Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: MxxM - 09.01.13 - klo:08:33
-
Säilyykö härkäpapu esim. makkaraan murskattuna? Sillä ilmeisesti saisi aika hyvin rypsiä korvattua lehmien ruokinnassa?
-
Pystysikö härkäpapua paalaamaan jos sen niittää tavallisella niittokoneella?
Karhotus jollain nostavalla karhottimella, tai vanhalla sivuharavalla jota olisi tuolla hallin nurkassa.
-
pystyy paalaamaan
-
Kovin tuoreena murskesäilömisen ongelma on talmaaminen, myllyn saa helposti kovinkin juntturaan. Hernevalssit vaatii ainakin. Kun vain saa pavut myllystä läpi, niin varmasti säilyy. Tuo karhotus ja paalaaminen varmistaa ainakin sen, että ruokinta-arvot eivät olkea kummoisemmiksi nouse.... :-X
-
Minkälaisina määrinä olette tuota härkäpapu säilistä antaneet ? Eli monta paalia pitäisi 25 lypsävälle varata sisäruokinta kaudeksi. Ja paljonkohan niitä paaleja keskimäärin lähtisi hehtaarilta. Oli ensin ajatuksensa syöttää kiskoruokkijalla murskattuna mutta vaatisi turhan paljon työtä ja rahaa..
-
Kyllä menee papu hukkaan, jos sitä paaliin käy ahtamaan. Niittomurskauksessa jo tapahtuu puiminen, valtaosalta. Vain kyyhkyset kiittävät. Toinen vaikeus voi olla erillisruokinta papupaaleilla?
-
Niittomurskauksessa jo tapahtuu puiminen, valtaosalta.
Siksi tarkoitinkin tavallista niittokonetta. Missä vaiheessa sitä pitäisi niittää ja mikä ajankohta se voisi olla loppukesästä?
-
Kyllä menee papu hukkaan, jos sitä paaliin käy ahtamaan. Niittomurskauksessa jo tapahtuu puiminen, valtaosalta. Vain kyyhkyset kiittävät. Toinen vaikeus voi olla erillisruokinta papupaaleilla?
Meneekö? Jos haluaa vain typensitojan mistä saisi satoakin ensimmäisenä vuotena, eikä välitä niistä pavuista itsessään. Jos jotain raiheinää tai kauraa laittaisi sekaan ja vihreänä kaataa niin minkälaista rehua siitä tulisi?
-
Ruotsissa oli rehusiilon vieressä betonilaatalla muistaakseni ainakin vehnää, ja härkäpapua samassa tuubissa.
Hyvän näköistä skötseliä. Märkää.
(http://i5.aijaa.com/b/00346/11570883.jpg)
-
Härkä 100-papu 40-vehnä 40 kg/ha, alla alsike-puna-apila-ruokonata-nurminata-timotei..heinä joka oli se jo kasvanu aika pitkäksi.
Säilötty biologisella, kylvetty kesäkuun 9.. Niitetty ja paalattu elokuun puolivälissä.
4 hehtaarilta tuli jotain 80paalia.
Elukat tykkää syödä. Navetassa jää ruokintapöydälle nuo pavun varret, muu katoaa.
En ole huomannu, että ne vähempääkään lypsäis jos on hiukan papusäilistä joukossa.
Yks paali papusta ja 3 heinää rehuvarastossa, siitä pienkuormaajalla pöytään hiukan sitäjatätä.
Kun kerran siementä jäi niin ens keväänä ehkä härkä40-herne80-vehnä tai kaura60 kg/ha.
Ehkä tuon saisi paremmin talteen ajosilppurilla aumaan..melko vähän jäi mielestäni papuja maahan linnuille.
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 3,82 alle 4,13 (ka 254 g/kg)
Ammoniakkityppi > 57 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 69 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 10 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 514 g/kg N alle 500
Sokeri > 33 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 254 g/kg
Raakavalkuainen > 149 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 471 g/kg ka
D-arvo > 618 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 9,6 MJ/kg ka
OIV > 81 g/kg ka 71 - 88
PVT > 30 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 104 90 - 120
ME-indeksi > 94 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
-
kylvetty kesäkuun 9.. Niitetty ja paalattu elokuun puolivälissä.
Ehkä tuon saisi paremmin talteen ajosilppurilla aumaan..melko vähän jäi mielestäni papuja maahan linnuille.
Eiköhän se palko ole niin lujaa kiinni vielä tuossa vaiheessa, siis raaka, että kestää aika paljon käsittelyä?
-
Eiköhän se palko ole niin lujaa kiinni vielä tuossa vaiheessa, siis raaka, että kestää aika paljon käsittelyä?
Kylvö meni hiukan myöhäseks, tuo korjattiin viimesenä mutta oli se aika tuoretta. Palot olis saanu vielä täyttyä, vehnälle hetki oli hyvä mutta kun kelistä ei tiedä niin oli parempi antaa mennä.
Apulantaa en tuohon laittanu, vain sontaa.
-
onko asikaisen kuva otettu uppsalasta?
-
onko asikaisen kuva otettu uppsalasta?
Kyllä on.
M.E:n tilalta.
