Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: nAGGI-nYLYGGI - 02.02.13 - klo:17:43
-
Miten on raatilaiset omissa päissään miettineet asioita. Kumpi menetelmä edistäis teidän puun myyntiä enemmän näistä vaihtoehdoista. Jos metsää verotettaisi Pinta-alan mukaan vai nykyisen systeemin turvin?
Oma mielipide on kovastikin pinta-alaverotukseen kallistuvainen. Lehteä lukiessa näytti jo UPM haikailevan myös takaisin pinta-alaveron piiriin, jolloin puuta saataisiin metsistä liikkelle. Nytkin pitäisi männikköharvennuksia tehdä, kun sai viimeinkin ne siivottua, mutta nämä 14€/m3 hinnat vähän jarruttelee myyntihalukkuutta. Toki metsänhoidollisesti se on tehtävä, mutta kuitenkin.
Entäpä miten toimitte, mikäli metsiin räpsäytetään tämä kiinteistövero. Lylyn mukaan tämäkin edistäisi metsien parempaa hoitoa, jota en kyllä ymmärrä, jollei tapahtuisi niin että kaupunkilaisomistajat, jotka eivät juurikaan metisään kulje/pidä kunnossa, möisivät omansa pois -> tätä kautta saataisiin uuden omistajan myötä mahdollisesti enemmän tuulta purjeisiin ja metsien hoitoon. Jokamiehen oikeudelle taitaisi käydä myös kalpaten, vai mitäpä tuumaatte?
-
Hyvin metsiään hoitavat, eli kaikki hakkuumahdollisuudet tarkkaan käyttävät, tietenkin parhaiten hyötyisivät pinta-alaverotuksesta. Siinä mielessä umpin ajatus on ihan järkevä.
Lyly taas mielellään ehdottelee metsänomistajille lisää veroja, mukamas sen turvin että hakkuutarpeita tulisi sen vuoksi.
Kyllä tottuus taitaa kuitenkin olla se, että niin kauan kun metsänomistajien keskimääräinen ikä nousee, innokkuus puunmyyntiin vaan entisestään laskee. Patoutunutta sukupolvenvaihdos tarvetta on paljon. Tilanne ei kuitenkaan tulevaisuudessa välttämättä parane, vaikka metsä siirtyisikin kuoleman jälkeen seuraavalle sukupolvelle. Varsinkin perikunnat voivat olla niin riitaisia että metsässä ei tapahdu "sukupolvenvaihdoksen" jälkeen yhtään mitään.
Ammattimaisuutta tarvittaisiin metsänomistamiseen rutkasti lisää, mutta valitettavasti kaupunkilaistuminen suurella todennäköidyydellä etäännyttää metsän hoidosta ja käytöstä. Lisäksi kun taloudellinen merkitys metsästä entisestään vähenee, ei ihme että kiinnostusta ei ole. Jos hehtaarin aukolla saisi uuden mersun kaupasta niinkuin joskus, olisi innostusta varmasti hoitoonkin paljon enemmän.
Nuoret metsänomistajat ne puut metsästä liikkeelle saavat, vai tunnetteko jonkun nuoren isännän/emännän jolla on isot hakkuumahdollisuudet ja säästömetsät?
-
Hyvin metsiään hoitavat, eli kaikki hakkuumahdollisuudet tarkkaan käyttävät, tietenkin parhaiten hyötyisivät pinta-alaverotuksesta. Siinä mielessä umpin ajatus on ihan järkevä.
Lyly taas mielellään ehdottelee metsänomistajille lisää veroja, mukamas sen turvin että hakkuutarpeita tulisi sen vuoksi.
Kyllä tottuus taitaa kuitenkin olla se, että niin kauan kun metsänomistajien keskimääräinen ikä nousee, innokkuus puunmyyntiin vaan entisestään laskee. Patoutunutta sukupolvenvaihdos tarvetta on paljon. Tilanne ei kuitenkaan tulevaisuudessa välttämättä parane, vaikka metsä siirtyisikin kuoleman jälkeen seuraavalle sukupolvelle. Varsinkin perikunnat voivat olla niin riitaisia että metsässä ei tapahdu "sukupolvenvaihdoksen" jälkeen yhtään mitään.
Ammattimaisuutta tarvittaisiin metsänomistamiseen rutkasti lisää, mutta valitettavasti kaupunkilaistuminen suurella todennäköidyydellä etäännyttää metsän hoidosta ja käytöstä. Lisäksi kun taloudellinen merkitys metsästä entisestään vähenee, ei ihme että kiinnostusta ei ole. Jos hehtaarin aukolla saisi uuden mersun kaupasta niinkuin joskus, olisi innostusta varmasti hoitoonkin paljon enemmän.
