiinteistöä joskus myy.
Kyllä sähköinen lasku on ihan varmasti kätevä silloin, jos ei ole pidempi aikaista arkistointitarvetta tai laskua pitää hyväksymistä varten kierrättää suuressa organisaatiossa henkilöltä toiselle. Mutta niin kauan kuin sähköinen lasku on hankalampi kuin nykyinen tapa, niin minä ainakin haraan omalla kohdallani vastaan.
-
Onhan paperitositteidenkin varmuusvarastoinnissa mietittävä vesivahinkoa ja paloa, yhtä hyvin nekin voivat pilaantua ja hävitä.
-SS-
Juu, niin voivat. Mutta tulipalon tai vesivahingon riski on paljon pienempi konerikon tai koneen sotkevan tietomurron. Omaa konetta voi jollakin ohjelmalla siivotessa heittää ihan vahingossa bittiavaruuteen paljon tavaraa... tai tietämättää siirtää toiseen ja ihan uuteen hakemistoon, josta ne noin kolmen tunnin ihmettelyn jälkeen onneksi löytyivät... ::)
Noista asioista, jotka pyyhin pois. Riippuu ihan siitä, kuinka laajaa toiminta on. Jos tositteiden määrä on kymmeniä tai alle pari sataa, tilanne on aivan toinen kuin jos niitä on tuhansia.
-
Suoraveloitus on siitä huono, ettei rahaliikenne pysy seurannassa. Kun työn tekee käsin, asioihin pysyy tuntuma.. ::)
Kyllä tuntuma pysyy suoraveloituksellakin, jos et meinaa tuntumaan tilin saldoon. Se saattaa suoraveloituksella lipsahtaa ikävän pieneksi, jos sattuu olemaan pajon muuta puuhaa ja ajateltavaa.
No otetaan nyt esimerkiksi tuo teleoperaattorin hinta per paperilasku, miten olisin voinut moiseen koiruuden edes huomata, jos kyse olisi ollut suoraveloituksesta?
:o
-
Toki paperinen lasku on kodikas, ja siinä tuntuu, että itse jotenkin olisi homman hallinnassa täysin. Silti rahaliikenteen sähköistyminen ja suurten yritysten laskutusten siirtyminen verkkoon (eli PK-yrittäjälle päin) tuo muutosvastarinnan vuoksi syrjään vetäytyville entistä suuremman ahdistuksen, aivan kuin koko maailma olisi yhtä vihkiytynyttä paperilaskun käyttäjää vastaan.
Siksi kannattaa ajoissa siirtyä "vihollisen rinnalle" ja käyttää hyväksi näitä samoja sähköisen tiedonsiirron mahdollisuuksia, ja kokea alkuajan probleemat, niin moni asia ei tunnukaan yleistyttyään sitten niin pahalta, onhan meillä kohtsillään tulossa sähköinen veroilmoitus, verotili, vipupalvelu, digikarttapalvelu, GPS-viljelynohjaus, viljavuustutkimukset nettiin, yms.
FYI, tuo keskusteluissa mainittu teleoperaattori näkyy olevan Elisa yrittäjä. Siirryin Elisan osalta sähköiseen laskutukseen jo kauan sitten, koska ainakin minulle tuli useita ennakkovaroituksia niiden Elisan esitekirjeiden mukana, paperilaskun hinnoittelun osalta. Homma on mielestäni verkossa hyvä, kun laskussa aikaisemmin tullut puheluerittely (kymmeniä sivuja parhaimmillaan) on sähkölaskussa mukana, eikä tarvitse sitä paperipinkkaa hypistellä, vaan selailee tietokoneen ruudulla.
-SS-
-
Peruste on vähän samaa taso kuin "no kun siksi kun naapurillakin on". Sähköisen laskun pitää olla vähintään yhtä käyttökelpoinen laskun maksajankin kannalta kuin vanha paperilasku. Sitten vasta sähkoinen lasku on oikeasti tätä päivää, kun sen saa helposti siirrettyä pikkuputiikin kirjanpitoon ja myös tulostettua paparille. Se ei ole mistään kotoisin, että nätisti yhdelle A4:lle mahtunut paperilasku muututtuaan sähköiseksi vaatii useamman sivun tai rivit menevät miten sattuu... >:(
Ymmärrän pointtisi. Jos katsotaan vaikka meidän sähköpostilaskua, siinä on mukana linkki josta avautuu PDF-muotoinen lasku. Sen pitäisi olla sisällöltään ja ulkoasultaan postitse tulevaa laskua vastaava. Tämän voi sit printata ja arkistoida, tai tallettaa vaikka kovalevylle. Lisätietoja, esim. virtuaaliviivakoodista, sivuillamme (http://www.sonera.fi/asiakastuki/laskutus/sahkoinen+lasku/sahkopostilasku?someid20000_mob).
Tuo sähköinen arkisto on vähän niin ja näin.... Joten kysymyksiä sähköiseen arkistoonne liittyen: kuinka kauan arkistossanne laskut säilyvät ilman lisämaksua? Vaihdan toisen operaattorin asiakkaaksi. Häviävätkö laskuni teidän arkistostanne vaihdon yhteydessä, ja jos eivät häviä, kuinka pääsen niihin myöhemmin käsiksi?
Sähköisen laskun hukaaminen kotioloissa ja kotikoneesta on vähintään yhtä helppoa ja joillekin huomattavasti helpompaa kuin paperien hukkaaminen ::)
Omien Sivujen laskuarkistosta löytyy vanhat laskut vähintään vuosi taaksepäin. Jos/kun asiakkuus päättyy, tämän hetken tilanteeseen en saanut täyttä vahvistusta mutta tiettyjen muutosten jälkeen pääsy Omille Sivuille tulee olemaan mahdollista kuluva vuosi + 3 vuotta irtisanomisen jälkeen.
Tero@SoneraPartio
-
Suunnilleen kaiken muun olen tehnyt pitkään sähköisesti. Tukihakemukset, veroilmoitukset, työnantajailmoitukset ym. Osaksi johtuu kai Osuuspankin kehittymättömistä järjestelmistä on e-laskun maksaminen siellä niinpaljon hankalampaa kuin paperisen että olen pääosin siirtynyt takaisin paperilaskuihin.
-
....
Siksi kannattaa ajoissa siirtyä "vihollisen rinnalle" ja käyttää hyväksi näitä samoja sähköisen tiedonsiirron mahdollisuuksia, ja kokea alkuajan probleemat, niin moni asia ei tunnukaan yleistyttyään sitten niin pahalta, onhan meillä kohtsillään tulossa sähköinen veroilmoitus, verotili, vipupalvelu, digikarttapalvelu, GPS-viljelynohjaus, viljavuustutkimukset nettiin, yms.
...
Mulla on noista kaikista molemmat versiot, paitsi gps- viljelynohjaukselta olen toki välttynyt.