Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: HöPö-HeSSu - 07.07.08 - klo:21:24
-
onko isännillä minkä moisia piennar murskaimia ja kokemuksia kestävyydestä . okrassa kehuttiin bertia murskainta onko näin?
-
Bärtti on ollut muutaman vuoden.. eipä tuosta vielä mitään hajonnut ole, vaikka terät välillä kiviin osuneet.. :-[
Kaipa se Teromannen Perfekti on lujin.. ::)
-
Kaipa se Teromannen Perfekti on lujin.. ::)
ja pskat.
tästä:
http://www.cranab.se/static/fi/112/
tai
http://www.anttiranta.com/index_fi.php?p=tuotteet&cat=19
-
Niin,mulla ei muusta laitteesta ole omaa ajokokemusta kuin Perfectin ZF:stä.
Kyllä se minusta kestävä on.Terä on sen verran painava ja vahva muutenkin että ei niitä kyllä juuri vaihtaa tarvitse.Miinusta on sitten hinta ja paino.Kaikkea ei voi saada.
Tottakai ZF:nkin kait hajalle saa,mutta aika kovia otteita se vaatii.Mä olen ajanut joskus vanhanaikaiseen nelikattikivipyykkiinkin sillai,että pyykki meni etuosan kääntyvien suojien alta varoittamatta kelaan.Pirusti rupes ottamaan voimaa ja koliseen.
Noi retkun vaihtoehdot lienevät hyviä,mutta eivät ehkä kysyjän tarkoittamassa haarukassa.
Jos sattus kysyjä oleen lähellä niin kattoon sopii tulla.
km
-
Nooh pittää hieman rajoittaa kehumista;
Vaaka- leikkurista on mennyt hihna kun tehokas eteläpohjanmaan isäntä alkoi peruuttaa laitteella ja tällöin moska ei pääse laitteesta ulos. Lb 275 alk. 3800 e
Niin ja maanantai kappale ZW tuli myös; oli robotti hitsannut korvakkeen viereen sauman ja asentaja laittanut yks kudos letkuja kun olis pitänyt olla 2 ply
Muutoin kait menneet hyvin koska palautetta tullut vähän
Malleja on 70 erilaista, nyt viimeksi tuli etunostari malli LB 360 sivusiirolla. KOetan saada aikaiseksi kuvia
-
Käypi katteleen koneliikkeitten takapihoilla ns "piennar"
sänkimurskaimia, jos pelkästään pientareitten, ojanreunojen,
ja tienreunojen niittoon, valintana yksiselitteisesti
ketjumurskain, mikäli urakointia ja kiviähän löytyy ojanpenkoilta.
mitä kattellut naapurin Cabea, kovin lyhytikäinen on kestävyys
ojanreunojen niitossa, ja terät loppu (ns. vasaraterä)
runko poikki ym , ja aikas painava junttura täysin sivulla,
perittää pehmosilla maalla ojapenkka.
-
mitä kattellut naapurin Cabea, kovin lyhytikäinen on kestävyys
ojanreunojen niitossa, ja terät loppu (ns. vasaraterä)
runko poikki ym , ja aikas painava junttura täysin sivulla,
perittää pehmosilla maalla ojapenkka.
--yksi kaveri ajeli Cabella,kävi katsomassa mun puskanmurskausta ja osti Perfectin,ihmetteli mm.
kiveenajetun Perfectin tasaista käyntiä.Hän on ollut tyytyväinen koneeseen kans.
--Tän mun Perfectin (ZF) peruserona Cabeen on terän paino.2,2 kg.Mulla kans riittää tiereunakiviä.
--tää raskas terä sietää kiviin ajoa kyllä.
--onhan Perfectilläkin kevytterämalli ZW,muistaakseni 0,6 kg terä.
--paino on kyllä pehmeillä ojanreunoilla joskus hankala
--kannattais ehkä käydä kattomassa tota mun laitetta,sillä on nyt muutama vuosi ajettu 5-8 ha kesantoja+20 km tienreunoja.Varateräsarja on edelleen hallissa,ne tarvitaan vasta kun kulumisesn takia on vaihdettava.