Nuoret metsänomistajat ne puut metsästä liikkeelle saavat, vai tunnetteko jonkun nuoren isännän/emännän jolla on isot hakkuumahdollisuudet ja säästömetsät?
Tunnen aika hyvinki ;)
-
Puu liikkuu kun nettoansio on riittävä. Aivan sama miten verotus on toteutettu, jos mitään ei jää käteen en myy. Verotus on nyt aivan liian kova, hankintatukkikasa tien vieressä sisältää yli 54% veroa. Onko valtio todellakin ollut niin reipas että on oikeudenmukaista saada siitä niin paljon tekmättä mitään.
Lylyn mielipiteet koskee vain sitä miten saadaan paperiliiton väelle lisää liksaa metsänomistajien kustannuksella. Pelottavaa siinä mielessä että SAK = virkamieskoneisto joka todellakin voi saada mitä tahansa järjestelmän läpi.
-
Raaka peli on rakennustyömaalla. Puun hinta on junnannut samassa sieltä 80- luvulta asti, ja valtion kylmä koura kahmaisee kolmanneksen rippeistä itselleen. Mitäpä lylyä lykkimään, sosialisointia pukkaa sak: n suunnalta. :o
-
Minun puolesta voisi kyllä pinta-alaveroon palata. Mukavasti helpottuisi veroilmoituksen tekeminenkin. Mutta miten kävisi ALV:n? Se olisi kai kumminkin myyntiperustainen, hankala sitä olisi pinta-alaveroksi muuttaa. Eli sen takia veroilmoitus olisi kumminkin tehtävä.
Kiinteistöverossa hyvänä puolena olisi se, että se jäisi lämmittämään metsän sijaintikuntaa. Että jos myyntivero vaihdettaisiinkin kiinteistöveroon? Tällainen esitys ei takuulla menisi läpi Suomessa, jossa enemmistö asuu vähämetsäisissä kunnissa.
SAK taitaa siis haluta kiinteistöveron muiden verojen lisäksi, ei vaihtoehdoksi. Kiinteistöveron periaatteellinen ongelma on, että mikä oikeastaan olisi se "kiinteistö", jota verotetaan? Jos se olisi pelkkä maapohja, sen arvo olisi varsinkin syrjäseudulla varsin pieni. Jos se olisi puuvarat, ne tulisi verotettua kahteen kertaan, kun niistä kumminkin maksetaan myyntivero. Ja niiden määrästä pitäisi aina olla ajantasainen tieto.
Ja nythän on niin, että metsäkiinteistön omistaja ei varsinaisesti enää omista muuta kuin hallitsemallaan kiinteistöllä olevat puuvarat. Kaikki muu: malmit, vesi, riista, marjat, sienet, kelkkareitit ovat yhteistä tai jonkun muun omaisuutta. Myös maa-ainesten otto sekä rakentaminen edellyttää yhteiskunnan lupaa, eli maanomistus pelkästään ei niihin oikeuta. Siispä asiat, josta ylipäätään voi maanomistajaa verottaa, on puuvarat, kaavoitetut rakennuspaikat tai maa-ainesten ottoluvat. Jokamiehenoikeuteen kuuluvista asioistakin toki voidaan verottaa, jos nämä oikeudet ensin siirretään maanomistajan määräysvaltaan.
-
Nuoret metsänomistajat ne puut metsästä liikkeelle saavat, vai tunnetteko jonkun nuoren isännän/emännän jolla on isot hakkuumahdollisuudet ja säästömetsät?
[/quote]
Kyllähän sitä vaikka 10% pinta-alasta vois laittaa lakeaksi, jos tukista maksettaisiin edes jotain 6- alkuisia summia kuten paperimediassa mainitsin. 8)
-
Shavialla hyvä näkökanta. Lisäksi näen, että pienillä verotuksillisilla avuilla voitaisiin alentaa työttömyyttä syrjäseuduilla, esim paikkakunnalla asuva metsänomistaja saisi omasta metsästään tuottaa puuta myyntiin lähes verottomasti tiettyyn määrään asti vuodessa, tämä toisi syrjäseuduille lisää ostovoimaa eikä olisi oikeastaan keneltäkään pois.
