Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 16.03.13 - klo:12:46
-
Niin, mitäs teette näille lohkoille keväällä?
(http://www.farmit.net/sites/default/files/imagecache/news_big/role_10/07003_moyritty_pelto.jpg)
Farmitissa on jotain asiasta, http://www.farmit.net/kasvinviljely/2013/03/13/mita-kylvetaan-talle-pellolle
Ne mitä itse sotkin ni laitan viherlannotukselle ja sitten syysvehnälle.
Olis kiva tietää mitä esmes nimimerkki SamiT tekee jurttisukellusten jälkeen tallatuille pelloillensa?
Lainaan luvatta häneltä kuvaa: ;D
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Ongelmia_tiedostot/image006.jpg)
-
http://www.youtube.com/watch?v=t8xlqgzFP-o
Ottaa vaan fältin kauniiseen käteen.
-
http://www.youtube.com/watch?v=t8xlqgzFP-o
Ottaa vaan fältin kauniiseen käteen.
tai näin:
http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0 (http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0)
-
http://www.youtube.com/watch?v=_zEBmhpz1bo&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Tuo on hiukka zetor1234567890:n tyylistä touhua.
;D
-
Olis kiva tietää mitä esmes nimimerkki SamiT tekee jurttisukellusten jälkeen tallatuille pelloillensa?
Kuvan luvatta lainaamiseen myönnetty lupa. Se pelto tuli kynnettyä jurtin jäljiltä, kuva on 2011 syksyltä eli 2012 siinä kasvoi kauraa ja tulikin huimaava 3 tonnin keskisato. Nyt taas kynnettynä ja toivotaan kunnollisempaa satomäärää tälle vuodelle.
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Tyokuvia_tiedostot/image008.jpg)
Tässä kuvassa kyntöä tammikuussa 2013 viime syksyn samalla tavoin ryvetyllä jurttimaalla. Mahtanee mennä päin p*rsettä sato tänä vuonna ellei routa ehtinyt iskeä ennen lumisateita.
-
Se mitä itte olen ollut tekemisissä näiden jurttirypemisten kanssa niin ei ollut mitään hätää jos syksyllä pääsi kyntämään pellon. Silloin koneet oli kyllä luokkaa samin kokoa joten ei tallattu mitenkään kauhean syväälle vaikka pinta liiskattiin aika hurjaan kuntoon. Toki ei ollu niin märkiä kesiä kuin viime vuonna. Seuraavana vuonna kasvoi joko vehnä tai juurikas ihan yhtälailla.
Tollanen ura jos jää keväksi niin se on oikeasti haaste koska mahdollinen vesi ei poistu kovin nopeasti keväällä.
-
Se mitä itte olen ollut tekemisissä näiden jurttirypemisten kanssa niin ei ollut mitään hätää jos syksyllä pääsi kyntämään pellon. Silloin koneet oli kyllä luokkaa samin kokoa joten ei tallattu mitenkään kauhean syväälle vaikka pinta liiskattiin aika hurjaan kuntoon. Toki ei ollu niin märkiä kesiä kuin viime vuonna. Seuraavana vuonna kasvoi joko vehnä tai juurikas ihan yhtälailla.
Tollanen ura jos jää keväksi niin se on oikeasti haaste koska mahdollinen vesi ei poistu kovin nopeasti keväällä.
Mun mielestä se ura ei mitenkään liity sihen veden seisomisen ongelmaan, vaan sihen että kun sen tasottaa liian myöhään keväällä, tulee sihen kuiva multakerros ja siinäpä ei se jyvä sitten idäkään. Vituttaa puida vihreitä raitoja valmistuneiden kanssa....
-
Se mitä itte olen ollut tekemisissä näiden jurttirypemisten kanssa niin ei ollut mitään hätää jos syksyllä pääsi kyntämään pellon. Silloin koneet oli kyllä luokkaa samin kokoa joten ei tallattu mitenkään kauhean syväälle vaikka pinta liiskattiin aika hurjaan kuntoon. Toki ei ollu niin märkiä kesiä kuin viime vuonna. Seuraavana vuonna kasvoi joko vehnä tai juurikas ihan yhtälailla.
