Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kaaleppi - 24.02.13 - klo:12:08
-
Mitä mieltä olette menetelmästä yleensä ja etenkin peltoon upotettavan tavaran esihappamoittamisesta näin Suomen luonnostaan happamilla mailla?
-
Pitänyt kanssa tästä aineesta kysellä. Mikä tässä siis on ideana? Sitooko se hajuja vai tehostaako ravinteiden käyttöö? Agromekissä tää oli esillä monessa paikassa mutta kielitaito on vähän puutteellinen. Niillä oli siellä tätä varten parin kuution nokkasäiliöitä ja jollain vaunuvalmistajalla oli vaunun pönttöön sisälle tehty pikkusäiliö tätä ainetta varten. Ja paljonko sitä kuluu lietekuutiota kohden? Ja mikä on tän aineen koostumus?
-
Mikä tässä siis on ideana? Sitooko se hajuja vai tehostaako ravinteiden käyttöö?
Idea on syöttää lietteen sekaan raakaa (yleensä rikki- tai typpi)happoa
-> pH laskee
-> typen haihtuminen (ammoniakkina) vähenee dramaattisesti
-> menee enemmän kasvustoon, vähemmän taivaalle
Petri
-
Syre N kiinnostaa kovin. Dänskikarjatilallisilla on kunnianhimoisia tavoitteita jättää lannoitetehtaat rannalle ja sekoittaa lietteeseen tarpeelliset määrät täydentäviä ravinteita.
Rikkihappo on halvin rikkilannoite. Happamoitumista tuskin tapahtuu, koska 2-3 litran lisääminen kuutioon lietettä ei muuta pH:ta kuin emäksisestä lievästi happameksi -> 6.5 tienoille. Ammoniakin haihtuminen vähenee kuitenkin valtavasti tuosta. Rikkiä on lannoitettava joka tapauksessa.
-
Eli taas kuria, siis tietääkö kukaan kuinkamoinen maata hapattava vaikutus on sillä, että lietteen mukana ruutataan rikki tai typpihappoa maahan. Sitä vaan että jos on niin homma on vähä kakspiippunen juttu. Ympäristöhyöty&haihtumisenehkäisy pHn kustannuksella vai kumminpäin priorisoisisitte. Itse haluaisin mieluummin jotain emästä lörtsyn sekaan niin paljon kuin suittaa.
Tästähän oli siis uusimmassa lehdessä juttua. Joku tanskalainen varsin varteenotettava lietteenlevitysurakoitsija perusteli silläkin, että kun multain voidaan vaihtaa letkulevittimeen, helpottuu työstäminen merkittävästi. Multaus siis loppuisi jos tähän mentäisiin. Hapotettu pintaan levitetty mukamas haihtuu yhtä vähän kuin normilörtsy injektoituna kiekolla.
-
Eli taas kuria, siis tietääkö kukaan kuinkamoinen maata hapattava vaikutus on sillä, että lietteen mukana ruutataan rikki tai typpihappoa maahan. Sitä vaan että jos on niin homma on vähä kakspiippunen juttu. Ympäristöhyöty&haihtumisenehkäisy pHn kustannuksella vai kumminpäin priorisoisisitte.
Suunnilleen niin, että kilo happoa vaatii kaksi kiloa kalkkia, noin päässälaskien. Eli jos annostus on vaikka se 2 litraa mottia kohti, niin 25 kuution levitysmäärällä 100 kg kalkkia/levityskerta. Jos ylläpitokalkitus viiden vuoden välein,niin 500 kg ylimääräistä per hehtaari. Ehkei kannata olla tästä ensisijaisesti huolissaan, vaan ihan jostain muusta. Työturvallisuudesta, vaikka.
