Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: pihlavan - 17.03.13 - klo:18:17
-
Onko kokemusta,paljonko kannattaa rehuvirna-ital.raiheinäseokseen laittaa kumpaakin?
Tulee suojakasviksi moniv.nurmelle.
-
Odotellaan kaapumiehen levitoitumista paikalle.....................
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
-
Arzyboyn viimekesäisen kokeilun perusteella unhoittaisin italianraiheinän suojaviljana kylvön. Sen verran on sankkaa jälkikasvukin....
-
Mutta jymmärtääkseni tuo virna kaipaa jonkin tukikasvin... enkä haluaisi laittaa viljaa sekaan..
-
En tosiaan ihan herkästi lähtis suosittelemaan suojakasviksi tuollaista yhdistelmää. Ehkä pienillä siemenmäärillä vois kokeilla, mutta satoa ei sitten taida pahemmin saada? Viljaa minä laittaisin virnan sekaan ja korjuu hyvissä ajoin ennen kuin menee nurin. Miksi ei viljaa voisi laittaa? Ei onnistu ruokinnallisesti vai joku muu syy?
Mulla oli seoksessa muistaakeni hyvin isolla noin arvolla 15 kg virnaa ja italianraiheinää 10 kg. Ensimmäisen niiton jälkeen (joskus heinäkuulla näin äkkiä muistellen, kylvö toukokuun lopulla) virna tietenkin hävisi kasvustosta, mutta raiheinä villiintyi eikä rikkakasveilla ollut enää mitään mahdollisuuksia kilpailussa... Syksyllä tehtiin vielä toinen sato.
-
Virna-raiheinä tappaa onnistuessaan kaiken muun kasvuston.
-
Virna-raiheinä tappaa onnistuessaan kaiken muun kasvuston.
Erityisesti sen kylvetyn monivuotisen nurmikasvuston...
Petri
-
Virna-raiheinä tappaa onnistuessaan kaiken muun kasvuston.
Erityisesti sen kylvetyn monivuotisen nurmikasvuston...
Petri
Amen, Petri was spoken.... 8)
-
Jos laitat virna-raiheinä tappaa kyllä kaiken. Näyttäisi siltä että ilmansuojaviljaa nurmea uudistettaessa voi käyttää sen 5kg/ha yksvuotisia raiheinää suojakasvina. Itse laitan Westerwoldia,koska se peittää ja pensoo vähemmän ja on kortisempi.
Virolaiset uusi nurmensa usein tällaisilla seoksilla puhdaskylvönä (tartu agro):
Pitkäaikainen kultuurkarjamaasegu naudoille:
Valkoapila (3kg/ha)
Puna-apila (2kg/ha)
Timotei (5kg/ha)
Nurminata (5kg/ha)
Nurmi Hybridraiheinä (7kg/ha)
Aas - niittynurmikka (3kg/ha)
Punanata (1kg/ha)
Italia Hybridraiheinä (4kg/ha)
Perustetaan puhaskülvis, külvinormiga 30kg/ha
-
Mutta jymmärtääkseni tuo virna kaipaa jonkin tukikasvin... enkä haluaisi laittaa viljaa sekaan..
Virnan korkeus ilman tukikasvia on sellainen metri plusmiinus 10 senttiä ja lakoprosentti yksinään tasan 0. Notta jos tukikasvia vielä, niin heinäseiväs olisi hyvä ;D
-
Mitäs jos sen rehuvirnan kylyväis puhtaana ja alle laittaas monivuotisen nurmikasvuston siemenet? jostaki joskus kuulin että virnaa pitäis olla 60 kg ? ja korjuu suhteellisen hankala, koska kasvusto kietoutunu paksuksi turkiksi.. Pitääkö paikkansa? Korjuu olis sitte niitto(murkaus) ja paaliin tai siiloon.
Saisko siitä nurmikasvustosta vielä syksymmällä yhden sadon ?
-
Mitäs jos sen rehuvirnan kylyväis puhtaana ja alle laittaas monivuotisen nurmikasvuston siemenet? jostaki joskus kuulin että virnaa pitäis olla 60 kg ? ja korjuu suhteellisen hankala, koska kasvusto kietoutunu paksuksi turkiksi.. Pitääkö paikkansa? Korjuu olis sitte niitto(murkaus) ja paaliin tai siiloon.