Tollanen ura jos jää keväksi niin se on oikeasti haaste koska mahdollinen vesi ei poistu kovin nopeasti keväällä.
Mun mielestä se ura ei mitenkään liity sihen veden seisomisen ongelmaan, vaan sihen että kun sen tasottaa liian myöhään keväällä, tulee sihen kuiva multakerros ja siinäpä ei se jyvä sitten idäkään. Vituttaa puida vihreitä raitoja valmistuneiden kanssa....
Niin mutta sen uran pohja on hieman kovempi jolloin siinä seisoo vesi inansa pitempään mikä estää muokkauksen keväällä tarpeeksi aikaisin. Tämä skännän esittämä ilmiö tulee myöskin esiin juuri niin että esim äestettäessä vedetään äkeellä hienoa pintamaata esim vesivakoon jolloin siihen jää höttöinen maa jokakuivana ei anna kasvupotentiaalia siemenelle. Viljassa ongelma on pienempi mutta esim paljon parjatussa juurikkaassa joka kylvetään melko pintaan ongelma on laaja. Siksi juurikaspelto kynnetään yleensä poikittain riveihin nähden koska muuten voisi koko rivi jäädä höttömaahan.
Noin yleisesti voi onneksi todeta että pahimmat urat seuraa samaa konetta millä pelasteetaan vahingot eli äskettäin kynnettyyn syntyy herkemmin uria ja ne poistuu auralla. Suorakylvössä ja nurmessa uria ei synny niin herkästi mutta ne on paljon haastavempia poistaa.
-
Niin juu oletko skännä kännissä että ymmärrät sepustusta vai näyttääkö kaikki heprealta.
-
Niin juu oletko skännä kännissä että ymmärrät sepustusta vai näyttääkö kaikki heprealta.
Olen, mutta kyl toi edellinen taas meni sinne sun päistetie-osastolle... :o :o
-
Vain muutama lohko oli niin märkiä että jäi muokkaamatta, muut joko kynnettiin tai jyrsittiin. Hitaasti nuo urat keväällä kuivaa, syysmuokkaus aina paras noihin. Keväällä moomma-levikkeet paikalleen ja jyrsimellä tasaamaan loput.
-
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Ongelmia_tiedostot/image006.jpg)
Tämä Samin kuva on joku kuvamanipulaatio, ei värifilmiä oltu keksitty silloin kuin tuollaisilla ajettiin ???
-
Niin juu oletko skännä kännissä että ymmärrät sepustusta vai näyttääkö kaikki heprealta.
Olen, mutta kyl toi edellinen taas meni sinne sun päistetie-osastolle... :o :o
Mikäs tossa sepustuksessa niin omituista oli useiden yhdys ja muiden kirotusvirheiden lisäksi. Etkö usko poikittaiseen kyntöön vai mikä oli ihmeellistä. Näyttää toi samikin kyntävän poikittain riveihin nähden. Toki se on voinut sen multakin kuulla mutta ihan yleinen tieto se on.
-
Niin juu oletko skännä kännissä että ymmärrät sepustusta vai näyttääkö kaikki heprealta.
Olen, mutta kyl toi edellinen taas meni sinne sun päistetie-osastolle... :o :o
Mikäs tossa sepustuksessa niin omituista oli useiden yhdys ja muiden kirotusvirheiden lisäksi. Etkö usko poikittaiseen kyntöön vai mikä oli ihmeellistä. Näyttää toi samikin kyntävän poikittain riveihin nähden. Toki se on voinut sen multakin kuulla mutta ihan yleinen tieto se on.
Ei mulla ainakaan kylvörivien suunta vaikuta mitenkään kyntösuuntaan ???
-
Niin juu oletko skännä kännissä että ymmärrät sepustusta vai näyttääkö kaikki heprealta.
