Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Komissaari - 20.07.08 - klo:08:24
-
Kertokaas omista koneiden tuunauksista. Uudislaitteet, parannus taikka tuunaus. Laitteesta tuli entistä ehompi tai ainain paree kuin uus ryssä.
Mulla ei ole erikoisia, ruiskun alla vain pyörät helpottaa varastossa siirtelyä, niin ja etusäiliö käytössä myös happosäiliönä. Hallilla kauhahylly, sitä mää pidän ihan hyvänä.
-
Mulla on aika erikoinen projekti. Aion rakentaa nostolaiteperhosesta hinattavan. Laitan myös etukoneen samaan runkoon ainakin toistaiseksi, muuten ei pysty niittää kuin suoria linjoja vaikka sivukoneita vähän kaventaisikin. Nyt pitäisi saada työleveys 9,4m. Ajatuksena on rakentaa mattoperät myöhemmin koneen omasta voimansiirrosta ja on tämä perhonen jo tällaisenakin niin painava että hirvittää nostolaitteet. :P
-
Kertokaas omista koneiden tuunauksista.
****Imuroittin massikan hytin laattian.
-
Mulla on aika erikoinen projekti. Aion rakentaa nostolaiteperhosesta hinattavan. Laitan myös etukoneen samaan runkoon ainakin toistaiseksi, muuten ei pysty niittää kuin suoria linjoja vaikka sivukoneita vähän kaventaisikin. Nyt pitäisi saada työleveys 9,4m. Ajatuksena on rakentaa mattoperät myöhemmin koneen omasta voimansiirrosta ja on tämä perhonen jo tällaisenakin niin painava että hirvittää nostolaitteet. :P
pakko kysyy et miks? Tuon muutaman kymmenen sentien työleveyden lisäyksen takia? Etkö pidä jatkuvasti kaatamattomassa heinässä ajamista ongelmana? Eikös noita mattoperiä saa jo joiltain valmistajilta noihin perhosiin? Etkai meinannu tehdä karjottimia mekaanisella voimavälityksellä?
-
Kertokaas omista koneiden tuunauksista.
****Imuroittin massikan hytin laattian ja keräsin "hylsyt" lattialta ;D.
-
Mulla on aika erikoinen projekti. Aion rakentaa nostolaiteperhosesta hinattavan. Laitan myös etukoneen samaan runkoon ainakin toistaiseksi, muuten ei pysty niittää kuin suoria linjoja vaikka sivukoneita vähän kaventaisikin. Nyt pitäisi saada työleveys 9,4m. Ajatuksena on rakentaa mattoperät myöhemmin koneen omasta voimansiirrosta ja on tämä perhonen jo tällaisenakin niin painava että hirvittää nostolaitteet. :P
pakko kysyy et miks? Tuon muutaman kymmenen sentien työleveyden lisäyksen takia? Etkö pidä jatkuvasti kaatamattomassa heinässä ajamista ongelmana? Eikös noita mattoperiä saa jo joiltain valmistajilta noihin perhosiin? Etkai meinannu tehdä karjottimia mekaanisella voimavälityksellä?
Painon takia. Työleveys ei käytännssä lisäänny ajolinjan mahdollisesta epätarkkuudesta johtuen. Kaatamattomassa heinässä ajaminen ei ole ongelma heinäpellolla mutta yksivuotisella se kyllä sitä on. Sattuu tuollainen perhonen olla.
Kyllä, nimenomaan mekaanisella välityksellä kieroon kulkevalla kiilahihnalla tulee voimansiirto. Kulmavaihteissa on valmiiksi akselinpää johon hihnapyörän voi laittaa. Mattojen nosto hydraulisesti jolloin remmi löystyy niin paljon että voimansiirto katkeaa.