Saisko siitä nurmikasvustosta vielä syksymmällä yhden sadon ?
Virnasta en tiedä mutta lakoherne ei katkennu niittokoneella kunnolla, aikalailla tuli juurineen koneen läpi. Siinä meni heinät tärviölle samalla. Kylväisin sen tukikasvin myös.
-
Mitäs jos sen rehuvirnan kylyväis puhtaana ja alle laittaas monivuotisen nurmikasvuston siemenet? jostaki joskus kuulin että virnaa pitäis olla 60 kg ? ja korjuu suhteellisen hankala, koska kasvusto kietoutunu paksuksi turkiksi.. Pitääkö paikkansa? Korjuu olis sitte niitto(murkaus) ja paaliin tai siiloon.
Saisko siitä nurmikasvustosta vielä syksymmällä yhden sadon ?
Virnasta en tiedä mutta lakoherne ei katkennu niittokoneella kunnolla, aikalailla tuli juurineen koneen läpi. Siinä meni heinät tärviölle samalla. Kylväisin sen tukikasvin myös.
Herneelle vehnä tukikasviksi. Lakoherneellä ei ole muuta kuin viherlannoitus vaikutus, niittäessä alkaa laittaamaan palkin edessä.
-
Mitäs jos sen rehuvirnan kylyväis puhtaana ja alle laittaas monivuotisen nurmikasvuston siemenet? jostaki joskus kuulin että virnaa pitäis olla 60 kg ? ja korjuu suhteellisen hankala, koska kasvusto kietoutunu paksuksi turkiksi.. Pitääkö paikkansa? Korjuu olis sitte niitto(murkaus) ja paaliin tai siiloon.
Saisko siitä nurmikasvustosta vielä syksymmällä yhden sadon ?
Kokeiltu on ja toimi todella hyvin. Korjuu onnistui, niittoukko haki vaihteita vaan sieltä pienemmästä laidasta, mutta ei se mihinkään kietoutunut. Virna ei kauheasti uusi... mutta kasvaa kuitenkin 30 senttiä, toinen sato on siis muiden kasvien vastuulla. Pohjalla monivuotinen kasvoi tasaisesti ja hyvin, lako% oli tosiaan 0 joten edes aukkoja ei jäänyt.
80 kg virnaa/ha. Jä tämä testi tehtiin hiekkamaalle pintakylvönä.
-
Mitäs jos sen rehuvirnan kylyväis puhtaana ja alle laittaas monivuotisen nurmikasvuston siemenet? jostaki joskus kuulin että virnaa pitäis olla 60 kg ? ja korjuu suhteellisen hankala, koska kasvusto kietoutunu paksuksi turkiksi.. Pitääkö paikkansa? Korjuu olis sitte niitto(murkaus) ja paaliin tai siiloon.
Saisko siitä nurmikasvustosta vielä syksymmällä yhden sadon ?
Kokeiltu on ja toimi todella hyvin. Korjuu onnistui, niittoukko haki vaihteita vaan sieltä pienemmästä laidasta, mutta ei se mihinkään kietoutunut. Virna ei kauheasti uusi... mutta kasvaa kuitenkin 30 senttiä, toinen sato on siis muiden kasvien vastuulla. Pohjalla monivuotinen kasvoi tasaisesti ja hyvin, lako% oli tosiaan 0 joten edes aukkoja ei jäänyt.
80 kg virnaa/ha. Jä tämä testi tehtiin hiekkamaalle pintakylvönä.
Jaa,siemenmyyjät pelotteli ettei tuota uskaltais yksistään kylvää...lakoutuu kuulemma liian helposti. Sieltä tuli myös ajatus raiheinästä.
-
Mitäs jos sen rehuvirnan kylyväis puhtaana ja alle laittaas monivuotisen nurmikasvuston siemenet? jostaki joskus kuulin että virnaa pitäis olla 60 kg ? ja korjuu suhteellisen hankala, koska kasvusto kietoutunu paksuksi turkiksi.. Pitääkö paikkansa? Korjuu olis sitte niitto(murkaus) ja paaliin tai siiloon.