-
Lb 275 alk. 3800 e
Urakoija ajaa joka vuosi .Hinta oli tänävuonna 168+alv säästyy noi omat ikkunat koneesta.Laskukone oli tässä taannoin oiva hankinta ;D
-
Onko kellään kokemuksia vogel nootin murskaimista, tai machion murskaimista. Itsellä tällä hetkellä ketjumurskain ja tekis mieli vaihtaa kelamurskaimeen leveämmän työleveyden ja monikäyttöisyyden vuoksi. Kelamurskain sopivampi viheralueille ja tavalliseen tievarsiniittoon. Kuinka ison traktorin n. 2m leveä kone vaatii?
-
Lb 275 alk. 3800 e
Urakoija ajaa joka vuosi .Hinta oli tänävuonna 168+alv säästyy noi omat ikkunat koneesta.Laskukone oli tässä taannoin oiva hankinta ;D
100€ lieriöniittokoneesta,kolme kesää takana ongelmitta em. töissä. Oli kannattava ostos,teriä tarttenut uusia mutta siinä se. Urakoitsija hoitaa kauimmaiset kesannot:-)
-
Onko kellään kokemuksia vogel nootin murskaimista, tai machion murskaimista. Itsellä tällä hetkellä ketjumurskain ja tekis mieli vaihtaa kelamurskaimeen leveämmän työleveyden ja monikäyttöisyyden vuoksi. Kelamurskain sopivampi viheralueille ja tavalliseen tievarsiniittoon. Kuinka ison traktorin n. 2m leveä kone vaatii?
***mikä ketjumurskain sulla? olisko nosturin nokkaan passeli?
-
Muista murskaimista en tiedä mutta Perfect ZF:llä olen 3 viime vuoden aikana ajanut tienpenkkoja n. 3000 km, kesantoja n 200 ha ja pellonreuna pusikoita n. 40 km. Urakoiden suuruuden takia otin varateräsarjan heti konetta ostaessani, yhtään terää ei ole tarvinnut vaihtaa.
Kiviä tiepenkoilla saaristosuomessa riittää. Kerran törmäsin kantoon n. 11km/h ja kone jäi kannon juurakon alle seurauksella, että 900 sarjan n 10t elopainoinen Fendt känntyi tiellä poikittain.Laukaisulaite ei tässä tilanteesa auttanut.
Tällöin taipui koneen nostolaitteeseen tuleva runkokaari kolmisen senttiä. Tämänkin tehdas hoiti takuuna , ei kuulemma saa taipua.
Teroman hoiti asian hienosti, siitä kiitos.
Kestävyydestä joutuu jonkin verran kyllä maksamaan ja kone on kyllä painava. Konetta käytetään 1000-voimanotolla joten "ekoilu" vaihtoehtoja ei jää vaikka olisi kevyttäkin niittoa.
Naapuri ajeli sillä 6800 Valtralla ja valitteli että on turhan kevyt veturi jos kone on aivan sivulla.
-
Kronoksen ketjuvesuri on mulla. Tätä samaa peliähän saa myös nosturisovituksella. K-maatalous nykyään myy. Kuinkas paljon moisesta perfectistä joutuu pulittamaan. Löytyykö Valmet 605:en perään sopivaa mallia?
-
perfectistä joutuu pulittamaan. Löytyykö Valmet 605:en perään sopivaa mallia?
Valtuun sopivia ;
Alk 3600 e sis alv ja rahti 185 cm LB 4200e 275cm SV2 6900e
vaakaleikkurit ovat myös kestäviä ja järeitä
Tuo noiden urakkamiesten suosima ZF240 = 10600 e
Ja muut mallit mahtuu tuohon haarukkaan ( 70 eri mallia )
-
605n perään ehkä ZF200,240 ehkä hiukan painava.Saattaa joissain oloissa kallistaa.Toisaalta 240 ZF ottaa jo tehoakin aika lailla,riippuen tietysti mitä murskaa.
-
Leveyksiä on 30 cm välein ;
Eli tuohon valtuun voisi olla 180 , 150 CM
Tai ZW , SV 275 , KP Myös sopivia
Nuot 2,2 KG terät ei käytännöss hajoa vaikka törmää kiviiin , hieman voi murua lohjeta terävimmästä kohtaa
MK llä vaaka leikkuri vei hihnan, Mitenkä Jousiterät lienee kestäneet ????