Teoria: Ajettaessa 12km/h yksi 3,2:n niittomurskain ottaa 50hv, kolme ottaa 150 ja lisäksi pitää vielä kulkeakin. Mattoperät ottavat hydrauliikasta voimaa paljon ja jäähdytyksestä tulee taas lisäpainoa. :P
-
Mulla on aika erikoinen projekti. Aion rakentaa nostolaiteperhosesta hinattavan. Laitan myös etukoneen samaan runkoon ainakin toistaiseksi, muuten ei pysty niittää kuin suoria linjoja vaikka sivukoneita vähän kaventaisikin. Nyt pitäisi saada työleveys 9,4m. Ajatuksena on rakentaa mattoperät myöhemmin koneen omasta voimansiirrosta ja on tämä perhonen jo tällaisenakin niin painava että hirvittää nostolaitteet. :P
pakko kysyy et miks? Tuon muutaman kymmenen sentien työleveyden lisäyksen takia? Etkö pidä jatkuvasti kaatamattomassa heinässä ajamista ongelmana? Eikös noita mattoperiä saa jo joiltain valmistajilta noihin perhosiin? Etkai meinannu tehdä karjottimia mekaanisella voimavälityksellä?
Painon takia. Työleveys ei käytännssä lisäänny ajolinjan mahdollisesta epätarkkuudesta johtuen. Kaatamattomassa heinässä ajaminen ei ole ongelma heinäpellolla mutta yksivuotisella se kyllä sitä on. Sattuu tuollainen perhonen olla.
Kyllä, nimenomaan mekaanisella välityksellä kieroon kulkevalla kiilahihnalla tulee voimansiirto. Kulmavaihteissa on valmiiksi akselinpää johon hihnapyörän voi laittaa. Mattojen nosto hydraulisesti jolloin remmi löystyy niin paljon että voimansiirto katkeaa.
Teoria: Ajettaessa 12km/h yksi 3,2:n niittomurskain ottaa 50hv, kolme ottaa 150 ja lisäksi pitää vielä kulkeakin. Mattoperät ottavat hydrauliikasta voimaa paljon ja jäähdytyksestä tulee taas lisäpainoa. :P
ootko sottaillu miten kovaa maton pitää pyöriä? Eikun yhdessä työnäytöksessä katoin et maton liike oli tosi rivakkaa. Jotenkin vaan tuo hihnavälitys tuntuu, hmm, epävarmalta. kestääkö hihna päällä kun nostat maton ylös mut hihna edelleen pyörii. ite tekisin kyllä hydrauliikalla, niin kuin kaikki muutkin asiaa työkseen tekevät. Eihän nyt kuitenkaan öljyn lauhdutin niin hirveesti paina. kronessa lauhdutin perhosen matoille ei ollu kun joku A4:sen kokonen pinnaltaan.
-
Mulla on aika erikoinen projekti. Aion rakentaa nostolaiteperhosesta hinattavan. Laitan myös etukoneen samaan runkoon ainakin toistaiseksi, muuten ei pysty niittää kuin suoria linjoja vaikka sivukoneita vähän kaventaisikin. Nyt pitäisi saada työleveys 9,4m. Ajatuksena on rakentaa mattoperät myöhemmin koneen omasta voimansiirrosta ja on tämä perhonen jo tällaisenakin niin painava että hirvittää nostolaitteet. :P
pakko kysyy et miks? Tuon muutaman kymmenen sentien työleveyden lisäyksen takia? Etkö pidä jatkuvasti kaatamattomassa heinässä ajamista ongelmana? Eikös noita mattoperiä saa jo joiltain valmistajilta noihin perhosiin? Etkai meinannu tehdä karjottimia mekaanisella voimavälityksellä?
Painon takia. Työleveys ei käytännssä lisäänny ajolinjan mahdollisesta epätarkkuudesta johtuen. Kaatamattomassa heinässä ajaminen ei ole ongelma heinäpellolla mutta yksivuotisella se kyllä sitä on. Sattuu tuollainen perhonen olla.
Kyllä, nimenomaan mekaanisella välityksellä kieroon kulkevalla kiilahihnalla tulee voimansiirto. Kulmavaihteissa on valmiiksi akselinpää johon hihnapyörän voi laittaa. Mattojen nosto hydraulisesti jolloin remmi löystyy niin paljon että voimansiirto katkeaa.
Teoria: Ajettaessa 12km/h yksi 3,2:n niittomurskain ottaa 50hv, kolme ottaa 150 ja lisäksi pitää vielä kulkeakin. Mattoperät ottavat hydrauliikasta voimaa paljon ja jäähdytyksestä tulee taas lisäpainoa. :P
Aika pienellä limityksellä aiot saada toimimaan...
