Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: vms1 - 31.01.13 - klo:09:29
-
Nonni. Tulee mullekkin eteen tuo ongelma eli raiviolle pitäisi saada jotain kasvamaan. Eli ravinteita vähän ja ph: myös matala. Tarkoituksena on laiduntaa ensi ja sitä seuraava kesä ja sen jälkeen jos suotuisat kelit niin uittaa lannalla ja kyntää. Kalkitusta tehdään pikkuhiljaa ja sitten kynttötalvena vähän rajummin. Mutta mitä laitetaan seokseen että jotain syötävää kasvaa ensi ja sitä seuraavana vuonna. Pinta-alana joku 6 ha eli siitä pitäisi jotain hyötyä saada.
-
Apila on pioneerikasvi, niitä noin kolmee sorttia ja jotain kortta tekevää heinää kaveriks. Maistuuko koiranheinä mitenkä laitumelta?
-
Apila ei happamesta tykkää, mutta jos sitä kalkitusta sinne saat niin mikäpä ettei. Ite laittaisin kauraa ja raiheinää ja timotein pohjalle sitte, olis syötävää jos ens kesänäkin. Ja miksei alsiketta ja valkoapilaakin vähän.
-
Riippuu vähän maalajistakin, mutta omasta kokemuksesta sanoisin että ilman kalkkia ei kasva oikein mikään laidunkasvi. Maurij antoi mielestäni hyvän reseptin, näissä tapauksissa kannattaa käyttää monipuolista seosta, niin joku laji sieltä onnistuu. Valkoapilan tapainen keltamaite on myös vaatimaton ja hyvä laidunkasvi. Siementä on saanut Naturcomilta. Palkokasvit kannattaa ympätä typpibakteerilla uudismaalle kylvettäessä. Heinistä timotei lienee viihtyvin.
-
italian raiheinä aika hyvin kasvaa raiviollakin..reilusti lietettä, kalkitus ja hivenlannoitus päälle niin kasvaa ihan ok.
-
Westerwoldin raiheinä 25kg + ruisvirna ympättynä 25kg/ha. Tai sitten jotain edullista yksivuotista alsikeapilaa.
-
Raju kalkitus heti alkuun on A ja O. Kyntövuotta on turha odottaa, koska ilman ph:n nostoa on kyntö heti edessä. Ja raivion kyntö on tuskaisaa hommaa maasta nousevien juurakoiden takia. Monivuotista alle ja yksivuotista omien halujen mukaan päälle. Ja kyntöä kannattaa siirtää mahdollisimman pitkälle täydennyskylvön avulla. Tai jos pakko uusia niin ennemmin lautasäkeellä muokkaus kuin kyntämällä.
-
http://www.nettikone.com/kuhn/el122-300-cultitiller/1125309
Kaikilla soiden ja raivioiden viljelijöiden pakollinen laite. Ilman en enää pärjäisi, tarkoitus lisätä vaan kyseisellä laitteella ajoa joten tarkoitus ostaa isompi.
-
Raju kalkitus heti alkuun on A ja O. Kyntövuotta on turha odottaa, koska ilman ph:n nostoa on kyntö heti edessä. Ja raivion kyntö on tuskaisaa hommaa maasta nousevien juurakoiden takia. Monivuotista alle ja yksivuotista omien halujen mukaan päälle. Ja kyntöä kannattaa siirtää mahdollisimman pitkälle täydennyskylvön avulla. Tai jos pakko uusia niin ennemmin lautasäkeellä muokkaus kuin kyntämällä.
Heti ekansadon jälkeen kyntö,vaikka se oliski hiukan työlästä.Muokkaamalla ja pöyhimällä nopeiten pelto kunnon kasvukuntoon.
Kolmannen kynnön jälkeen,ei juurakoita enää ole 8)
-
Jyrsin, ei kyntöaurat. Täysin hölömöä yrittää nostaa kaikki pois kun jyrsimellä 20cm syvyyteen muokkaamalla saa vuosittain pilkottua kantoja.
-
Palkokasveista... yksivuotisista ruisvirnalla paras happamuudensieto. Ja ehkä tunteettomin myös vaihteleville (=alhaisille) ravinnetasoille. Monivuotisista alsikeapila kestää happamuutta parhaiten, mutta jossain tietty sillekin raja tulee vastaan. Lauhkeammissa oloissa isomaite (Lotus uliginosus) olisi jotain, mutta siementä ei saa meillä mistään ja talvenkestävyyskin tuntematon. Ja neitseellisellä maalla se ymppäys tarvitaan, jos halutaan heti päästä vauhtiin.