-
Shavialla hyvä pointti. Miten noita metsiä tosiaan verotettaisi, jos kiinteistövero sinne rapsahtaisi. Jokamiesoikeuksien poistolla ja mahdollisilla metsästysmaiden maksullisuudella olen monesti kuullut korjattavan tuo ko. vero pois omalta kontolta, mutta vähän on arveluttava toimi tuokin. Minusta on ainakin hyvä että mettämiehet kehtaa hirvipassissa päivästä toiseen pönöttää, eikä nuo jänikset ja rusakotkaa oo vielä yhtään tainta mehtään istuttanu, mutta syöny siitäkii edestä.
-
Olen niin nuori että minulla ei ole omakohtaista kokemusta pinta-alaverotuksesta. Mutta sellainen kuva siitä on jäänyt, että se järjestelmä oli kannustavampi hyvään metsänhoitoon kuin tämä nykyinen systeemi. Paljon on nykyisin olevinaan muskelia metsävalvonnassa, mutta silti taimikot hoidetaan huonommin kuin koskaan. Tuntuu että markkinatalouden lait vaikuttavat metsänhoidossakin ja pikavoittoja tavoitellaan ajattelematta asioita yhtään pidemmälle. Myös uudistamispantti oli hyvä systeemi, tuntuu että nykyään lisääntynyt vapaus metsänhoidossa edistää vaan huonoa metsänhoitoa.
-
Myös uudistamispantti oli hyvä systeemi, tuntuu että nykyään lisääntynyt vapaus metsänhoidossa edistää vaan huonoa metsänhoitoa.
Se on tämä valinnan vapaus. On annettu mahdollisuus hoitaa omaisuuttaan mahdollisimman huonosti.
-
Se pinta ala verotus taitaa olla mennyttä aikaa tuskin palataan siihen tai jotain lisuketta tulee mukaan.toisin sanoen näillä mennään.
-
Minun puolesta voisi kyllä pinta-alaveroon palata. Mutta miten kävisi ALV:n?
Kiinteistöverossa hyvänä puolena olisi se, että se jäisi lämmittämään metsän sijaintikuntaa.
SAK taitaa siis haluta kiinteistöveron muiden verojen lisäksi, ei vaihtoehdoksi. Kiinteistöveron periaatteellinen ongelma on, että mikä oikeastaan olisi se "kiinteistö", jota verotetaan? Jos se olisi pelkkä maapohja, sen arvo olisi varsinkin syrjäseudulla varsin pieni. Jos se olisi puuvarat, ne tulisi verotettua kahteen kertaan, kun niistä kumminkin maksetaan myyntivero. Ja niiden määrästä pitäisi aina olla ajantasainen tieto.
Jokamiehenoikeuteen kuuluvista asioistakin toki voidaan verottaa, jos nämä oikeudet ensin siirretään maanomistajan määräysvaltaan.
Hyviä ajatuksia. Pyyhin pois muut paitsi ne, joita kommentoin.
Pinta-alaveroon siinä muodossa kuin se aikoinaan oli, voitaisiin minunkin puolestani ehkä palata. Joka tapauksessa se oli parempi systeemi kuin tämä nykyinen.
ALV on metsänomistajan kannalta läpikulkuerä, jolla ei ole mielestäni suoranaisesti mitään tekemistä puunmyynnin tai metsänomistamisen verottamisen kanssa. Systeemi mahdollistaa metsänhoitoon ostettujen tuotteiden ja palvelusten arvonlisäveron vähentämisen sekä ylipäätään lisää valtion tuloja. Muistaakseni alv ei edes käväise metsänomistajan tilillä, jos hän ei ole alv-velvollinen. Eikä hän myöskään pysty hakemaan alv:n palautusta.
Nykyään voitaisiin ihan helposti atk:n avulla siirtää tietty osa myyntiverosta metsän kotikuntaan. Se ei vaatisi koko systeemin muuttamista.
Sellainen olo minullakin on, että tämä vero tulisi myyntiveron lisäksi tavalla tai toisella. Se, mitä verotetaan on tosiaan ongelma, ja ainoa järkevä verotettava olisi metsän maaperän kasvupotentiaali. Eli vanhan pinta-alaveron peruste. Jonkinlainen nykyistä tilannetta parempi ajantasainen tieto puumäärästä on tulossa, jos tai kun laserkeilaussysteemi ulottuu koko maahan. Mutta eikö silloin ole enemmin kyse varallisuusveron kaltaisesta verosta? Siihen en oikein usko, että keilauksella voitaisiin tarpeeksi luotettavasti mitata vuotuista kasvua. Menetelmä taitaa olla myös liian kallis joka vuosi uusittavaksi.