Olen, mutta kyl toi edellinen taas meni sinne sun päistetie-osastolle... :o :o
Mikäs tossa sepustuksessa niin omituista oli useiden yhdys ja muiden kirotusvirheiden lisäksi. Etkö usko poikittaiseen kyntöön vai mikä oli ihmeellistä. Näyttää toi samikin kyntävän poikittain riveihin nähden. Toki se on voinut sen multakin kuulla mutta ihan yleinen tieto se on.
Ei mulla ainakaan kylvörivien suunta vaikuta mitenkään kyntösuuntaan ???
Jos olet paljon juurikasta viljelly niin kysele kollegoilta asiaa. Kyllä sieltä joku löytyy joka asian tietää. Asiahan pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille.
-
"Asia pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille..."
Aina vaan paranee.......... ;D
-
"Asia pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille..."
Aina vaan paranee.......... ;D
Niin eli vilja kylvetään noin 4-8 cm ja tavoitellaan aina koskematonta maata eli pyritään kylvämään siihen äestyspinnan tasolle tai sentin alle. Juurikkaalla taas muokataan 2-3 senttiä ja sijoitetaan siemen siihen jolloin jos pellossa on esimerkiksi vesivako niin siemen ei tule kuin siihen juuri siirrettyyn höttömaahan eikä ole tekemisissä esimerkiksi kapilaarisen veden kanssa.
-
"Asia pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille..."
Aina vaan paranee.......... ;D
Niin eli vilja kylvetään noin 4-8 cm ja tavoitellaan aina koskematonta maata eli pyritään kylvämään siihen äestyspinnan tasolle tai sentin alle. Juurikkaalla taas muokataan 2-3 senttiä ja sijoitetaan siemen siihen jolloin jos pellossa on esimerkiksi vesivako niin siemen ei tule kuin siihen juuri siirrettyyn höttömaahan eikä ole tekemisissä esimerkiksi kapilaarisen veden kanssa.
Paljastan sulle että kylvän muuten sen jyvän sihen samaan syvyyteen kun sää upotat sen jurtin pillerin. :-X Mää en ole koskaan käsittäny sen siemenen hukuttamista mustaan kylmään ja märkään maaperään. Ihan ***** turhaa laittaa sitä sinne yli 4 senttiin. Menee ajoissa plaanaamaan matalaan ja panettaa sen siemenen sihen kosteseen kerrokseen. Tulee pintaan humahtamalla.
-
Tämä Samin kuva on joku kuvamanipulaatio, ei värifilmiä oltu keksitty silloin kuin tuollaisilla ajettiin ???
Siinä on tikikameran kennolle tarttunut marraskuun loppupuolen ilta-auringon värit, ja 2011 on kuvattu. Samalla traktorilla 2012 suoritettiin nostoa myös, mutta vanhemmalla Jukolla josta ei jäänyt Valmetin perään jäljelle kuin 60cm pätkä vetoaisaa ja nivelakselin puolikas. Loput Jukosta edelleen pellolla kuraläjässä odottamassa keväistä kuljetus romuliikkeeseen. Valmetin voi kuvata taas kevättöissä, vaikka mustavalkofilmille niin haluttaessa. Kyllä sillekin joku homma keväällä keksitään taas.
-
Savimaalla juurikasmaa muokataan 5-6 cm ja kokkareauralla aurataan kokkareet pois. kylvetään 2-3 cm.
-
Tämä Samin kuva on joku kuvamanipulaatio, ei värifilmiä oltu keksitty silloin kuin tuollaisilla ajettiin ???
Siinä on tikikameran kennolle tarttunut marraskuun loppupuolen ilta-auringon värit, ja 2011 on kuvattu. Samalla traktorilla 2012 suoritettiin nostoa myös, mutta vanhemmalla Jukolla josta ei jäänyt Valmetin perään jäljelle kuin 60cm pätkä vetoaisaa ja nivelakselin puolikas. Loput Jukosta edelleen pellolla kuraläjässä odottamassa keväistä kuljetus romuliikkeeseen. Valmetin voi kuvata taas kevättöissä, vaikka mustavalkofilmille niin haluttaessa. Kyllä sillekin joku homma keväällä keksitään taas.