Petri
-
Nonni. Tulee mullekkin eteen tuo ongelma eli raiviolle pitäisi saada jotain kasvamaan. Eli ravinteita vähän ja ph: myös matala. Tarkoituksena on laiduntaa ensi ja sitä seuraava kesä ja sen jälkeen jos suotuisat kelit niin uittaa lannalla ja kyntää. Kalkitusta tehdään pikkuhiljaa ja sitten kynttötalvena vähän rajummin. Mutta mitä laitetaan seokseen että jotain syötävää kasvaa ensi ja sitä seuraavana vuonna. Pinta-alana joku 6 ha eli siitä pitäisi jotain hyötyä saada.
Käytätkö "teknisistä päisteistä" nimitystä raivio??? :o
-
Jyrsin, ei kyntöaurat. Täysin hölömöä yrittää nostaa kaikki pois kun jyrsimellä 20cm syvyyteen muokkaamalla saa vuosittain pilkottua kantoja.
Siis kyntämällä kannot ja juurakot loppuu kolmesvuodes,pilipalijyrsimellä ei koskaan :P
Ja tarkoitus ei ole vuodestatoiseen jyrsiskellä.
-
Nonni. Tulee mullekkin eteen tuo ongelma eli raiviolle pitäisi saada jotain kasvamaan. Eli ravinteita vähän ja ph: myös matala. Tarkoituksena on laiduntaa ensi ja sitä seuraava kesä ja sen jälkeen jos suotuisat kelit niin uittaa lannalla ja kyntää. Kalkitusta tehdään pikkuhiljaa ja sitten kynttötalvena vähän rajummin. Mutta mitä laitetaan seokseen että jotain syötävää kasvaa ensi ja sitä seuraavana vuonna. Pinta-alana joku 6 ha eli siitä pitäisi jotain hyötyä saada.
Käytätkö "teknisistä päisteistä" nimitystä raivio??? :o
Ei mutta ihan skn:än mieliksi rakennan nämä päistetiet osalle aalaa mihin ne muodostuu lähes itsestään. On sitten tulevina vuosina mukava kelkkoa lanta kun ei tartte pellonpoikki ajella kuormalla vaaan pääsee tietä pitkin lähes levityksen aloituskohdalle.
-
Jyrsin, ei kyntöaurat. Täysin hölömöä yrittää nostaa kaikki pois kun jyrsimellä 20cm syvyyteen muokkaamalla saa vuosittain pilkottua kantoja.
Siis kyntämällä kannot ja juurakot loppuu kolmesvuodes,pilipalijyrsimellä ei koskaan :P
Ja tarkoitus ei ole vuodestatoiseen jyrsiskellä.
millä ne nevat sitten sun mielestä on paras muokata?? en ainakaan itte ole keksinyt vielä parempaa kampetta nevalle kun toi suorateräinen jyrsin, keväällä sitten vaan s-piikillä muokkaa syksyllä jyrsityn kertaalleen niin alkaa lämpenemään joutuin kylvökuntoon. kuhnilla kun pääsee jyrsimään juolatonta kauran sänkeä nevalla, voi pitää vauhtia 6-7km/h ja kyllä tulee joutuin valmista tasaista jyrsittyä peltoa. tuon 3m koneen jos joskus saa myydyksi niin ostan vastaavan 4m koneen homman nopeuttamiseksi.
-
Yrttibroileriseosta elikkä hukkakaura, savikka, pillikäs, juolavehnä, matara sekoitettuna
esim. vehnään, ohraan tai kauraan.
-
Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla :-X ;D 8)
-
Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla :-X ;D 8)
Milläs muullakaan voi kylvää kun ei saa ostaa rehukauraa siemeneksi ja eka pelto joten vanhaa siementä ei ole. ::)
-
Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla :-X ;D 8)
Ja varsinkin jos käyt Matilta siemenes hakemassa :)
-
Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla :-X ;D 8)
Ja varsinkin jos käyt Matilta siemenes hakemassa :)
:D ;D :D ;D
tällä kertaa kuitenkin Karilta... :)
-
Nyt on oikaistava pieni väärinkäsitys. Matti on hyvä mies ja ei mulle Matin marginaalikauppaa mitään vastaan ole. Ei Masa itse hintaansa kovin pitkälle pysty määräämään, vaan ketju märittelee perushinnan.
Mua vituttaa lähinnä EDELLEEN se, että oman siemenen käytöstä maksetaan vielä sakkoa joka määräytyy hämärästi. Tämäkään ei ole Matin vika. Ja sertin myyntihinta on vähintäänkin pähkähullulla tasolla. Ja kaiken kukkuraksi kauppiaat saavat myydä sellaista tavaraa jota on myyty viimeksi 60-luvulla kun hätä oli TODELLINEN, varsinkin vehnän osalta. Ja silloin 60-luvulla kun 70% prosenttia itävää siementä myytiin, sen hinta oli oikeassa suhteessa sen siemenen laatuun. Nyt markkinatalouden aikana pokerinaamalla plotataan pussin kylkeen vakuustodistus jossa mainitaan itävyys 70% ja hintalapussa lukee 700euroa tonni. Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.
