Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Talojuhani - 09.12.12 - klo:16:06
-
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288522724077.html
-
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288522724077.html
Onkohan se sielläpäin mihin se Fuller niitä kelkkakisoja järjestää? :o
-
Lapset olis paras pitää traktorissa tai sisällä ne on niin nopeita ja arvaamattomia liikkeissään.
Jaksamista omaisille.
-
Lapset olis paras pitää traktorissa tai sisällä ne on niin nopeita ja arvaamattomia liikkeissään.
Jaksamista omaisille.
Meikäläisen traktori ei liiku mihinkään jos alle kouluikäisiä on lähempänä kuin 100m.
-
--ihan hirvee tapaus :'(
-
Lapset olis paras pitää traktorissa tai sisällä ne on niin nopeita ja arvaamattomia liikkeissään.
Jaksamista omaisille.
Meikäläisen traktori ei liiku mihinkään jos alle kouluikäisiä on lähempänä kuin 100m.
SDP kuvittelee olevansa pyhimys esimerkillään ::)
-
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288522724077.html
Tosi ikävä tapaus .
-
Ikävä juttu, itte oon huomannut että helpointa on pitää Junnu turvassa pihalla on ottaa se traktoriin ja laittaa vyö kiinni.
-
Ikävä juttu, itte oon huomannut että helpointa on pitää Junnu turvassa pihalla on ottaa se traktoriin ja laittaa vyö kiinni.
Nyt ollaan realistin kanssa sama mieltä. Mukulat köytettynä hyttiin tai sitten sisälle, mutta ei koskaan niin että juoksentelevat pitkin poikin kun koneilla ajetaan. Itse otan vaan yhden kerrallaan mukaan.
Näitä ikäviä onnettomuuksia sattuu harvoin, mutta se yksikin on liikaa.
-
Mää sain kerran yhdeltä eturivin isältä haukut kun mää olen niin paska isä että
mulla on pikkulapsi mukana traktorin hytissä.
:o
Hiukan veti remmi tyhjää siitä mielipiteestä.
-
Ikävä juttu, itte oon huomannut että helpointa on pitää Junnu turvassa pihalla on ottaa se traktoriin ja laittaa vyö kiinni.
Jos tuo oli jonkun omakotiasukin pihatraktori niin ei välttämättä semmoinen hytti johon lapsi mahtuisi vöihin. Eikä niitä kaikilla maatiloillakaan ole.
-
En löydä sanoja lohduttamaan. Voin vain toivoa jaksamista.
-
Lapset olis paras pitää traktorissa tai sisällä ne on niin nopeita ja arvaamattomia liikkeissään.
Jaksamista omaisille.
Meikäläisen traktori ei liiku mihinkään jos alle kouluikäisiä on lähempänä kuin 100m.
SDP kuvittelee olevansa pyhimys esimerkillään ::)
Mitäs kaunistelet, sano homo vaan :D
-
Sanaton. :'(
-
En löydä sanoja lohduttamaan. Voin vain toivoa jaksamista.
Kävin tänään kirkossa Kauneimpia Joululauluja laulamassa ja ajatukset väkisinkin menivät tähän...
Voimia perheelle.
-
Vanhemmille ei voi toivoa kuin jaksamista. :'(
-
todella surullista. hyvin voin kuvitella mitä isin päässä liikkuu... ...
-
on varmasti ikimuistonen joulu omaisille :(
http://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ
-
todella surullista. hyvin voin kuvitella mitä isin päässä liikkuu... ...
Tuskin on paljon mitään liikkunut. Ei tarvii yksistään pään silitystä.
-
todella surullista. hyvin voin kuvitella mitä isin päässä liikkuu... ...
Tuskin on paljon mitään liikkunut. Ei tarvii yksistään pään silitystä.
Oman lapsen kuolemasta ei selviä koskaan. Kyllä aika menee niin ,että ennen sitä ja sen jälkeen.
