Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: vms1 - 07.12.12 - klo:11:23
-
Eli onko olemassa monivuotista heinäkasvia joka käyttäis koko kasvukauden ja tuottais lypsäville sopivaa rehua. Tällaista ajattelen joska selviäisi yhdellä korjuukerralla. Korjuukoneiden kilometrit ja kuskinpalkat näet maksavat. vuosisato pitäisi kuitenkin olla luokkaa 10000 ka kiloa joten korjuuvaiheessa pitäisi olla tavaraa kuten maississa.
-
Maissi taitaa olla ainut vaihtoehto. Tietenkin myös nää kokoviljaseokset, onhan niissäkin päästy yli 10 tn ka satoihin
-
Ei ole heinäkasvi, mutta maa-artisokka on mielenkiintoinen energiakasvi kun se kasvaa vielä uudestaan jostain juurenpaloista.
-
Eli onko olemassa monivuotista heinäkasvia joka käyttäis koko kasvukauden ja tuottais lypsäville sopivaa rehua. Tällaista ajattelen joska selviäisi yhdellä korjuukerralla. Korjuukoneiden kilometrit ja kuskinpalkat näet maksavat. vuosisato pitäisi kuitenkin olla luokkaa 10000 ka kiloa joten korjuuvaiheessa pitäisi olla tavaraa kuten maississa.
leveäkompassikukka eli cup plant on tälläinen. monivuotinen, yli 20 vuotta, talvehtii erinomaisesti. sato saksassa yhdellä korjuulla lähes 20t kuiva-ainetta. Rehuarvot kohtuulliset, tosin yhdysvaltalaisten lypsäville pystytty syöttää vain 25% karkearehusta ilman että tuotos putoaa, tietysti korjuuasteesta kiinni tämä asia. Viljelyä rajoittava tekiä tällähetkellä älytön siemenhinta 300€ per kilo.
itelle olis tarkoitus laittaa koeruutu 100m2 koeruutu, tiesvaikka aloittais siementuotannon 8)
alla videoo korjuusta. saksalaiset viljelle biokaasuksi koska kaasuntuotto hehtaarilta parempi kuin maissilla
http://www.youtube.com/watch?v=CAY23zYs6Lo (http://www.youtube.com/watch?v=CAY23zYs6Lo)
-
Eli onko olemassa monivuotista heinäkasvia joka käyttäis koko kasvukauden ja tuottais lypsäville sopivaa rehua. Tällaista ajattelen joska selviäisi yhdellä korjuukerralla. Korjuukoneiden kilometrit ja kuskinpalkat näet maksavat. vuosisato pitäisi kuitenkin olla luokkaa 10000 ka kiloa joten korjuuvaiheessa pitäisi olla tavaraa kuten maississa.
leveäkompassikukka eli cup plant on tälläinen. monivuotinen, yli 20 vuotta, talvehtii erinomaisesti. sato saksassa yhdellä korjuulla lähes 20t kuiva-ainetta. Rehuarvot kohtuulliset, tosin yhdysvaltalaisten lypsäville pystytty syöttää vain 25% karkearehusta ilman että tuotos putoaa, tietysti korjuuasteesta kiinni tämä asia. Viljelyä rajoittava tekiä tällähetkellä älytön siemenhinta 300€ per kilo.
itelle olis tarkoitus laittaa koeruutu 100m2 koeruutu, tiesvaikka aloittais siementuotannon 8)
alla videoo korjuusta. saksalaiset viljelle biokaasuksi koska kaasuntuotto hehtaarilta parempi kuin maissilla
http://www.youtube.com/watch?v=CAY23zYs6Lo (http://www.youtube.com/watch?v=CAY23zYs6Lo)
Oho, jännää. Elefanttiheinää tuotetaan ruokohelpin tyyliin energiaksi. En tiedä miten sen sulavuus ja talvehtiminen syyskorjuussa soveltuu maidontuotannon vaatimuksiin.
http://www.tiede.fi/uutiset/2238/ruohosta_arvokas_energialahde
Jotain tulevaisuuden muotikasvia pitäisi saada luomusiemenenä myyntiin.
-
Tuo maissi se nyt on ainakin kokeilun arvoinen, tältä vuotta omat kokeilut meni jäihin surkean kevään takia onneksi. Monena vuonna olisi maissilla edellytykset onnistua aina c2 alueen pohjoisosaan saakka.
