Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: PuuhaPete - 14.12.12 - klo:10:15

Otsikko: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: PuuhaPete - 14.12.12 - klo:10:15
Mihin kokoluokkaan nykyisillä rehuhinnoilla kannattaa pihvisonnia kasvattaa. Yli 600 elopainokiloa vaatii jo rutkasti rehuja pelkkään ylläpitoon. Jos sonnille syöttää riittävästi megajouleja päivässä, on tuossa kokoluokassa mentävä jo väkirehurikkaalle ravinnolle, eivätkä kustannukset ainakaan laske. Samaan aikaan päiväkasvut laskee ja rehuvaste heikkenee. Teurastamolle 440 kiloinen ruho on 360 kiloista edullisempi, mutta entä kasvattajalle.
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: mikko9b - 14.12.12 - klo:10:31
http://www.karpe.fi/materiaalit/paatosseminaari/Seminaariaineistot.pdf

kun selaa alaspäin lötyy maitorotulaskelmaa kasvunopeuden ja säiliksen suhteen.

mut pihvillä jos halpaa sulavaa säilistä on rajattomasti kandee kasvua pikkasen tiputtaa ja ottaa parempi kausihinta + varmempi luokitus ja antaa sonnin mennä möröksi. kiitos tästä päiväkohtaisten tukien ... ::) ::) ::)
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 14.12.12 - klo:10:41
http://www.karpe.fi/materiaalit/paatosseminaari/Seminaariaineistot.pdf

kun selaa alaspäin lötyy maitorotulaskelmaa kasvunopeuden ja säiliksen suhteen.

mut pihvillä jos halpaa sulavaa säilistä on rajattomasti kandee kasvua pikkasen tiputtaa ja ottaa parempi kausihinta + varmempi luokitus ja antaa sonnin mennä möröksi. kiitos tästä päiväkohtaisten tukien ... ::) ::) ::)

Eikö se ola tavallaan hyväkin, että tukijärjestelmä anta pelivaraa valita oikea teurastusajankohta  8)
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: mikko9b - 14.12.12 - klo:10:45
http://www.karpe.fi/materiaalit/paatosseminaari/Seminaariaineistot.pdf

kun selaa alaspäin lötyy maitorotulaskelmaa kasvunopeuden ja säiliksen suhteen.

mut pihvillä jos halpaa sulavaa säilistä on rajattomasti kandee kasvua pikkasen tiputtaa ja ottaa parempi kausihinta + varmempi luokitus ja antaa sonnin mennä möröksi. kiitos tästä päiväkohtaisten tukien ... ::) ::) ::)

Eikö se ola tavallaan hyväkin, että tukijärjestelmä anta pelivaraa valita oikea teurastusajankohta  8)

joo mut ei se kannusta minkäänlaiseen tehokkuuteen/tuottavuuden nousuun... ::)
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 14.12.12 - klo:10:57
http://www.karpe.fi/materiaalit/paatosseminaari/Seminaariaineistot.pdf

kun selaa alaspäin lötyy maitorotulaskelmaa kasvunopeuden ja säiliksen suhteen.

mut pihvillä jos halpaa sulavaa säilistä on rajattomasti kandee kasvua pikkasen tiputtaa ja ottaa parempi kausihinta + varmempi luokitus ja antaa sonnin mennä möröksi. kiitos tästä päiväkohtaisten tukien ... ::) ::) ::)

Eikö se ola tavallaan hyväkin, että tukijärjestelmä anta pelivaraa valita oikea teurastusajankohta  8)

joo mut ei se kannusta minkäänlaiseen tehokkuuteen/tuottavuuden nousuun... ::)