Olisi mielenkiintoista nähdä tuosta kuvamateriaalia ;D Ei muutakun aurat perään keväällä, jos ei kule niin sit on kulkematta..
-
Pittää lukkee nuita muita aiheita, esim pellon kuivatus. Ei tommosia jälkiä ole pakko tehdä pellolle. :'(
-
Pittää lukkee nuita muita aiheita, esim pellon kuivatus. Ei tommosia jälkiä ole pakko tehdä pellolle. :'(
Se on sellanen pakollinen luonnon toistuma toi veden seisominen. Tulee 30mm vettä, päivä poutaa, taas 30mm vettä, päivä poutaa. Sitä onkin sitten tullu 60mm heilahtamalla ja märkää on. Syksyllä muutenkin haihtuminen huonoa. Kun pellon antimet valmistuu ja vettä vaan tulee ropsimalla, on sinne pakko mennä. Kun kerran sotkee savimaan, kestää korjaantuminen vuosikausia. Korjaantuakseen sen tarvii olla lähes koskematta. Ei se ojituksesta parane jos läpäisevyys on huono, vaikka kuinka taajaan tai matalaan tekee ojia, ei se auta jos antura estää veden menemisen ojaan.
-
"Asia pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille..."
Aina vaan paranee.......... ;D
Niin eli vilja kylvetään noin 4-8 cm ja tavoitellaan aina koskematonta maata eli pyritään kylvämään siihen äestyspinnan tasolle tai sentin alle. Juurikkaalla taas muokataan 2-3 senttiä ja sijoitetaan siemen siihen jolloin jos pellossa on esimerkiksi vesivako niin siemen ei tule kuin siihen juuri siirrettyyn höttömaahan eikä ole tekemisissä esimerkiksi kapilaarisen veden kanssa.
Onneksi on pienet koneet, ei tule tallattua peltoa kuopille eikä ole pakko äestää 8 senttiin ja kylvää sitten sinne... "Vesivako keskellä peltoa" piti ihan googlettaa että muistaisi millainen se on ;D
-
Tämä Samin kuva on joku kuvamanipulaatio, ei värifilmiä oltu keksitty silloin kuin tuollaisilla ajettiin ???
Siinä on tikikameran kennolle tarttunut marraskuun loppupuolen ilta-auringon värit, ja 2011 on kuvattu. Samalla traktorilla 2012 suoritettiin nostoa myös, mutta vanhemmalla Jukolla josta ei jäänyt Valmetin perään jäljelle kuin 60cm pätkä vetoaisaa ja nivelakselin puolikas. Loput Jukosta edelleen pellolla kuraläjässä odottamassa keväistä kuljetus romuliikkeeseen. Valmetin voi kuvata taas kevättöissä, vaikka mustavalkofilmille niin haluttaessa. Kyllä sillekin joku homma keväällä keksitään taas.
Tuttu käytti just tuollaista Vallua jurttikoneessa kun "15 vuotta nuoremmalla JD:llä" ei tehnyt siinä hommassa mitään ;)
-
"Asia pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille..."
Aina vaan paranee.......... ;D
Niin eli vilja kylvetään noin 4-8 cm ja tavoitellaan aina koskematonta maata eli pyritään kylvämään siihen äestyspinnan tasolle tai sentin alle. Juurikkaalla taas muokataan 2-3 senttiä ja sijoitetaan siemen siihen jolloin jos pellossa on esimerkiksi vesivako niin siemen ei tule kuin siihen juuri siirrettyyn höttömaahan eikä ole tekemisissä esimerkiksi kapilaarisen veden kanssa.
Paljastan sulle että kylvän muuten sen jyvän sihen samaan syvyyteen kun sää upotat sen jurtin pillerin. :-X Mää en ole koskaan käsittäny sen siemenen hukuttamista mustaan kylmään ja märkään maaperään. Ihan ***** turhaa laittaa sitä sinne yli 4 senttiin. Menee ajoissa plaanaamaan matalaan ja panettaa sen siemenen sihen kosteseen kerrokseen. Tulee pintaan humahtamalla.
