Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: valtra 6800 - 26.02.13 - klo:14:11
-
Elikkäs oon ajatellut ostaa käytetyn pulcen ja haluaisin kuulla kaikenlaisia käyttökokemuksia hyviä,huonoja puolia koneen kestävyys, vikapaikat.... ???
-
Ihan asiallinen kone, tehontarvetta vaatii kyllä sen verran että 6800 jää pieneksi :)
-
siinä on jonnilainen video koneesta :o
http://www.youtube.com/watch?v=1EsL7Uh4W6Q
-
Ja kohta herää Jaakko ja kehuu koneen. Ja kuola lentää.
Mä jättäisin väliin ja tilaisin Irlannista kunnostetun Mäkkärin tai vaikka Realistin kautta . Tai ostaisin sen vanhan.
Ja kokemuksia ei oo.
-
Hereillä.
Minusta tuossa videossa on vissiinki aivan eri kone. 8)
-
Hereillä.
Minusta tuossa videossa on vissiinki aivan eri kone. 8)
Mutta Ainarikki kuitenkii.... ! ;D
-
Mutta mun mielestä hienoo toimintaa agronicilta kun oli ton samaisen tyypin videon kommentti-
kenttää tarjoomaan apua, kun siis sillä oli siinä videossa sen kanssa probleemaa. 8)
-
tehokas paalain ja tekee tosi hyvät paalit! laaturehua kaikin puolin... 8) muovisidonnalla jos on nii yllättävän paljo säästää kuluja. omaa konetta mulla ei kyllä oo mut urakoitsija on käyny pulsella jo useemman vuoden ajan ja hyvinhän tuo on onnistunu..
-
verkotus pelaa...jos pelaa. joka toiselle paalille juokse muovia laittamaan...tai joka paalille. verkko ei katkennu...pysäytä ulosotto ja kipaise katkaisemaan se. että näin aluksi.. 8)
-
Kannattaa kysellä urakoitsijoilta, miten Pulcella kuivan ja karkean materiaalin paalaus onnistuu. Kuivan ohran oljen paalaus kuulemma vaikeaa: luukku, kun rupeaa aukeamaan, alkaa olki varisemaan ulos ja kohta paalin pyöriminen lakkaa. Verkotus on tämän jälkeen melko haasteellista. ;)
Huvitti koneforumissa, kun tehtaan edustajat kehua lupsuttivat muovisidonnan toimivan idioottivarmasti, mutta paikanpäälle venytetty agronic-urakoitsija oli aivan eri linjoilla. Hänen mukaansa muovisidonta pelasi jollakinlailla vain optimiolosuhteissa ja manuaaliajolla ajamalla muovi vauhdilla paaliin syöttäen, siis osa paalin sisään... Mc:llä ajellessa tuo manuaaliverkotus tuntuu kyllä niin historialliselta. :(
Ottavat muihin merkkeihin mieluummin sitä vanhempaa(toimintavarmempaa) mallia vaihdossa. Oli viime syksynäkin Konnevetisillä kielto päällä ottaa kesän ajettuja (taisteltuja) Pulceja vaihdossa. Aiheutti kuulemma jälkimarkkinoinnissa niin paljon harmia myöhemmin.
Tv: Nim.Merk. 25 000 paalia Mc:llä automaattisidonnalla ihanan huolettomasti 8)
-
yks paikallinen ajaa urakkaa ~5-6t paalia vuores, helpiä, rehua olkia ja aina se samahan vaihtaa, että kai se joillaki pelaaki.
