Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Katriina - 02.01.13 - klo:19:26
-
Onkohan sitä liian "hellämielinen" jos kylmää katella lehmiä jotka ei tahdo päästä kävelemään? Yksi yritti edetä varaamatta ollenkaan painoa yhdelle jalalle (ei siis laskenut edes maahan yhtä jalkaa), lisäksi useita muitakin joille liikkuminen selvästi erittäin vaikeaa. Navetassa kiinteät lantakäytävät ilman raappoja, siivotaan kahdesti päivässä - sorkan alueen tulehdukset tietysti ongelmana suurella osalla lehmistä.
-
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=34962.120
Katso tuo viestiketju ,jalkavaivat ovat tällä palstalla tabu aihe ,jos vielä ovat pihattonavetan karjassa. ;)
-
En paljo ymmärrä pihattonavetan sorkkaongelmista, mutta maalaisjärellä aateltuna, jos sorkka on aina märkä, niin eikai se hyvä voi olla. Parsinavetassa oikein mitoitetussa parressa tätä ongelmaa ei ole, ei ainakaan meillä.
Sorkat kannattaa hoidattaa, meillä kahdesti vuoteen ja lehmät tykkää.
Voi kuvitella lehmällä, jolla sorkka on kipeä on meno hankalaa. Itse sain viimesestä oikeasta työpaikasta viimesenä lahjana työsuhdesaunasta jalkasienen ja kantapää halkee aika ajoin. Astumisesta ei tuu sillon mitään, voi vain kuvitella miten lehmällä kipeä sorkka vaikuttaa menoon ja tuotantoon :-[
-
Onkohan sitä liian "hellämielinen" jos kylmää katella lehmiä jotka ei tahdo päästä kävelemään? Yksi yritti edetä varaamatta ollenkaan painoa yhdelle jalalle (ei siis laskenut edes maahan yhtä jalkaa), lisäksi useita muitakin joille liikkuminen selvästi erittäin vaikeaa. Navetassa kiinteät lantakäytävät ilman raappoja, siivotaan kahdesti päivässä - sorkan alueen tulehdukset tietysti ongelmana suurella osalla lehmistä.
Hapanpötsi saattaa olla yks tekiä . .
-
Voi kuvitella lehmällä, jolla sorkka on kipeä on meno hankalaa. Itse sain viimesestä oikeasta työpaikasta viimesenä lahjana työsuhdesaunasta jalkasienen ja kantapää halkee aika ajoin. Astumisesta ei tuu sillon mitään, voi vain kuvitella miten lehmällä kipeä sorkka vaikuttaa menoon ja tuotantoon :-[
mutta kait se silti vähä kävellä kestää...!? ;)
-
http://www.zinpro.com/lameness/dairy/locomotion-scoring
Liikaa on kaikki 2 suuremmat havainnot... :P :P
-
toimenpiteitä vaatii jos lehmä varoo jotain jalkaansa. kipu näkyy jos ei ole sokea. kivuliaan sorkan hoitaminen on tärkeää mutta kivun aiheuttajan korjaaminen vielä tärkeämpää.
-
Sorkanhoitaja käymään vähintään kahdesti vuodessa ja omat hätä-apu vehkeet kannattaa myös olla. Ne parsiin kiinnitettävät sorkanhoitosysteemit on ihan päteviä ja sitten rälläkkään oikeanlainen laikka ja hiomaan.
-
Sorkanhoitaja käymään vähintään kahdesti vuodessa ja omat hätä-apu vehkeet kannattaa myös olla. Ne parsiin kiinnitettävät sorkanhoitosysteemit on ihan päteviä ja sitten rälläkkään oikeanlainen laikka ja hiomaan.
hyvät ohjeet mutta oireitten hoitamisen jälkeen kannattaa vaikka naapurin karja silmänen emäntä(jos on olemassa) pyytää kahtelemaan jos ei omin silmin osaa paikallistaa vikaa. tai neuvoja.
"hoidetaan" myös aiheuttaja.
-
Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.
Nyt on muuten hyvät kelit ulukoiluttaa lehemät. Meilä yksi joka meinas nilikuttaa, kävelee nyt ihan ok, kun ovat olleet hangesa. Pitkän kurakelin ja kovien pakkasten aekaan olivat turhan pitkään sisälä :'(
-
Missä hangessa? hanget suli jo.
muutaman viikon oli todella hyvät lehmänulkoilutuskelit.
-
Vähäistä on ollu lumi tääläpäin, mutta riittävästi kuitenki vielä..
