Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: retuperä1 - 01.04.13 - klo:10:34
-
Minulla on kolmen hehtaarin "pakettipelto", joka on 30 vuotta ollut pahuutensa vallassa. Nyt Biowatti kävi kerimässä sen puhtaaksi, ja syntynyt talvinen peltoaukea miellyttää silmää.
Mutta mitä sille nyt pitäisi tehdä?
Haaveissa on sen palauttaminen pelloksi, ja juuri eläkkeelle jääneenä tekeisi mieleni palata pienviljelijäksi, kasvattamaan vaikka luomuruista tai nauriita.
Ojat pitäisi kaivaa ja sitten jollakin konstilla se pajun juurakka saada mullaksi.
Helpompi vaihtoehto olisi istuttaa pelto metsälle, mutta ongelmia on siinäkin. Pajukko puskee vanhoista kannoista metrin vuodessa. Onko olemassa jotakin myrkkyä, jolla sitä saisi kuriin, vai onko kaikki vesakkomyrkyt jo kielletty.
Luen mielelläni asiantuntevia mielipiteitä ja vastzaavia kokemuksia. Tapio :D
-
Laita laitumeksi, ylämaalaisilla pajukko lähtee ja pysyy poissa, parin vuoden sisällä juuret kuolee pois, kun ei pääse versoamaan uutta pajukkoa.
-
Ihmeessä viljelykseen vaan :) Ei peltoa koskaan tässämaassa liikaa ole.. ::)
-
Peltoa vaan. Ojat kuntoon ja pinta tasaseks. Tiheä nurmi alkuunsa, jonka korjaat/korjuutat/murskaat tarpeeksi usein niin pian ne puskat ja rikat sieltä häipyy.
-
Minkälaisella konstilla sen maan saa muokattua?
-
Tilaat jonkun vetämään tuon raivausjyrsimellä matalaksi, tulee halvemmaksi kuin muut vaihtoehdot eikä rojua tarvitse kärrätä pois
-
itellä oli tuossa toissa kesänä onkelmana puskat pellon, joka lammaslaitumen liki 25 vuotta, puskat pajua ja leppää. tein vanhasta jf silppurista murskaimmen ja ajoin hiljaa täysillä kierroksilla rujun maahan ja seuraavana vuonna myrkytin klyfolla ja sit kylvin heinän siihen ja nyt näyttää melkein hyvältä, ei pahemmin rojua tulossa, -vielä. kunhan niittää usein mutta kohta helepottaa.
-
Minkälaisella konstilla sen maan saa muokattua?
Jyrsin on selkein vaihtoehto, mutta maksaa varmasti jotain pientä. Sen jäljiltähän saat vain tasotella äkeellä ja heittää siemenet peltoon.
Jos on tarvetta kaivinkonetta näyttää sille pellolle niin sehän mennessään kääntäsee juurakot sun muut esteet nurinperin tai riipii ne johonkin joukkohautaan. Sitte perinteisillä vehkeillä omatoimisesti loput.
-
http://www.svt.se/nyheter/ekonomi/svenska-bonder-blir-allt-rikare
Pelto maksaa.
-
....ja juuri eläkkeelle jääneenä tekeisi mieleni palata pienviljelijäksi, kasvattamaan vaikka luomuruista tai nauriita.
Minkäs sortin eläkeläinen sinä olet... ? Tarkoitan nyt lähinnä ikää ja taloudellisia varoja. Pellon kunnostaminen ei ole mitenkään halpaa, ja mahdolliset tuet voivat jäädä saamatta jo ikäsi ja pienen pinta-alan vuoksi. Luomuvihannesten korjaaminen ja varastointi ei ole ongelma, mutta kolmen hehtaari luomuruispellon sadon kuivaaminen saattaa olla hieman hankalaa. Ellei lähistöllä ole rahtikuivaajaa, jolla on pieni kuivuri.
Jos siitä lähimmän tai sopivimman kaistaleen jättäisi itselleen kasvimaaksi ja lopun istuttaisi vaikka rauduskoivulle. Hoidettu koivikko on ihan nätin näköinen eikä sulje maisemaa niin paljoa kuin esim. kuuset... ::)
-
Ei muutakun ruiskutus vahvalla glyfoseoksella 2 kesänä peräkkäin niin alka pajun kannot kuolla. Ja paju siitä hyvä kasvi ettei se kauaa viihdy kun juuret alkaa pehmiämään. Missäpäin suomea tämä kyseinen kaistale on??
-
Jos pajut on kasvaneet enempi ojissa ja yksittäisinä puskina pellonpuolella, niin edullisimmaksi vois tulla repiä ne kannot pellon kohdalta irti kaivurilla ja kopistella puhtaaksi. Jos multa ei ole "lähöllään" niin ehkä sitten juurakot vois kerätä kasoihin kuivamaan ja erottelis niistä mullat kunhan ovat kuivaneet. Ojista juurakot lähtee ojien puhdistuksen yhteydessä ja jos niitä ei ole mahdottomasti, niin ne vois ehkä kannattaa levittää pellolle ja koettaa erotella niistä mullat kesän kuivimpaan aikaan.