Tarttee olla sertiä, että sieltä kaheksasta sentistä pintaan ponnistaa, ei tossilla toimi...
-
"Asia pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille..."
Aina vaan paranee.......... ;D
Niin eli vilja kylvetään noin 4-8 cm ja tavoitellaan aina koskematonta maata eli pyritään kylvämään siihen äestyspinnan tasolle tai sentin alle. Juurikkaalla taas muokataan 2-3 senttiä ja sijoitetaan siemen siihen jolloin jos pellossa on esimerkiksi vesivako niin siemen ei tule kuin siihen juuri siirrettyyn höttömaahan eikä ole tekemisissä esimerkiksi kapilaarisen veden kanssa.
Paljastan sulle että kylvän muuten sen jyvän sihen samaan syvyyteen kun sää upotat sen jurtin pillerin. :-X Mää en ole koskaan käsittäny sen siemenen hukuttamista mustaan kylmään ja märkään maaperään. Ihan ***** turhaa laittaa sitä sinne yli 4 senttiin. Menee ajoissa plaanaamaan matalaan ja panettaa sen siemenen sihen kosteseen kerrokseen. Tulee pintaan humahtamalla.
Tarttee olla sertiä, että sieltä kaheksasta sentistä pintaan ponnistaa, ei tossilla toimi...
Jos sertin tsp on 25% pienempi kuin TOSsin niin asian luulisi olevan päinvastoin ;D
-
"Asia pätee ainoastaan pintaan kylvettäville kasveille..."
Aina vaan paranee.......... ;D
Niin eli vilja kylvetään noin 4-8 cm ja tavoitellaan aina koskematonta maata eli pyritään kylvämään siihen äestyspinnan tasolle tai sentin alle. Juurikkaalla taas muokataan 2-3 senttiä ja sijoitetaan siemen siihen jolloin jos pellossa on esimerkiksi vesivako niin siemen ei tule kuin siihen juuri siirrettyyn höttömaahan eikä ole tekemisissä esimerkiksi kapilaarisen veden kanssa.
Paljastan sulle että kylvän muuten sen jyvän sihen samaan syvyyteen kun sää upotat sen jurtin pillerin. :-X Mää en ole koskaan käsittäny sen siemenen hukuttamista mustaan kylmään ja märkään maaperään. Ihan ***** turhaa laittaa sitä sinne yli 4 senttiin. Menee ajoissa plaanaamaan matalaan ja panettaa sen siemenen sihen kosteseen kerrokseen. Tulee pintaan humahtamalla.
Tarttee olla sertiä, että sieltä kaheksasta sentistä pintaan ponnistaa, ei tossilla toimi...
Jos sertin tsp on 25% pienempi kuin TOSsin niin asian luulisi olevan päinvastoin ;D
Ei piä antoo argumenttien liikaa häiritä... tuossa yks agrarnoomi ihan aina kysyttäessä kehuu laahavannasta, kun se sijoittaa siemenen muokkauskerroksen pohjaan, ossaako se renkaan kohdalta sen oikein määritellä, ei ole vielä selvinnyt...
-
Suomenmaa on niin laaja että kuivuus ja maalajivaihteluita on paljon. Noi suurimmat kylvösyvyydet menee kevyemmille maille ja varsinkin kun ollaan hiekkamailla ja kuivuus on suuri ongelma. Kuitenkin pääsääntöisesti vilja kylvetään aina syvemmälle kuin juurikas jolloin se saavuttaa herkemmin sen kostean maan. juurikkaalla saadaan herkemmin aikaiseksi ilmiö että pilleri ei ole tarpeeksi lähellä koskematonta kosteaa maata jolloin sen saa kuivumaan jos kevätmuokkausta edeltävä pelto ei ole tarpeeksi tasainen. Suorakylvön yksi etu on se että siemen tulee helpommin kosketukseen kapilaarisen veden kanssa kun ei ole kevätmuokkauksia. Jossain lahden seudulla sitten taas maalajit antaa myöden kevätkynnöille jolloin kapilaarisista vesistä ei ole siemenellä tietoakaan.