-
Lb 275 alk. 3800 e
Urakoija ajaa joka vuosi .Hinta oli tänävuonna 168+alv säästyy noi omat ikkunat koneesta.Laskukone oli tässä taannoin oiva hankinta ;D
100€ lieriöniittokoneesta,kolme kesää takana ongelmitta em. töissä. Oli kannattava ostos,teriä tarttenut uusia mutta siinä se. Urakoitsija hoitaa kauimmaiset kesannot:-)
--on hienoa kun on pellonreunat/pellot kunnossa ja sitäkautta mahdollisuus säästää kustannuksia.
--meillä oli estren lieriökone porukkakoneena,kun koetin sillä ajaa 2,7 km tein sivuja niin kaksi kertaa keskimäärin oli käytävä kotona terärempassa per reissu.Ja sitten puskat jäi vielä pystyyn.
--sama tulos kesannonniitossa...ei kertakaikkiaan mitään muuta kuin aikaa palaa...
--nyt meillä voi laittaa jälkikasvun kesannonniittoon ja homma käy ilman remppaa...
-
--on hienoa kun on pellonreunat/pellot kunnossa ja sitäkautta mahdollisuus säästää kustannuksia.
--meillä oli estren lieriökone porukkakoneena,kun koetin sillä ajaa 2,7 km tein sivuja niin kaksi kertaa keskimäärin oli käytävä kotona terärempassa per reissu.Ja sitten puskat jäi vielä pystyyn.
--sama tulos kesannonniitossa...ei kertakaikkiaan mitään muuta kuin aikaa palaa...
--nyt meillä voi laittaa jälkikasvun kesannonniittoon ja homma käy ilman remppaa...
Eip oo sellaisia puskia mitkä ei niittokoneella menis,kun edes jokatoinen vuosi niittää. Jokavuosi tavoitteena. Melkoiseen metsään menee kun kierroksia tonnin perällä riittävästi ja ajaa hiljaa,välillä lisäilee teriä ;D
Eihän tuo tosiaankaan mikään häävi kone murskaimeen verrattuna mutta tuossa plussaa ettei kukaan kysele ajamaan omia ojanlaitojaan,riittää että pitää omat pientareet siistinä eikä pääomakulut huimaa:) Ojanlaitoihin ei kerätä kiviä eikä mitään muutakaan "jännää",kivien SIIRTELYLLÄ pientareiden siistimiskoneet rikotaan kun keväällä on jemmattu pellon laitaan :P
-
Lieriökoneella ajetaan, kun muistaa ja ehtii. Si8oitin ihan tonnin viime vuonna uuteen. Urakoitsija kävi viime vuonna ajamassa, muistaakseni 160 € sis alv pahimpia puskikoita ekan kerran ja nyt alkaa olla paikat pahimpien puskien osalta kunnossa. . Yleensä MCPA tekee hyvän vaikutuksen yhden vuoden versoneeseen, saa olla kymmenen vuotta puskien osalta rauhassa.
Vaikutelma kyseisistä koneista, että ovat parhaimpia täpinävehkeitä. Kova kiinnostus monilla tutuillakin, kovasti olen kannustanut hankkimaan :o.
-
Niin,jokainenhan oikein tekee...ainoa joka tekee väärin on naapuri.Mähän olen aina se naapuri.
Meilläpäin vaan on niin,että niittokonemiehet on näistä tiehommista ruvennu poistuun takavasemmalle.
-
Tuskin kukaan väärin tekee, lähinnä paljonko uhraa rahaa ojanpienrareiden niittoon. Tienvarsilata on poistuneet lähes kaikentyylisillä kalustolla toimineet, kun aika on tehnyt tehtävänsä(yleensä siinä vaiheessa, kun poikamiessäästöt loppuneet). Tutun toimiessa työnjohtajana tielaitoksella, kuulin tienvarsien niittotaksoja ja niistä voi päätellä tappioiden olevan sitä pienempiä, mitä edullisemmalla kalustolla toimitaan.
-
No voisitko Rami ihan oikein kertoa taksan, eikä vain jotain ympäripyöreää muka kuultua.
