Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: nuffieldmaster - 26.11.12 - klo:11:45
-
Tilasin tuossa kalkkia 40tn, mietityttää nuo talousvesikaivot pellolla, onko niihin jätettävä suojaetäisyyttä vai eikös kaivoja kalkita niitäkin? Siis onko "kaivokalkki" ja peltokalkki erilaista, esim. puhtaampaa toinen?
-
Jaa`a... jos sinne paljon valumia menee niin kaikki paikat ovat tukossa ja vesi maistuu karvaalta :o
-
Jos kalkista puhe, niin taitaa olla et maasta se on tuleva ja maaksi se on muuttuva. Eli eikös puhas luonnontuote?? Eli ei mitään riskiä, kunhan käyttö kohtuullista.
-
Muuten, minkälaisiin tarkkuuksiin per ha päästään nykykalkituskalustolla?
Kun lohkokoko on 0.16 ha:sta 3.2 ha:han ja tonnimäärät perh ha 1.5-6 tonniin per ha.
-
Muuten, minkälaisiin tarkkuuksiin per ha päästään nykykalkituskalustolla?
Kun lohkokoko on 0.16 ha:sta 3.2 ha:han ja tonnimäärät perh ha 1.5-6 tonniin per ha.
Jokaisella on tietysti omat mieltymyksensä, mutta itse en ole alle 5 tonnin määriä edes harkinnut laittavani. Kostean kalkin levityskalustolla ei varmaankaan kannata levittäjää desimaalintarkkuuksilla kiusata. ::)
-
ohjeiden mukaan nuo pitäs riittää viljavuusluokan nostoon lohkoilla. ja tarkoitus kalkita hetken päästä (1-2v) uudelleen.
-
Kuulostaa pieniltä määriltä. Jos tavoitearvot ei ole kaukana, kannattaa harkita esim. biotiittia hitaasti rapautuvana. Parin tonnin määrä hehtaarille lienee jo tuskainen levitettävä eikä sillä varmaan juuri merkitystä ole.
-
ohjeiden mukaan nuo pitäs riittää viljavuusluokan nostoon lohkoilla. ja tarkoitus kalkita hetken päästä (1-2v) uudelleen.
Levitystarkkuus on varmaan luokkaa tonnin tarkkuus/hehtaari kostealla kalkilla ainakin.
Itse kanssa laittaisin 5+ tonnia/ha, jos/kun kerran laittaisin. Levitytä tuo 40 tonnia reilummin eniten tarvitseville lohkoille ja laita niille "vähemmän tarvitseville" lohkoille vasta seuraavalla kierroksella.
Tarve toki riippuu maalajista, multavemmillle maille itse laitan ~8 tonnia, jos haluaa vaikutusta.
Ja ihan vaan vinkkinä, viljavuusnäytteiden tulokset vaihtuvat (pH:kin) riippuen vuodesta ja ottopaikasta, joten kovin tarkkaan en lähtisi kalkitusta säätämään (Levitysmäärät esim. 4 tonnia pienin, perusmäärä 6 ja happamemmille 8 tonnia hehtaari). Omat maani niitä etelän kiroamia kukkamultia, joten ohjeet eivät välttämättä päde omiin maihisi.
-
Ph:t 6 pinnassa -+ 2. Tarkoitus saada ne 6.4-6.5, neuvoja sanoi, ettei näillä main yli kannata mennä, tulee muita ongelmia. Maat lähinnä multavia kht ja hht. Moni tuntuu jättävän kalkittamatta kokonaan, naapuripeltoja tuossa kalkittu viimeksi 70 luvun alussa ::)
-
Ph:t 6 pinnassa -+ 2. Tarkoitus saada ne 6.4-6.5, neuvoja sanoi, ettei näillä main yli kannata mennä, tulee muita ongelmia. Maat lähinnä multavia kht ja hht. Moni tuntuu jättävän kalkittamatta kokonaan, naapuripeltoja tuossa kalkittu viimeksi 70 luvun alussa ::)
Noilla maalajeilla riittää noin kuusi, hieman yli. Eli voit laittaa sen 5tn/ha jokapaikkaan, jossakin nousee hieman yli tavoitearvon, silloin tulee ongelmaksi lähinnä mangaani.
JOS viljelet kauraa, älä kalkitse lainkaan, enemmän haittaa kuin hyötyä. Vehnällä ja rypsillä sekä kaksitahoisilla ohrilla ph. saa olla lähempänä seiskaa.