-
Suomenmaa on niin laaja että kuivuus ja maalajivaihteluita on paljon. Noi suurimmat kylvösyvyydet menee kevyemmille maille ja varsinkin kun ollaan hiekkamailla ja kuivuus on suuri ongelma. Kuitenkin pääsääntöisesti vilja kylvetään aina syvemmälle kuin juurikas jolloin se saavuttaa herkemmin sen kostean maan. juurikkaalla saadaan herkemmin aikaiseksi ilmiö että pilleri ei ole tarpeeksi lähellä koskematonta kosteaa maata jolloin sen saa kuivumaan jos kevätmuokkausta edeltävä pelto ei ole tarpeeksi tasainen. Suorakylvön yksi etu on se että siemen tulee helpommin kosketukseen kapilaarisen veden kanssa kun ei ole kevätmuokkauksia. Jossain lahden seudulla sitten taas maalajit antaa myöden kevätkynnöille jolloin kapilaarisista vesistä ei ole siemenellä tietoakaan.
Viime syksyn rypemisten jälkeen suorakylväjät on jo nyt varannu maamiesseurojen ja muiden "hyväntekeväisyyskerhojen" lautasmuokkaimen ja kyselly rahtimiehiä möyhimään puimurin urat taseks.
Eikä se kosteus sieltä maasta karkaa jos ei sitä kuoki äkeellä tai muulla härpättimellä liian syvälle. Tässäkin pätee se sääntö että ajoissa sinne pellolle kylvämään. Mieluumin vähän kylmään kun kuivaan. Viime vuosina on tulut niitä pelastavia sateita monelle tuhkanmuokkaajalle, joskus tulee sekin vuosi kun vapun jälkeen eka sade saadaan heinäkuussa ukkosella.
-
Suomenmaa on niin laaja että kuivuus ja maalajivaihteluita on paljon. Noi suurimmat kylvösyvyydet menee kevyemmille maille ja varsinkin kun ollaan hiekkamailla ja kuivuus on suuri ongelma. Kuitenkin pääsääntöisesti vilja kylvetään aina syvemmälle kuin juurikas jolloin se saavuttaa herkemmin sen kostean maan. juurikkaalla saadaan herkemmin aikaiseksi ilmiö että pilleri ei ole tarpeeksi lähellä koskematonta kosteaa maata jolloin sen saa kuivumaan jos kevätmuokkausta edeltävä pelto ei ole tarpeeksi tasainen. Suorakylvön yksi etu on se että siemen tulee helpommin kosketukseen kapilaarisen veden kanssa kun ei ole kevätmuokkauksia. Jossain lahden seudulla sitten taas maalajit antaa myöden kevätkynnöille jolloin kapilaarisista vesistä ei ole siemenellä tietoakaan.
Tässäkin pätee se sääntö että ajoissa sinne pellolle kylvämään. Mieluumin vähän kylmään kun kuivaan.
Kun vaan ei missään nimessä mene kyvämään -tai äestämään- märkään maahan.
-
Suomenmaa on niin laaja että kuivuus ja maalajivaihteluita on paljon. Noi suurimmat kylvösyvyydet menee kevyemmille maille ja varsinkin kun ollaan hiekkamailla ja kuivuus on suuri ongelma. Kuitenkin pääsääntöisesti vilja kylvetään aina syvemmälle kuin juurikas jolloin se saavuttaa herkemmin sen kostean maan. juurikkaalla saadaan herkemmin aikaiseksi ilmiö että pilleri ei ole tarpeeksi lähellä koskematonta kosteaa maata jolloin sen saa kuivumaan jos kevätmuokkausta edeltävä pelto ei ole tarpeeksi tasainen. Suorakylvön yksi etu on se että siemen tulee helpommin kosketukseen kapilaarisen veden kanssa kun ei ole kevätmuokkauksia. Jossain lahden seudulla sitten taas maalajit antaa myöden kevätkynnöille jolloin kapilaarisista vesistä ei ole siemenellä tietoakaan.