Tuosta painosta, ainakin mun yhdistelmä T190+pöttinger 8600 on tänäkin kesänä mennyt ilman jälkiä kaikki kaadot, viimeksikin omia alavia järvenalusrapamaita. Käytännössä on havaittu, jotta jos tuolla jää jälkiä peltoon, voi lopettaa kaatamisen hyvillä mielin - mikään korjuukone kun ei enää silloin pysy pinnalla.
Mutta tällainen hinattava malli on muistaakseni jollakin valmistajalla tehdastekoisena, siinä oli muistaakseni ohjaavat takapyörät niin kulki tiettyyn käännökseen asti traktorin jälkiä. Etukone oli normaali traktorissa.
Tuo kiilahihnaveto matoille sitten kyllä alkaa jo epäilyttämään, ja vielä kieroon kulkeva ???
Toenperrään aatellen, ihan varmaan löytäsit jotain muuta palkitsevampaa kehittämistä, näitä saa kaupasta valmiina toimivina.....
-
eiköhän kannattaisi kopioida karhottimesta ohjautuva akseli ja pitää etukone edessä eikä alkaa hölmöillä ??? ja onko nostolaite perhonen todella niin painava että moinen kannattaa ja olihan uudessa kronen perhosessa vain pelkkä kevennyspyörä siirtoajoon 8)
ja mitä tulee hydrauliikkaan mattojen pyörintä nopeus säädettävissä ja virtausvaskin lienee säädettävissä ohivirtausventtiilillä eli otetaan virtausta sen verran kuin tarvetta.
wejjo pahus ehti ensin vastaamaan 8)
-
Viime vuojen keväänä naitin 3 Hankmo 90:ä yhteen. Sivulohkojen sylkyt luovutti vanaha Sisu-rehuleikkuri. Syntyi Hankmo 174.
Vetolaitteessa ois vielä kehittämisen varaa; nykynen sallii vain loivat kaartelut.
Kuvassa suoritetaan koeajoluontosesti sängen muokkausta kyyhkyspelloksi.
-
Mulla on aika erikoinen projekti. Aion rakentaa nostolaiteperhosesta hinattavan. Laitan myös etukoneen samaan runkoon ainakin toistaiseksi, muuten ei pysty niittää kuin suoria linjoja vaikka sivukoneita vähän kaventaisikin. Nyt pitäisi saada työleveys 9,4m. Ajatuksena on rakentaa mattoperät myöhemmin koneen omasta voimansiirrosta ja on tämä perhonen jo tällaisenakin niin painava että hirvittää nostolaitteet. :P
Viime syksystä hanoverissa pöttingerin osastolla hämmästelin kyseiseisen laista viritelmää ja kyselin tehtaanedustajalta että mitä *****a tolla haetaan takaa, niin se suoraan vastas että ei lännessä mittään vaan sillä haetaan markkinaosuutta itä-blogista. se siitä harrastamisesta sitten.
PS. kirovitsin perään varmasti oiva laite, mutta jos oikeesti rupee harrastaan jottain, niin sen pittää olla semmosta että pystyy tunnustaan koska vaan että tää harrastus eikä tässä nyt mittään järkiä ole mutta tulipahan tällänen tehtyä. Onhan maatalouskin jonkin sortin harraste nimikkeen alla kulkeva yrittämisen laji, jotkkut kylläkin yrittää saada siitä elantonsakkin siinä sivussa.
-
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pos=-15777
Tommosen virittelin taannoin, ollut nyt kolmevuotta käytössä, toimii kuin junan vessa, taikuri itsekin hämmästyi. Siemenputkia on lyhennetty n. 15 cm. Tosi täpinämiehillehän tuo ei käy, kun lisäosille tuli hintaa vain 750 € ja samalla koneella voi vielä lautasmuokatakin. ;D
-
Aika pienellä limityksellä aiot saada toimimaan...
Tuosta painosta, ainakin mun yhdistelmä T190+pöttinger 8600 on tänäkin kesänä mennyt ilman jälkiä kaikki kaadot, viimeksikin omia alavia järvenalusrapamaita. Käytännössä on havaittu, jotta jos tuolla jää jälkiä peltoon, voi lopettaa kaatamisen hyvillä mielin - mikään korjuukone kun ei enää silloin pysy pinnalla.
Mutta tällainen hinattava malli on muistaakseni jollakin valmistajalla tehdastekoisena, siinä oli muistaakseni ohjaavat takapyörät niin kulki tiettyyn käännökseen asti traktorin jälkiä. Etukone oli normaali traktorissa.