Jos jokamiehen oikeudet poistettaisiin ja annettaisiin maanomistajalle oikeus vaatia niistä maksua, niin en usko että siitä olisi mitään hyötyä. Käytännössä homma kaatuisi maksujen perimisen hankaluuteen. Maksua voisi kohtuu vaivalla periä ulkomaista halpatyövoimaa metsämarjojen ja sienien poimintaan maahan tuottavilta yrityksiltä, ja sekin melkein edellyttäisi maksun perimistä maanhan saapumisen yhteydessä. Metsästyksestä, ratsastuksesta yms. voisi periä maksua, jos liittoutuisi toimintaa järjestävän tahon kanssa. Ongelmaksi jäisivät sitten nämä jo nykyisin harmia aiheuttavat, kaikista säännöistä piittaamattomat.
-
Se, mitä verotetaan on tosiaan ongelma, ja ainoa järkevä verotettava olisi metsän maaperän kasvupotentiaali. Eli vanhan pinta-alaveron peruste.
Se on juuri näin. Eli muutettakoon myyntivero takaisin pinta-alaveroksi, ja kutsuttakoon sitä vaikka uudella nimellä "kiinteistövero" (kaupunkilaiset tykkää tästä termistä, koska hekin maksaa kiinteistöveroa), ja reilu osuus siitä metsän sijaintikuntaan. Eniten maksakoon ne, joilla on viljavimmat maat, koska niissä hyvällä metsänhoidolla tuotetaan eniten puuta ja rahaa, ja toisaalta hoitamattomuudella eniten vahinkoa.
Jokamiehenoikeudet saisi jäädä ennalleen muuten, mutta ne voi olla vain sellaisten maiden kansalaisilla, joiden kotimaassa suomalaisilla on vastaavat oikeudet.
-
No pitäisikö neuvostoliittokin vielä perustaa uudelleen?
-
No pitäisikö neuvostoliittokin vielä perustaa uudelleen?
Riippunee siitä keneltä kysytään, mutta jos tällä kommentilla haetaan sitä, ettei mitään ennen käytössä ollutta kannata kaivaa haudasta ja miettiä uudelleen, niin...
-
No pitäisikö neuvostoliittokin vielä perustaa uudelleen?
Riippunee siitä keneltä kysytään, mutta jos tällä kommentilla haetaan sitä, ettei mitään ennen käytössä ollutta kannata kaivaa haudasta ja miettiä uudelleen, niin...
Pinta-alavero siinä muodossa kuin se aikoinaan oli, saa jäädä unohduksiin. Jos pinta-ala sidonnaisuutta haetaan, niin kannattaa kehitellä jotain mallia, jolla se toimisi.
Onko metsätulo ansio- vai pääomatuloa? Ennen meni muiden tulojen päälle ja korotti progressiota, vaikkei olisi ollut tuloja metsästä.
Kuviotietojen hallinta on byrokraattista ja verokuutioarvon määrittely vain arviota. Siten todellinen vero-% vaihtelee puunmyyjän tuurin ja taidon mukaan todella paljon. Veroa joutuu maksamaan, vaikkei puuta edes saisi myytyä huonon kysynnän takia. Ym...
Kiinteistövero on sitten aivan eri asia kuin pinta-alavero.
-
Siten todellinen vero-% vaihtelee puunmyyjän tuurin ja taidon mukaan todella paljon.
Kyllähän pinta-ala vero oli kuitenkin huomattavasti edullisempi euroissa vaikkakin x40 vuotta, verrattuna nykyiseen 30% kasasta.
-
Ehkä noin, ei ole omakohtaista tietoa.
Mutta eikös verovelvollisten pitäisi olla yhdenvertaisia verotuksessa? Veroprosentin tai vero-m3:n määritteleminen on sitten ihan oma juttunsa.
Tehdään sekoitus: reilu kiinteistövero, jossa otetaan huomioon pohjan tuottopotentiaali ja siihen päälle vero myyntien mukaan. Laitetaan vielä myyntivero progressiiviseksi, niin johan on hauska yhtälö.
-
Raaka peli on rakennustyömaalla. Puun hinta on junnannut samassa sieltä 80- luvulta asti, ja valtion kylmä koura kahmaisee kolmanneksen rippeistä itselleen. Mitäpä lylyä lykkimään, sosialisointia pukkaa sak: n suunnalta. :o
Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa? yli puolet arvelen nopeasti. luulempa että Lyly saapi sieltä päin palautetta tuohon yritykseen varsin kipakaan sävyyn. Onhan tuosta vouhkattu jo vuosia mutta valmista ei oo tullu . Arvelen että just tuosta syystä.