Voishan tästä jonkunverran kertoo omakohtaisia kokemuksia, mutta ei voi. *******t rovosoi ;D
-
Aina sanotaan, ettei syyttely auta mitään. Syyttely on monesti ollut henkireikä sellaisille ihmisille, joilla ei ole minkäänlaisia sosiaalisia taitoja eikä kykyä käsitellä muutenkaan vaikeita asioita. Toisaalta jos sanotaan ettei syyttely auta, minusta sekin voi näkyä jonkinlaisena pelkuruutena ja keinona piiloutua suojakilven alle ilman, että tarvitsee kohdata ja käsitellä vaikeita asioita. Myöskään jälkiviisaus ei auta mitään, mutta viisaus näkyykin siinä että asioista otetaan opiksi.
Virheitä teemme kaikki. Tämä kommentti ei ole pienimmässäkään määrin arvostelua eikä puukottamista, mutta vaikka asia on kipeä, voi siitä mielestäni puhua. Puhunkin nyt kaikkien maailman pikkunatiaisten suulla, jotka viettävät elämäänsä keskellä toistuvia vaaratilanteita. Tilanteet kuuluvat elämään. Pienet lapset ovat pieniä lapsia, ja he tarvitsevat kokeneempia ihmisiä huolehtimaan oikeuksistaan. Pienten lasten oikeus on osallistua elämään kaikissa mahdollisissa muodoissaan, mutta oikeus on myös kokea turvaa silloin kun riskit ovat ilmeisiä.
Kyseistä tapauksesta ei käy ilmi, oliko traktoria kuljettanut vanhempi yksin vai oliko kenties tontilla muita, jotka kantavat vastuun lapsista. Tämä kantamus on suuri ja tasapuolinen, enkä siinä mielessä näe asiaa niin, että traktoria kuljettanut henkilö saisi tässä keskustelussa jakamattoman ykköspaikan. Asiat eivät ole mustavalkoisia, varsinkaan median läpi suodatettuna.
Lämpöä ja jaksamista!
-
tossa tankkikuskin kanssa juuri juteltiin tosta ja sano että monessa paikassa sydän kylmänä saa ajella ja pää pyöriä pöllönä että tietää missä mennään. on se vaan niin arvaamoton tuo taimi. ja kuinka paljon löytyykään niitä läheltä-piti tilanteita joista ei huudella. itestä ei olis kasvattaamaan noita taimia kun ei pysty näkemään selkänsä taakse joka paikassa.
-
todella surullista. hyvin voin kuvitella mitä isin päässä liikkuu... ...
Tuskin on paljon mitään liikkunut. Ei tarvii yksistään pään silitystä.
Oman lapsen kuolemasta ei selviä koskaan. Kyllä aika menee niin ,että ennen sitä ja sen jälkeen.
Voishan tästä jonkunverran kertoo omakohtaisia kokemuksia, mutta ei voi. *******t rovosoi ;D
Yks pikkumies ensimmäisestä kahdesta kuukaudestaan kuukauden kyssillä letkuissa ja antureissa, eikä ollenkaan varmasti positiivisilla ennusteilla. Olispahan iso reikä elämässä jos huonosti hänelle olisi käynyt...
-
tossa tankkikuskin kanssa juuri juteltiin tosta ja sano että monessa paikassa sydän kylmänä saa ajella ja pää pyöriä pöllönä että tietää missä mennään. on se vaan niin arvaamoton tuo taimi. ja kuinka paljon löytyykään niitä läheltä-piti tilanteita joista ei huudella. itestä ei olis kasvattaamaan noita taimia kun ei pysty näkemään selkänsä taakse joka paikassa.
Kovastihan tää suomen hyvinvointiyhteiskunta antaa myötätuntoa lapsensa menettäneelle äidille. Kaksi päivää saikkua antoivat ensiavussa. Ja tämä on taivahan tosi.
-
Erittäin ikävä tapaus :'(
Muistaako kukaan muu kun muistaakseni agrimarket kaupitteli joskus jossakin mainosläpyskäss "lapsivaroitinta". Eli lapselle tuli lähetin ja traktorin koppiin vastaanottaja. Kun lähetin tuli muistaakseni noin 20m etäisyydelle niin vastaanotin hälytti. Koitin googletella, mutta en enää löytänyt kyseistä värkkiä.