Mangaanin puutos vie kaurasatoa rajummin kuin hieman liian matala ph., ainakin kun laskee panos/tuotossuhteita. Joudut liiallisen kalkitsemisen jälkeen vuosittain ruiskuttamaan mangaania, tai sitten laittamaan starttifosforin seassa samaan siemenriviin jossa ph. olisi hiukan matalampi ja mangaani liukoisessa muodossa. Pintalevityksenä silloin tällöin käytännössä turhaa työtä.
Omat maat multavista erittäin multaviin hietikoihin, multa ja turvemaat sitten lisänä. Hietamailla ph. matalimmillaan kuuden nurkilla, pahimmillaan yli seiskan vaikka kalkitusta passailtu pitkään. Mangaanin ruiskutus kaikille kasveille vakiotoimenpide, kauraa näillä mailla edes viljele. Rahtina ruiskuttanut mangaania pariinkin kertaan kasvukaudessa, yksi kerta ei korkealla ph:lla ja keveillä mailla riitä.
-
Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.
-
Ph:t 6 pinnassa -+ 2. Tarkoitus saada ne 6.4-6.5, neuvoja sanoi, ettei näillä main yli kannata mennä, tulee muita ongelmia. Maat lähinnä multavia kht ja hht. Moni tuntuu jättävän kalkittamatta kokonaan, naapuripeltoja tuossa kalkittu viimeksi 70 luvun alussa ::)
JOS viljelet kauraa, älä kalkitse lainkaan, enemmän haittaa kuin hyötyä. .
WTF???
Onko todellakin asia näin??? Mistä tietolähteesi? Omakohtaisesta kokemuksestako???
-
Ph:t 6 pinnassa -+ 2. Tarkoitus saada ne 6.4-6.5, neuvoja sanoi, ettei näillä main yli kannata mennä, tulee muita ongelmia. Maat lähinnä multavia kht ja hht. Moni tuntuu jättävän kalkittamatta kokonaan, naapuripeltoja tuossa kalkittu viimeksi 70 luvun alussa ::)
JOS viljelet kauraa, älä kalkitse lainkaan, enemmän haittaa kuin hyötyä. .
WTF???
Onko todellakin asia näin??? Mistä tietolähteesi? Omakohtaisesta kokemuksestako???
JOS ph. on kuuden nurkilla ja keveät multavat maat, viljavuusluokka on tyydyttävän ja hyvän tienoilla... Ph. jos luiskahtaa lähemmäksi seiskaa näillä mailla, tarkoittaa jo luokkaa korkea, ellei jo arveluttavan korkea.
Mangaanin puutoksesta on kokemusta, sekä omilta että rahtiruiskutettavilta/puitavilta pelloilta, joinakin vuosina mangaanin puutosoireet näkyy pahemmin kuin toisina, näkymättömänäkin haittaa sadonmuodostusta.
Vaikkapa tuolta faktaa: http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjak-v62n04s03b.pdf
Kelaatin muodossa, oraalle ruiskutettuna, hinta vain euroja per/ha mutta satovaste kohdillaan.
-
Muuten, minkälaisiin tarkkuuksiin per ha päästään nykykalkituskalustolla?
Kun lohkokoko on 0.16 ha:sta 3.2 ha:han ja tonnimäärät perh ha 1.5-6 tonniin per ha.
En ole ikinä edes kuullu että alle 4000kilon laitetaan. Kyl se 6000-8000kiloo kertapierasulla per hehtaari on ollu tapana laittaa. Ei sen puoleen, noi yli 6000kg määrät on vaikee saada sekasin.
-
Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.
Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...
-
Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.
Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...
Kalkin myyjä sanoi, ettei yli 6,5 kannata mennä näillä main ja toinen agrologi ilmoitti nuo kalkitustarvemäärät.
-
Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.
Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...
Millä sää sait sekasin ton 20tonnia hehtaarille? Vai oliko se kokonaismäärä isolle alalle?????
Kerran erehtyny kasvukiimassa laitatuttamaan kuivaa kalsiittia 10tonnia/ha ja siitä on nyt 4 vuotta, ja edelleen kalkki on jaottunu pinnasta 20cm alaspäin. Ja on hämmennety ja vatkattu.
-
Jännä. Musta tuntuu että yks kymppitonni kalkkia hehtaarille häviää kuin pieru saharaan kun vähän raapii.. ???
-
Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.
Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...
Millä sää sait sekasin ton 20tonnia hehtaarille? Vai oliko se kokonaismäärä isolle alalle?????