-
Siinähän on oikeen tuossa videolla urakkamies ratissa! Hyvä mainos mies agronicille :D tuohan päihittää mäkkärin mennen tullen tehossa. Ainaki paali 5. minuutissa :D
-
Kannattaa kysellä urakoitsijoilta, miten Pulcella kuivan ja karkean materiaalin paalaus onnistuu. Kuivan ohran oljen paalaus kuulemma vaikeaa: luukku, kun rupeaa aukeamaan, alkaa olki varisemaan ulos ja kohta paalin pyöriminen lakkaa. Verkotus on tämän jälkeen melko haasteellista. ;)
Huvitti koneforumissa, kun tehtaan edustajat kehua lupsuttivat muovisidonnan toimivan idioottivarmasti, mutta paikanpäälle venytetty agronic-urakoitsija oli aivan eri linjoilla. Hänen mukaansa muovisidonta pelasi jollakinlailla vain optimiolosuhteissa ja manuaaliajolla ajamalla muovi vauhdilla paaliin syöttäen, siis osa paalin sisään... Mc:llä ajellessa tuo manuaaliverkotus tuntuu kyllä niin historialliselta. :(
Ottavat muihin merkkeihin mieluummin sitä vanhempaa(toimintavarmempaa) mallia vaihdossa. Oli viime syksynäkin Konnevetisillä kielto päällä ottaa kesän ajettuja (taisteltuja) Pulceja vaihdossa. Aiheutti kuulemma jälkimarkkinoinnissa niin paljon harmia myöhemmin.
Tv: Nim.Merk. 25 000 paalia Mc:llä automaattisidonnalla ihanan huolettomasti 8)
Paljonko olet agroonikilla paalannu?
-
Siinä paalataan olkea: http://www.youtube.com/watch?v=D6v6UN0uvOo
Siinä paalataan tuorerehua: http://www.youtube.com/watch?v=z_E_QamD2NE
Siinä paalataan sateella tuorerehua: http://www.youtube.com/watch?v=xZ6fd_avG0g
Siinä paalataan tuorerehua ja olkea, myös vanha kunnon 1302 esiintyy: http://www.youtube.com/watch?v=jY6PqJey4lc
-
Siinä paalataan olkea: http://www.youtube.com/watch?v=D6v6UN0uvOo
Siinä paalataan tuorerehua: http://www.youtube.com/watch?v=z_E_QamD2NE
Siinä paalataan sateella tuorerehua: http://www.youtube.com/watch?v=xZ6fd_avG0g
Siinä paalataan tuorerehua ja olkea, myös vanha kunnon 1302 esiintyy: http://www.youtube.com/watch?v=jY6PqJey4lc
Mistä johtuu että näkyy sulloja syytävän takasin tavaraa nuokkimelle??
-
Se saattaa pölyttää takaisin silloin, kun tavaraa menee kitusiin vähän.
Sullojaroottori ja paali nimittäin pyörivät huomattavasti nopeammin kuin monessa muussa.
-
Tuo muovisidonta näyttää aina aiheuttavan joillekkin näppyjä.
Minkäs minä siille teen että ACCM toimii ja muut ei viiti sitä kopioida ihan yks yhteen . Muovisidonta vaatii sen että ajetaan rehua sen verran koneeseen , että muovinpää (joka on köytenä ) ohittaa rehun kanssa sullojan , takakammion ja etukammion välissä olevan raon.
Köyden pituus on noin 1/3 tai 1/2 paalin pinnasta. Jos ei aja sitä rehua , onnistuu noin 8/10 paalia. Jos ajaa rehua noin 9,99/10 (tai jotain 100 % ei taida onnistua millään ) .
Massanajoa koneeseen ei pidä sekoittaa verkon kanssa ajamiseen . Verkotuksessa muovisidonta koneeseen Ei ajeta rehua verkon päälle.
Märässä rehussa muoviköyden pää on paalin pinnalla , kuivissa uppoaa/jää rehun sekaan. Huomioitavaa on että muovi ei jäädy/jää kiinni paaliin. Muovejen poiston yhteydessä katsotaan että köysi lähtee mukaan. Ei ole sen vaikeampaa. Ajan säästö verkon pois ottamiseen on huomattava.
9/10 muovisidontaa käyttävä ajaa automaatti verkotuksella. Ainakin Agronic paalainkäärin yhdistelmissä voi viiveen säätää mieleisekseen.
Jos vanhemmissa , ei verkko katkea eikä käärintä toimi . Kannatta lukea ohjekirja , missä kerrotaan : verkon katkaisuterän ja jarrun säädöstä, samassa kirjassa on myös ohjeet jos käärinnässä on ongelmia. Jos ei halua lukea kirjaa , aina voi soittaa...
