Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Paalaaja - 06.02.13 - klo:13:31
-
Onko moni vastannut TTS:n urakointikyselyyn?
http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1215&Itemid=100570
Vastanneille lähetetään palkkioksi vaivannäöstä hintatiedustelun tiedoista koostettavan julkaisu.
Tuostahan ei siis tule mikään ovh-hintataulukko, koska kerätyt ja julkaistut hintatiedot ovat aina vuoden vanhoja. Ja oman urakoinnin hinnoittelunhan pitäisi puolestaan aina perustua omien kustannusten tuntemiseen ja sen mukaiseen hinnoitteluun. Kustannusten päälle sitten kate/voittovaatimus 10 - 20 %. Ja kas, siinä on tuntihinta kannattavaan toimintaan!
JK. Täppäreiden ja muiden hinnanpolkijoiden ei sitten kannata vaivautua vastaamaan... 8)
JKK. Omien koneiden kustannukset saa laskettua helposti täällä:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Laskurit/Konelaskurit/konelaskuri.html
-
Vastattu... Olin sitten täppäri tai en.
-
Vastattu, ottaavatkohan edes tosissaan esim. minun kylvöyhdistelmää joka pelaa ja jyvät piilottaa eli Tume hkl 2500 veturina 64 vuoden 460 loikkari nuffi?
-
Oon vastannut, säännöllisesti joka vuosi. Jospa auttaisi jotain hinnanpolkijaa muodostamaan järkevämpää hintaa :)
-
Tuli vastailtua.. :)
-
Ja oman urakoinnin hinnoittelunhan pitäisi puolestaan aina perustua omien kustannusten tuntemiseen ja sen mukaiseen hinnoitteluun. Kustannusten päälle sitten kate/voittovaatimus 10 - 20 %. Ja kas, siinä on tuntihinta kannattavaan toimintaan!
VÄÄRIN!
Hinnoittelun pitäisi perustua siihen mitä asiakas saa siitä hyötyä ja minkä arvoiseksi asiakas sen kokee ja mitä asiakas pystyy siitä maksamaan.
Sen jälkeen sitten lasketaan omat kustannukset, verrataan kohdassa 1 arvioituun hintaan ja katsotaan jääkö hommasta riittävästi katetta. Jos jää niin ihan kiva, jos ei jää niin sitten tehdään kierros uudelleen ja mietitään miten asiakas saataisiin maksamaan enemmän tai miten homma voitaisiin tehdä halvemmalla. Jos katetta ei edelleenkään jää, suunnitellaan jotain muuta hommaa tai jäädään makoilemaan uunin pangolle.
Tietysti jos joku muu täppäri tekee kustannukset + 10% hinnoittelulla, niin asiakas ei välttämättä ole kovin innostunut maksamaan enempää joka asettaa tietynlaisen ylärajan kohdan 1 hinnoitteluperiaatteelle. Sen jälkeen voi sitten miettiä myös voisiko tarjota jotain parempaa tai erilaista kuin se standarditäppäri.
-
Vastattu on.Urakointia voinee verrata kreikan tukemiseen.Teet työt mistä sovitaan,heppu sanoo maksavansa kun tuet tulee.Pankkina oleminen kuukausi tolkulla ei ole tervettä.Tekis mieli siirtyä puolet ny taksaan tai hommaa joku muu höveli.
-
Täytetty on vaikka, eräs lehtitoimittaja viime viikolla tätä kyselyä kovasti arvostelikin ;)
-
Ja oman urakoinnin hinnoittelunhan pitäisi puolestaan aina perustua omien kustannusten tuntemiseen ja sen mukaiseen hinnoitteluun. Kustannusten päälle sitten kate/voittovaatimus 10 - 20 %. Ja kas, siinä on tuntihinta kannattavaan toimintaan!
VÄÄRIN!
Hinnoittelun pitäisi perustua siihen mitä asiakas saa siitä hyötyä ja minkä arvoiseksi asiakas sen kokee ja mitä asiakas pystyy siitä maksamaan.
Sen jälkeen sitten lasketaan omat kustannukset, verrataan kohdassa 1 arvioituun hintaan ja katsotaan jääkö hommasta riittävästi katetta. Jos jää niin ihan kiva, jos ei jää niin sitten tehdään kierros uudelleen ja mietitään miten asiakas saataisiin maksamaan enemmän tai miten homma voitaisiin tehdä halvemmalla. Jos katetta ei edelleenkään jää, suunnitellaan jotain muuta hommaa tai jäädään makoilemaan uunin pangolle.
Tietysti jos joku muu täppäri tekee kustannukset + 10% hinnoittelulla, niin asiakas ei välttämättä ole kovin innostunut maksamaan enempää joka asettaa tietynlaisen ylärajan kohdan 1 hinnoitteluperiaatteelle. Sen jälkeen voi sitten miettiä myös voisiko tarjota jotain parempaa tai erilaista kuin se standarditäppäri.
Asiaa joka sana!
-
VÄÄRIN!
Hinnoittelun pitäisi perustua siihen mitä asiakas saa siitä hyötyä ja minkä arvoiseksi asiakas sen kokee ja mitä asiakas pystyy siitä maksamaan.
Näin on. Loppukäyttäjille / kuluttajille suunnatussa tuotannossa ei tavaran tai palvelun todellisilla tuotantokustannuksilla ole mitään suoraa korrelaatiota lopulliseen hintaan, hinta ei ole esim 1,5 x kustannukset.
Hinta on se, mikä markkinoilta saadaan nyhdettyä, mielikuvilla, brändillä ja muulla humpuukilla, tavoitteena on myydä euron tuote 30 eurolla. Tietenkään tappiolla ei yleensä myydä.. ainakaan kokonaisuuksia.
Parhaita esimerkkejä tästä löytyy muodin, kosmetiikan ja muun vastaavan puolelta. Ja vaikka Applen vehkeissä 15 euron lisämuistipiiri lisää vehkeen hintaa hyllyssä 200 e.
B2b hommissa tämä malli ei toimi, viljatonniin on paha saada brändilisää ja alihankintaa tekevälle konepajallekaan se ei onnistu. Tuotteen ostajalla on yleensä hyvin selkeä tieto siitä mitä jonkin tekeminen maksaa ja paljonko heidän kannattaa siitä maksaa. Kilpailutuskin tehdään teknisten laadun ja toimitusvarmuuden perusteella, tähän ei jää mielikuville juuri tilaa.