-
Mitenkä olis vanhanajan rehukaali,yhtä vetistähän se on kun maissikin kyllä..mut varmempi..
-
Kysy Kylmikseltä ja Sammakolta, ne lataa sulle semmoset laskelmat että se toisen nurmisadon korjuu muuttuu melkein tuloksi ja kustannuksia ei tuu yhtään ;)
-
Maissi taitaa olla ainut vaihtoehto. Tietenkin myös nää kokoviljaseokset, onhan niissäkin päästy yli 10 tn ka satoihin
Kyllä kokoviljasta satokiloja saa, mutta peikkona on lakoutuminen. Ukkoskuuro kun jyrää, niin kaik män ja jää vaan kyntämisen ilo.
Niin ja satokilot ja sulavuus eivät oikein lypsävien ruokinnassa kohtaa, ellei käytä appeessa laimentajana kovemmille rehuille.
-
Kokovilja pellolle pystyy ainakin hautaamaan melkoisen määrän paskaa, jos sitä meinaa olla ylenmäärin ;) Lisäksi kokovilja voi toimia suojaviljana. Ite paalailin ison osan omista viljoistani heinäkuun lopulla hyvillä keleillä ja nuo nurmet ottivat talven vastaan tosi komeina eikä korjuussa tullu tallaustappioita raiteista puhumattakaan kun heinäkuulla oli vielä vähän poutaakin :)
-
Mites olis valkomesikkä? Se on kaksivuotinen, mutta sandontutto hyvä ainakin virossa. Onko joku kokeilut Suomessa? http://www.veed.ee/?id=43
-
Ei nurmikasvi, mutta juurikkaista saa kaikkein kovimmat energiasadot. Jos puhutaan vanhanaikaisesti rehuyksiköistä tuli 2011 sokerijuurikkaasta naatteineen 17000 ry/ha. Normaalivuonnakin tulee 13000. Rehu- tai rehusokerijuurikaslajikkeilla pääsisi todennäköisesti vieläkin kovempiin satoihin. Niiden ominaisuuksia ei ole tarvinnut jalostaa sokeritehtaan optimoimiseksi.
-
Ja juurikkaallahan tulee säästöä lujasti korjuukilometreissä ja kuskien palkoissa niin kuin tarvittiin.
Puhumattakaan varastoista joissa eväs säilyy kevääseen.
Hermokin tykkää kun kalenteri näyttää että mennään lokakuulle ja karjan rehut on vielä täysin korjaamatta...
-
Olenkohan vähän outo kun itseäni vaan hirvittää tuo yhden kerran korjuu noin niinkuin työn jaon suhteen...
Rehua pitäisi kuitenkin tulla yhtä paljon ja jos sitä ruvetaan kelkkomaan pellolta joskus syyskuussa niin voin kertoa että voi olla korjuupäivät vähissä jos ei halua vettä kuljettaa... parempi vaan kun voi jakaa sen työn kahteen tai kolmeen osaan...
-
Mites olis valkomesikkä? Se on kaksivuotinen, mutta sandontutto hyvä ainakin virossa. Onko joku kokeilut Suomessa? http://www.veed.ee/?id=43
Kokeiltu on,,ei oikein ole maittavaa,ja ne varret ovat kuin pajunvarsia,,ja saattaa tulla makuakin maitoon jossaa niitä syötettyäkin.
-
Mites olis valkomesikkä? Se on kaksivuotinen, mutta sandontutto hyvä ainakin virossa. Onko joku kokeilut Suomessa? http://www.veed.ee/?id=43
Kokeiltu on,,ei oikein ole maittavaa,ja ne varret ovat kuin pajunvarsia,,ja saattaa tulla makuakin maitoon jossaa niitä syötettyäkin.
Tekikö se murustava juuria tiiviseen saveen?
-
Mites olis valkomesikkä? Se on kaksivuotinen, mutta sandontutto hyvä ainakin virossa. Onko joku kokeilut Suomessa? http://www.veed.ee/?id=43
Kokeiltu on,,ei oikein ole maittavaa,ja ne varret ovat kuin pajunvarsia,,ja saattaa tulla makuakin maitoon jossaa niitä syötettyäkin.
Tekikö se murustava juuria tiiviseen saveen?