Saisko siitä nurmikasvustosta vielä syksymmällä yhden sadon ?
Kokeiltu on ja toimi todella hyvin. Korjuu onnistui, niittoukko haki vaihteita vaan sieltä pienemmästä laidasta, mutta ei se mihinkään kietoutunut. Virna ei kauheasti uusi... mutta kasvaa kuitenkin 30 senttiä, toinen sato on siis muiden kasvien vastuulla. Pohjalla monivuotinen kasvoi tasaisesti ja hyvin, lako% oli tosiaan 0 joten edes aukkoja ei jäänyt.
80 kg virnaa/ha. Jä tämä testi tehtiin hiekkamaalle pintakylvönä.
Jaa,siemenmyyjät pelotteli ettei tuota uskaltais yksistään kylvää...lakoutuu kuulemma liian helposti. Sieltä tuli myös ajatus raiheinästä.
Menee se tietysti lakoon jos laittaa typpeä älyttömästi. Mutta miksi laittaisi.
-
Nostetaanpa vanhaa juttua uudestaan kun ajatuksena kokeilla rehuvirnaa puhtaana suojakasvina tai sitten viljan kanssa. Backspacella oli kylvetty pintaan (ilmeisesti viskalla). Millaista tavaraa tuosta sadosta tuli ja missä vaiheessa laitoit pakettiin? Mulla oli viime kesänä kokeilussa ruisvirna+vilja ja nurmikasvusto alla. Kokeilu onnistui muuten ihan hyvin mutta niitto on näiden yksivuotisten kanssa vähän haasteellista kun maa tuntuu pölyävän melko herkästi ainakin kronen niittomurskaimella vaikka kuinka yrittää jättää pitkän sängen. Tukahduttiko virna rikkakasvit hyvin. Mulla jäi vanhan laitumen perintönä vähän hierakkaa ja voikukkaa jäljelle, mutta vähemmän kuin olisi luullut.
-
Olen itse ollut aika varovainen suojakasvien suhteen, mutta viime kesänä meni härkäpapu/ kaura persiilleen ja papua meni aivan liikaa joten pelkäsin sen tukehduttavan kaiken alleen. Yllättäen kaikkein sakein monivuotinen nurmi siellä alla kasvoi.. toivotaan nyt että selviäis talvesta.
Olis mielenkiintoista kuulla onko muualla tosiaan kokemusta, olin suunnitellut tekeväni kokoviljaa suojana (koska nurmen kannalta kokemukset hyvät) mutta itse rehu onkin sitten jotain muuta kuin mitä sais lypsäville olla. Meinasin muuttaa herne/ kauran vihantana korjatuksi.. tiedä sitten.
-
Herne-vilja suojakasvina on aika riskaabeli suojakasvi... Tai sitten kylvömäärät pitää olla niin pieniä että vaikuttaa satotasoon aika rankasti. Herne tykkää lakoutua ja kasvaa maata pitkin tai sitten pitää ottaa joku siementuotantoon tarkoitettu lajike mistä ei taas tule vihermassaa. Itellä ei asiasta ole kokemusta mutta Adamin peltoja seuranneena ja juttuja kuunneltua on tällainen käsitys tullut asiasta. Virna vaikuttaa ainakin omaan paalimenetelmään ihan toimivalta ja viime kesäiset ruisvirna-vilja paalit meni joutavien elukoiden evääksi. Ruisvirna olisi oikein hyvä valinta umpinaisten ja hiehojen appeeseen kun siinä on valkuaista hyvin, mutta huono sulavuus.
-
Itsellä oli jo melko valmiit suunnitelmat ensi kesälle, mutta taitaa seokset vielä muuttua.. lypsäville jos meinaa niin pakko jollakin tapaa saada sulavuutta kun ei ole apevaunua. Osa suojaviljasta puidaan, mutta nuo niittohommat näkyis tekevän tosi hyvää nurmille. Varsinkin apila tykkää.