-
Erittäin ikävä tapaus :'(
Muistaako kukaan muu kun muistaakseni agrimarket kaupitteli joskus jossakin mainosläpyskäss "lapsivaroitinta". Eli lapselle tuli lähetin ja traktorin koppiin vastaanottaja. Kun lähetin tuli muistaakseni noin 20m etäisyydelle niin vastaanotin hälytti. Koitin googletella, mutta en enää löytänyt kyseistä värkkiä.
Muistan tämmöistä vahtia kaupitellun joskus jossain. Mihin lienee kadonnut...? Olisko ollu ennen nettiaikakautta...
-
markkinamiesten mielestä ei enää markkina-arvoa!
-
tossa tankkikuskin kanssa juuri juteltiin tosta ja sano että monessa paikassa sydän kylmänä saa ajella ja pää pyöriä pöllönä että tietää missä mennään. on se vaan niin arvaamoton tuo taimi. ja kuinka paljon löytyykään niitä läheltä-piti tilanteita joista ei huudella. itestä ei olis kasvattaamaan noita taimia kun ei pysty näkemään selkänsä taakse joka paikassa.
Kovastihan tää suomen hyvinvointiyhteiskunta antaa myötätuntoa lapsensa menettäneelle äidille. Kaksi päivää saikkua antoivat ensiavussa. Ja tämä on taivahan tosi.
Taitaa abortin tehnyt saada enemmän :-\
-
Tässä vuosia takaperin eräs läheinen menetti yllättäen puolisonsa. Kaksi päivää antoivat ensin saikkua.. lomatoimistoon soitellessa ja apua pyydettäessä siellä oli olut vastaus, että "etkö sinä voi saneerata sitä navettaa sellaiseksi että pärjäät siellä yksinäsi?" Haloo, muutama tunti kuolemasta..! :o
-
VIERASKYNÄ
Yllättävä kuolema aiheuttaa läheisille vakavan terveysriskin
31.10.2009 3:00 A A
SOILI POIJULA
Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet vääriksi surua koskeneet uskomuksemme. Uuden surukäsityksen mukaan esimerkiksi omaisen menetystä surevan ihmisen tehtävänä ei ole katkaista kiintymyssiteitään kuolleeseen ja unohtaa, vaan suremisen myötä kiintymysside vain muuttaa muotoaan vähemmän konkreettiseksi.
Surureaktiot liittyvät kuoleman tapaan ja surevan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Murehtimistaipumus lisää surusta sairastumisen riskiä. Sopeutumista edistäviksi tekijöiksi on tunnistettu mahdollisuus jättää jäähyväiset, spirituaalisuus, spontaanit hyvät muistot kuolleesta, myötätuntoisuus itseä kohtaan ja kyky nähdä kuolemasta seuraavan jotakin myönteistä.
Arviolta puolet ihmisistä selviytyy traumoista ja menetyksistä luonnollisesti ajan kuluessa. Surevan työ- ja toimintakyvyn palautuminen ennalleen kestää keskimäärin kaksi vuotta mutta esimerkiksi lapsensa äkillisesti menettäneillä vanhemmilla kolmesta neljään vuotta. Osa surusta kestää läpi elämän.
Siinä missä vanha surututkimus keskittyi psykiatrista apua hakeneiden naisleskien suruun, uusi tutkimus on tuottanut tietoa sukupuolieroista suremismalleissa sekä surun vaikutuksista muun muassa parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja perheeseen.
Naiset ja miehet ilmaisevat suruaan eri tavoin. Kun naisen ja miehen erilaisia reaktiomalleja kunnioitetaan parisuhteessa, suru lähentää puolisoita. Keskustelu on tärkeää: ilman sitä suremismallien erilaisuus, yleinen ärtyvyys ja seksuaalinen etäisyys voivat aiheuttaa ongelmia parisuhteeseen.
Lapset ja nuoret tarvitsevat surussaan aikuisen jatkuvaa tukea. Lapsi suree eri tavalla kuin aikuinen, eikä lapsia ja nuoria tulisi pakottaa suremaan aikuisten tavalla. Lasta auttaa oikeus tietää tosiasiat sekä kysyä ja puhua kuolemasta ja kuolleesta turvallisten aikuisten kanssa.