Tässäkin pätee se sääntö että ajoissa sinne pellolle kylvämään. Mieluumin vähän kylmään kun kuivaan.
Kun vaan ei missään nimessä mene kyvämään -tai äestämään- märkään maahan.
Saako naapurin nimessä mennä sotkemaan?????
-
Täällä mahtaa olla suurpuimurien jäljiltä olla aikapaljonkin "sarka-ojitettua"sänkimaata kevätmuokkaajille työmaaksi.Yli puolenmetrin syvyisiä uria varmaan pahimmat.Meikäläisen muokkausvehkeillä ainoastaan kyntämällä voisi jotakin tehdä.Nythän maa ei edelleenkään ole roudassa vaikka koko maaliskuun on ollut reippaita pakkasia,jopa yli -30 monena yönä.Lunta on edelleen metrin verran.Routa ei siis muokkaa mitään kevääksi.
-
Täällä mahtaa olla suurpuimurien jäljiltä olla aikapaljonkin "sarka-ojitettua"sänkimaata kevätmuokkaajille työmaaksi.Yli puolenmetrin syvyisiä uria varmaan pahimmat.Meikäläisen muokkausvehkeillä ainoastaan kyntämällä voisi jotakin tehdä.Nythän maa ei edelleenkään ole roudassa vaikka koko maaliskuun on ollut reippaita pakkasia,jopa yli -30 monena yönä.Lunta on edelleen metrin verran.Routa ei siis muokkaa mitään kevääksi.
Tarvii pitää vihervuosi vaan suosiolla. Syysviljaa sitten koko alalle.
-
Täällä mahtaa olla suurpuimurien jäljiltä olla aikapaljonkin "sarka-ojitettua"sänkimaata kevätmuokkaajille työmaaksi.Yli puolenmetrin syvyisiä uria varmaan pahimmat.Meikäläisen muokkausvehkeillä ainoastaan kyntämällä voisi jotakin tehdä.Nythän maa ei edelleenkään ole roudassa vaikka koko maaliskuun on ollut reippaita pakkasia,jopa yli -30 monena yönä.Lunta on edelleen metrin verran.Routa ei siis muokkaa mitään kevääksi.
Tarvii pitää vihervuosi vaan suosiolla. Syysviljaa sitten koko alalle.
Tolla A:llahan on aivan julmetusti syysviljaa maassa,talvi on ollut suotuisa mutta läpimärkä syksy saattoi vahingoittaa.
Ehkä sen vielä joskus näkee,kun hanget sulaisi pois.
Tosin ei hänen puimat pahimpia uria peltoon tehneet,sen rumpupuiman ne taisi jättää latoon viime puinneissa.Keltaisilla ne viimeisensä puivat.
Muutamilla isännillä jäi kyllä puimatta aivan huomattaviakin aloja.
-
kylvetään vaa niinku enneki joskus aikanasemmi joskus möyhemmi..on toiilmastolämpee
-
Nythän maa ei edelleenkään ole roudassa vaikka koko maaliskuun on ollut reippaita pakkasia,jopa yli -30 monena yönä.Lunta on edelleen metrin verran.Routa ei siis muokkaa mitään kevääksi.
Ois pitänyt tilata lähimmän kaatopaikan tana tallaamaan että maa routis
-
"Syksystä on tulossa kostea ja runsapilvinen jopa märkä..." SAS se...? Mutta nyt siis kuitenkin kannattaa varautua ennustealueella, Lapissa ja Salonkin seudulla siihen että jurtit ynnä kaskinauriit lilluvat vedessä ja sorsat uivat puimuria ympäri. Agraaaaari hoi!