-
Onkohan sitä liian "hellämielinen" jos kylmää katella lehmiä jotka ei tahdo päästä kävelemään? Yksi yritti edetä varaamatta ollenkaan painoa yhdelle jalalle (ei siis laskenut edes maahan yhtä jalkaa), lisäksi useita muitakin joille liikkuminen selvästi erittäin vaikeaa. Navetassa kiinteät lantakäytävät ilman raappoja, siivotaan kahdesti päivässä - sorkan alueen tulehdukset tietysti ongelmana suurella osalla lehmistä.
Sorkkavaivat ovat todella viheliäisiä. Pahakin ontuma voi helpottaa nopeasti pelkällä sorkan leikkauksella, jos toinen sorkkapuolisko on terve. Mutta kun lehmä ontuu sitä kaikkein kipeintä ja muutkin ovat huonossa jamassa, voi noutajan vierailu olla lähellä. Kokemusta on. Valitettavasti.
Itse pyrin hoitamaan ontuvan sorkkia mahdollisimman nopsaan. Onneksi on käytössä 70-luvun sorkkapukki omassa navetassa.
-
Onkohan sitä liian "hellämielinen" jos kylmää katella lehmiä jotka ei tahdo päästä kävelemään? Yksi yritti edetä varaamatta ollenkaan painoa yhdelle jalalle (ei siis laskenut edes maahan yhtä jalkaa), lisäksi useita muitakin joille liikkuminen selvästi erittäin vaikeaa. Navetassa kiinteät lantakäytävät ilman raappoja, siivotaan kahdesti päivässä - sorkan alueen tulehdukset tietysti ongelmana suurella osalla lehmistä.
On liikaa ja pahasti. Meillä on sama systeemi, muttei yksittäistapauksia kummempia ongelmia. Suurin riesa on kantasyöpymä, jota on noin viidenneksellä karjasta.
Sorkkahoitaja ja eläinlääkäri käymään, sorkkavälien tarkistus ja hoito. Sorkka-alueen tulehdukset ovat tartunnallinen vaiva, sairaat on eristettävä ja hoidettava.
Sorkkis mainitsi ruokinnan, se on tsekattava. Samoin eläinten käyttäytyminen, onko ylitäyttöä vai jääkö lepoaika jostain muusta syystä lyhyeksi....
Sorkka-allas ja kuparisulfaattia ensiavuksi...
-
Kalkki kovettaa sorkan ja kalkinpuute pehmentää sorkan.Pehmeän kostean märässä olleen sorkan kanssa ei ole muuta kuin ongelmia,tuommoinen sorkka saattaa tipahtaa poiskin ihan normaalin ongelman takia.Imeytyvästä kalkista on kyse.Jalkaongelmissakin se syönti kävely on sen verran tärkeä asia ettei ontumista kannata päästää niskanpäälle.
-
Kyllähän ontuvat lehmät on hoidettava heti. Osa taitaa olla aika välinpitämättömiä. Melkein menee eläinrääkkäyksen puolelle, jos sorkkia ei hoideta ja elukat kulkee köyryssä. Ruokinnalla on aika suuri merkitys. Ktm87:lla oli hyvä neuvo tuo, että joku ulkopuolinen vilkaisemaan. Vieraan silmä huomaa yleensä kaikki poikkeavuudet.
-
Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.
- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.
-
Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.
- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.
***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.
Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.
-
Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.
- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.
***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.
Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.
Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?
-
Tuli vaan mieleen et jos todellakin kalkin puute aiheuttaa sorkkaongelmia niin ongelma on todella helposti korjattavissa .
Asiallista keskustelua lisää .
Nimittäin helpointa tässä työssä on poistaa liikakasvu pois . Mutta auta armias kun tulee sorkkavälin liikakasvua , syylää , sorkkaalueenihotulehdusta , sorkkavälinihotulehdusta ja sitä kautta ajotulehdusta niin huumori alkaa loppua .
-
Kyllä siinä huumori on koetuksella lehmänomistajallakin, jos ajotulehdus iskee karjaan. Kuparisulfaatti on pop.
-
***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.
Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.
Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?
Mä en käsitä miten hiivatissa tuo vois olla toimiva ratkaisu. Luulis että kokonaisrakennuskustannuksiin suhteutettuna hyvin pieni säästö raapan poisjättämisestä tulis aika pian mitätöidyksi noiden sairastapausten takia. Ainakin mulle on väitettu että terveiden lehmien pitäminen olis myös taloudellista...