Noo sun pitää vaan ite tehdä valinta, haluatko olla tehokas vai tehdä tulosta  :o
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: PuuhaPete - 14.12.12 - klo:11:24
Vaan rittääkö tuo tuki perusteeksi, eikö se ollut jotain euron luokkaa päivässä per eläin.
Korkeampi ruhopaino lisää tuloja, samoin korkeampi eläintuki, mutta kustannukset taitaa karata käsistä. Kysynkin kannatattaako loppukasvattamon nopeuttaa eläinkiertoa ja käyttää hyvät rehut isommalle eläinmäärälle joka nuorempana omaa paremman kasvukyvyn per rehukilo. Tämä noin kannonokassa pohdittuna tuottais vissiin paremmin per käytettävissä olevat resurssit. Kausihinoittelu on hyvä juttu, mutta jos eläimen ylläpito syö saadut tulojen kasvut, jääkö siitä käteen muuta kuin rakot.
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 14.12.12 - klo:11:31
Vaan rittääkö tuo tuki perusteeksi, eikö se ollut jotain euron luokkaa päivässä per eläin.
Korkeampi ruhopaino lisää tuloja, samoin korkeampi eläintuki, mutta kustannukset taitaa karata käsistä. Kysynkin kannatattaako loppukasvattamon nopeuttaa eläinkiertoa ja käyttää hyvät rehut isommalle eläinmäärälle joka nuorempana omaa paremman kasvukyvyn per rehukilo. Tämä noin kannonokassa pohdittuna tuottais vissiin paremmin per käytettävissä olevat resurssit. Kausihinoittelu on hyvä juttu, mutta jos eläimen ylläpito syö saadut tulojen kasvut, jääkö siitä käteen muuta kuin rakot.

Onko sitä muuten koskaan laskettu auki, että miksi Espanjassa ja jenkeissä loppukasvatus kestää neljä kuukautta ja teuraspaino on vain noin 200-250 kiloa  8)
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: mikko9b - 14.12.12 - klo:11:41
Vaan rittääkö tuo tuki perusteeksi, eikö se ollut jotain euron luokkaa päivässä per eläin.
Korkeampi ruhopaino lisää tuloja, samoin korkeampi eläintuki, mutta kustannukset taitaa karata käsistä. Kysynkin kannatattaako loppukasvattamon nopeuttaa eläinkiertoa ja käyttää hyvät rehut isommalle eläinmäärälle joka nuorempana omaa paremman kasvukyvyn per rehukilo. Tämä noin kannonokassa pohdittuna tuottais vissiin paremmin per käytettävissä olevat resurssit. Kausihinoittelu on hyvä juttu, mutta jos eläimen ylläpito syö saadut tulojen kasvut, jääkö siitä käteen muuta kuin rakot.

ett varmaankaan vääräs oo, jos säilis on normihintasta ja elukkamäärää hehtaarille halutaan maksimoida... 

pihvissä vassu on toisaalta varsin tyyris, joten sen osuus teurastilistä jää suhteettoman suureksi jos kiloja ei tuu mahottomasta  ??? ???
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: {o|o} - 14.12.12 - klo:11:59
Jotta asia ei kävisi liian yksinkertaiseksi:
mikä rotu, kestääkö edes kasvattaa isoksi rasvoittumatta?
saako heti vasikan teuraan tilalle?

muistaakseni tuki on 1,107/eläin/pv
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: mikko9b - 14.12.12 - klo:12:17
Jotta asia ei kävisi liian yksinkertaiseksi:
mikä rotu, kestääkö edes kasvattaa isoksi rasvoittumatta?
saako heti vasikan teuraan tilalle?

muistaakseni tuki on 1,107/eläin/pv

ch/lim/sim puhtaina ainaskin... puskurointiahan ne tuohon vasikkahommaan juuri esittävät ett tilalliset hoitaa sen alkutalven tuplamäärää karvanaamoja. ja kannattaa varmasti, jos ett usko j.r kyll raapasee sellaisen exelin että alat uskoo  :P ;D

c2 meinaat vissiin

oliks tossa hv tuki mukana, yhdistelmätilalla saattaapi olla päälle 30 snt lisää...
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: Regent - 14.12.12 - klo:13:05
Jotta asia ei kävisi liian yksinkertaiseksi:
mikä rotu, kestääkö edes kasvattaa isoksi rasvoittumatta?
saako heti vasikan teuraan tilalle?