-
Raaka peli on rakennustyömaalla. Puun hinta on junnannut samassa sieltä 80- luvulta asti, ja valtion kylmä koura kahmaisee kolmanneksen rippeistä itselleen. Mitäpä lylyä lykkimään, sosialisointia pukkaa sak: n suunnalta. :o
Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa? yli puolet arvelen nopeasti. luulempa että Lyly saapi sieltä päin palautetta tuohon yritykseen varsin kipakaan sävyyn. Onhan tuosta vouhkattu jo vuosia mutta valmista ei oo tullu . Arvelen että just tuosta syystä.
Metsänomistajista 30% on palkansaajia, 16% maatalousyrittäjiä, 7% muita yrittäjiä, 45% eläkeläisiä ja 2% muuta.
Pinta-alan mukaan maatalousyrittäjillä keskim. suurempi pinta-ala. (2009)
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.pdf
Muistaakseni valtion pääomatuloverosta suurin osa tulisi puunmyyntituloista.
-
Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa?
Täytyy huomioida että Lyly edustaa sitä hankalinta palkansaajaryhmää joka ei itse halua osallistua mihinkään joka rasittaisi heitä, eikä omistaminen ole keskeisintä siinä ideologiassa. Riittää kun muut omistavat joilta voi ottaa pois. Veikkaan että murto-osa SAK:n jäsenistä omistaa metsää.
Palkansaajia on myös suuri osa julkisen sektorin työntekijöistä jotka eivät lähellekään jaa SAK:n ideologiaa, kun eivät omissa palkkaneuvotteluissa aina ole voittajien joukkueessa. Sen sijaan uskon että toimihenkilöistä suurikin osa voi olla niitä palkansaajametsureita. Suuri osa on sukupolven verran kotoisin maalta ja niillä voi olla paremmin varaa ja silmää sijoittaa metsiin.
-
No, älkää nyt kaikkea uskoko. Jotain lisämaksua pukkaa, ellei Joutokukkula hiljene.
-
Raaka peli on rakennustyömaalla. Puun hinta on junnannut samassa sieltä 80- luvulta asti, ja valtion kylmä koura kahmaisee kolmanneksen rippeistä itselleen. Mitäpä lylyä lykkimään, sosialisointia pukkaa sak: n suunnalta. :o
Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa? yli puolet arvelen nopeasti. luulempa että Lyly saapi sieltä päin palautetta tuohon yritykseen varsin kipakaan sävyyn. Onhan tuosta vouhkattu jo vuosia mutta valmista ei oo tullu . Arvelen että just tuosta syystä.
Metsänomistajista 30% on palkansaajia, 16% maatalousyrittäjiä, 7% muita yrittäjiä, 45% eläkeläisiä ja 2% muuta.
Pinta-alan mukaan maatalousyrittäjillä keskim. suurempi pinta-ala. (2009)
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.pdf
Muistaakseni valtion pääomatuloverosta suurin osa tulisi puunmyyntituloista.
Ei taida valtiolla voittoa jäädä puun pääomatuloverosta. Laskeppa pikkasen metlan puunmyyntilastoista paljonko sitä mahdollisesti tulee ja paljonko menee metsäkeskukselle ja kemera ym. tukiin ;D
Taitais olla paree pudottaa veroja ja tukia yhtä aikaa. ;D
-
Missähän ne suuret hakkuu mahdollisuudet on?Metsiään hoitaneella ehkä.Mutta jos katselee ympärilleen,niin ei niitä tukki mettii niin kauheasti ole.Metsällä on monesti rahoitettu jokin tuottamaton (traktori,ym konekauppa).Veroja on saatanan hölmöä kaapia siitä mitä ei ole.Laskennallinen puustonkasvu ei todellakaan ole sitä mitä metsät kasvaa.Risua tunkee kyllä,mutta se ei lämmitä edes hakkeena.Itse hakkaan metsät hoidon kannalta ja siihen ei lisä kuluja tarvita.Enemmän yhteiskunta hoidosta jatkossa hyötyy.Ainakin kun muksut laittaa rahoiks.
-
Kova on kiima saada maksaa veroja. Tämä nykyinen on hyvä ja sopii markkinatalouteen. Aikoinaan meikäläisen metsistä tuli muka tuloa pinta-alaverotuksessa 4000€/v. Itse olen niistä 20 viime vuoden aikana hakannut n. 35 000€ edestä eikä niissä ole ainakaan kymmeneen vuoteen mitään tuloja tulossa.