-
Tällä alueella toimii nyt virolainen pääurakoitsija, jonka aliurakoitsijoille maksamia taksoja en tiedä, eikä minua kiinnosta. Silloin, kun kuulin taksa oli noin 5o-70 % siitä, minkä itse maksoin säilörehun niitosta. Tienvarsilla hivenen vaikeuskerrointa (sumupaalut, liikennemerkit, kaikenlaiset pylväät, kaltevuus, kivet, liikenne yms). Taksa siihen aikaan tuntui käsittämättömän edulliselta. Työ tehtiin pinta-alapohjaisena urakkana.
-
Niin,mä ostin ton Perfectin omien kesantojen ja satunnaisten tiehommien takia.
Enkä edes kadu,siinä on konetta ja teriä mulle eläkeikään saakka.
Tienpielien ajosta saan nyt sen verran polttoaineen ym kulujen jälkeen,että omat niitot tulee suunnilleen kuitattua.Ja näyttäis toi tienvarsihomma hiukan koko ajan lisääntyvän.
-
Senverran vielä kommentoitava että myös Vaaka Leikkurit toimivia ja vankkoja;
Toisin kuin jotkut italiaanot, hurrit tai kotimaiset,,,,,,,,,,,,,,,,
Vain tyytyväisiä käyttäjiä löytyy referenssinä
-
Tuli nyt hankittua tuollainen Maschio Giraffa 210. Painoa ainakin on mukavasti, kertoo ehkä jotain ainevahvuuksista. Molempipäinen laajakulma-akseli tuli mukana. Kulmavaihde ulkopuolella nykyään, taitaa olla jo kaikissa melkein. Ajattelin jos rukiin sängen ja pahnan ajaisi tällä mikäli alkaa tukkimaan syysmuokkaimia.
-
Täälläpäin on urakoitsijalla kaksi kappaletta nuita slagkraftin murskaimia, ne näyttää olevan lujia vehkeitä ei paljon kivet eikä reilummat maa kosketukset hidasta menoa.
Työjälki on siisti vesakko kuivaa nopeasti kun kettinki repii sen silpuksi,täällä on ajaneet tienlaidat kyseisillä koneilla jo muutaman vuoden ajan.
Eivät ehkä ole halvinmasta päästä mutta isolle urakoille varmaan omiaan, näilläkin koneilla ajetaan useamman kunnan tienvarret.
-
joo,noi Slaggraft ja Ajo ovat urakkasarjassa,siellä noihin vaaditaan jo aika rajut peruskoneetkin ja eurojakin aika lailla...
-
kumpi parempi y-terä vai vasara tehokkuudessa? miten nopeus ajossa onko eroja koneitten välillä? agrimaster onko kellekkään tuttu murskain?
-
Y ja kulma terät on lähinnä sängelle ja hienolle heinälle
Iso vasara ainoa joka kestää
Nyt tuli muuten vielä vahvistus korvakkeen kiinnitykseen kun muutama korvake oli saatu urakkahommissa irtoaan ajamalla päin kalliota vauhdilla isolla fendtillä
Semmoinen ylimääräinen kulmapala tukemaan korvaketta jo valmiiksi tehtaalta tasapainotettuna.
Perfekt tasapainottaa Roottorit kolmeen kertaan ; Laakeroinnin jälkeen, korvakkeiden asennuksen jälkeen ja vielä terien kanssa. Eli kolmasti kirkastettuna vasta lähtee käyttäjille
-
Tuli nyt hankittua tuollainen Maschio Giraffa 210. Painoa ainakin on mukavasti, kertoo ehkä jotain ainevahvuuksista. Molempipäinen laajakulma-akseli tuli mukana. Kulmavaihde ulkopuolella nykyään, taitaa olla jo kaikissa melkein. Ajattelin jos rukiin sängen ja pahnan ajaisi tällä mikäli alkaa tukkimaan syysmuokkaimia.
Kirahvi kans tuli... Ihan OK peli, vaikka muiden merkkien myyjät omiaan kilvan kehuukin - niiden on pakko, kun on leipä siitä kiinni.
Omien pientareiden ajoonhan toi tuli, ettei urakointiin.