Norjalaistutkimuksissa on selvitetty surevien kokemuksia saamastaan tuesta ja avusta. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten perheiden tarpeet ja ystävien auttamisyritykset kohtaavat. Toistettu neuvo, että tarvitsee vain olla läsnä kärsivälle, ei käytännössä toimi.
Monet saavat tarvitsemaansa apua, mutta on myös paljon niitä, jotka kokevat verkostonsa pettävän heidät. Heitä voi olla jopa puolet surevista. Yhteyden ottamista ja auttamista estävät vähäiset tiedot surun vaikutuksista ja pelko, että tunkeilemalla vain pahentaa tilannetta.
Paras tuki löytyy usein vertaisilta, toisilta surevilta. Myös kouluissa, päiväkodeissa ja työyhteisöissä tulisi olla valmiudet tukea surevaa yhteisön jäsentä. Osa surevista eristäytyy itse muista esimerkiksi jäämällä sairauslomalle tai lopettamalla asioimisen tietyissä paikoissa. Auttava tuki kunnioittaa surevan tarpeita ja kattaa erilaiset tarpeet.
Vaikka suuri osa surevista selviytyy ilman suuria vaikeuksia eikä surua pidä medikalisoida, suru on vakava terveysriski. Suru lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Myös itse surusta voi tulla sairaus.
Traumaattisen surun aiheuttaa äkillinen kuolema, kuten kätkytkuolema, äkillinen sairauskohtaus, onnettomuus, henkirikos tai itsemurha. Yleensä 20 prosenttia surevista kärsii komplisoituneesta surusta, ja lapsensa menettäneistä vanhemmista 60–90 prosenttia kärsii komplisoituneesta surusta vielä viiden vuoden kuluttua lapsen kuolemasta.
Vuodesta 1997 on kehitelty erityistä komplisoituneen surun diagnoosia erotukseksi depressiosta ja ahdistuneisuushäiriöistä. Tavoitteena on saada diagnoosi vuonna 2012 ilmestyvään seuraavaan DSM-tautiluokitukseen.
Komplisoituneen surun tunnusmerkit voivat täyttyä, jos vielä puolen vuoden kuluttua menetyksestä kuollutta koskevat muistot tai fantasiat tunkeutuvat mieleen ja vaivaavat surevaa jatkuvasti tai hän syyttää jatkuvasti itseään siitä, mitä olisi voinut tehdä, ajatella tai sanoa tai jättää tekemättä tai sanomatta. Komplisoituneen surun piirteitä ovat myös voimakas arvottomuuden tunne ja uuden "katastrofin" pelko. Sureva ei ehkä pysty puhumaan kuolleesta ja välttelee kaikkea, mikä muistuttaa kuolleesta tai kuolemasta.
Auttajat tarvitsevat tietoa ymmärtääkseen ja uskaltaakseen tukea surevaa. Sureville on tärkeää, että ammattiapu on automaattista, joustavaa ja pitkäkestoista ja että apua annetaan heidän omilla ehdoillaan. Erityisen tärkeää on auttajan ja autettavan "kemioiden" yhteensopivuus.
Aikuisten normaaliin suruun ei tarvita varsinaista ammatillista hoitoa. Surevien lääkehoidosta tiedetään lähinnä, etteivät masennuslääkkeet auta surussa. Esimerkiksi yleislääkärin tai papin työn surevaa auttavasta vaikutuksesta ei ole tutkimusnäyttöä, ja vaikuttavasta kriisiauttamisesta tiedetään vain perusperiaatteet.
Olisi epäinhimillistä oikeuttaa vain tutkimusnäyttöön pohjaava auttaminen. Surusta sairastuneiden tulisi kuitenkin saada pätevää ammattiapua. Näyttöä on erityisesti lasten traumaattisen surun kognitiivis-behavioraalisen psykoterapeuttisen hoidon tehokkuudesta.