muistaakseni tuki on 1,107/eläin/pv

Pieni sonni syö päivässä tukensa pelkkänä väkirehuna. Isompi sonni melkein kaksikertaa. ;D
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: PuuhaPete - 14.12.12 - klo:13:55
Vaan rittääkö tuo tuki perusteeksi, eikö se ollut jotain euron luokkaa päivässä per eläin.
Korkeampi ruhopaino lisää tuloja, samoin korkeampi eläintuki, mutta kustannukset taitaa karata käsistä. Kysynkin kannatattaako loppukasvattamon nopeuttaa eläinkiertoa ja käyttää hyvät rehut isommalle eläinmäärälle joka nuorempana omaa paremman kasvukyvyn per rehukilo. Tämä noin kannonokassa pohdittuna tuottais vissiin paremmin per käytettävissä olevat resurssit. Kausihinoittelu on hyvä juttu, mutta jos eläimen ylläpito syö saadut tulojen kasvut, jääkö siitä käteen muuta kuin rakot.


ett varmaankaan vääräs oo, jos säilis on normihintasta ja elukkamäärää hehtaarille halutaan maksimoida... 

pihvissä vassu on toisaalta varsin tyyris, joten sen osuus teurastilistä jää suhteettoman suureksi jos kiloja ei tuu mahottomasta  ??? ???
Onhan se vasikan sitoma pääoma merkityksellinen. Jos laittaa 1000 euron vasikan teuraaksi 360 kiloisena sen teurasarvo voi olla vaikka 1500 euroa. Jos poikaa kasvatetaan 4 kuukautta lisää, loppuajalle vasikan hinta onkin jo tuo 1.500 euroa. Sitoutunut pääoma kasvaa aika huimasti, vaikka sitä ei vasikkahinnassa ulos maksetakkaan.

Jos loppukasvatuksen pidennys 4llä kuukaudella nostaa rehukulutusta 40-50% alkuperäisestä niin peltoa pitäis olla melkein puolta enemmän per eläin. Meidän alueen hintataso on 10.000 euroa hehtaari ja vuokrat 350-500 euroa / ha (yks hyväkäs maksoi yli 600). Aikas paljon sitoo pääomaa tuokin. Itse asiassa tämä maan hinta on se alakuperäinen syy minkä vuoksi itse näitä asioita pohdin, kun pitäis saada tehokkaampaa tuottoa nykyiselle rehumäärälle. Nykyhinnoilla ei lisämaa houkuta.

Hyvinvointituki käsittääkseni on OSAkorvaus (ei siis täyskorvaus) syntyneistä kuluista, eikä vastikkeeton jouluahja. Ei sitä ollut teurastamoille tarkoitettu jaettavaksi.
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: mikko9b - 14.12.12 - klo:19:35
Vaan rittääkö tuo tuki perusteeksi, eikö se ollut jotain euron luokkaa päivässä per eläin.
Korkeampi ruhopaino lisää tuloja, samoin korkeampi eläintuki, mutta kustannukset taitaa karata käsistä. Kysynkin kannatattaako loppukasvattamon nopeuttaa eläinkiertoa ja käyttää hyvät rehut isommalle eläinmäärälle joka nuorempana omaa paremman kasvukyvyn per rehukilo. Tämä noin kannonokassa pohdittuna tuottais vissiin paremmin per käytettävissä olevat resurssit. Kausihinoittelu on hyvä juttu, mutta jos eläimen ylläpito syö saadut tulojen kasvut, jääkö siitä käteen muuta kuin rakot.


ett varmaankaan vääräs oo, jos säilis on normihintasta ja elukkamäärää hehtaarille halutaan maksimoida... 

pihvissä vassu on toisaalta varsin tyyris, joten sen osuus teurastilistä jää suhteettoman suureksi jos kiloja ei tuu mahottomasta  ??? ???
Onhan se vasikan sitoma pääoma merkityksellinen. Jos laittaa 1000 euron vasikan teuraaksi 360 kiloisena sen teurasarvo voi olla vaikka 1500 euroa. Jos poikaa kasvatetaan 4 kuukautta lisää, loppuajalle vasikan hinta onkin jo tuo 1.500 euroa. Sitoutunut pääoma kasvaa aika huimasti, vaikka sitä ei vasikkahinnassa ulos maksetakkaan.