-
Eihän tommonen makaamaan jääny enää edes lypsä mitään. Sen kohtalo on kyllä Honkajoki. Avokouruses pitää kyllä olla raappa ja parin tunnin käyntivälit. muuten ne sotkee ittesä hännilläänkin. Ja sorkissa kulkee sitä pa...a sinne parsiinkin. Tota betonialuetta täytys löytyä joka navetasta. Se vähentää kyllä sorkanleikkuun tarvetta paljon. Tulee sitä luonnollista kulumista mutta sen alustan pitää olla tarpeeksi puhdas ja kuiva. Niitä jalkoja tulee tarkkailla koko ajan. Mä leikkelen niitä joka viikko. Ostin heppaosaston hyllystä hyvän vuolupuukon ja terävät hohtimet. Kiertelen navetassa päivällä tai illalla ja leikkelen niillä hohtimilla lehmien maatessa niitä pohjia suoriksi. Ei pääse syntymään niitä ruuveja kun on ajoissa leikkaamassa ne kiilat pois. Sitten vielä noissa vaivasissa on sekin että ne terveet lehmät ei päästä niitä huonojalkasia syömään vaan ne pusketaan pois.
-
No onkos tämä kumimatto hyvä käytävillä ja raappa siinä ei taida sorkka kulua.?
-
No onkos tämä kumimatto hyvä käytävillä ja raappa siinä ei taida sorkka kulua.?
Meillä on kompromissina ruokintakäytävät ja ruokintaparret kumimatolla ja makuuparsien välissä betonikäytävät. Robottien edessä ja poikkikäytävillä ritilää ilman mitään mattoja.
http://www.youtube.com/watch?v=itH1AbEkdLg
Sekä kumi- että betonikäytävien puhtaus/kuivuus on aika lailla tuossa videossa olevaa luokkaa näin talvella kun väkisin on vähän kosteaa navetassa. Kesällä voi olla että varsinkin laidunnettessa lantakäytävät käyvät liiankin kuiviksi (ajatellen raappojen toimintaa).
Jos haluaa että lehmien sorkat eivät koskaan kastu, ne pitää melkein pitää parsinavetassa kesät talvet. Jos ajatellaan vaikka luonnossa olevia paikkoja jossa lehmä tai hirvi voi jalkojaan kastelematta käydä juomassa, niin aika hiljaista voi olla.
Pihatossa on pientä jalkaongelmaa ollut parilla wanhalla ja/tai paksulla parsinavettalehmällä, turhan märältä kestukuivikkeelta (oli märkä talvi viime vuonna) tulleilla hiehoilla ei ole ollut mitään ongelmaa. Tuntuu pari pientä olevan turhankin nopeassa kunnossa poikimisen jälkeen :)
-
***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.
Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.
Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?
Mä en käsitä miten hiivatissa tuo vois olla toimiva ratkaisu. Luulis että kokonaisrakennuskustannuksiin suhteutettuna hyvin pieni säästö raapan poisjättämisestä tulis aika pian mitätöidyksi noiden sairastapausten takia. Ainakin mulle on väitettu että terveiden lehmien pitäminen olis myös taloudellista...
Hei.
Ei ole kustannustekijä ollenkaan. Lannan kolaukseen käytettävä traktori/pienkuormaaja maksaa helposti saman mitä automaattinen raappajärjestelmä. Lisäksi kone tarvii kuskin.
Tärkein syy manuaaliseen lannanpoistoon on se, että hyvällä ilmanvaihdolla olevassa verhoseinänavetassa sisälämpötila putoaa pakkaselle, kun ulkopuolella mennään alle - 20 C. Tuolloin automaattikaapimet lakkaavat toimimasta, tehtyään ensin lantakäytävistä luistinratoja. Manuaalinen kolaus toimii, koska lantamäärä käytävällä säilyttää lämpönsä pitempään. Lisäksi tosi kylmällä voidaan siirtyä kuivalantaan. Toki on mahdollista käyttää automaattiraappoja siten, että vain kylmimmät kuukaudet kolataan traktorilla. Tätäkin tehdään.
Toinen syy on se, että automaattikaapimet itsessään aiheuttavat sorkkavaurioita. Vaikka lehmät "tottuvat" raappoihin (pakkohan niiden on), ovat ne silti häiriötekijä lehmän olohuoneessa. Varsinkin nujakointitilanteissa lehmät saattavat kompastella kaapimiin. Lisäksi pitkien lantakäytävien alapäässä raappa kuljettaa edellään lietevallia, jossa epäonninen lehmä saa nilkkoihin asti ylettyvän sorkkakylvyn. Mikäli jalassa on tällöin valmiiksi haava niin kohta jo onnutaan. Lantavallista pääsee erilleen laittamalla useampia poikkikuiluja, mutta lisäkustannus voi olla huomattava.