-
Tuo muovisidonta näyttää aina aiheuttavan joillekkin näppyjä.
Minkäs minä siille teen että ACCM toimii ja muut ei viiti sitä kopioida ihan yks yhteen . Muovisidonta vaatii sen että ajetaan rehua sen verran koneeseen , että muovinpää (joka on köytenä ) ohittaa rehun kanssa sullojan , takakammion ja etukammion välissä olevan raon.
Köyden pituus on noin 1/3 tai 1/2 paalin pinnasta. Jos ei aja sitä rehua , onnistuu noin 8/10 paalia. Jos ajaa rehua noin 9,99/10 (tai jotain 100 % ei taida onnistua millään ) .
Massanajoa koneeseen ei pidä sekoittaa verkon kanssa ajamiseen . Verkotuksessa muovisidonta koneeseen Ei ajeta rehua verkon päälle.
Märässä rehussa muoviköyden pää on paalin pinnalla , kuivissa uppoaa/jää rehun sekaan. Huomioitavaa on että muovi ei jäädy/jää kiinni paaliin. Muovejen poiston yhteydessä katsotaan että köysi lähtee mukaan. Ei ole sen vaikeampaa. Ajan säästö verkon pois ottamiseen on huomattava.
9/10 muovisidontaa käyttävä ajaa automaatti verkotuksella. Ainakin Agronic paalainkäärin yhdistelmissä voi viiveen säätää mieleisekseen.
Jos vanhemmissa , ei verkko katkea eikä käärintä toimi . Kannatta lukea ohjekirja , missä kerrotaan : verkon katkaisuterän ja jarrun säädöstä, samassa kirjassa on myös ohjeet jos käärinnässä on ongelmia. Jos ei halua lukea kirjaa , aina voi soittaa...
Itellä ei oo kokemusta muovisidonnasta lainkaan mutta vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Maataloudessakin pitäisi uskaltaa ottaa uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja käyttöön jotka parantavat muutenkin heikkoa maatalouden kannattavuutta.
Aina ei uuden käyttöönotto suju vältttämättä ilman kasvukipuja ennen kuin opitaan kaikki muutujien vaikutukset ja varsinkin käyttäjät oppii... ;) Agronikille kiitosta että olette ottaneet tällaista tekniikkaa käytöön vaikka näyttää että jotkut ovat saaneet siittä hyvän moittimisen aiheen.
Voisin melkein povata että muovisidonta tulee yleistymään muillakin valmistajilla(ennemmin kuin 3d)
Oon ite käyttäny muuaalla automaatti laitteita ja hyvin usein vika on ollut käyttäjässä. ::)
Mutta edelleenkin haluaisin kuulla niitä kokemuksia koneesta :)
-
Minulla ei ole omaa kokemusta paalaimesta mutta kyseisen koneen tekemiä paaleja olen käsitellyt. Kyllä niihin ainetta saa menemään aika runsaasti, mutta ei varmasti kannata mitään alimittaista varsaa laittaa aisan jatkoksi.
-
Minulla ei ole omaa kokemusta paalaimesta mutta kyseisen koneen tekemiä paaleja olen käsitellyt. Kyllä niihin ainetta saa menemään aika runsaasti, mutta ei varmasti kannata mitään alimittaista varsaa laittaa aisan jatkoksi.
Tehas ilimottaa 80kw min tehoks onko tämä ihan hatusta vejetty? pystyykö sitä säätään niin et sitä voi ajaa 80kw toki ei varmaan tarvi oottaa kivikovia paaleja... ???
-
Miten toi muovisidonta toimii märällä rehulla? Eikö vedä jäähän? Ei oo kokemusta ko koneesta mutta 6400sel vedettiin taarupin kombia ilman ongelmia. Maaston mäkisyys ratkaisee aika paljon..
-
Minulla ei ole omaa kokemusta paalaimesta mutta kyseisen koneen tekemiä paaleja olen käsitellyt. Kyllä niihin ainetta saa menemään aika runsaasti, mutta ei varmasti kannata mitään alimittaista varsaa laittaa aisan jatkoksi.
