Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: sir - 21.03.13 - klo:18:43
-
Hallituksen esitys on laskea yhteisöveroa 20 %:in ja samalla poistaa verovapaat osingot.
Kuka tässä voitti ? Yrittäjä, yritys vai yhteiskunta ?
-
"Osinkoverojärjestelmä uudistetaan. Osinkotulot verotetaan aina pääomatulona. Julkisesti noteerattujen yritysten osingot säädetään kokonaan veronalaisiksi. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöstä saadusta osingosta on veronalaista 25 % siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa. Ylimenevä osa on kokonaan veronalaista pääomatuloa."
Oy yhtiömuoto nostaa nettovarallisuutta, mutta sen vaikutusta on hankalampi laskea, riippuu peltojen määrästä, hankintahetkestä, verottajan kuukautiskierron vaiheesta yms.
Mutta 500 000 euron nettovarallisuudella (yhtiöittämisen jälkeen) sai ennen nostaa 45000 euroa (9%) tuloja jota verotettiin vain yhteisöverolla ali 24,5%
Nyt samalla nettovarallisuudella saa nostaa 40 000 euroa tuloja jotka verotetaan 20% + 7,5%. (yhteisövero + 1/4 pääomaverosta) Mutta tätä kautta kokonaisveroprosentti on 26%.
Summa summarum, nettovarallisuutta saa edelleen enemmän ja verotaso on sen osalta pienempi kuin pääomavero, mutta erotus supistuu sen verran että hyödyt muuttuvat entistä kyseenalaisemmiksi. Jos on paljon peltoa, lainaa ja tuloja, yhtiö on hyvä jos verottaja sellaiseen edes suostuu.
-
Maatilojen yhtiöittäminen yleistyy kuitenkin kaikesta huolimatta. Verosuunnittelulle ja hyvälle verosuunnittelijalle on sosiaalinen tilaus. Pitäisi vaan tietää, mitä tapahtuu 5-10 vuoden kuluessa yhteisöverokannalle ja pääomaverolle sekä osingoille. Teoriassa helppoa, käytännössä vaikeaa, kun tässä toimialassa on paljon muitakin muuttujia. Montako oy:tä löytyy tältä saitilta ? Moniko suunnittelee yhtiöittämistä ?
-
Yhtiöasioista ei tarvitse neuvotella verottajan kanssa. Verovelvollinen päättää itse, miten hoitaa asiansa. Jos on epävarma, kyllä virkamies yrittää kiivetä niskan päälle.
Mutta siitä osinkoverotuksesta: Verotusnippelit ovat kovin muuttuvaisia, joten yhtiöittämiselle pitää olla jokin luonteva syy, kuten osakaspohjan laajentaminen. Poju-peruskoulunope-hallitukset voivat tehdä mitä tahansa. Pienehköä verosäästöä ei kannata ottaa yhtiöittämisen perusteeksi.
Pitkän ajan muistelu: 1980-luvulla väsättiin komiteamietintöä mietinnön perään osinkotulojen yksinkertaiseen verotukseen pääsemiseksi. Kun siihen vihdoin päästiin, muutoksen pääarkkitehti Kari S.Tikka (sos.dem.) muutti mielensä 2 vuodessa. Aika nopea takinkääntö, kun asiaa ajettiin ainakin 15 vuotta.
Köyhäksi tekeytyminen kannattaa edelleen, koska sosiaaliturvaan ei koskettu.
-
Maatilojen yhtiöittämispäivä
Aika: torstai 28.3.2013 klo 9.30–15.30
Paikka: Juva, Partalan kartano, Huttulantie 1
Tavoite: Pohtia ja esitellä erilaisia maatilojen yhteistyömuotoja suunniteltaessa esimerkiksi kahden tai useamman tilan yhteistä navettaa, viljankuivaamoa, koneyhteistyötä jne. Tavoitteena on riskien pienentäminen, kannattavuuden parantaminen ja ennen kaikkea yrittäjien fyysinen ja henkinen jaksaminen.
Ohjelma:
9.30 Kahvitarjoilu
10.00 Avaus, Arto Karila, ProAgria Etelä-Savo
10.15 Osakeyhtiömuotoisen yhteisnavetan perustaminen
Juhani Paavilainen, yritysneuvoja, ProAgria Pohjois-Savo ry.