Petri
-
Suunnilleen niin, että kilo happoa vaatii kaksi kiloa kalkkia, noin päässälaskien. Eli jos annostus on vaikka se 2 litraa mottia kohti, niin 25 kuution levitysmäärällä 100 kg kalkkia/levityskerta. Jos ylläpitokalkitus viiden vuoden välein,niin 500 kg ylimääräistä per hehtaari. Ehkei kannata olla tästä ensisijaisesti huolissaan, vaan ihan jostain muusta. Työturvallisuudesta, vaikka.
Keinolannoitteet taitaa happamoittaa enemmän kuin lietteen seassa oleva happo.
Ph:t on tuntuneet olevan ennemminkin nousussa sen jälkeen kun on lannoituksesta puolet korvattu lietteellä, eli ylläpitokalkitusta ei ole tar***** ollenkaan.
-
Mistä tulee tuo kilo happoa/2 kiloa kalkkia?
-
Mistä tulee tuo kilo happoa/2 kiloa kalkkia?
Nopeasta päässälaskusta. Katsotaanpa tarkemmin:
kalkki eli CaCO3, moolimassa 40+12+3*16=100
rikkihappo eli H2SO4, moolimassa 2*1+32+4*16=98
Eli likipitäen samat. En nyt muista, mutta rikkihappo ei taida yleensä olla 100% vaan jotain alle. Sitä vettäkin on joukossa.
Rikkihaposta irtoaa 2 H+ ja SO42-
Neutralointi 2 H+ + CO32- -> H20 + CO2
Eli yksi mooli kalkkia neutraloi yhden moolin happoa. Jos happo olisi 100%, niin parin prosentin virheellä 1:1. Eli hätäpäissäni laskin väärin ja edelläilmoitettu kalkinkulutus vielä puolittuu.
Petri
-
Taitaa kalkki olla vähemmälti kalsiumkarbonaattia kuin se rikkihappo puhdasta.
-
Vaan eipä se tosiaan näyttäs noilla laskelmilla mitään vaikuttavan.
-
Syre N kiinnostaa kovin. Dänskikarjatilallisilla on kunnianhimoisia tavoitteita jättää lannoitetehtaat rannalle ja sekoittaa lietteeseen tarpeelliset määrät täydentäviä ravinteita.
Rikkihappo on halvin rikkilannoite. Happamoitumista tuskin tapahtuu, koska 2-3 litran lisääminen kuutioon lietettä ei muuta pH:ta kuin emäksisestä lievästi happameksi -> 6.5 tienoille. Ammoniakin haihtuminen vähenee kuitenkin valtavasti tuosta. Rikkiä on lannoitettava joka tapauksessa.
Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
-
Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
Sitten on vain pidettävä se happo etäällä betonista, eroosio on aina uhkana...
Petri
-
Asiasta seuraavaan, harrastaako kukaan lietelannan tviikkausta kippaamalla esim. ureaa tai hiveniä säiliöön tms.
-
Asiasta seuraavaan, harrastaako kukaan lietelannan tviikkausta kippaamalla esim. ureaa tai hiveniä säiliöön tms.
Joku vuasi sitte kokeiltii typpiliuvvoksella.Toimii!
-
Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.
-
Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.
Nyt vastaan sitten mutua enkä tietoa, mutta ehkä tuo "hyvissä ajoin ennalta sekoittaminen" eli siis säiliössä lisää hapon tarvetta, kun sillä on aikaa reagoida lietteen kanssa pidemmän aikaa, jolloin se toivottu happamoittava vaikutus menee jonkun sellaisenkin neutralointiin, jota ei neutraloida tarvitse. Levitysvaiheessa hoitaa vain nopeasti pH:n laskun tasolle, joka takaa typen pysymisen ammonium-muodossa, ei lähde ammoniakkina taivaalle. Näin siis arveluna.
Petri
-
Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.
Nyt vastaan sitten mutua enkä tietoa, mutta ehkä tuo "hyvissä ajoin ennalta sekoittaminen" eli siis säiliössä lisää hapon tarvetta, kun sillä on aikaa reagoida lietteen kanssa pidemmän aikaa, jolloin se toivottu happamoittava vaikutus menee jonkun sellaisenkin neutralointiin, jota ei neutraloida tarvitse. Levitysvaiheessa hoitaa vain nopeasti pH:n laskun tasolle, joka takaa typen pysymisen ammonium-muodossa, ei lähde ammoniakkina taivaalle. Näin siis arveluna.