Jos loppukasvatuksen pidennys 4llä kuukaudella nostaa rehukulutusta 40-50% alkuperäisestä niin peltoa pitäis olla melkein puolta enemmän per eläin. Meidän alueen hintataso on 10.000 euroa hehtaari ja vuokrat 350-500 euroa / ha (yks hyväkäs maksoi yli 600). Aikas paljon sitoo pääomaa tuokin. Itse asiassa tämä maan hinta on se alakuperäinen syy minkä vuoksi itse näitä asioita pohdin, kun pitäis saada tehokkaampaa tuottoa nykyiselle rehumäärälle. Nykyhinnoilla ei lisämaa houkuta.

Hyvinvointituki käsittääkseni on OSAkorvaus (ei siis täyskorvaus) syntyneistä kuluista, eikä vastikkeeton jouluahja. Ei sitä ollut teurastamoille tarkoitettu jaettavaksi.

säiliksen meno räjähtää käsiin kun kasvatusaikaa venytetään, varsinkin jos se on sulavaa 1000 kg paali ei kauaa haise... yritin siis sarkasmia mut en taaskaan onnistunut...  :-[ teurastamon (ainakin a:n) laskemissa työ ja säilis on ilmaisia ja määrä rajaton... teurastamo saisi halutessaan vaikka kaikki pihvit muulloin kuin syksyllä, riittävä hintaporkkana niin homma olis siinä. nyt halutaan vain rangaista syksyisin myyjää... :-\

Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: PuuhaPete - 14.12.12 - klo:20:52

säiliksen meno räjähtää käsiin kun kasvatusaikaa venytetään, varsinkin jos se on sulavaa 1000 kg paali ei kauaa haise... yritin siis sarkasmia mut en taaskaan onnistunut...  :-[ teurastamon (ainakin a:n) laskemissa työ ja säilis on ilmaisia ja määrä rajaton... teurastamo saisi halutessaan vaikka kaikki pihvit muulloin kuin syksyllä, riittävä hintaporkkana niin homma olis siinä. nyt halutaan vain rangaista syksyisin myyjää... :-\

Iso A lupas muutama vuosi sitten katetta lisää olikos se 20 vai 25 %, Innonaudan kustannusjahdin kautta. Käsi ylös ne joiden kustannukset on pienentynyt viimeisen 3 vuoden aikana. Ei tainnut noussut yhtään kättä...

Tuo puskurointikin on varastointikustannusten siirtoa teurastamolta kasvattajalle, käärittynä pyöreisiin kuvauksiin vähän paremmista tuloista (kuluista ei tarvi välittää kun ne on työtä ja säilöä). Taas malliesimerkki siitä kuinka tuottajalle kuuluvat tuet siirretään teurastamolle. ???
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: ijasja2 - 14.12.12 - klo:23:11
säiliksen meno räjähtää käsiin kun kasvatusaikaa venytetään, varsinkin jos se on sulavaa 1000 kg paali ei kauaa haise... yritin siis sarkasmia mut en taaskaan onnistunut...  :-[ teurastamon (ainakin a:n) laskemissa työ ja säilis on ilmaisia ja määrä rajaton...

Juuri tästä syystä laskelmia tarttee tehdä ja teettää muillakin tahoilla kuin teurastamolla. MOT. Riippumatta teurastamosta, tottakai laskelmat näyttää hyvältä mikäli peltoa riittävästi käytössä.

Mitä järkeä on syöttää pellon eväät elukoiden kautta, jos saa 100 000€ tuloa kokovuoden sitoutumisella tuotantoon ja lähes puolen miljoonan velkamäärällä. Toisin toimien 50-70 000€ pelkällä samojen peltojen viljelyllä? Mahtaa tosin tällä hetkellä olla hintasuhteet fiftisiksti, saa paskan palkaksi.