Tehas ilimottaa 80kw min tehoks onko tämä ihan hatusta vejetty? pystyykö sitä säätään niin et sitä voi ajaa 80kw toki ei varmaan tarvi oottaa kivikovia paaleja... ???
En tiedä tästä kyseisestä koneesta muuta, kuin että urakoitsija vetää 170hp koneella ja siinä on varmasti reserviä. Nuo ilmoitetut minimiarvot ovat juuri niitä, eli hyvissä olosuhteissa voi teoriassa pärjätä.
Kymmenen pisteen kysymys kuuluu, miksi ostaa kallis paalain ja alkaa vääntämään sillä myttyjä kun niitä myttyjä saa edullisemmin vaikka vanhalla Kronella? Nykyiset paalaimet on suunniteltu tehokkuutta ajatellen, eli sopivasti voimaa aisalla ja oikeasti purtavaa noukkimelle.
Itse vedin monta vuotta yhdistelmäpaalainta (eri merkkiä) 80kw koneella ja hyvissä oloissa ei mitään valittamista. Mutta vähänkään pehmeämpi pelto ja mäkinen maasto niin onhan se onneton kiskominen oikeasti ihan p*rseestä..
-
ACC:lle mielellään yli 150hv kuten 455 claassillekkin. Kuhni ja mäkkäri menee hyvin tasaisella 120hv veturillakin, 1302 riittänee jopa 100hv.
Karhon koko ja ajonopeus vaikuttaa aikalailla. On eri asia paalata 10m karhotettua paksua apilaheinää hieman märkänä kuin kuivaa kitukasvuista timoteitä 2.4m koneen jäljiltä.
Jontikalla vedetään mäkkäriä ja hyvin menee, vajaa 3ha on sellaista rinnettä että karhotetaan vain 2 karhoa yhteen että menee paremmin. Isolla karholla jos käärintä on kesken ja rutistus alkaa niin kone ottaa kyllä tehoja.
-
Ajonopeus määrää aika pitkälle tehontarpeen. Kyllä 80 kW riittää, lopussa vaan ajetaan hitaampaa.
-
Muovisidonta toimii märällä hyvin. Eilen aukasin märkiä apila paaleja joissa oli verkko ( testailin erilaisia verkkoja ) yhtä tuskaa kun jääsä ja painunut rehuun/veteen kiinni. Muovisidonnassa muovi jää pinnalle eikä jäädy kiinni , lähtee samalla kuin käärintäkalvo.
-
Nyt kun tuon muovisidonnan erinomaisuutta on niin kovasti korostettu, niin tyhmä kysymys: Saako AAC konetta ilman muovisidontaa?
Omaa konetta ostaessa myyjä jaksoi mainostaa miten hintaan kuuluu x tonnin arvoinen muovisidonta. Itse en ole nähnyt tarpeelliseksi moista sidontaa, joten toivoin myyjän poistavan sen tarjouksesta, kilpailukykynsä parantamiseksi. Vastaus oli:" Ei saa ilman muovisidontaa". ???
Onneksi ei saanut hintaa kohdalleen, olisin nyt täysin tiedoton paalirehun teon vaivattomuudesta. ;)
-
Jos vanhemmissa , ei verkko katkea eikä käärintä toimi . Kannatta lukea ohjekirja , missä kerrotaan : verkon katkaisuterän ja jarrun säädöstä, samassa kirjassa on myös ohjeet jos käärinnässä on ongelmia. Jos ei halua lukea kirjaa , aina voi soittaa...
[/quote]
KUN ne ei toimi siltikään,vaikka ois uusiki terä ja sen s....nan jarrun säätöön vois uuven pulsen ostajalle agri palakata oman mustankenialaisen...
no onneksi ne murheet poistu mchalen myötä..
-
Se saattaa pölyttää takaisin silloin, kun tavaraa menee kitusiin vähän.
Sullojaroottori ja paali nimittäin pyörivät huomattavasti nopeammin kuin monessa muussa.
pyöriikö turhan joutuin
elikkä vie turhaan voimaa
-
Pienempi pyörimisnopeus vie vähemmän voimaa, mutta paali on paljon löysempi ja sidonta myös hitaampi.