Petri
niin no onhan se komeampaa urakoitsian ajella 70000€ lislaite keulassa kuin sotkea happo 8 metrin rosteri ropelilla missä on happoa varten rosteri putki viemässä sitä lähelle potkuria. ;D
-
niin no onhan se komeampaa urakoitsian ajella 70000€ lislaite keulassa kuin sotkea happo 8 metrin rosteri ropelilla missä on happoa varten rosteri putki viemässä sitä lähelle potkuria. ;D
Tuo systeemi on lähtenyt siellä niistä tarvitsijoista eikä urakoitsijoista tai kaupasta. Lähtökohtana on ollut hallinnon kieltämän letkulevityksen saaminen takaisin käytettävien menetelmien joukkoon ja haihduntatestejä lienee tehty paljon.
-
Asiasta seuraavaan, harrastaako kukaan lietelannan tviikkausta kippaamalla esim. ureaa tai hiveniä säiliöön tms.
Ei ole kipattu, mutta hyvin sotkettuun säiliöön on lisätty hiveniä (kupari, sinkki, mangaani)jo vuosia.
Hivenien pitoisuus on nostettu vastaamaan sadossa poistuvaa määrää.
Aika helppoa ja tulee hoidettua vuosittain hivenlannoitus nurmi lohkoillekkin, tahtoo muuten jäädä tekemättä .
-
Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.
-
Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.
Tuleeko siinä paljoa painoeroa, 6 metrinen viiltäjä vs 16 metrinen lerssihara. Multain joka tapauksessa jättää siivomman jäljen.
-
Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.
Tuleeko siinä paljoa painoeroa, 6 metrinen viiltäjä vs 16 metrinen lerssihara. Multain joka tapauksessa jättää siivomman jäljen.
Sillä ei varmaan ihan hirveesti ole väliä jos äes kulkee kuitenkin ihan lietevaunun kannoilla...
-
Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.
Tuleeko siinä paljoa painoeroa, 6 metrinen viiltäjä vs 16 metrinen lerssihara. Multain joka tapauksessa jättää siivomman jäljen.
ei varmaankaan tule kun keulassa on parin tonnin kontti keulassa. Ainoa ero tulee siinä että vetokone voisi olla pienempi jos olisi letkulevitin ja sen kontin voisi jättää pois, niin silloin voisi kokonaispaino tippua jonkin verran.
-
Jos kehittelisi tuon rikkihappolisäyksen siirtokonttiin pellolle. Samalla kun lorottaa vaunusta lietettä siirtokonttiin, lorottelisi tarvittavan määrän rikkihappoa sekaan. Sekoittuisivat siinä samalla. Ja ei ainakaan pitkään happanisi ennen levitystä. Olisiko ideata? ???
-
Kyllä hapon voi konttiin laittaa mutta kama rupee vaahtoomaan rajusti.sillä hapon lisäys vasta jakajassa.
-
Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.
Nyt vastaan sitten mutua enkä tietoa, mutta ehkä tuo "hyvissä ajoin ennalta sekoittaminen" eli siis säiliössä lisää hapon tarvetta, kun sillä on aikaa reagoida lietteen kanssa pidemmän aikaa, jolloin se toivottu happamoittava vaikutus menee jonkun sellaisenkin neutralointiin, jota ei neutraloida tarvitse. Levitysvaiheessa hoitaa vain nopeasti pH:n laskun tasolle, joka takaa typen pysymisen ammonium-muodossa, ei lähde ammoniakkina taivaalle. Näin siis arveluna.