Raapattomassa navetassa lantakäytävllä pitää olla tarpeeksi leveyttä. Tällöin lantamäärä käytävällä ei kasva kohtuuttomaksi, yleensä lantaa on käytävällä keskimäärin sentin vahvuudelta. Parsien takana on eniten ja keskikäytävällä ja syöntialueella vähiten. Usein 10-20% käytävän pinnasta on vielä puhtaana. Tämä siis on tilannejuuri ennen lannan poistoa (2 x päivässä), eli suurimman osan ajasta möllikät käppäilevät puhtaammalla pinnalla.
Perstuntumalta (ja kohta kolmen vuoden kokemuksella) sanoisin, että sorkkaterveys ei ole kiinni ainoastaan lannanpoistotavasta, mitään mahdottomia sorkkaongelmia ei meillä ole ollut, vaikka lannan poisto on tuo 2 x päivässä. Pitää koputtaa puuta.
Veikkaisin (ahterin tuntumalla edelleen), että mikäli lypsää 2 kertaa päivässä, automaattiraappa on parempi. Jos lypsää 3 kertaa päivässä, kannattaa pukata traktorilla.
-
No onkos tämä kumimatto hyvä käytävillä ja raappa siinä ei taida sorkka kulua.?
Ei ainakaan liikaa kasva sorkat jos kumimatto käytävillä .
-
Hei.
Ei ole kustannustekijä ollenkaan. Lannan kolaukseen käytettävä traktori/pienkuormaaja maksaa helposti saman mitä automaattinen raappajärjestelmä. Lisäksi kone tarvii kuskin.
Tärkein syy manuaaliseen lannanpoistoon on se, että hyvällä ilmanvaihdolla olevassa verhoseinänavetassa sisälämpötila putoaa pakkaselle, kun ulkopuolella mennään alle - 20 C. Tuolloin automaattikaapimet lakkaavat toimimasta, tehtyään ensin lantakäytävistä luistinratoja. Manuaalinen kolaus toimii, koska lantamäärä käytävällä säilyttää lämpönsä pitempään. Lisäksi tosi kylmällä voidaan siirtyä kuivalantaan. Toki on mahdollista käyttää automaattiraappoja siten, että vain kylmimmät kuukaudet kolataan traktorilla. Tätäkin tehdään.
Toinen syy on se, että automaattikaapimet itsessään aiheuttavat sorkkavaurioita. Vaikka lehmät "tottuvat" raappoihin (pakkohan niiden on), ovat ne silti häiriötekijä lehmän olohuoneessa. Varsinkin nujakointitilanteissa lehmät saattavat kompastella kaapimiin. Lisäksi pitkien lantakäytävien alapäässä raappa kuljettaa edellään lietevallia, jossa epäonninen lehmä saa nilkkoihin asti ylettyvän sorkkakylvyn. Mikäli jalassa on tällöin valmiiksi haava niin kohta jo onnutaan. Lantavallista pääsee erilleen laittamalla useampia poikkikuiluja, mutta lisäkustannus voi olla huomattava.
Raapattomassa navetassa lantakäytävllä pitää olla tarpeeksi leveyttä. Tällöin lantamäärä käytävällä ei kasva kohtuuttomaksi, yleensä lantaa on käytävällä keskimäärin sentin vahvuudelta. Parsien takana on eniten ja keskikäytävällä ja syöntialueella vähiten. Usein 10-20% käytävän pinnasta on vielä puhtaana. Tämä siis on tilannejuuri ennen lannan poistoa (2 x päivässä), eli suurimman osan ajasta möllikät käppäilevät puhtaammalla pinnalla.
Perstuntumalta (ja kohta kolmen vuoden kokemuksella) sanoisin, että sorkkaterveys ei ole kiinni ainoastaan lannanpoistotavasta, mitään mahdottomia sorkkaongelmia ei meillä ole ollut, vaikka lannan poisto on tuo 2 x päivässä. Pitää koputtaa puuta.
Veikkaisin (ahterin tuntumalla edelleen), että mikäli lypsää 2 kertaa päivässä, automaattiraappa on parempi. Jos lypsää 3 kertaa päivässä, kannattaa pukata traktorilla.
Näinhän se on :)
-
Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.
- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.
***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.
Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.
Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?
Olisiko kuitenkin säästynyt raha todella huomattava. Lisäksi ei ole mitään ilmiötä että lehmät voisi jotenkin huonommin navetassa missä ei ole raappoja tai ritilää. Paljonkohan tulee neljän robotin käytävien raapat oikeasti maksamaan. Lisäksi huollettavien kohteiden määrä räjähtää 10 vuoden päästä käsiin kun joka paikka rupee renaa.