ACC:ssa on haettu suurta tehoa, nehän menevät urakointiin tai joka tapauksessa normaalia kovempaan käyttöön. Kaikilla on kiire, yleensä ainakin 10 metriä karhotetaan yhteen ja paaleja tulee parhaillaan jopa 50- 55 tunnissa, sisältäen muovirullien vaihdot. Joten paalin on hyvä pyöriä reippaasti, että kammio ehtii sen puristaa.
ACC on rakennettu niin, että silpputeräautomatiikkaa käyttämällä terät laskevat alas joka paalilla. Ts. pintaan pitkää, tästä seuraa se, että vaikka kammio on 125 cm, niin paali voidaan ajaa lähelle 140 cm halkaisijaa. Ja paalilla on normaalia kauemmin aikaa puristua peräporttia vasten. Nurkkarullissa on 60 mm akselit, joten kone kestää tämän.
VOA:n käyttöalue on laaja, n. 750- 930 1/min joten pienemmällä traktorilla voi käyttää pienempää kierroslukua ja 750 1/min voimanottoa.
Niin ja mikään ei estä käyttämästä muovisidontamallissa verkkoa. Perinteistä verkkojarrua ei siellä edes ole. Verkkoa jarrutetaan kaksivaiheisesti, kiinteä 4% pyörimisero rullilla ja sitten tarvittaessa hydraulisesti lisää.
-
Siis avautuuko Pulsen paalikammio lopussa vai pullistuuko paali vasta pihalla? Jos avautuu niin eikö paalin paino kohdistu käytännössä muutamalle telalle?
-
Kaikissa paalaimissa paalikammio avautuu, muuten siellä tulisi mahdoton kuormituspiikki rakenteille. 1302 koneessa on mekaaninen lukitus, jossa paalikammio avautuu säädettäviä jousia vasten. Koneita on rikottu sillä, että paali täynnä piippiin ei uskota, ja kiskotaan menemään kunnes liikevarat loppuu ja on rauta rautaa vasten. Kerrralla se ei rikkoudu, mutta jonkun tuhat kertaa kuin tuon tekee, niin paikat alkavat väsyä.
Pulse on suunniteltu niin, että telat ja paalikammio kestävät ajaa normaalia reilummin auki. Eikä vauriota tule, vaikka siellä se toista tonnin paali pyöriikin. Paalikammion seinät ovat vahvempaa ainetta, kaksikerrosrakenne, kovimmille joutuvissa teloissa 60 mm akselit, laakeripesät isommat ja useammalla ruuvilla kiinni.
Pulse pudottaa paineet alas, jos VOA- nopeus laskee alle 690 1/min. (raja ja löysäysprosentti ovat traktorikohtaisesti säädettävät) Tämä säästää kaikkia rakenteita ja myös traktorin voimansiirtoa.
-
Kiva olis saada acc pulse tai krone comprima testiin joskus, mutta enää mäkin jälkeen ei kyllä ilman testiä tohdi merkkiä vaihtaa.
-
Kaikissa paalaimissa paalikammio avautuu, muuten siellä tulisi mahdoton kuormituspiikki rakenteille. 1302 koneessa on mekaaninen lukitus, jossa paalikammio avautuu säädettäviä jousia vasten. Koneita on rikottu sillä, että paali täynnä piippiin ei uskota, ja kiskotaan menemään kunnes liikevarat loppuu ja on rauta rautaa vasten. Kerrralla se ei rikkoudu, mutta jonkun tuhat kertaa kuin tuon tekee, niin paikat alkavat väsyä.
Pulse on suunniteltu niin, että telat ja paalikammio kestävät ajaa normaalia reilummin auki. Eikä vauriota tule, vaikka siellä se toista tonnin paali pyöriikin. Paalikammion seinät ovat vahvempaa ainetta, kaksikerrosrakenne, kovimmille joutuvissa teloissa 60 mm akselit, laakeripesät isommat ja useammalla ruuvilla kiinni.
Pulse pudottaa paineet alas, jos VOA- nopeus laskee alle 690 1/min. (raja ja löysäysprosentti ovat traktorikohtaisesti säädettävät) Tämä säästää kaikkia rakenteita ja myös traktorin voimansiirtoa.