12.15 Lounastauko
13.00 Maatilan muuttaminen osakeyhtiömuotoon, Juhani Paavilainen
13.45 Maitoaho Ay:n esittely
- 3 maatilan yhteisyritys, perustettu 2002, 160 lehmää, 1,5 milj litraa maitoa/v, työllistää 5 henkilöä
Maatalousyrittäjä Matti Kämäräinen, Kiuruvesi
14.45 Päivän yhteenveto, Arto Karila, ProAgria Etelä-Savo
15.00 Päivän päätös
Koulutuksen hinta on 25 € + alv 24 % sisältäen kahvin.
Koulutuspäivä kuuluu MaitoTaito -hankkeen opintokokonaisuuteen ja kerryttää opintotunteja 5 x 45 min, josta on MYEL-vakuutettujen mahdollista hakea maatalousyrittäjien opintorahaa, mikäli muut opintorahan ehdot täyttyvät.
Ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 25.3.2013, p. 0400 261 094 tai www.proagria.fi/es (->Tapahtumat
-
Olisipa mielenkiintoinen käydä tuolla.. Mites, riittääkö 160lehmää 5henk työllistämiseen? 32per henkilö..
-
Olisipa mielenkiintoinen käydä tuolla.. Mites, riittääkö 160lehmää 5henk työllistämiseen? 32per henkilö..
Kokemuksen perusteella lehmillä pystyy työllistämään ihan rajattoman määrän ihmisiä mutta elättäminen onkin sitten toinen juttu :)
On tuo ehkä hiukan paljon porukkaa, ainakin peltoviljelyn pitäisi sitten hoitua paljolti itse ja halvalla kalustolla. Ja ehkä hiukan jotain soveltuvaa urakointia päälle.
-
Kyllä jossain on vikaa ja paljon jos ei 32 kantturaa pidä yhtä ihmistä hengissä.
-
Kyllä jossain on vikaa ja paljon jos ei 32 kantturaa pidä yhtä ihmistä hengissä.
Niin siis totta kai pitää hengissä jos on esim. maksettu navetta käytössä. Uudessa robonavetassa asia voi olla eri. Samoin kuin työllistävyys.
-
Tilakoon kasvattaminen esim. yhtiöittämisen kautta on monesti huomattavasti helpompaa, jos sopiva/sopivat yhteistyökumppanit löytyvät. Samalla tulee yritykseen osaajia ja vapaa-aikaa aivan toisella tavalla kuin perinteisillä maatiloilla yleensä on.
Vapaa-ajan merkitys kasvaa jatkossa, ainakin nuorten tulevaisuuden viljelijöiden parissa.
-
Mallilaskelmia ilmestyi verkkoon
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/naista-laskelmista-selviaa-miten-verotus-muuttuu
-
Tilakoon kasvattaminen esim. yhtiöittämisen kautta on monesti huomattavasti helpompaa, jos sopiva/sopivat yhteistyökumppanit löytyvät. Samalla tulee yritykseen osaajia ja vapaa-aikaa aivan toisella tavalla kuin perinteisillä maatiloilla yleensä on.
Vapaa-ajan merkitys kasvaa jatkossa, ainakin nuorten tulevaisuuden viljelijöiden parissa.
Nyt kyllä apinazi lyö tähän väliin KOLHOOSI-kortin!
;D
Millä muulla keinolla kasvatat yrityskokoa kohtuu kustannuksin ? Olen varma, että maidontuotannon isot yksiköt ovat jatkossa yhtiöitä. Se, että onko mukana useampia SAMAN HENKISIÄ yrittäjiä on jokaisen pohdittava itse. Ei nämä malli kaikille sovi, mutta ne jotka ovat ko. toimintatavan valineet, ovat tyytyväisiä. Erityisesti he arvostavat lisääntynyttä vapaa aikaa. Ei yhteisyrittäminen sovi tiukkapipoisille vaan yhteistyökykyisille ja -haluisille yrittäjille.
-
Se, montako henkilöä tila työllistää ja toisaalta, montako henkilöä tarvitaan sujuvaan työvuoroon, saattavat olla eri asioita. Myel-vakuutettujen määrä vaikuttaa ainakin lomaoikeuteen. Jos tila saa 104 tai 130 päivää (ilman tuntien leikkaamista), silläkin on jotain merkitystä.