Tuo kiilahihnaveto matoille sitten kyllä alkaa jo epäilyttämään, ja vielä kieroon kulkeva ???
Toenperrään aatellen, ihan varmaan löytäsit jotain muuta palkitsevampaa kehittämistä, näitä saa kaupasta valmiina toimivina.....
Mukavaa että projektini näyttää kiinnostavan.
Tuo pieni limitys pitäisi olla mahdollista koska "etukone" on heti takakoneiden etupuolella noin parikymmensenttisillä raudoilla yhdistettynä nostolaitekiinnitykset toisiinsa. Takakoneen alkuperäinen akseli tulee takakoneen ja etukoneen väliin ja etukoneesta lähtee akseli traktoriin.
Painon kanssa on niin että jos niittäessä tulee jälkiä niin jää niitä silloin muillakin koneilla. Tämä kone on kyllä tosiaan sitten painava. En ole punninnut mutta sanoisin takakoneen painon menevän kirkkaasti yli kolmen tonnin. Lisäksi painopiste on aika takana. Kyseessä on vanhanmallinen splendimo joka on toteutettu sinänsä tosi viksusti tekemällä runko 160:stä neliöputkesta kympin seinällä ja kiinnittämällä siihen kaksi standardi etukonetta. Koneessa on siis kolme samanlaista keskenään vaihtokelpoista etukonetta.
Tuosta tehdastekoisesta hinattavasta en tiedä mitään mutta ohjattava tulee varmasti tästäkin. Automaattisesti traktoria seuraava ei ainakaan toistaiseksi kuitenkaan. Ohjattavuudessa kiinnostaa se että koneen saa kulkemaan nimenomaan eri jäjkiä traktorin kanssa, vinossa. Kun ensialkuun ja ehkä ei ollenkaan saa koneeseen mattoperiä niin saa ainakin ojanreunalle enemmän tilaa. Lisäksi käytännössä pääsee melkein vähemmällä kun lukitsee ohjattavan akselin hydraulisylinterillä kun että sen muuten jumittaisi. Tuo tehdastekoinen jäi mietityttämään että onkohan siinä jokin viive ohjaukselle vai lähteekö kone sivulle heti kun traktori koneen edessä kääntyy?
Tuo kiilahihnaveto kyllä mietityttää aiheesta. Hihnalla täytyy olla idioottivarmat ohjarit. Kulmavaihteissa on todella yksi akselinpää vapaana. Kiilahihna soveltuu nimenomaan koviin nopeuksiin, tosi koviin. Sitten se hyötysuhde on kanssa sellainen oma pointtinsa. Hydrauliikan hyötysuhde voi jäädä monesti jopa 30%:iin. Lisäksi vääntöä ei voi oikein tietää kun ei ole muista vastaavista tietoa. Jossain koneessa muistaakseni oli OMM20 kaksi kappaletta mutta ei ole tietoa oliko kytketty sarjaan vai rinnakkain. No tuo mattoperäasia on sitten myöhempiä ongelmia.
Hieman tulee liian kalliita hehtaareita jos lähtee kaupasta hakemaan perhosta. On tuo niittoala kuitenkin vuodessa parisataa hehtaaria ainoastaan. Varakoneella on enimmäkseen nytkin niitetty ja perhonen on vain kaunis ja iso. :P
-
Mulla on aika erikoinen projekti. Aion rakentaa nostolaiteperhosesta hinattavan. Laitan myös etukoneen samaan runkoon ainakin toistaiseksi, muuten ei pysty niittää kuin suoria linjoja vaikka sivukoneita vähän kaventaisikin. Nyt pitäisi saada työleveys 9,4m. Ajatuksena on rakentaa mattoperät myöhemmin koneen omasta voimansiirrosta ja on tämä perhonen jo tällaisenakin niin painava että hirvittää nostolaitteet. :P
Viime syksystä hanoverissa pöttingerin osastolla hämmästelin kyseiseisen laista viritelmää ja kyselin tehtaanedustajalta että mitä *****a tolla haetaan takaa, niin se suoraan vastas että ei lännessä mittään vaan sillä haetaan markkinaosuutta itä-blogista. se siitä harrastamisesta sitten.