Traumaperäisten psyykkisten häiriöiden diagnoosikeskeiset käypä hoito -suositukset on vasta julkaistu, mutta Suomesta puuttuu tutkimukseen perustuvat suruneuvontaa ja surun hoitoa koskevat suositukset. Surevien hoidon tarpeellisuutta ei ole ymmärretty, vaikka yllättävä kuolema aiheuttaa läheisille suuremman terveysriskin kuin traumaattinen tapahtuma uhreille.
Suuronnettomuudet ja massasurmat saavat julkisuutta, ja niissä auttamiseen, hoitoon ja jopa tutkimukseen panostetaan voimakkaasti, mutta yksittäisten kuolemantapausten jälkeen perheet ja läheiset jäävät edelleen vaille pätevää hoitoa.
Kirjoittaja on trauman ja surun tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Yll%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4%20kuolema%20aiheuttaa%20l%C3%A4heisille%20vakavan%20terveysriskin/1135250408771?ref=fb-share
-
Ikävää on tällistä juttua lukea, tulee aina mieleen mitä jos olisi sattunut omalle kohdalle.
Oli joskus aikaisemmin juttu kun tien sivujenniittäjä oli niittänyt ojassa piilotelleen pojan päälaen irti – olen sen jutun julkaisun jälkeen yrittänyt tähystellä ojat, josko siellä joku poika jullikka piilottelisi.
-
Tänävuonna ilmestyneessä tautilukituksessa on jo tämä läheisen kuoleman aiheuttama suru. Enää ei tarvitse lääkärin kirjoittaa sairaslomapaperiin "vakava masennus" ja lääkereseptiin http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=far24467&p_teos=far&p_osio=&p_selaus=
-
Läheltäpiti tilanne oli kun mää ajoin Elhon Side Chopperilla jokirannan horsma ym pujo kasvustoa
syksyllä nurin.
Vauhtia oli tietysti melkoisesti.
Yht äkkiä ihan edestä loikkas kun iso rusakko puskasta pellon puolelle maastopukuinen äijä
jakkaroineen ja haulikoineen.
Oli siellä kykkimässä ja sorsia metsästämässä.
Ukolla oli naaman väri tosi valkoinen. Tuskin se enää ikinä menee rantapusikoihin kykkimään ilman jotain varoitusvärejä.
;D
Siinä oli lähellä ettei metsästysseura päässyt valitsemaan uutta puheenjohtajaa.
;D
-
Läheltäpiti tilanne oli kun mää ajoin Elhon ide Chopperilla jokirannan horsma ym pujo kasvustoa
syksyllä nurin.
Vauhtia oli tietysti melkoisesti.
Yht äkkiä ihan edestä loikkas kun iso rusakko puskasta pellon puolelle maastopukuinen äijä
jakkaroineen ja haulikoineen.
Oli siellä kykkimässä ja sorsia metsästämässä.
Ukolla oli naaman väri tosi valkoinen. Tuskin se enää ikinä menee rantapusikoihin kykkimään ilman jotain varoitusvärejä.
;D
Siinä oli lähellä ettei metsästysseura päässyt valitsemaan uutta puheenjohtajaa.
;D
...ajattelepa, jos siellä olisi ollut joku nuoripari "hommissa".....
-
Läheltäpiti tilanne oli kun mää ajoin Elhon ide Chopperilla jokirannan horsma ym pujo kasvustoa
syksyllä nurin.
Vauhtia oli tietysti melkoisesti.
Yht äkkiä ihan edestä loikkas kun iso rusakko puskasta pellon puolelle maastopukuinen äijä
jakkaroineen ja haulikoineen.
Oli siellä kykkimässä ja sorsia metsästämässä.
Ukolla oli naaman väri tosi valkoinen. Tuskin se enää ikinä menee rantapusikoihin kykkimään ilman jotain varoitusvärejä.
;D
Siinä oli lähellä ettei metsästysseura päässyt valitsemaan uutta puheenjohtajaa.
;D
...ajattelepa, jos siellä olisi ollut joku nuoripari "hommissa".....
Paljon olis säästyny lapsenruokkorahoja. ;D
-
ja taas nählään miten tj suhtautuu luonnon kutsuun! häää onkii sellanen pervo!