Kerran erehtyny kasvukiimassa laitatuttamaan kuivaa kalsiittia 10tonnia/ha ja siitä on nyt 4 vuotta, ja edelleen kalkki on jaottunu pinnasta 20cm alaspäin. Ja on hämmennety ja vatkattu.
Sängelle levitys-> kultivaattori->kyntö ilman kuorimia...
-
Kait se eriasia on karkeat kivennäismaat kuin suo/kukkamulta?
-
Kauraa ja kuivaheinää viljelykasveina. Justi tosta mangaanista se puhui neuvojakin, mutta pieni kalkitus olisi tarpeen ja se koetetaan nyt täyttää.
Olikos toi neuvoja joku pröägriän leipäpappi? 3T ylläpitokalkituksessa, joskus vuokramaalle 20T kerralla kipattu...
Millä sää sait sekasin ton 20tonnia hehtaarille? Vai oliko se kokonaismäärä isolle alalle?????
Kerran erehtyny kasvukiimassa laitatuttamaan kuivaa kalsiittia 10tonnia/ha ja siitä on nyt 4 vuotta, ja edelleen kalkki on jaottunu pinnasta 20cm alaspäin. Ja on hämmennety ja vatkattu.
Sängelle levitys-> kultivaattori->kyntö ilman kuorimia...
Hangelle, tasaus, äestys, kultivointi, tasaus, äestys, kyntö, tasaus, äestys, kultivointi...... Ja vieläkin erottaa letkulevittimen urat osittain lohkareissa kun kuivana kyntää.
-
Taitaa kalkkitujaus olla pienin paha jos juomavesi tulee peltokaivosta. Jos siis käyttää myrkkyjä, kröhöm... siis kasvinsuojeluaineita.
-
Taitaa kalkkitujaus olla pienin paha jos juomavesi tulee peltokaivosta. Jos siis käyttää myrkkyjä, kröhöm... siis kasvinsuojeluaineita.
Kyllähän se näin menee. Kalkin jälkeen siitä tulee korkeintaan kivennäisvettä. Jonkun muun jälkeen voi olla jälkeläisissä pikku valuvikoja.
-
Taitaa kalkkitujaus olla pienin paha jos juomavesi tulee peltokaivosta. Jos siis käyttää myrkkyjä, kröhöm... siis kasvinsuojeluaineita.
Ei ole tuolla pellolla käytetty kasvinsuojeluaineita kaivojen takia, ja lannoitteidenkin kanssa vedetään aika iso suojavyöhyke.
-
Periaatteessa samanlaista kalkkiaha sinne kaivoon kaadetaan, tosin rouheena ja huuhdottuna, et voi siitä makua tulla, jos ja vain jos sitä kalkkia livahtaa suoraan kaivoveteen. Kaivonrenkaan ulkopuolelle roiskahtaneet eväät eivät melko varmasti aiheuta liuettuaankaan maun muuttumista. Ehkäiseepähän siten putkistojen hapertumista. ;) Kolmisen tonnia tais levittäjä sanoo joskus sitä alarajaa tentatessani mitä hehtaarille saa järkevästi ajettua, siinäkin joutuu jo kaasua painamaan melko huolella. ;)
-
Moreenimailla 5 t. on maksimi.
-
Juuri tuon kaivojen pilaantumisvaaran takia täällä Hämeen tiuhaan asutuilla alueilla on perinteisesti kalkittu pellot elintarvikelaatuisella kalkilla. Sitä sai aiemmin syksyisin edullisesti sokeritehtaiden ylijäämävarastosta.
Kuljetus sujui kätevästi paluukuormina juurikkaanajon yhteydessä, minkä takia myös levitysmäärä oli helppo täsmätä kuormien mukaan. Jos esim. jurttia tuli hehtaarilta 40 tonnia, myös kalkkia levitettiin lohkolle sama 40 tn/ha.
Toinen yleinen levitysohje varsinkin peruskalkituksessa oli 'kuorma paikkaansa'.
Erikoistapauksissa saatettiin käyttää niukempaakin kalkitusta, näitä tapauksia olivat vaikkapa että pelto oli liian pehmeää ajaa kymppipyöräsisulla tai sitten joku mulkero oli iltatuurin aikana ajanut kalkkilaanin tyhjäksi ohi tilauksen.
-
5 tonnia on aika raja talvilevityksessä kalsiittia per ha.
Sen verran meni, ja kaksi suunniteltua lohkoa jäi ilman, mutta otetaan ensivuonna niille ja lopuille kalkittaville. Tulipahan yli suositusten nyt noille muutamille, mutta eipä se haittaa.