PS. kirovitsin perään varmasti oiva laite, mutta jos oikeesti rupee harrastaan jottain, niin sen pittää olla semmosta että pystyy tunnustaan koska vaan että tää harrastus eikä tässä nyt mittään järkiä ole mutta tulipahan tällänen tehtyä. Onhan maatalouskin jonkin sortin harraste nimikkeen alla kulkeva yrittämisen laji, jotkkut kylläkin yrittää saada siitä elantonsakkin siinä sivussa.
:)Kirovetsin eteen on kyllä koomista kuvitella etukonetta. :P
-
Kertokaas omista koneiden tuunauksista.
Verguun laitoin Valtra T170:n sivupeilit, kun alkuperäiset rimpulavarret sanoi työsopimuksen irti...
-
Case 1690-4 nopeutettu yli 40kmh liikkuvaksi. Tehdastekoisilla osilla. tulevaisuudessa pimpataan 1594-4HS myöskin ;D Pääsee jo Jänisfiiattienkin ohi..
-
Mukavaa että projektini näyttää kiinnostavan.
Tuo pieni limitys pitäisi olla mahdollista koska "etukone" on heti takakoneiden etupuolella noin parikymmensenttisillä raudoilla yhdistettynä nostolaitekiinnitykset toisiinsa. Takakoneen alkuperäinen akseli tulee takakoneen ja etukoneen väliin ja etukoneesta lähtee akseli traktoriin.
Painon kanssa on niin että jos niittäessä tulee jälkiä niin jää niitä silloin muillakin koneilla. Tämä kone on kyllä tosiaan sitten painava. En ole punninnut mutta sanoisin takakoneen painon menevän kirkkaasti yli kolmen tonnin. Lisäksi painopiste on aika takana.
Tuo painopiste jää kyllä toivottomaksi jos kantava akseli tulee koneiden väliin, ja takakoneet sen taakse. Jotta tuo pysyisi pinnalla missään oloissa, pitäisi painoa saada reilusti siirtymään traktorille, noin tehtynä koko paino tulee koneen pienille pyörille.
Jos mattoperästä luovut, niin onkos estettä laittaa takakone pyörien etupuolelle ja etukone perään? Korjaisi painopistettä mukavasti. Onko muuten renkaat minkä kokoiset?
Muutoin olen kuitenkin sitä mieltä, jotta unohda se etukoneen siirtäminen taakse kokonaan, ja suunnittele toimiva takakoneen pyörien ohjaus sen sijaan. Ei niitä niittämättömiä traktorin pyörän jälkiä pirukaan katsele pellolla, jää tuo kone sitten käyttämättä kumminkin.
-
Mukavaa että projektini näyttää kiinnostavan.
Tuo pieni limitys pitäisi olla mahdollista koska "etukone" on heti takakoneiden etupuolella noin parikymmensenttisillä raudoilla yhdistettynä nostolaitekiinnitykset toisiinsa. Takakoneen alkuperäinen akseli tulee takakoneen ja etukoneen väliin ja etukoneesta lähtee akseli traktoriin.
Painon kanssa on niin että jos niittäessä tulee jälkiä niin jää niitä silloin muillakin koneilla. Tämä kone on kyllä tosiaan sitten painava. En ole punninnut mutta sanoisin takakoneen painon menevän kirkkaasti yli kolmen tonnin. Lisäksi painopiste on aika takana.
Tuo painopiste jää kyllä toivottomaksi jos kantava akseli tulee koneiden väliin, ja takakoneet sen taakse. Jotta tuo pysyisi pinnalla missään oloissa, pitäisi painoa saada reilusti siirtymään traktorille, noin tehtynä koko paino tulee koneen pienille pyörille.
Jos mattoperästä luovut, niin onkos estettä laittaa takakone pyörien etupuolelle ja etukone perään? Korjaisi painopistettä mukavasti. Onko muuten renkaat minkä kokoiset?
Muutoin olen kuitenkin sitä mieltä, jotta unohda se etukoneen siirtäminen taakse kokonaan, ja suunnittele toimiva takakoneen pyörien ohjaus sen sijaan. Ei niitä niittämättömiä traktorin pyörän jälkiä pirukaan katsele pellolla, jää tuo kone sitten käyttämättä kumminkin.
http://www.jf-stoll.com/Default.aspx?ID=404
näin, työleveys 12m.
-
http://www.jf-stoll.com/Default.aspx?ID=404
näin, työleveys 12m.