Petri
Tämän artikkelin mukaan lannan hapottaminen jo navetassa toimii myös http://www.ja.se/?p=36259&m=3433&pt=105&highlight=ammoniakf%F6rlusterna "I försöken kunde man med hjälp av SyreN minska ammoniakförlusterna med i genomsnitt 42 procent jämfört med slangspridd obehandlad gödsel. De testade också gödsel som surgjorts redan i stallet och där reducerades ammoniakförlusterna vid spridning med 59 procent"
-
ja missä on taas se kotimainen tutkimustieto tosta tai edes käännetty versio noitten tutkimasta tiedosta? ite en ala kääntää jotain ulkopellein kieltä jolain käännösohjelmalla, siitä ei ota sitten selvää edes häkämieskään.
-
ja missä on taas se kotimainen tutkimustieto tosta tai edes käännetty versio noitten tutkimasta tiedosta? ite en ala kääntää jotain ulkopellein kieltä jolain käännösohjelmalla, siitä ei ota sitten selvää edes häkämieskään.
Suomi on maataloustutkimuksen Biafra. Ei täällä tommosia tartte tutkia.
Jos tuolla betonielementtien sisällä alkaa hapotella, voi elementtien elinikä jäädä lyhyeksi.
-
ja missä on taas se kotimainen tutkimustieto tosta tai edes käännetty versio noitten tutkimasta tiedosta? ite en ala kääntää jotain ulkopellein kieltä jolain käännösohjelmalla, siitä ei ota sitten selvää edes häkämieskään.
Miksi ihmeessä selvää asiaa pitäisi meillä "tutkia" uudestaan? Kyllä luotan tanskalaisiin ja vieraan maan eläviin sen verran, että tutkimustulokset kelpaavat. Tuossa on vielä hyvin vähän sellaista "sää- ja olosuhderiippuvaista" tekijää, joka pakottaisi kalibroimaan datan meidän olosuhteisiimme. Vastuu tiedon suomen kielelle saamisesta on tässä kyllä neuvonnalla, joko yhteisellä´(ProAgria) tai kaupallisella (tuotantotarvikekauppa).
Tutkimus on uuden etsintää, ei ulkomaantavaran toistoa varten!
Petri
-
Kyllä suomessa lähdetään maataloudessa ja varsinkin karjanlannan käsittelyssä siltä pohjalta että tulee mahdollisimman arvokkaaksi! Jenkkilässä' käy esimerkiksi savella vuorattu lietelaguuni lietteen varastoksi, mutta suomessa pitää allas tehdä katkeilevista betonielementeistä!
-
Kyllä suomessa lähdetään maataloudessa ja varsinkin karjanlannan käsittelyssä siltä pohjalta että tulee mahdollisimman arvokkaaksi!
Suomessa farmareilla on rahaa ja ei tarvitse huolehtia ravinteiden hyötysuhteesta sitä riittää (molempia).
Jos asetuksiin tulee samanlaisia juttuja, mitä muualla jo on (syyslevityksen kielto, 15 kg poikkeuksen käyttö karjanlannan suhteen loppuu, pintalevityksen kieltäminen, lannan fosforin ja lannoitefosforin rinnastus...) Kyllä alkaa innovaatioita syntyä ja otetaan käyttöön mitä muualla jo on.
Suomessa nyt vain on tämmönen klaanikulttuuri, se mitä muilla on, on itseltä pois.
Tutkimus ja lainsäädäntö yms. on taas hyvin pienen sisäpiirin juttu. Sinne ei ulkopuolisia halua sekaamaan pakkaa ja jakamaan vähiä rahoja. Jää pian hankkeet ja hanketyöntekijät ilman rahoitusta.
Tutkimuksen taustalla täytyy olla tietoa ja kiinnostusta. Helpompi ja parempi tutkia itsestäänselvyyksiä, ei tule kukaan kyselemään hankalia asioita. Voi joutua pian paljastamaan, että ei tiedä asiasta yhtään mitään.
-
Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?
Yhdellä urakoitsijalla on jo värkit, mutta ei se syren järjestelmä isosta yhdistelmästä ainakaan kevyempää tee..