-
Kova on kiima saada maksaa veroja. Tämä nykyinen on hyvä ja sopii markkinatalouteen. Aikoinaan meikäläisen metsistä tuli muka tuloa pinta-alaverotuksessa 4000€/v. Itse olen niistä 20 viime vuoden aikana hakannut n. 35 000€ edestä eikä niissä ole ainakaan kymmeneen vuoteen mitään tuloja tulossa.
Mutta pinta-alaveron kanssa saisit veroa maksaa jatkossa epämääräisiä summia. Nykyinen hyvä. Tempoileva veropolitiikka on myrkkyä puumarkkinalle.
-
Nämä Kemera-tuet sun muut joutais heittää hiuksista hevon persiiseen. Niillä tuetaan taas sitä harmaata paperinpyörittäjien massaa, joka ei hyödytä ketjua millään tavalla. Jos tekemistä halutaan tukea, maksettakoon se kunnollisena tuotteen hintana. Jos kaikki tässä maailmassa pistetään tukikannusteiseksi, niin eihän täällä kohta käy paskallakaan kukaan, jos ei siitä tukea tilille napsahda. Omia metsiä joitain hehtaareja syksyn/talven aikaan raivattu, puhdistettu polttopuut moton edeltä pois, mutta en kyllä tukia mokomasta työstä hae. Jos ei riitä, että metsät siivoamalla saa paremman kasvun ja laadukkaampaa puuta, niin olen sitä mieltä, että kannattaa metsät laittaa lihoiksi ja kiertoon.
Mitä tulee sitten tähän Kopran ehdottamaan metsätilamaksuun, jonka suuruus olisi n. 50€/ha. Omalla kohdalla se tarkoittaisi noin 7500€/v menoja, mikäli en tekisi mitään puukauppaa siellä. Jos tällä omalla pinta-alalla mietitään, niin joka vuosi pitäisi lahmata jotakin metsästä, mutta jos sitä lahmattavaa nyt ei vaan satu olemaan, niin kalliiksihan tuo tulee. Oliko Kopran ehdotus sellainen, että mikä tahansa puun myynti katsottaisiin tuon metsätilamaksun kumoavaksi vuositasolla. Vai pitääkö tämä "ulostulo" käsittää niin, että esim. tehdessäni 5000€ puukaupan, saan vähentää vain tuon 5000€ verotuksessa pois ja loput on maksettava vaan ja ainoastaan siitä ilosta, että on sattunut tässä metsiin investoimaan?
-
Kirjanpidossahan sen menisi kuitenkin kuten nyt eli maksetut kiinteistöverot vähennetään menona. Periaatteessa silloin voisi tappiovuosina käyttää hyväkseen esim alijäämähyvityksiä. Passiivisilla pientiloilla olisi nollasumma peli kun palkkatuloja käytetään ja alijäämällä paikataan, isot tilat sitten joutuisivat tosissaan hankkia kassatuloja verojen maksuun.
Edelleen olen sitä mieltä että nettotulot ratkaisee ja mitä vähemmän menee lompakosta veroihin sen parempaa maaseudun tilanteelle. Säästetyillä varoilla ostetaan palveluja joiden kautta valtio saa kuitenkin ihan riittävästi.
-
Kirjanpidossahan sen menisi kuitenkin kuten nyt eli maksetut kiinteistöverot vähennetään menona. Periaatteessa silloin voisi tappiovuosina käyttää hyväkseen esim alijäämähyvityksiä. Passiivisilla pientiloilla olisi nollasumma peli kun palkkatuloja käytetään ja alijäämällä paikataan, isot tilat sitten joutuisivat tosissaan hankkia kassatuloja verojen maksuun.
Edelleen olen sitä mieltä että nettotulot ratkaisee ja mitä vähemmän menee lompakosta veroihin sen parempaa maaseudun tilanteelle. Säästetyillä varoilla ostetaan palveluja joiden kautta valtio saa kuitenkin ihan riittävästi.
***** tollo eikö se nyt mene kaaliin että tuo on meno jolle ei tule mitään vastinetta. Jos ostat vaikka moottorisahan tai raivaussahan niin siitä on hyötyä ja tuloakin mutta kiinteistövero on puhdas menoerä joka ei tuota mitään! Kokeile vaikka, ota tonnin seteli ja huuhtele se vessanpytystä tai käy kaupassa ostamassa em vehkeet. Kummasta tuli parempi mieli?