Tuota painoa tuossa ihmettelen, takakone yli 5tn, ja aivan kottikärryn renkaat....
-
Tuota painoa tuossa ihmettelen, takakone yli 5tn, ja aivan kottikärryn renkaat....
Tiukkaan poletut savikot, ei ruoppamaita...
Petri
-
No niin ja jos terällä kullakin on 300 kiloa maapainetta * 4 on pyörillä 1200 kg vähemmän. Joson kunnon kulutusjalakset palkin alla se voisi olla pahoissa paikoissa enempikin. Tuossa taitaa olla takakoneessa 4 *2,4 teräpalkkia ???
Ikäänkuin samankaltainen kun täällä joskus pohdittu eräiden suorakylvökoneiden pyörävarustusta. Nehän on työssä liki ilmassa, ei niillä ole kylväessä painotusvaikutusta. Ja eräällä amerikan mallilla saa katkottua ainakin syöttöä vaikka vantailla on painotus. Että kostean päisteen kohdalla ajaa vantaiston varassa päisteessäkin.
-
Mukavaa että projektini näyttää kiinnostavan.
Tuo pieni limitys pitäisi olla mahdollista koska "etukone" on heti takakoneiden etupuolella noin parikymmensenttisillä raudoilla yhdistettynä nostolaitekiinnitykset toisiinsa. Takakoneen alkuperäinen akseli tulee takakoneen ja etukoneen väliin ja etukoneesta lähtee akseli traktoriin.
Painon kanssa on niin että jos niittäessä tulee jälkiä niin jää niitä silloin muillakin koneilla. Tämä kone on kyllä tosiaan sitten painava. En ole punninnut mutta sanoisin takakoneen painon menevän kirkkaasti yli kolmen tonnin. Lisäksi painopiste on aika takana.
Tuo painopiste jää kyllä toivottomaksi jos kantava akseli tulee koneiden väliin, ja takakoneet sen taakse. Jotta tuo pysyisi pinnalla missään oloissa, pitäisi painoa saada reilusti siirtymään traktorille, noin tehtynä koko paino tulee koneen pienille pyörille.
Jos mattoperästä luovut, niin onkos estettä laittaa takakone pyörien etupuolelle ja etukone perään? Korjaisi painopistettä mukavasti. Onko muuten renkaat minkä kokoiset?
Muutoin olen kuitenkin sitä mieltä, jotta unohda se etukoneen siirtäminen taakse kokonaan, ja suunnittele toimiva takakoneen pyörien ohjaus sen sijaan. Ei niitä niittämättömiä traktorin pyörän jälkiä pirukaan katsele pellolla, jää tuo kone sitten käyttämättä kumminkin.
Puheeni on yleensä vaikeaselkoista ja kirjoituksenikin epäselvää. Etukoneen ja takakoneen väliin tulee takakoneen alkuperäinen VOIMANSIIRTOAKSELI. Akseli jonka varassa suurin osa koneen painosta kulkee tulee koneen taakse aika lähelle, kuitenkin sen verran kauas että pyörille jää kääntymisvaraa. Tällä hetkellä tuossa renkaat 295/80-22,5 pariasennuksena. Varastossa 385/65-22,5 renkaita mutta niitä ei saa pariasennukseen jos ei rakentele vanteita. Sitä kääntymisvaraa tarvitaan tosiaan aikalailla kun siis on normaali kuorma-auton etuakseli vanteineen ja lisäksi ulkopuolelle toiset renkaat vanteineen.
Jos lyhyeen sänkeen ajaa niin ainakaan minä en osaa pyöränjälkiä jättää niittämättä. Avo-oja peltoja aika paljon ja normaali niittokoneella niilläkin joutuu ajaa kasvustossa traktorilla yhden kerran. Kun ehkä 1/3 koneen painosta tulee traktorille niin tallausjäljet ei ole kovin syvät. Nurmipellolla niitä ei edes huomaa. :P
-
En usko, että mikään kone niittää pyöränjälkiä ajosuuntaan. Jos niitän hinattavalla koneellani traktorin takaa, kaikki pyöränjäljet jää niittämättä. Vastaan ajamalla ne sensijaan tulee yleensä hyvin niitettyä.