Claasin 255 uniwrappi tempaisee kylmästi portin auki jos isäntä vetää summeria vasten! Ei auta vaikka käärintäpöydällä olisi paalu odottamassa tiputusta.
-
Kysymys Agronic tietäjille: Miten muovisidonta laitteisto eroaa normaalista ? Mc Haleen sen saa vain uusiin malleihin ja hinta on yli 10 000 €. :o :o Entä muovi, millaista se on ja onko siinä liimaa niin kuin silotiten sidonta kalvossa. Youtubessa oli kyllä joskus pätkää että kaikilla paalaimilla menisi sidontamuovi läpi. Vaatinee kuitenkin jonkun lisävarusteen juurikin tuon liiman takia.
-
Kysymys Agronic tietäjille: Miten muovisidonta laitteisto eroaa normaalista ? Mc Haleen sen saa vain uusiin malleihin ja hinta on yli 10 000 €. :o :o Entä muovi, millaista se on ja onko siinä liimaa niin kuin silotiten sidonta kalvossa. Youtubessa oli kyllä joskus pätkää että kaikilla paalaimilla menisi sidontamuovi läpi. Vaatinee kuitenkin jonkun lisävarusteen juurikin tuon liiman takia.
Pitäsiköhän ostaa sidonta kalvoa rulla ja testata! Olisihan se jos 10 vuotta vahna claassin 255 suostuisi sitomaan muovilla. ;D
-
Mitenkäs toi muovisidonta. Paljonko se oikeasti säästää muovia. Saako jättää normaaliin pari kerrosta suosiolla pois. Asia kiinnostais tietenkin koska muovisulkeiset vähenis ja samalla saavutettaisi taloudellistakin hyötyä. Entä eikö oikeasti millään saa sitä muovia ylettymään edes hieman reunan yli jolloin se suojais niiltä teräviltä piikeiltä siinä paalin reunalla jos tehdään vähän enemmän rautalankarehua.
-
Keskustelu on hyvää ja sitä saa tulla lisää... ;D
-
Hei
Mulla oli muutama paali jotka oli paalattu acc muovisidonnalla, oli tosi viheliäistä puuhinkia -9 asteen kelisä ottaa sitä elmukelmua pois paalista ja se aloitusköysi oli ihan riittävän syvällä siellä paalissa. Itsekkin olen ollut muovisidonnasta kiinnostunut mutta mutta...
-
Kehityksen paikka: venyttää se muovisidonta yltämään 10cm paalin sivulle tai edes tasan laidasta laitaan. Ois todella hyvä ominaisuus oljen paaluussa..
-
Toivottavasti agronicilläkin tapahtuu tuotekehitystä. Paalaimissahan tuotekehitystä ei ole tapahtunut, vaan rikkoontumiset johtuu aina käyttäjävirheistä...Kiinnostaisi nimittäin tämä uusi paalisilppuri. Onko kellään kokemuksia. Se vanha malli eri variaatioineenhan oli iso VITSI!!!
Joka ikinen entinen agronicin paalisilppurin omistanut on sanonut, että sen todellisen huonouden tajuaa vasta kun on kokeillut mitä tahansa muuta...
Maalataankohan haapaveteläiset lietekärryt nykyään muualta kuin näkyviltä kohdin päältä päin?
Oliko tarpeeksi provoa? Jaakko, Teukka, valtra 6800 ja muut tehtaan edustajat? Meneekö keskustelu oikeaan suuntaan?
-
Muovisidonnasta: Jos tehdään löysä paali ja muovi on köytenä liian kauan alussa .se painuu rehun sekaan ja on v.mäinen ottaa pois.
Muovi menee laitojen yli , on 142 cm leviää muovia olemassa. Ongelma tulee siinä että ei kestä ku 5/10 , hinkaa paalin päätyjä paalikammioon eikä kestä sitä, helposti riekaleina.
Sidontamuoveja on 13 myystä 15 myystä 20 myystä ja 30 myystä paksuja versioita.