-
Olisiko kuitenkin säästynyt raha todella huomattava. Lisäksi ei ole mitään ilmiötä että lehmät voisi jotenkin huonommin navetassa missä ei ole raappoja tai ritilää. Paljonkohan tulee neljän robotin käytävien raapat oikeasti maksamaan. Lisäksi huollettavien kohteiden määrä räjähtää 10 vuoden päästä käsiin kun joka paikka rupee renaa.
Eiköhän tuo viimeinen lause ole se varsinainen syy jättää raapat pois.
Nimimerkki 12 vuotias pihatto.
-
Olisiko kuitenkin säästynyt raha todella huomattava. Lisäksi ei ole mitään ilmiötä että lehmät voisi jotenkin huonommin navetassa missä ei ole raappoja tai ritilää. Paljonkohan tulee neljän robotin käytävien raapat oikeasti maksamaan. Lisäksi huollettavien kohteiden määrä räjähtää 10 vuoden päästä käsiin kun joka paikka rupee renaa.
Eiköhän tuo viimeinen lause ole se varsinainen syy jättää raapat pois.
Nimimerkki 12 vuotias pihatto.
***Jos raapat halutaan jättää pois ja kuitenkin pitää käytävät puhtaina, niin taitaa ainut vaihtoehto olla sitten ritilä
-
paljon maksaa uusia koko raappa?
-
Reilu 5 tonnia/käytävä kaikkinensa maksoi uudet (sis. ohjauskeskus ja varavaijeri, asennus ja sähkötyöt sitten muutama tonni siihen päälle). Siis nämä ruotsin ihmeet. Lalmekin hintaerittelyssä (Delavalista sellaista ei varmaan tule) näytti olevan niin että raapat oli reilut 3 tonnia/kpl (tuntuu kalliilta, mutta kun näkee raapan sisukset hinnan ymmärtää paremmin, siellä on esim. aika fiksusti toteutettu jousi joka pitää vaijerin kiereällä), moottorit (jokaiselle oma) muistaakseni 1000-1500€ kpl ja ohjauskeskus ja vaijerit siihen päälle.
Viron poikien ketjukone on ilmeisesti ihan hyvä ja luotettava ja maksaa pari tonnia vähemmän.
Nyt kun on navetta aika utelaita ja aktiivisia hiehoja täynnä (ja lisäksi löytyy hygieniasillat joiden alta raappa mahtuu hiukan paremmin kuin pienkuormaaja) niin ei kyllä robottinavetassa nappaisi alkaa pari kertaa päivässä siihen porttirumbaan jota pienkuormaajatyhjennys vaatisi. Jos on oikein selkeälinjainen asemapihatto, homma on varmaan selvästi helpompi.
Joku mainitsi "lantakylvystä" jonka sorkat saavat. Meillä kun on ruokintaparret ja toimiva virtsanerottelu niin lehmät eivät juurikaan ole raapan tiellä (raappa ei häiritse syöjiä sen enempää kuin nukkujia) ja toisaalta raapan edellä kulkee vain 20-30cm aika kuivaa tavaraa.
Mutta jokainen tyylillään, jos monta vuotta on ollut pienkuormaajatyhjennys eikä sorkkaongelmia, niin kyllähän se todistaa että se toimii.
-
Kuormaajatyhjennys sopii huonosti robotille. Parhaiten se sopii kolmesti päivässä lypsettävälle asemalle.
-
Kyllä siinä huumori on koetuksella lehmänomistajallakin, jos ajotulehdus iskee karjaan. Kuparisulfaatti on pop.
Joo hyvä kun se on taas hyväksytty :) Tuos oli joku uus yrittäjäki siinä hommas Etelä-Pohjanmaalla, ei se tosin myy kuin sitä kuparisulfaattia ilman tykötarpeita mut hinta siinä OK: www.suprokem.fi
-
Kyllä siinä huumori on koetuksella lehmänomistajallakin, jos ajotulehdus iskee karjaan. Kuparisulfaatti on pop.
Joo hyvä kun se on taas hyväksytty :) Tuos oli joku uus yrittäjäki siinä hommas Etelä-Pohjanmaalla, ei se tosin myy kuin sitä kuparisulfaattia ilman tykötarpeita mut hinta siinä OK: www.suprokem.fi
Minä tiedän paikan armahan josta saisi sorkkalitkua 300 litraa 1240€:lla 8)
-
Matalat kourut, ei raappoja, robotti?? Tätä en haluaisi itse kokeilla....