Tai miksei sitä happoa voisi pistää parin tonni hapottimella sinne järjestelmään?
-
Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?
Yhdellä urakoitsijalla on jo värkit, mutta ei se syren järjestelmä isosta yhdistelmästä ainakaan kevyempää tee..
Tai miksei sitä happoa voisi pistää parin tonni hapottimella sinne järjestelmään?
Tuon rikkihapon määrä vaihtelee eri tyyppisillä lietteillä 0.5 - 3 lit / m3. Joskus jopa enemmän. Eli tommoseen 1500 motin säiliöön sitä voi sitten mennä 750 - 4500 litraa.
Tossa Syre N laitteessa on automatiikka, joka annostelee oikean määrän happoa. Ihan parin tunnin sekoituksella sitä ei varmaan saa kunnolla vatkattua sekaan.
-
Tuhoaako entiskäkin nopeammin vaunut ja vehkeet kaikkineen jos rikkihappoa laitetaan valmiiks säiliöön? Jakajaan injektoitaessa riski on ilmeisesti vain siitä eteenpäin.
-
Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?
Yhdellä urakoitsijalla on jo värkit, mutta ei se syren järjestelmä isosta yhdistelmästä ainakaan kevyempää tee..
Tai miksei sitä happoa voisi pistää parin tonni hapottimella sinne järjestelmään?
Voi sekoittaa säiliöönkin https://www.youtube.com/watch?v=ws_sbUHBDVI
-
Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?
Nurmella ei näkynyt kasvustossa eroa rikkihapotetusti letkuilla vs. vantailla mullattuna. Eli ehkä piti typen tallessa vastaavasti kuin multauksessa, mutta rikistä ei lisätehoa. Olisi pitänyt koittaa myös letkuilla ilman rikkiä yksi kaista.
-
Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?
Nurmella ei näkynyt kasvustossa eroa rikkihapotetusti letkuilla vs. vantailla mullattuna. Eli ehkä piti typen tallessa vastaavasti kuin multauksessa, mutta rikistä ei lisätehoa. Olisi pitänyt koittaa myös letkuilla ilman rikkiä yksi kaista.
Oliko varmasti rikin osalta köyhtynyt lohko? Niitähän alkaa jo olla, mutta silti suurimmalla osalla pelloista taitaa vielä rikki riittää.
-
Kyllä suomessa lähdetään maataloudessa ja varsinkin karjanlannan käsittelyssä siltä pohjalta että tulee mahdollisimman arvokkaaksi! Jenkkilässä' käy esimerkiksi savella vuorattu lietelaguuni lietteen varastoksi, mutta suomessa pitää allas tehdä katkeilevista betonielementeistä!
Savella vuorattu laguuni tehdään kerroksittain tiivistämällä ja kalkkistabiloimalla, ei tule olennaisesti halvemmaksi kuin betoniallas. Ei vain ole niin rikkoutumisherkkä.
Jenkkien "halpoja" systeemejä kadehtiessa voi samalla toivoa, ettei meillä oteta käyttöön samoja kontrollimenetelmiä. On tietysti alueittaisia eroja, mutta kun salaojakaivoista ja laskuojista otetaan säännöllisesti näytteitä nitraatti- ja fosforimäärityksiä varten, ollaan vielä aika kaukana meistä...
Nurmella ei näkynyt kasvustossa eroa rikkihapotetusti letkuilla vs. vantailla mullattuna. Eli ehkä piti typen tallessa vastaavasti kuin multauksessa, mutta rikistä ei lisätehoa. Olisi pitänyt koittaa myös letkuilla ilman rikkiä yksi kaista.
Riittäisikö intoa ottaa kasvustonäytteitä rinnan mullatusta ja rikkihapotetusta? Proteiinitaso valaisisi asiaa.
-
Oliko varmasti rikin osalta köyhtynyt lohko? Niitähän alkaa jo olla, mutta silti suurimmalla osalla pelloista taitaa vielä rikki riittää.
Rikki tyydyttävänä