Mut hankala sanoa tilannetta tarkemmin tuntematta että mikä se järkevin konsti olisi.
Glyfolla vois loput vesat kuolla helposti seuraavana kesänä, kunhan suurimmat juurakot sais pois pellolta.
-
Minä kyselin isoa raivausjyrsintä suuren kuusikon kannikkoon ja se olisi maksanut n. 1500€/ha +alv. Vai oliko se 1700€. Ja kyseessä on siis ihan oikea kannikko. (Älkää kukaan nyt kysykö että miksi noita kantoja ei kerätä hakkeeksi yms.)
-
no miksi ei??
-
Pelto on Porissa.
Pajukko on tosiaan kasvanut ojissa ja pensaina pellossa.
Suositeltu on roundupia ja glyfoa. Tästä glyfosta en ole koskaann kuullutkaan.
Eläkeläisenä olen vasta muutaman viikon vanha, enempi kyseessä olisi harrastus ei liiketoimi.
Lampaatkin voisivat olla vaihtoehto.
Traktorin jo oston, pienen vaan.
-
Myrkkyjä ja kaivuri.
-
Laita lampaita 8)
-
no miksi ei??
No koska kysyin tarjouksen tuosta raivauksesta kantoineen, eikö ole loogista ???
-
Suositeltu on roundupia ja glyfoa. Tästä glyfosta en ole koskaann kuullutkaan.
Glyfosaatti on siis Roundup tuotenimikkeellisen kasvinsuojeluaineen vaikuttava kemikaali. Muita glyfosaativalmisteita ovat/ovat olleet mm. Envision, Ranger, Glyfokem, jne. Selaapa jotain kasvinsuojeluopasta, niin huomaat miten aineilla on yhtältä tuotenimike ja toisaalta vaikuttava aine. Samaan kemikaaliin perustuvia tuotteita tekevät monet firmat monilla eri tuotenimikkeillä.
Kun sivistys leviää niin tälläkin junttimaisella alalla on alettu puhua fiksummin vaikuttavasta aineesta tuotteen kauppanimikkeen sijaan, etenkin glyfosaatin kohdalla. Vanhempi polvi puhuu ainakin meillä päin glyfosaattituotteista myös 'juolasmyrkkynä', mikä on aika paha kun sen voi ymmärtää että se tappaisi valikoiden vain juolavehnää. Glyfosaattihan kun tietenkin on (lähes) kaiken tappava yleislopetusmyrkky, vaikka sitä yleisesti käytetään muun muassa juolaksen tuhoamiseen puintien jälkeen.
-
kaivurilla ojat auki ja maat tasaseks kapaleille ja pari vuotta niittelee jollain muutaman kerran kesään ja sitten katselee mitä tekee
-
Itsellä oli vastaava, vähän reilu 5ha projekti ostopalstalla. Peltoa oli viimeksi viljelty 80-luvun puolivälissä, sen jälkeen pusikoitunut, osin pahastikin.
Homma meni kronologisessa järjestyksessä jotenkin näin:
-ensimmäisenä kesänä puut pois energiaksi, peruslohkon perustaminen ja pellon ilmoittaminen avokesannoksi tukihakuun. Pellolle saatiin heti täydet tuet, koska edellisillä omistajilla oli ollut LUTU-sopimus.
-piiriojat ja veto-oja auki, samalla pellonreunojen oikaisu.
-isoimpien kivien ja juurakoiden keruu
-lautasäestys pari kolme kertaa kesän aikana
-salaojitus elokuussa
-veto-ojasta toinen pääty umpeen isoilla rumpuputkilla.
-syksyllä kultivointi
-huom, ei siis ensimmäisenä vuonna glyfoa ollenkaan
-Talvella kalkitus teräskuonalla
-Toisena keväänä kultivointi kahteen kertaan
-edellisvuotisten ojamaiden levittelyä
-julmettu kivien ja juurakoiden keruu
-jyräys
-myöhäinen kylvö aikaiselle kauralle
-glyfosaatti vähän ennen orastumista
-normaali rikkatorjunta
-puinti upottavissa olosuhteissa, sato ihan ok.
-kultivointi pikkupakkasilla
Tänä keväänä olisi tarkoitus saada peltoa tasailtua tasausäkeellä (kunnon äestä ei enää suorakylvön takia talossa ole) ja kylvää rypsiä. Rypsi ei ole kasvina hyvä vaihtoehto, mutta viljelykierron takia lähes ainoa järkevä vaihtoehto tuonne, ylimääräistä viljalajiketta / siemeniä ei tuota varten viitsi hankkia.