-
"Syksystä on tulossa kostea ja runsapilvinen jopa märkä..." SAS se...? Mutta nyt siis kuitenkin kannattaa varautua ennustealueella, Lapissa ja Salonkin seudulla siihen että jurtit ynnä kaskinauriit lilluvat vedessä ja sorsat uivat puimuria ympäri. Agraaaaari hoi!
Kaikkee sääkin muistat.
=)
-
"Syksystä on tulossa kostea ja runsapilvinen jopa märkä..." SAS se...? Mutta nyt siis kuitenkin kannattaa varautua ennustealueella, Lapissa ja Salonkin seudulla siihen että jurtit ynnä kaskinauriit lilluvat vedessä ja sorsat uivat puimuria ympäri. Agraaaaari hoi!
Kaikkee sääkin muistat.
=)
Tottakai mä nyt SamiT:n komeat kuvat komeista koneista muistan... ja sun uraa uurtavat kuvat myös. :-)
Märkää piisaa nyt muuallakin kuin Nyykoortin biiseissä kun SAS julisti jo kesänkin MENNEEKSI.
Talvi avaa jo oveaan. On siis elokuu.
-
"Syksystä on tulossa kostea ja runsapilvinen jopa märkä..." SAS se...? Mutta nyt siis kuitenkin kannattaa varautua ennustealueella, Lapissa ja Salonkin seudulla siihen että jurtit ynnä kaskinauriit lilluvat vedessä ja sorsat uivat puimuria ympäri. Agraaaaari hoi!
Kaikkee sääkin muistat.
=)
Tottakai mä nyt SamiT:n komeat kuvat komeista koneista muistan... ja sun uraa uurtavat kuvat myös. :-)
Märkää piisaa nyt muuallakin kuin Nyykoortin biiseissä kun SAS julisti jo kesänkin MENNEEKSI.
Talvi avaa jo oveaan. On siis elokuu.
Onkohan kaimalla vielä toi iso-oranssi?
-
"Syksystä on tulossa kostea ja runsapilvinen jopa märkä..." SAS se...? Mutta nyt siis kuitenkin kannattaa varautua ennustealueella, Lapissa ja Salonkin seudulla siihen että jurtit ynnä kaskinauriit lilluvat vedessä ja sorsat uivat puimuria ympäri. Agraaaaari hoi!
Kaikkee sääkin muistat.
=)
Tottakai mä nyt SamiT:n komeat kuvat komeista koneista muistan... ja sun uraa uurtavat kuvat myös. :-)
Märkää piisaa nyt muuallakin kuin Nyykoortin biiseissä kun SAS julisti jo kesänkin MENNEEKSI.
Talvi avaa jo oveaan. On siis elokuu.
Onkohan kaimalla vielä toi iso-oranssi?
Ketä tietää... Kaima vois vastata, muut tuskin osaavat kertoa.
-
Tämän päivän reissulla oli neljässä paikassa salaojakone pellolla. Harvoin näkee tällaista buumia. Tosin kaikki ojitettavat lohkot olivat melko pieniä ja isojen aukeiden ympäröimiä. Kokonaisuuteen nähden ojitusta tehdään aivan onnettomasti. Nuo lohkot lienee isäntien huonoimpia, joten pakko tehdä jotain...
-
"Syksystä on tulossa kostea ja runsapilvinen jopa märkä..." SAS se...? Mutta nyt siis kuitenkin kannattaa varautua ennustealueella, Lapissa ja Salonkin seudulla siihen että jurtit ynnä kaskinauriit lilluvat vedessä ja sorsat uivat puimuria ympäri. Agraaaaari hoi!
HOIHoi
misssä sampoo liiraa siällä vanhat urat......sit laitetaan edenhelvataan semmose kumi et kelluu seki.....jaja ja kasvusto semmost et aika urat jää jurtin juurenki nostost oho vaik kuivvaa ois
-
jokos skänni o moskeijan käynnistänt ? ja der faaaarin kans
-
jokos skänni o moskeijan käynnistänt ? ja der faaaarin kans
Röyh not jet bat asap.
Ura pelossa nääs vai hä?
-
taunuksel
-
taunuksel
Perat ullossa?