-
Jos tästä nykysysteemistä mennään tohon pinta-alaperusteiseen, niin ei se mikään tasavero voi olla. Se kohtelisi eri pohjia epäoikeudenmukaisesti, kun niillä on eri tuottopotentiaali.
Jos mä olisin verottaja niin mä odottelisin vielä kymmene vuotta, että metsät hakataan pois ja sitten siirtyisin tohon pinta-alaperusteiseen veroon. Ei tule poistoja kun ei ole tuloja. Tuossa kun halki Suomen meni junalla, niin eipä tuolla ole enää metsiä siinä mallia kuin esim 80-luvulla oli. Paljon on vajaatuottoista uudistamatonta hakkuuaukkoa.
Eikö tuon saman logiikan perusteella pitäisi pistää myös pelloille kiinteistövero? Tästä vain paistaa läpi kuinka tää yhteiskunta toimii. Jos ei pärjätä normaaleilla keinoin hyvä veli verkoston kautta junaillaa asia siihen malliin, että homma toimii.
-
.... pinta-alaperusteiseen veroon. Ei tule poistoja kun ei ole tuloja. Tuossa kun halki Suomen meni junalla, niin eipä tuolla ole enää metsiä siinä mallia kuin esim 80-luvulla oli. Paljon on vajaatuottoista uudistamatonta hakkuuaukkoa.
Kyllä vähennyksiä sai vanhassa pinta-alaverossakin. Mutta vähennyksiä ei saanut menoista vaan metsän, ja ennen kaikkea, taimikon hoitamisesta. Yhtenä suurena ideana systeemissä kumminkin oli, että vero muistutti metsän olemassaolossa ja rahat veroihin piti saada jostakin. Se kannusti myymään puita, mikä valtion kannalta katsoen tiesi työpaikkoja ja vientituloja. Vähennysten saaminen esim. hoidetulla taimikolla tarkoitti sitä, että tärkein asia tulevan metsänkasvun ja teollisuuden raaka-aineensaannin kannalta tuli hoidettua. Mielestäni ihan fiksu tapa potkia metsänomistajia persuksiin metsänhoidossa ja samalla valtio edisti metsäteollisuuden mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa raaka-ainetta.
Jos joku muistaa paremmin ja oikein, niin olisi mukava jos kertoisi.
-
.... pinta-alaperusteiseen veroon. Ei tule poistoja kun ei ole tuloja. Tuossa kun halki Suomen meni junalla, niin eipä tuolla ole enää metsiä siinä mallia kuin esim 80-luvulla oli. Paljon on vajaatuottoista uudistamatonta hakkuuaukkoa.
Kyllä vähennyksiä sai vanhassa pinta-alaverossakin. Mutta vähennyksiä ei saanut menoista vaan metsän, ja ennen kaikkea, taimikon hoitamisesta. Yhtenä suurena ideana systeemissä kumminkin oli, että vero muistutti metsän olemassaolossa ja rahat veroihin piti saada jostakin. Se kannusti myymään puita, mikä valtion kannalta katsoen tiesi työpaikkoja ja vientituloja. Vähennysten saaminen esim. hoidetulla taimikolla tarkoitti sitä, että tärkein asia tulevan metsänkasvun ja teollisuuden raaka-aineensaannin kannalta tuli hoidettua. Mielestäni ihan fiksu tapa potkia metsänomistajia persuksiin metsänhoidossa ja samalla valtio edisti metsäteollisuuden mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa raaka-ainetta.
Jos joku muistaa paremmin ja oikein, niin olisi mukava jos kertoisi.
Siinä oli vielä se "hyvä" puoli että metsätulot verotettiin ansiotuloina jolloin progressio oli korkea jos myös muita tuloja. Voisi palkanansaitsijametsänomistajia hieman nyppiä maksaa tuhansia euroja veroja vuosittain taimikoista joista tuloja 50 vuoden päästä. Minun mielestäni verot pitäämaksaa tuloista eikä oletetuista tuloista. Periaattessahan tällöin voisi esim akateemisesti koulutettua kotiäitiä/isää verottaa tuloista jotka hän olisi voinut tienata koulutuksen perusteella tmv.
-
Miksi metsänhoitoon pitäisi "kannustaa" verotuksen keinoin? Jos joku haluaa kasvattaa ryteikköä ja elellä sen keskellä Linkolana, niin eikö hänellä ole siihen täysi oikeus ilman että valtiovalta asiaan puuttuu verottamalla?