13 on liian ohutta , alussa oli vain sitä ja osa ongelmista mm näytöksistä johtu siitä. Myös alussa muovisidonta oli variaattori vetoinen .
siitä johtu se ettei köyden pituutta voitu tarpeeksi tarkkaan määrittää. Nykyään on hydrauli vetoinen , jos jostain löytyy vielä variaattori vetoinen kannattaa päivittää , jos ajaa verkolla asialla ei ole merkitystä.
Olemme itse ajaneet 15 paksulla baletitella. rullalla tulee 125-140 paalia , riippuu asetuksista. kustannus noin 1,1 € alv 0 %.
Muovia olemme vähentäneet noin 35 % käärinnästä , Muovisidonnalla koneen voi ohjelmoida pöydän /paalin pyörimään nopeampaa, harvempi limitys , eli enemmän nurkkiin peittoa.
-
Aika hyvää provoa meikäläinen , valitettavasti menee melkein ohi niinkuin muutkin juttusi ( provo onnistu ?)
Jos sinulla on munaa väittää että vuosien 1999-2013 aikana , ole tuotekehitystä tapahtunut , paljastat vaan sen ettet mistään mitää tiedä 8)
Paalisilppurista kyllä myönnän että se ei vastaa nykyajan tarpeita ( vanhat 160 /175 ja xl mallit)
kone on suunniteltu 90 luvun alun paaleille ,. Kuten jokainen joka on sieltä asti pyöröpaaleja tehnyt , tietää että nykyajan paalit on vähän eritoista ku ennen. vanhoja paalisilppureita on suomessa noin 600 kpl . Varmastikin osa on sitämieltä ettei sillä mitään tee.
Onko niin että jos joku kyselee asiallisia on heti tehtaan mies.
En tiedä kuka valtra 6800 on , mutta toivottavasti vielä tutustutaan . uuden tai käytetyn koneen käyttäjäkoulutuksessa 8)
-
Nurkkasilmällä tullu lietevaunujen ja paalaimien kehitystä seurattua ja hyvältä näyttää Agronicin kehitys, mutta paalisilppurin ja rehunjakovaunun kanssa on joskus tullu tapeltua enkä niitä kyllä kehumaan alkais.. Toivottavasti uusi paalisilppuri on hyvä ja rehunjakovaunun tekeminen lopetetaan kokonaan.. Menestystä. :)
-
Nurkkasilmällä tullu lietevaunujen ja paalaimien kehitystä seurattua ja hyvältä näyttää Agronicin kehitys, mutta paalisilppurin ja rehunjakovaunun kanssa on joskus tullu tapeltua enkä niitä kyllä kehumaan alkais.. Toivottavasti uusi paalisilppuri on hyvä ja rehunjakovaunun tekeminen lopetetaan kokonaan.. Menestystä. :)
Taitaapa aika suuri kunnia kehittelystä kuitenkin paalainten osalta
kuulua orkelille.
-
Agronicin paskavaunut on ainaki ulkonäöllisesti parhaimman näkösiä!! 8)
-
Agronicin paskavaunut on ainaki ulkonäöllisesti parhaimman näkösiä!! 8)
Muttei ne mitään Samsoneita ole ;D
-
Kysymys Agronic tietäjille: Miten muovisidonta laitteisto eroaa normaalista ? Mc Haleen sen saa vain uusiin malleihin ja hinta on yli 10 000 €. :o :o Entä muovi, millaista se on ja onko siinä liimaa niin kuin silotiten sidonta kalvossa. Youtubessa oli kyllä joskus pätkää että kaikilla paalaimilla menisi sidontamuovi läpi. Vaatinee kuitenkin jonkun lisävarusteen juurikin tuon liiman takia.
Pitäsiköhän ostaa sidonta kalvoa rulla ja testata! Olisihan se jos 10 vuotta vahna claassin 255 suostuisi sitomaan muovilla. ;D
Claassissa näin : Uniwrap 455 (http://www.youtube.com/watch?v=aPhWuiWWS-A)
Ja muut merkit (http://www.youtube.com/watch?v=i5qIHYa8jf4)
Eli ei taida ilman tuota levitys / kavennus systeemiä onnistua. Kai kalvon liimakin takia tarvii jotakin extra sydeemiä...