There is no business like sertibusiness.... ::)
-
Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.
Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. :o
-
Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.
Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. :o
Ei peittaus vaikuta don arvoon.
-
Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.
Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. :o
Ei peittaus vaikuta don arvoon.
No joo, ei varmaankaan suoraan.
Mutta se tehoaa siinä siemenessä oleviin taudinaiheuttajiin kuten juurikin tuota deoksinivalenolia aiheuttaviin Fusarium sieniin ja pienentää niiden riskiä saastuttaa uusi kasvu.
-
Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.
Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. :o
Haluatko maksaa yli 700euroa tonni tautisesta vehnänsiemenestä? Itse käytän peittaamatonta siementä, senkin uhalla että siinä saattaa olla pöpöjä. Mutta, pyrin korjaamaan siemenlohkoni ajoissa ja kylvän ne ensimmäisenä. Lajitellun siemenen säilytän säkeissä. Tähän asti ei ole ollut ongelmia lentonoen tms. kanssa. Ja jos viime syksyn kaltaisia korjuuolosuhteita tulee, pitää olla jemmassa 1-2 vuotta vanhaa siementä jos sattuu joku pöpökanta iskemään.
Tälle vuodelle piti uusia vehnän siemen, mutta hintalapussa on aivan liikaa hintaa tonnille.
Lainaus VYRin sivuilta:
"Lajittelulla ja hyvälaatuisella siemenellä vähennetään toksiiniriskiä
Viljasadon laadun turvaamiseksi huolellinen kuivaus on tärkeää. Toksiiniriskiä voidaan alentaa kuivaamalla vilja nopeasti ja huolellisesti alle 14 %:iin. Lisäksi hyvät varastointiolosuhteet varmistavat viljan laadun säilymisen.
Viljasadon laatua voidaan parantaa myös lajittelulla. Tämä koskee sekä teollisuuteen myytävää että omaan rehukäyttöön menevää viljaa. Pienet, surkastuneet jyvät ovat usein punahomeen tartuttamia ja sisältävät korkeita hometoksiinipitoisuuksia. Lajittelu kannattaa tehdä jo ennen ennakkonäytteen lähettämistä.
Viljan lajittelujätteitä ei tule käyttää eläinten ruokintaan. Erityisesti siat ja hevoset sekä yleisesti nuoret eläimet ovat herkkiä hometoksiineille. Nautaeläimistä lypsylehmät ovat lihanautoja herkempiä toksiineille.
Kun satoa käytetään omaksi siemeneksi, suosituksena on siemenerien huolellinen kunnostaminen ja peittaus home- ja taudinaiheuttajasieniin tehoavilla valmisteilla, tai kylvöihin hankitaan uusi sertifioitu siemen. Ensi kasvukautta ajatellen viljelykierto on entistä tärkeämpää, jotta tartunnan riskiä uusissa kasvustoissa voidaan vähentää. Tartuketta on nyt runsaasti jäljellä pelloissa, joten taudinaiheuttajat pystyvät siirtymään helposti kehittyviin oraisiin."
Lainaus YRMAn sivuilta:
"Mitä ovat punahomeet
Punahomeet (Fusarium-sienet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla
tyvitautia ja punahometta tähkiin. Taudinaiheuttaja
leviää myös kylvösiemenen mukana."
-
Suosittelen koivua, kuusta tai mäntyä. Maalajista ja edellisestä puulajista riippuen.
-
Mun täytyisi tämä asia kyllä ensin vielä arkena varmistaa viisaammilta ja miten se vaikuttaa siemenlevintään.
Mutta joo, sillä riskillä että tulee kirjoitettua ihan potaskaa.. ::)
Sopivissa sääoloissa vähäisestäkin fusarium-homekasvustosta voi innostua kehittymään suuriakin määriä toksiineja.
Samoin suuri homeiden määrä ei automaattisesti tarkoita sitä että toksiineja olisi runsaasti..
Eli äkkiä ajateltuna vaikka sulla olisi sadossa suuri don-arvo ei se välttämättä käsittääkseni tarkoittaisi sitä että siinä on runsaasti seuraavaan satoon vaikuttavia taudinaiheuttajia, kuten ei alhainenkaan don-arvo tarkoittaisi sitä että niitä on vähän..
-
Suosittelen koivua, kuusta tai mäntyä. Maalajista ja edellisestä puulajista riippuen.
Miten saat sitten ymppiluvassa lannanlevitysalaksi tuon kuusikon... Entä kuinka hyvin eläimet kasvaa laiduntamalla taimikossa.
Matkaa on kuitenkin navetan kulmalta 200 metriä joten vaikka pysyy tuettomanakin niin kuljetuskulut jo antaa aika paljon takaisin.