Pikku vinkkinä... Käännä sen kallistussylinterin lukkoventtiili taaksepäin... Isoa pajupuskaa raiskates pusikko raiskas letkut sylinteristä irti. Uudet liittimet (kulmasellaiset, alunperin suorat) letkuihin ja taas meno maistuu. Samalla käänsin lukkoventtiiliä 180 astetta taaksepäin, jolloin letkut jää sylkyn taakse vähän edes katveeseen.
-
Itsellä ei ole pelkkään tienvarsimurskaukseen mitään konetta mitä nyt omaa 400m tietä 245 nm ehlolla joskus ,jos tarve.
Tossa varsinaisella yksityistiellä naapurilla caben 250 murskain. Meitäkin yritti saada siihen ,että ois kimppa ollut. Noitten yhteiskoneiden kanssa on se vähän ,että jos sitä tarvii niin si se on toisen pihalla tai ajossa. Si jos hajoo niin kenen vika se oli. Oliko luonnollinen kuluma vai kuskin vika.
Ihan hyvää jälkee se tolla cabella tekee ja sil jotain kesantojakin niittää.
Maschion murskaimella ,kun yks meidän kesannot niittää tuolla kauempana mihin ei itse traktorilla lähetä. Niin hyvää jälkee sekin on tehy.
Serkulla ja yhdellä tutulla on taas elhon kesantomurskain. Hyviä koneita nekin ollu ja molemmat urakoi.
-
En oo omalla vielä päässyt oikein töihin kiinni, muutama kesannon niitto odottelee tekijäänsä, joten sitte vähän näkee kuin toimii. Suuremmat pusikot ja pajukot ajoin sileeksi vielä vanhalla ketjumurskaimella ettei tartte uudella heti mennä niihin riuhtomaan, täytyy maschio pitää vähän enempi ruoholinjalla vaan. Mitenkäs niitten terien kanssa, pitääkö vasaraterät vaihtaa tilalle? Oletkos kiilahihnojen kireyteen uhrannut ajatusta ekojen ajojen jälkeen.
-
Perfekt tasapainottaa Roottorit kolmeen kertaan ; Laakeroinnin jälkeen, korvakkeiden asennuksen jälkeen ja vielä terien kanssa. Eli kolmasti kirkastettuna vasta lähtee käyttäjille
Liekö turhaa täpinöintiä? Eikö lopputulos ole sama vaikka kerran tasapainottaa viimeiseksi?
-
Mulla kans vuoden ollu käytössä tuollainen Giraffa 210. Viimme syksyn ojanvarsiniitot ajoin niilä Y-terillä ja moitin niitä pystyyn jääviä raippoja. Nyt kun kesantojen ojanreunoja ajoin, vaihdoin koneeseen mukaan ottamani vasaraterät kiinni ja koneesta tuli paljon parempi, menee pieni raippa kaikki sileäksi. Ottaa toki voimaakin paljon enemmän ja varmasti rakenteet lujemmalla, mutta järkevällä ajolla luulis kestävän silti. Mikään urakkalinjan konehan tuo ei missään nimessä ole, mutta omassa käytössä luulis kestävän. Se nostekaaren kiinnityspiste on kyllä melkoisen kovilla siirtoajossa varsinkin, onkohan noita revennyt irti kenelläkään?
-
Perfekt tasapainottaa Roottorit kolmeen kertaan ; Laakeroinnin jälkeen, korvakkeiden asennuksen jälkeen ja vielä terien kanssa. Eli kolmasti kirkastettuna vasta lähtee käyttäjille
Liekö turhaa täpinöintiä? Eikö lopputulos ole sama vaikka kerran tasapainottaa viimeiseksi?
Jos vain kerta tasapainoitus, saattaa käydä niin että seuraavien terien vaihdon jälkeen taasen tasapainoitettava
Tälläiset pienet Laatuseikat ei kiinnosta Keskusliikkeitä, myyvät vain massaa halukkaille
Myös ainevahvuuksiin ja meteriaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota, ellei nyt ihan pihan koristeeksi hanki laitetta.
-
Meillä ollut vuosia v-nootin, 3,2 m eli veto molemmista päistä. Itsellä siihen osuus 50%. Kaikki pajupellot, sänget, kesannot yms on ihan ongelmitta pelannut molemmilla. Makso yhteensä noin 5000.