Jos taas talousmetsää haluaa kasvattaa, niin silloin lienee soveliasta noudattaa tällä hetkellä vallitsevaa oppia talousmetsänkasvatuksesta eikä siihen erikseen tarvitse sotkea veronäkökohtia vaan kannustinvaikutus on jo lisääntyneissä tuloissa.
Ja eikö ole myös niin että huonontuva metsänhoito makrotasolla nostaa tukin hintaa, mikä palkitsee talousmetsänkasvattajia ja ehkä myös kannustaa Linkoloita liittymään tuohon jaloon joukkoon.
-
Miksi metsänhoitoon pitäisi "kannustaa" verotuksen keinoin? Jos joku haluaa kasvattaa ryteikköä ja elellä sen keskellä Linkolana, niin eikö hänellä ole siihen täysi oikeus ilman että valtiovalta asiaan puuttuu verottamalla?
Se on perua "vanhoilta hyviltä" ajoilta jotain pari- kolmekymmentä vuotta taaksepäin, kun Suomi tai ainakin Ay-liitot ja vientifirmat ja valtiovalta elivät niinsanotusti metsästä. Silloin tosiaan pinta-ala verotuksessa joka vuosi oli tuloa, vaikka minunkin parinkymmenen kasvullisen hehtaarin pläntiltä kun rakennuspuut oli kaadettu, ei sitä myytävää oikein jäänyt, mutta veroa kertyi, kun se metsä kasvoi kohisten.
Markkinataloutta hehkutetaan, mutta metsän kohdalla omistajat haluttaisiin pakottaa johonkin tiettyyn tapaan toimia = sehän on sosialismia. Esille heitetyt muka vähennyskelpoiset metsätilamaksut ja kiinteistöverot ym. Kuten jo sanottu: meno mikä meno, niin jostakin se maksajalla on pois.
-
On se hienoa ja miehekästä heitellä näitä verotuksen lisäysehdotuksia maailmalle. Puun hinta vain laskee kuin lehmän häntä, mutta saamamiesten pitäisi saada lisää. Eiköhän nyt olisi aika vedellä kopraan, ja miettiä asia uusiksi. >:(
http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2013/pk12.htm
-
Jos taas talousmetsää haluaa kasvattaa, niin silloin lienee soveliasta noudattaa tällä hetkellä vallitsevaa oppia talousmetsänkasvatuksesta eikä siihen erikseen tarvitse sotkea veronäkökohtia vaan kannustinvaikutus on jo lisääntyneissä tuloissa.
Ja eikö ole myös niin että huonontuva metsänhoito makrotasolla nostaa tukin hintaa, mikä palkitsee talousmetsänkasvattajia ja ehkä myös kannustaa Linkoloita liittymään tuohon jaloon joukkoon.
Minun puolestani jokainen saa kasvattaa miten haluaa. Mutta teollisuus ja myös poliitikot puhuvat säännöllisesti metsänomistajien perseenpotkimisesta tai jonkin kiinteistöön liittyvästä verosta. Parantuneella kasvulla ja mahdollisuudella myydä puuta ei saada ketään kiinostumaan metsänhoidosta taloudellisessa mielessä, jos ei nytkään kiinnosta. Jos jotain veromuutoksia tulee, niin olisi ihan positiivinen yllätys, että silloin palkittaisiin metsänhoidosta ja investoinnilla tulevaisuuteen. Mutta jos hoidetusta taimikosta saisi reippaasti verohelpotusta, niin homma saattaisi alkaa kiinostamaan. Mitä ei suomalainen tekisi välttääkseen veronmaksamista...
Eräässä tilaisuudessa suurin piirtein niihin aikoihin kun verotustavan siirtymäaikaa oli vielä jokunen vuosi jäljellä, Etelä-Suomessa metsää siihen aikaan lähes 200 ha omistanut kertoi metsänhoidostaan. Hän oli pyörittänyt tilaansa toistakymmentä vuotta puuta myyden ja verotustapa oli pinta-alavero. Tuona aikana puuta oli myyty ihan mukava kasa. Verosuunnittelu ei ollut mennyt ihan putkeen, koska veroakin oli pitänyt maksaa ruhtinaalliset noin tuhat markkaa. Siinä huushollissa metsänhoitoa oli tehty jo muuta vuosikymmen ja metsät sen mukaisia, eikä metsät tuolloinkaan olleet tyhjäksi hakattuja.
Kyllä puunhintaan vaikuttaa paljon enemmän vientihinnat kuin tarjonta kotimaassa.