-
Jos paalata tykkää, niin eikö vihermassaherneet tai virnat olisi parempia?
-
Härkä 100-papu 40-vehnä 40 kg/ha, alla alsike-puna-apila-ru....
Kirjottelin taas mitä sattuu..härkä100 -HERNE40- vehnä40.
Jos paalata tykkää, niin eikö vihermassaherneet tai virnat olisi parempia?
Hernettä enemmän ja virnaa kokeilen enskeväänä.. varmaan tulee parempi niin..
-
niittomurskaajan läpi kun vetelee, niin tahtoo nuo palot varista..mitenhän onnistus jos pelkästään niittäs ja karhottas?
Olin yhen kesän tuolla asikaisen kuvaamalla tilalla töissä ja tuo tuubi homma ei tuolla pelittäny ollenkaan ainakaan kesäaikaan..ajettiin viimeset 10 metriä lämminnyttä tuubia tunkiolle..tosin tuolla oli naakkoja pirusti, niin tahtoivat reikiä tehä muoviin
siellä viljeltiin härkäpapu-vehnä seosta ja se korjattiin siiloon säilörehun sekaan sillä tavalla että joka kolmas kuorma oli härkäpapu-vehnää ja sitten kaks kuormaa nurmea.. sanoivat että siiloon pitää jättää nurmea uloimmaiseksi kerrokseksi kun rotat on tosi persoja tuohon härkäpapu-vehnään niin jos ne haistavat hp.-vehnän niin tulevat siilomuovista läpi.
-
Minun mielestä ainoa oikea korjuutapa kokoviljalle ja palkokasveille on suoraniitto silppurilla. Jos korjuun tekee ennenkuin jyvät tai palot ovat täyttyneet, silloin korjuutapa on se ja sama. Mutta ruokinta-arvotkin ovat heiveröisempiä. :'(
-
Itse hakusessa on kasvien vuorottelu viljan väliin jolloin itse kasvilla ei ole niin väliä, kunhan sillä maata parantava vaikutus. Käytännön syistä se pitäisi paalata jotta voi myydä, ja urakoitsija paalaa kun itsellä ei ole konetta. Tällöin olisi sopivaa saada se tehtyä toisen nurmisadon yhteydessä (eka on heinäsato).
Tietysti nurmea ja rypsiäkin voi laittaa mutta tämä olisi mielenkiintoinen vaihtoehto joillekin lohkoille kunhan tietäisi miten se käytännössä menisi. Olisikohan parempi yhdistää herne - ohraan/kauraan jos niittoajankohta on elokuu? Papu/vehnä tuottaa massaa myöhemmin vai onko sillä käytännössä väliä.
-
Itse hakusessa on kasvien vuorottelu viljan väliin jolloin itse kasvilla ei ole niin väliä, kunhan sillä maata parantava vaikutus. Käytännön syistä se pitäisi paalata jotta voi myydä, ja urakoitsija paalaa kun itsellä ei ole konetta. Tällöin olisi sopivaa saada se tehtyä toisen nurmisadon yhteydessä (eka on heinäsato).
Oletko sä niin pohjoisesta ettei puiminen ole vaihtoehto?
-
Oletko sä niin pohjoisesta ettei puiminen ole vaihtoehto?
En, kyllä sekin kävisi muttei yhtä kiinnostavaa. Tavoite on myös kustannustehokkuus ilman kuivausta, puintia ja suojattua varastopaikkaa. Kyseessä olisi ehkä 5-10 ha vuodessa joten paalaus olisi käytännössä halvinta ja paalit voi jättää hankeen.
-
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksen tynkää murskepavun tekemisestä muutaman vuoden kokemuksella.
Murskaus onnistuu ok, vaatii rihlavalssit. Jos kama on märkää, K% yli 35, valsseja joutuu avaamaan reilusti enemmän. Myllyn tukkeutumista on vahdittava. Teho on kostealla tavaralla ok. Lopputuote on helposti taikinaa, joka jäätyy jonkin verran kovilla keleillä. Siiloon painattaessa tr-renkaat tahtoo jättää jälkiä, ja laitojen painatus hankalaa. Kama pakenee laidoilta. Kuutiopaino on korkea.
Näistä jutuista huolimatta ainakaan omia papuja ei tulisi mieleenkään lähteä kuivaamaan normaalisyksynäkään.
-
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksen tynkää murskepavun tekemisestä muutaman vuoden kokemuksella.
Murskaus onnistuu ok, vaatii rihlavalssit. Jos kama on märkää, K% yli 35, valsseja joutuu avaamaan reilusti enemmän. Myllyn tukkeutumista on vahdittava. Teho on kostealla tavaralla ok. Lopputuote on helposti taikinaa, joka jäätyy jonkin verran kovilla keleillä. Siiloon painattaessa tr-renkaat tahtoo jättää jälkiä, ja laitojen painatus hankalaa. Kama pakenee laidoilta. Kuutiopaino on korkea.
Näistä jutuista huolimatta ainakaan omia papuja ei tulisi mieleenkään lähteä kuivaamaan normaalisyksynäkään.
Minkälaiset rehuarvot on olleet? Oletko käyttänyt säilöntäainetta?