Teurastamoiden laskelmissa EI ole realistista vaihtoehtoa ilman elämiä, tai täysin toista tuotantosuuntaa. Se oma agenda saadaan näyttämään hyvältä, tilanteessa kuin tilanteessa :)

Pellon hinnan ollessa korkea, naudat aika heikoilla pellon tuotteiden syöttämisessä näillä hintasuhteilla sekä tukipolitiikalla. Harrastella voi, niin että tila pysyy eläintilana mutta oikea tehotuotanto lyö liian helpolla näpeille, riskit liian suuria tuottoihin nähden. Riskiä voi ottaa ilman elukoitakin :P

Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: Turkka - 14.12.12 - klo:23:28
säiliksen meno räjähtää käsiin kun kasvatusaikaa venytetään, varsinkin jos se on sulavaa 1000 kg paali ei kauaa haise... yritin siis sarkasmia mut en taaskaan onnistunut...  :-[ teurastamon (ainakin a:n) laskemissa työ ja säilis on ilmaisia ja määrä rajaton...

Juuri tästä syystä laskelmia tarttee tehdä ja teettää muillakin tahoilla kuin teurastamolla. MOT. Riippumatta teurastamosta, tottakai laskelmat näyttää hyvältä mikäli peltoa riittävästi käytössä.

Mitä järkeä on syöttää pellon eväät elukoiden kautta, jos saa 100 000€ tuloa kokovuoden sitoutumisella tuotantoon ja lähes puolen miljoonan velkamäärällä. Toisin toimien 50-70 000€ pelkällä samojen peltojen viljelyllä? Mahtaa tosin tällä hetkellä olla hintasuhteet fiftisiksti, saa paskan palkaksi.

Teurastamoiden laskelmissa EI ole realistista vaihtoehtoa ilman elämiä, tai täysin toista tuotantosuuntaa. Se oma agenda saadaan näyttämään hyvältä, tilanteessa kuin tilanteessa :)

Pellon hinnan ollessa korkea, naudat aika heikoilla pellon tuotteiden syöttämisessä näillä hintasuhteilla sekä tukipolitiikalla. Harrastella voi, niin että tila pysyy eläintilana mutta oikea tehotuotanto lyö liian helpolla näpeille, riskit liian suuria tuottoihin nähden. Riskiä voi ottaa ilman elukoitakin :P


tässä on paljon totuutta -- "tehokas"  loppukasvatustila vois olla  kasvinviljelys oikeasti tehokas...
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 15.12.12 - klo:00:32


Juuri tästä syystä laskelmia tarttee tehdä ja teettää muillakin tahoilla kuin teurastamolla. MOT. Riippumatta teurastamosta, tottakai laskelmat näyttää hyvältä mikäli peltoa riittävästi käytössä.

Mitä järkeä on syöttää pellon eväät elukoiden kautta, jos saa 100 000€ tuloa kokovuoden sitoutumisella tuotantoon ja lähes puolen miljoonan velkamäärällä. Toisin toimien 50-70 000€ pelkällä samojen peltojen viljelyllä? Mahtaa tosin tällä hetkellä olla hintasuhteet fiftisiksti, saa paskan palkaksi.

Teurastamoiden laskelmissa EI ole realistista vaihtoehtoa ilman elämiä,


tässä on paljon totuutta -- "tehokas"  loppukasvatustila vois olla  kasvinviljelys oikeasti tehokas...
[/quote]

VOitte laskea itse tarkemmin, mutta minä sain nettoa 33351,45€ myyntiviljan viljelylle tuolla tilalla. Sonnihommassa oli töille laskettu 20000€ päälle, mitäs laitetaan viljatilalla, olisko 7000? Nettoa jäisi 26000. Jos ihminen myy työtänsä tilan ulkopuolella 2/3 vuotta, tienaisi siitä alkaen 15000€, läävästä vuokraa varastotilaa 7 * 100 m2, voi siitäkin jotain saada. Kun tuossa ei ollut läävän pääomakustannuksia, voi todeta että sellaiseen investoimalla ei saa lisätuottoa, ellei paskassa kahlaamista laske sellaiseksi.
Otsikko: Vs: Loppukasvatuksen kannattavuus
Kirjoitti: apilas - 15.12.12 - klo:13:59

Eiköös sen kotieläin ha tuen takia eläimiä kannata pitää näin olen talojussin jutuista oppinut ;D :P