-
Virna taitaa ehtiä liian vanhaksi kokoviljassa? Tai onko liian nuorta jos meinaa vihantana korjata, olisko herne silloin parempi? Olen kylvänyt aiemmin westerin kanssa niin siinä on helppo valita niittoajankohta..
-
Aikaisemminkin kirjoittelin tästä, mutta viime keväänä kylvin tuota ruisvirna+vilja mössöä toukokuun lopulla ja annoin kasvaa pari kuukautta. Sitten niitin pois ja laitoin paaliin. Kyllä se meni lehmienkin ruokana appeen seassa, mutta ei se kovin kaksista ollut maitomäärien perusteella. Analyysiä en ottanut. Epäilen hieman kuinka saa syötettyä erillisruokinnassa :-\ Ainakaan herne-vilja ei kelvannut lehmille kun paalin heitin kokeeksi eteen, vaikka tuoksui tosi hyvältä ja oli analyysienkin mukaan kelpo tavaraa.
No asiaan taas... Aluskasvina oli sinimailasta höystettynä apilalla ja nurmikasveilla. Syksyllä korjasin vielä sadon mailasnurmesta ja tuli hyvää tavaraa. Aika edullisesti tuli mun mielestä noin 6000 ry sato kun en muuta lannoitusta antanut kuin lietettä ekan sadonkorjuun jälkeen. Ensimmäinen kerta kun mailanen onnistui kunnolla. Viljan kanssa ei ole onnistunut kun on käyttänyt ks-aineita. Apilakin tykkää kyttyrää mcpa+express käsittelystä, mutta ponnistaa seuraavana vuotena kyllä.
-
Onko Arzylla kokemuksia muista kuin sinimailasesta? Tälle kesälle otin pienen erän kokeeksi rehumailasta. Sinimailanen ainakin iti hyvin, saa nähdä mitä siitä on keväällä jäljellä..
-
Eipä ole sinimailasen talvehtimisesta vielä kokemusta mutta nyt on kovassa koitoksessa... Rehumailanen pitäis mun käsittääkseni talvehtia paremmin ja ehkä sopii paremmin vaihteleviin ilmastoihin ja maaperiin. Rehumailasen siemenhän on ollut huonosti saatavissa ???
-
Joitakin kymmeniä kiloja Karlua sain hankittua, voi olla että aiemmin on tosiaan ollut nihkeää.
-
Itsellä oli jo melko valmiit suunnitelmat ensi kesälle, mutta taitaa seokset vielä muuttua.. lypsäville jos meinaa niin pakko jollakin tapaa saada sulavuutta kun ei ole apevaunua. Osa suojaviljasta puidaan, mutta nuo niittohommat näkyis tekevän tosi hyvää nurmille. Varsinkin apila tykkää.
Hernevehnä on hyvä suojakasvi, mutta hernettä (rehulajike) ei saa olla 45 kiloa enempää. Sulavuutta näihin saa vain niittokorkeutta kasvattamalla eli menee pystykorjuuksi. Kannattaisi ehkä katsella raiheinien puoleen?
-
Nyt otin syöttöön vihantana korjattua wester/ kauraa jossa vain vähän hernettä. Selvästi sulavampaa, tuoksu hyvä ja lehmät syövät valtavalla ruokahalulla. :) Varmaan jossain suhteessa nuo vihantakokeilut jatkuvat. Kokoviljana teen enää luultavasti vain vehnästä. Kokoviljassa on sekin huono puoli että kun viljaa odottaa oikeaan korjuuaikaan niin rikat ovat jo päässeet rehottamaan ihan valtoimenaan..
Mietityttää vain nuo mailaskokeilut, ottaako sini/rehumailanen itseensä jos suojakasvin niittää vihantana?
-
Ei mun mielestä mailasella ole suurta merkitystä kunhan vaan pääsee alkuun. Hidas lähtemään kasvuun kun pitää varmaan ensin tehdä juurta niin maan perusteellisesti? Siitä on ollut kyllä juttua että mailasen pitäisi päästä kukkimaan kerran kesän aikana että talvehtisi :-\
-
eli meinaavat hankkia siemeniä myymällä edelleen. ensi kesän nurmelle itekin etin seosta joka kasvais ja vois saada rehua jo tekovuonna, ja aikainen´kylvö.