-
Se, montako henkilöä tila työllistää ja toisaalta, montako henkilöä tarvitaan sujuvaan työvuoroon, saattavat olla eri asioita. Myel-vakuutettujen määrä vaikuttaa ainakin lomaoikeuteen. Jos tila saa 104 tai 130 päivää (ilman tuntien leikkaamista), silläkin on jotain merkitystä.
Tuon lomaoikeuden varaan en laskisi mitään! Helposti ollaan siinä vaiheessa leikaamassa lomaoikeutta pois kun yhtiössä on 3 osakasta, 3 ulkopuolistatyöntekiää ja ne tekee 5 työviikkoa sisältäen ne vuosilomat!
Se että oy pohjaiset maatilat tulee jossain vaiheessa johtuu pellon hinnasta. oy voi laittaa nettovaralisuuteen pellon ostohinnan, normaali perhetila ei! OY ei ole myöskään niin riipuvainen verovähennyskikkailusta kun prosentti on kiinteä 20%.
-
Olisipa mielenkiintoinen käydä tuolla.. Mites, riittääkö 160lehmää 5henk työllistämiseen? 32per henkilö..
Kokemuksen perusteella lehmillä pystyy työllistämään ihan rajattoman määrän ihmisiä mutta elättäminen onkin sitten toinen juttu :)
On tuo ehkä hiukan paljon porukkaa, ainakin peltoviljelyn pitäisi sitten hoitua paljolti itse ja halvalla kalustolla. Ja ehkä hiukan jotain soveltuvaa urakointia päälle.
Vai vielä urakointia päälle...
Jos saadaan 200 litraa maitoa navettatyötunnille on se jo ihan hyvä saavutus. Tuosta tulisi siis 7500 työtuntia vuodessa, joka taas on n. 4,5 henkilötyövuotta. Ja jos ei ihan jokaiseen lampunvaihtoon kutsuta sähkömiestä eli ulkoisteta toimintoja, pitää huolto- ja korjaustöillekin varata aikaa.
-
Olisipa mielenkiintoinen käydä tuolla.. Mites, riittääkö 160lehmää 5henk työllistämiseen? 32per henkilö..
Kokemuksen perusteella lehmillä pystyy työllistämään ihan rajattoman määrän ihmisiä mutta elättäminen onkin sitten toinen juttu :)
On tuo ehkä hiukan paljon porukkaa, ainakin peltoviljelyn pitäisi sitten hoitua paljolti itse ja halvalla kalustolla. Ja ehkä hiukan jotain soveltuvaa urakointia päälle.
Vai vielä urakointia päälle...
Jos saadaan 200 litraa maitoa navettatyötunnille on se jo ihan hyvä saavutus. Tuosta tulisi siis 7500 työtuntia vuodessa, joka taas on n. 4,5 henkilötyövuotta. Ja jos ei ihan jokaiseen lampunvaihtoon kutsuta sähkömiestä eli ulkoisteta toimintoja, pitää huolto- ja korjaustöillekin varata aikaa.
Mutta jos kyseessä on fiksusti hoidettu 2-3 robon navetta niin miksi siellä pitäisi jonkun viihtyä yhteensä 20 tuntia joka päivä? Itsellä ainakin tavoitteena että kunhan prosessi selkeytyy, sekä nuorkarjan että navetan ruokintoineen ja pienine ylläpitotöineen pystyy helposti hoitamaan kaksi ihmistä arkena ja päivää hiukan pidentämällä yksi ihminen viikonloppuna (tai vahtoehtoisesti kaksi ihmistä tekee lyhyemmän päivän). Tekee alle 6000h jonka kolme lomaoikeutettua yrittäjää hoitaa koska vaan. Taitavat jopa kimppanavettayrittäjät yleensä tehdä 2000-2500h vuodessa.
-
Tuo taitaa olla asemalypsytila. Robotila jos olis, niin ois 2 liikaa nuin perstuntumalta. Tällä hetkellä meillä n. 40 ammua per työntekijä ja nuorkarja siihen päälle... enempikin menis vaan ei sovi. Ja asemalla lypsetään.
-
Satuitteko huomaamaan MT:n pääkirjoituksen tänään ?
Tutkiva journalismi seuraa mitä maaseudulla tapahtuu. Kiitos Jussi ?