-
En usko, että mikään kone niittää pyöränjälkiä ajosuuntaan. Jos niitän hinattavalla koneellani traktorin takaa, kaikki pyöränjäljet jää niittämättä. Vastaan ajamalla ne sensijaan tulee yleensä hyvin niitettyä.
Juurikin näin. Myötälakoon on ihan sama miten lyhyeen sänkeen ajaa, pyöränjäljet jää. Vastakarvaan ajaen sen sijaan niittyy nätisti.
-
En usko, että mikään kone niittää pyöränjälkiä ajosuuntaan. Jos niitän hinattavalla koneellani traktorin takaa, kaikki pyöränjäljet jää niittämättä. Vastaan ajamalla ne sensijaan tulee yleensä hyvin niitettyä.
Juurikin näin. Myötälakoon on ihan sama miten lyhyeen sänkeen ajaa, pyöränjäljet jää. Vastakarvaan ajaen sen sijaan niittyy nätisti.
Ahaa. Hyvä pointti, ainahan ne pyöränjäljet niitetään vastalakoon. Kiitokset! Olette aivan epäilemättä oikeassa. Jos puolitoista metriä jää niittämättä niin ei sellaista tosiaan kattele. Mietinnässä on jo aiemmin ollut jonkunlaiset rullat jotka nostaa hernekasvuston vähän ilmaan pyöränjäljistä. Rummut jossa jotain piikkejä jotka menee sitten ylempänä rummun sisään. Heinillä pelaisi varmaan jotkun haravatkin.
Tulee mieleen kyllä etukoneen siirto traktorin etupuolelle. Se on tässä laitteessa yksinkertaista, tarvitaan vain nivelakseliin pidemmät putket. Mutkittelu niittäessä ei kyllä taida sitten enää olla mahdollista. :P
-
Tulee mieleen kyllä etukoneen siirto traktorin etupuolelle. Se on tässä laitteessa yksinkertaista, tarvitaan vain nivelakseliin pidemmät putket. Mutkittelu niittäessä ei kyllä taida sitten enää olla mahdollista. :P
Runko-ohjattava traktori tai http://www.lhlift.com/?action=arkisto&RYHMA=57&ID= (http://www.lhlift.com/?action=arkisto&RYHMA=57&ID=), ja tietysti jos fiksusti saisi sen takakoneen ohjauksen niin jonkinlaista kaarretta voisi ajaa.
-
En usko, että mikään kone niittää pyöränjälkiä ajosuuntaan. Jos niitän hinattavalla koneellani traktorin takaa, kaikki pyöränjäljet jää niittämättä. Vastaan ajamalla ne sensijaan tulee yleensä hyvin niitettyä.
Juurikin näin. Myötälakoon on ihan sama miten lyhyeen sänkeen ajaa, pyöränjäljet jää. Vastakarvaan ajaen sen sijaan niittyy nätisti.
Ahaa. Hyvä pointti, ainahan ne pyöränjäljet niitetään vastalakoon. Kiitokset! Olette aivan epäilemättä oikeassa. Jos puolitoista metriä jää niittämättä niin ei sellaista tosiaan kattele. Mietinnässä on jo aiemmin ollut jonkunlaiset rullat jotka nostaa hernekasvuston vähän ilmaan pyöränjäljistä. Rummut jossa jotain piikkejä jotka menee sitten ylempänä rummun sisään. Heinillä pelaisi varmaan jotkun haravatkin.
Tulee mieleen kyllä etukoneen siirto traktorin etupuolelle. Se on tässä laitteessa yksinkertaista, tarvitaan vain nivelakseliin pidemmät putket. Mutkittelu niittäessä ei kyllä taida sitten enää olla mahdollista. :P
Niin tai muutat sitä alkuperäistä keksintöäsi sen verran että laitat kaikki koneet etunostolaitteeseen kiini. Siitä on se hyöty että kun traktorin keula uppoaa, pääsee helpommalla kun ei tule ajettua liian märälle pellolle turhia uria ja vetäminen helpompaa kun takapyörät on vielä pinnalla ;D
-
Tulee mieleen kyllä etukoneen siirto traktorin etupuolelle. Se on tässä laitteessa yksinkertaista, tarvitaan vain nivelakseliin pidemmät putket. Mutkittelu niittäessä ei kyllä taida sitten enää olla mahdollista. :P
Runko-ohjattava traktori tai http://www.lhlift.com/?action=arkisto&RYHMA=57&ID= (http://www.lhlift.com/?action=arkisto&RYHMA=57&ID=), ja tietysti jos fiksusti saisi sen takakoneen ohjauksen niin jonkinlaista kaarretta voisi ajaa.