-
Toivottavasti agronicilläkin tapahtuu tuotekehitystä. Paalaimissahan tuotekehitystä ei ole tapahtunut.
***Tuohon kyllä täytyy ylityytyväisenä McHale käyttäjänä puuttua. Kyllähän AAC Pulse on periaatteessa yksi markkinoiden fiksuimmista paalaimista, esim. ohjauslogiikka, valvonnat, painekontrollit ja teräautomatiikat ovat kengurun loikan edellä kilpailijoita. Se miten kokonaisuus toimii, siihen en ota kantaa.
Joka ikinen entinen agronicin paalisilppurin omistanut on sanonut, että sen todellisen huonouden tajuaa vasta kun on kokeillut mitä tahansa muuta...
***No voihan sen noinkin muotoilla, A 160 oli joskus, nyt Taarup.
-
Toivottavasti agronicilläkin tapahtuu tuotekehitystä. Paalaimissahan tuotekehitystä ei ole tapahtunut, vaan rikkoontumiset johtuu aina käyttäjävirheistä...Kiinnostaisi nimittäin tämä uusi paalisilppuri. Onko kellään kokemuksia. Se vanha malli eri variaatioineenhan oli iso VITSI!!!
Joka ikinen entinen agronicin paalisilppurin omistanut on sanonut, että sen todellisen huonouden tajuaa vasta kun on kokeillut mitä tahansa muuta...
Maalataankohan haapaveteläiset lietekärryt nykyään muualta kuin näkyviltä kohdin päältä päin?
Oliko tarpeeksi provoa? Jaakko, Teukka, valtra 6800 ja muut tehtaan edustajat? Meneekö keskustelu oikeaan suuntaan?
Senverran voisin sanoa että enoo tehtaanmiestä nähnykkää muutaku josstai kuvista...
Kokemukset agronicin paalaimiin rajoittuu siihen että oon muutama sata paalia ajanu 1302:lla paikalliselle urakoijalle hätä apu apu kuskina...
Omat heinät oon paalannu toisen merkkisellä paalaimella.
Sen takkie kyselen tässä ja onhan tämä lisäksi virkistävää tämä keskustelu näi talavipäivinä. 8)
Otan jaakkoon yhteyttä jos asia vaan tullee ajankohtaseksi 8)
-
tiällä kokemuksia ostopaaleista jotka tehty acc pulsella ja katottu naapureitten noitumista niihen kanssa, ne ostopaalit oli kyllä semmosia luttanoita että ei toista kertaa tule! itellä kyllä vanha hihnapaalain joka tekee paljon paremmat paalit..
-
Paalasin viime kesänä n800 paalia pulsella. Puolet siitä sidottiin muovilla. Yhtään häiriötä ei ollut. Noukin ei ollut kertaakaan tukossa, vaikka välillä ajoin karheiden yli. Suurin osa oli karhotettu 7m karhottimella, ja mitään nielemis vaikeuksia ei ollut. Kauranpahnat sai pakettiin, mutta ruutikuivan ohran kanssa oli todella vaikeaa. Pahna meni niin silpuksi, että sitä oli joka paikka täynnä, myös verkotuspuoli. Todella tiukkaan menee rehupaalit, ja vaaka on mukava varuste. Tehoa vie niin paljon, että pitää lastuttaa, ja hommata ls venttiil caseen(140.mc). Hyvä maavara myös koneessa, joten voi vaikka ojia ylitellä. Kokonaisuutena olen ollut tyytyväinen, ja apu on aina löytynyt puhelimen päästä.
-
tiällä kokemuksia ostopaaleista jotka tehty acc pulsella ja katottu naapureitten noitumista niihen kanssa, ne ostopaalit oli kyllä semmosia luttanoita että ei toista kertaa tule! itellä kyllä vanha hihnapaalain joka tekee paljon paremmat paalit..
Riippuu aika paljon myös kuskin ammatti taidosta, toi paalin tiukkuus samoin paalattavan aineen kuiva-ainepitoisuudesta, karhojen koosta, ajonopeudesta, traktorin hevosvoimista. En nyt sanois acc tulis mitään luttanoita, kerta 1320rr tulee todella tiukkaa paalia..