Iskra vastatkoon omasta puolestaan, mutta täysikasvuisen kasvin tyvi on tällaisen pianistisukuisen etusormen paksuinen ja paalujuuri lähtee samanlaisena maanpinnasta alaspäin. Eli olettaisin, että on toisena vuonna kasvaessaan rajuin terveyskuuri, mitä maalleen voi antaa. Brittitutkimuksen mukaan palkokasveista suurimpaan typensidontaan kykenevä.
Petri
-
Sehän olisi kokeilemisen arvoinen VL nurmessa.
-
Mites olis valkomesikkä? Se on kaksivuotinen, mutta sandontutto hyvä ainakin virossa. Onko joku kokeilut Suomessa? http://www.veed.ee/?id=43
säilörehuksi erittäin haastava kasvi, joskus luin että pienikin home tuossa rehussa riittää tappamaan lehmän/ koko karjan
-
Sehän olisi kokeilemisen arvoinen VL nurmessa.
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/
-
Sehän olisi kokeilemisen arvoinen VL nurmessa.
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/
Sinnekö johara sun muut meni?
-
]
Tekikö se murustava juuria tiiviseen saveen?
[/quote]
Iskra vastatkoon omasta puolestaan, mutta täysikasvuisen kasvin tyvi on tällaisen pianistisukuisen etusormen paksuinen ja paalujuuri lähtee samanlaisena maanpinnasta alaspäin. Eli olettaisin, että on toisena vuonna kasvaessaan rajuin terveyskuuri, mitä maalleen voi antaa. Brittitutkimuksen mukaan palkokasveista suurimpaan typensidontaan kykenevä.
Petri
[/quote]
Voin kyllä todistaa väitteet oikeaksi,mulla oli sitä silloin kansallisten kesantojen aikana,pisimmät kasvit olivat 2.7 metriä pitkät,onkohan vielä tuolla tallessakin,ja ne typpipallukat olivat isoimmat sellasia sen aikuisen markan kokoisia,ei tarvinnut silmälaseja niitä nähdäkseen.
Mulla olis kyllä jossain kuvakin siitä kasvustosta jos löytäsin sen..ens vuonna olis tarkotus laittaa sitä viherlannotusnurmeksi seuraavalle vuodelle juolavehnän tukehduttamiseksi..
Mut rehukäytöön pitäsin vuohenhernettä parempana,sitä lehmätkinsaatasivat syödä paremmin,ja jollei ole tarvetta kasvinvuorotteluun niin on kyllä ikuinen kasvi kunhan saa lähtemään.juuristo kuin juolavehnällä mutta pyykkinarun paksuista..
Kysyinkin tältä Meripöldiltä,Petri varmaan tietää,että millä sen saa sitten häviämään niin sanoi että herbisiidillä,no,se ei oiken tässä luomussa onnistu..
-
]
Mut rehukäytöön pitäsin vuohenhernettä ...
Kysyinkin tältä Meripöldiltä,Petri varmaan tietää,että millä sen saa sitten häviämään niin sanoi että herbisiidillä,no,se ei oiken tässä luomussa onnistu..
Ei sellaista "halolla päähän" -patenttia kyllä ole. Optimikuvio voisi olla intensiivinen (yli)laidunnus viimeisenä vuonna, sitten vuosi tai pari yksivuotisia virna-vilja-raiheinä -coctaileja alkukesän kesannon päälle. Näin voisin kuvitella. Tai sitten rukiiseen lopetus: eka sadon jälkeen kesannolle, ruis perään. Voi kyllä olla talvehtimisongelmia, aika raju typpilataus tulee rukiin syksyisiin tarpeisiin nähden.
Muistan aikoinaan, kun ensimmäistä hyvää kasvustoa lopetettiin: seuraavan vuoden ohrakasvustosta (ihan hyvän näköinen vielä juhannukselta) hädin tuskin erotti niitä ohria, kun olisi ollut puintiaika. Tietenkin otettiin viimeisenäkin vuonna siemensato, eli annettiin maksimaalinen voima talvehtia...
Petri
-
Missä hinnoissa on valkomesikän siemenet? Vois kokeilla.
-
Missä hinnoissa on valkomesikän siemenet? Vois kokeilla.
http://www.naturcom.fi/tuotteet/valkomesikka.php
Kysy tuolta.