Juurikin tuota ohjausta vähän tässä aivan muun touhun ohessa olen pyöritellyt. Yksi kehityskelpoinen ajatus onkin mielessä: Traktorin ja vetopuomin väliin ohjaussylinteri josta pyörien kääntösylinteri saa voimansa, kumpaankin letkuun paineakku ja paineakun jälkeen sähköventtiili jolla voi viivyttää pyörien kääntymistä painiketta painamalla tai sitten vain vastusventtiilit, sellaisetkin pitäisi jossain olla ainakin kahdet. Lisäksi tietysti tuosta kääntösylinteristä letkut traktorin venttiilille että saa käänneltyä miten haluaa. Entistä vakaammin olen päättänyt että nostolaitekoneena tämän painoinen kone rikkoo traktorin jotta hinattavaksi kehitellään edelleen ja koneet annetaan olla aluksi takana kaikki kolme. :P
-
Tulee mieleen kyllä etukoneen siirto traktorin etupuolelle. Se on tässä laitteessa yksinkertaista, tarvitaan vain nivelakseliin pidemmät putket. Mutkittelu niittäessä ei kyllä taida sitten enää olla mahdollista. :P
Runko-ohjattava traktori tai http://www.lhlift.com/?action=arkisto&RYHMA=57&ID= (http://www.lhlift.com/?action=arkisto&RYHMA=57&ID=), ja tietysti jos fiksusti saisi sen takakoneen ohjauksen niin jonkinlaista kaarretta voisi ajaa.
Juurikin tuota ohjausta vähän tässä aivan muun touhun ohessa olen pyöritellyt. Yksi kehityskelpoinen ajatus onkin mielessä: Traktorin ja vetopuomin väliin ohjaussylinteri josta pyörien kääntösylinteri saa voimansa, kumpaankin letkuun paineakku ja paineakun jälkeen sähköventtiili jolla voi viivyttää pyörien kääntymistä painiketta painamalla tai sitten vain vastusventtiilit, sellaisetkin pitäisi jossain olla ainakin kahdet. Lisäksi tietysti tuosta kääntösylinteristä letkut traktorin venttiilille että saa käänneltyä miten haluaa. Entistä vakaammin olen päättänyt että nostolaitekoneena tämän painoinen kone rikkoo traktorin jotta hinattavaksi kehitellään edelleen ja koneet annetaan olla aluksi takana kaikki kolme. :P
Tuo paineakku yhdistettynä käsikäyttöiseen suuntaventtiilin voi saada aikaiseksi aika mielenkiintoisia liikkeitä. Jyrkällä käännöksellä käyttäjä lataa paineakkuun suuren nestemäärän ja paineen. Sitten kun nämä vapautetaan sieltä käsikäyttöisesti niin voi olla aika hurjat liikkeet. Eikös tuon pyörien pakkoohjauksen voi jättää ilman mitään paineakkuja joko tuon kääntökulman mukaan toimivan sylinterin tai käyttäjän varaan? Kuinka usein tarviit viivyttää käännön aloitusta
-
Joo, voi olla kyllä liikkeet hurjia jos ei ole vastusventtiileitä joka tapauksessa. Tuo ohjauksen viivytys on paikallaan silloin kun kääntää traktoria äkisti. Jos ei ole viivettä niin kone lähtee sivullepäin samaan aikaan. :P
-
Joo, voi olla kyllä liikkeet hurjia jos ei ole vastusventtiileitä joka tapauksessa. Tuo ohjauksen viivytys on paikallaan silloin kun kääntää traktoria äkisti. Jos ei ole viivettä niin kone lähtee sivullepäin samaan aikaan. :P
karhottimessa on mekaaninen (kuhn 7301) ohjaus ja se ei kulje sivuttain vaan lähes samoja jälkijä traktorin kanssa, tiukemmissa kurveissa vähän oikoo. Äkkinäisiä liikkeitä saattaa tulla peruutettaessa mutta senkin tavat oppii. Ehdottaisin samantapaista, on ainakin yksinkertainen ja siten lähes pomminvarma ???