-
Itse kokeilen timotei+koiranheinä+sinimailanen+puna-apila seosta.
Kylvän ilman mitään suojakasvia mahdolisimman aikaisin. Niitto kesällä ja saa mahdolisesti korjata yhden sadon syksyllä.
-
Itse olen ollut tyytyväinen sirppimailaseen ja kyllä myöskin sinimailaseen. Ja aion jatkossakin tulla viljelemään molempia kasveja. Tosin juuri sirppimailasen siemenen saatavuus on ollut rajoittava tekijä sen viljelylle.
Mutta näyttäisi ainakin tänä vuonna sirppimailasen siemenien saatavuus olevan parempi muhin vuosiin verrattuna.
Tänä vuonna aioin kylvää sirppimailasta, sinimailasta sekä vielä keltamaitetta + eri nurmensiemenien lajikkeita
seoksena. Mielenkiinnolla odotan että millainen tuosta kasvustosta sitten tulee.
Vielä on sitten muistettava sellainen asia näistä kasveista, että niihin ei oikein löydy oikeastaan mitään rikkakasvi aineita jota voisi käyttää. Basagran SG taitaa olla ainoa aine mitä voi näillä käyttää jos oikein muistan, joten varmaan puhdistus niitto on paras vaihtoehto rikkojen torjuntaan.
-
Hölmö kysymys, mutta mikä on paras aine sinimailasen tuhoamiseen. Pitäis hevoslaidunta saada, kun siitä on kysyntää.
Eli sinimailanen pois, heinät saa jäädä.
-
Ihan sama mitä näistä nurmille tarkoitetuista aineista laittaa... Varmasti lähtee. Apilakin kuolee samalla jos sekin vaivaa :o
-
Tosi on että apilat säästävät aineet on harvassa. Käytännössä sen asian kanssa ei kannata sen enempää aivojaan vaivata - kylvää ensin puhtaan heinän, torjuu siitä rikat kunnon aineilla ja täydennyskylvää sitten numipalkokasvit.
-
Näimpä! Turhaahan sitä aivojaan vaivata turhaan.
Tuolla kylvötekniikalla apiloiden kylvö onnistuu kyllä hyvin.
Mutta näillä eksoottisemmilla palkokasveilla on asia sitten vähän eri.
Ne eivät oikein vain tahdo lähteä kasvuun täydennyskylvöllä, mitä on
omia kokemuksiatullut näiden kylvöstä.
Ehkä asiaan vaikutta myös näiden kasvien kylvön haasteellisuus.
Tiedä sitten johtuuko omasta osaamattomuudesta vai mistä? :-\
Ovatko muilla raatilaisilla onnistunut näiden eksootisten palkokasvien täydennyskylvö
ja miten hyviä tuloksia olette saaneet?
-
Tosi on että apilat säästävät aineet on harvassa. Käytännössä sen asian kanssa ei kannata sen enempää aivojaan vaivata - kylvää ensin puhtaan heinän, torjuu siitä rikat kunnon aineilla ja täydennyskylvää sitten numipalkokasvit.
Jos vihantaan kylvää, niin koko coctail vihantana rehuksi 60 vrk kylvöstä ja puhdasta tulee. Jos taas ilman suojakasvia, niin puhdistusniitto reilu kuukausi kylvöstä, jäävät oheiskasvit apilan/mailasen alle. Ja jos puitavaan viljaan, niin... huolella perustettuun viljaan ei nurmikierrossa pitäisi älyttömästi rikkoja tulla, jos ei kylvövirheitä ole. Tai sitten meillä on vaan liian hyvät maat?
Petri
-
Parempi kun ei tuota italian raeheinää laittas ollenkaan monivuotisiin nurmiin perustettaessa tahtoo sen kanssa olla kuin van döbeln ratsasti aukkoja katsellen,ainakin omat kokemukset olleet tälläisiä.Raiheinä on parhaimmillaan laidunnuksessa.
-
T50/express soveltuu apilallekkin.