Elikkä jokaikinen sentti olis mitä jostakin muusta olisimme enemmän maksaneet olisi syönyt katetta.
Minusta voitkin lopettaa täällä sen Perfektin markkinoinnin, jokaine tietää että oikeasti ammattityössä suomen kivi ja pajuoloissa pientareella paras on ketju tai muu järeä vaakatasossa liikkuva. Näiden kelajuttujen juna meni aikaa sitten.
Kabe yms italianihmeet, saman tehtaan tuotteita monilla eri nimillä tarjolla, kiertäisin kaukaa.
Kaben jo siksi kun siellä ei maahantuoja hoida vastuitaan.
-
NO,NO!!!!
Jos on pelkkää puskaa on ketjumuskain tms. vaakatasossa pyörivä hyvä,mutta kun hoidetuista tiepenkoista on suurin osa heinää ja aina jokunen kivi tai muu este.Koneiden käyttökelpoisuudesta näihin oloihin lähinnä kait keskusteltiin aluksi.
Ainakin täällä eteläisessä Suomessa on niiton leveysvaatimus sellainen että kelakoneella saa niitettyä kerralla tai kahdella kun ketjukoneella tarvitaan 2 tai kolme ajoa. Kait tämän takia niitot nykyisin lähes yksinomaan kelakoneilla. Merkkejä ja malleja on liikkeellä monia.
Siksi olisi kiva ihan AIKUISTEN oikeesti saada tietää mitä ongelmia on milläkin merkillä.
-
Nää valtatien ja moottoritien nurmet niitetään hehtaariliksalla monasti.
Kyllä täällä osassa savisuomea keskivertokylätien piennar koliseen alle 100 m välein. Joskus voi olla kolinaton kilometri mutta sitten taas solkenaan.
Nää pietareet täällä on tyystin nykyysin vaakatasokoneilla joissa alustana joku 20 pyöräkuormaaja, tiekarhu ja yhä useammin motopohjainen. Työleveys 2-3,5 m. silkan heinikon niittoon kokonaistaloudellisesti edullisin on lautasniittokone. Tyhmä sitä murskaa jos katkaisusta vain maksetaan. Puistoalueet on erikseen.
Nää bertil urakootsijat on lähinnä kunnalla töissä missä pääasia ei ole pientareet, vaan työtunnit.
Pointti oli tuossa kyllä lähinnä se että tää ei ole markkinapaikka. Täällä kehuu käyttäjät ja haukkuu monen liikkeen kiusaksi. Se on sananvapautta, liiketoiminta on eri kuosissa sitten.
-
Mulla kans vuoden ollu käytössä tuollainen Giraffa 210. Viimme syksyn ojanvarsiniitot ajoin niilä Y-terillä ja moitin niitä pystyyn jääviä raippoja. Nyt kun kesantojen ojanreunoja ajoin, vaihdoin koneeseen mukaan ottamani vasaraterät kiinni ja koneesta tuli paljon parempi, menee pieni raippa kaikki sileäksi. Ottaa toki voimaakin paljon enemmän ja varmasti rakenteet lujemmalla, mutta järkevällä ajolla luulis kestävän silti. Mikään urakkalinjan konehan tuo ei missään nimessä ole, mutta omassa käytössä luulis kestävän. Se nostekaaren kiinnityspiste on kyllä melkoisen kovilla siirtoajossa varsinkin, onkohan noita revennyt irti kenelläkään?
Tossa oli vasaraterät kiinni ja Y-teräsarja tuli mukaan. Yyt ajattelin vaihtaa kesantopellolle, mutta muuten vasaroidaan.
-
Taarupin kelasilppuri tekee hyvän tuloksen. Viime kesänä ajetulta pientareelta ei löydy yhtään vesoa, sen verran hyvin se pirstoo ,ja viiltää kannot, että kuivuminen taattua. Jälki on tietysti rujoa, kun semmosta metrin mittastakin revittyä ruotoa törröttää, mutta sillähän ne kannot juuri kuoleekin. Paksukin koivu hakkautuu läpi, kun pysähtyy ,ja antaa aikaa nieleskellä. Etuosa vahvistettu, että sietää vetää noita paksumpia (yli 5cm) rankoja nurin.